Vapaa kuvaus

Aloituksia

157

Kommenttia

17870

  1. Meidän vieraskieliset pääosin saapuvat maista ja yhteiskunnista, joissa ei ole kovin vahvaa demokratian perinnettä. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, koska siihen suuntaanhan ne muuttovirrat yleensä globaalistikin menevät. Vaikea sanoa millä perusteella valinta tehdään, koska kyky seurata maan tapahtumia on aika rajoittunutta. Ymmärtävätkö edes, että valkonaamoista demareita äänestävät vain ne, jotka ovat a) laiskoja, b) tyhmiä, c) kunnalla töissä tai d) yhdistelmä edellisiä.

    Tuossa on etnisten vähemmistöjen äänestyskäyttäytymisestä Britanniassa
    https://yougov.co.uk/politics/articles/49877-ethnic-minority-britons-at-the-2024-general-election
    Labouria sielläkin tulijat pääosin äänestävät. Intialaiset ovat jonkin verran poikkeus ja etenkin jännän iso ero intialaiset verrattuna pakistanilaisiin ja bagladeshilaisiin.
  2. Tässä on paljon mihin voi tarttua ja paljon mihin en osaa sanoa mitään. Ensinnäkin kristinuskon leviäminen Eurooppaan. Mistä se johtui? Oliko kysymys Rooman valtakunnan politiikasta vai spontaanista liikkeestä vai niiden yhdistelmästä vai jostain muusta. Varmasti tiedän vain että kristinuskon idea levisi mutta en millä keinoin. Vähintään ymmärrän sen että kirkon hierarkinen organisaatio viehätti joitakuita, koska on yleinen inhimillinen piirre päästä kiipeämään vähän muita ylemmäs ja käyttää valtaa. Ja suomalaisen kannalta tietenkin on hassunhauskaa että tämä oli suunnilleen vihoviimeinen seutu, jonka ihmiset tämän rakennelman osaksi sidottiin. Mutta yksityiskohdista tiedetään hyvin vähän. Joka tapauksessa meillä on maassa verkosto katolisia kirkkoja, jotka ovat melkein esihistoriallisia. Näin siis siksi, että niiden olemassaolon voisi historiallisten dokumenttien perusteella tai niiden puutteen vuoksi kiistää, jollei niitä olisi olemassa. Mutta koska niitä voi käydä katsomassa ja seiniä koputtelemassa niin on uskottava että ne ovat olemassa ja järkeilemällä voi päätellä että joskus 600 vuotta sitten jotkut nimeltä tuntemattomat ihmiset ovat niissä myös käyneet. Mutta mihin he ovat uskoneet onkin vaikeampi tietää. Olihan kristinuskon tarinoissa jotain tarttumapintaa mutta myös paljon vierasta.

    (sivuhuomautuksena: pitäisi oikeastaan lukea raamattu läpi keskiajan itämerensuomalaisen silmin arvioiden mikä on jollain tavalla arkipiiriin ja kokemusmaailmaan kiinnittyvää ja mikä ihan jotain keskimaatarinaa)

    Keskiajan suomalaiselle luultavasti olisi ollut melko samanlaista puhua enkeleistä, haltijoista, murjaaneista, kääpiöistä, orjista ja palvelijoista. Vieraita käsitteitä. Jos Pietari kävi kalassa, niin silakkaverkoilla varmaan. Karhuista ei puhuta mitään.

    Seuraavaksi pitäisi sitten siirtyä konversioon protestanteiksi. Luontosuhteeseen tuolloin tuskin on kuulunut sen syvällisempi arvojen pohdiskelu, vaan arvoa on sillä jota voi syödä tai käyttää raaka-aineeksi. Ihan samalla tavalla kristinuskon kanssa tai ilman.
  3. Nyt päästiin naisista ja painajaisista, jo vain me kimpassa tuumattiin. Kuokka, mies ja turvesuo, muistoillensa kansa juo. Siinä sielun on sen miehen jonka työt jää puolitiehen jne...

    9/12 Osa tuttua huttua, osa oli ihan vierasta sikaa.