- KUKAAN ei kerro etäisyyttä pelkällä luvulla ilman yksiköitä. Tai sitten on täysin reikäpää.
- Paras mennäkin muualle sinun kaltaistesi. En tosin ole käynyt Kökarissa nyt viiteen vuoteen, mutta jos silloin ja sitä edeltävinä vuosina siellä vaikuttaneeseen kaveriin viitataan, niin kyseessä oli hyvin asiallinen ja ystävällinen pappa. Näytti paikan ja auttoi kiinnittymisessä. Ei mitään epäasiallista tms.
- Et osaa lukea karttaa, kun tuollaisia höpiset. Ihan ensimmäisiä kartanluvun perustaitoja on kyetä arviomaan riittävällä eli summittaisella tarkkuudella välimatka kartalta, jonka mittakaava on merkitty näkvyiin. Ilman mitään apuasteikkoja.
Kartassa ei oikeasti ole mitään mittayksiköitä. - Tässä ketjussa keskustellaan matkan ja nopeuden yksiköistä, ei kommunikaatiovälineistä. En edelleenkään näe mitään perustetta, miksi mainitsemassasi hätätilanneviestinnässä olisi ongelma käyttää kilometrejä, jos paikan joutuu kertomaan tyyliin "niin ja niin kaukana sieltä ja sieltä siihen ja siihen suuntaan".
Ja jos minulta on jalka murtunut, en todellakaan kysele apua siviileiltä vaan viranomaisilta. - Vähintään yhtä paljon on kyse yksittäistapauksista niiden (tai sen, hetkittäin tuntuu, että asialla on yksi henkilö, joka kirjoittaa jokaisen viestinsä eri nimimerkillä) kohdalla, jotka väittävät harrastuksen olevan hiipumassa. Ei senkään väitteen tueksi nimittäin ole mitään tilastofaktaa esillä, joka olisi ainoa tapa todistaa se "iso kuva".
Toisaalta: kyllä parinsadan veneen seuran tilanne jonkinlaisen kuvan antaa kokonaisuudestakin, vaikka tietysti pitää ottaa huomioon se, että seurat ja niiden toiminta ovat erilaisia. - Sinun kokemuksesi on sitten erilainen kuin minun tuttavieni. Osasyy voi tietysti olla siinä, että olet ollut eri satamissa kuin he (en ainakaan tunnista kuulleeni noita Puolan paikannimiä). Gdansk, Gdynia ja jokin Swinocej tms. muistuu nyt ainakin tarinoista mieleen. Kuten sanottu, itse en ole sinne veneillyt, käynyt vain työmatkoilla jonkun kerran (ja ne kokemukset eivät houkuta ko. maahan vapaa-ajalla :D )
- "Mutta suurin ongelma on kuitenkin se ettei tuollaisella perinnekalleudella kukaan nuorempi tosiasiassa halua veneillä saatikka rassailla. "
On pakko päätellä, että et tunne veneileviä ihmisiä, ainakaan purjeveneillä liikkuvia. Minä tiedän useita 70-luvulla tehtyjä veneitä, jopa muutaman vanhemman, joilla seilaa nyt vähintään kolmas sukupolvi. Veneitä on tietysti päivitelty vuosien kuluessa, mutta käytössä ne ovat.
Hiukan mutuilua: purjeveneilyn osalta ollaan ehkä palattu/palaamassa siihen, ehkä suorastaan normaaliin olotilaan, että harrastajat enimmäkseen "kasvavat" puuhaan vanhempiensa/isovanhempiensa kanssa eivätkä aloita aikuisiällä "pystymetsästä". Sanoisin, että on ollut kaksi vaihetta, jolloin veneilyn pariin tuli merkittävässä määrin ihmisiä, jotka ostivat ensimmäiseksi veneekseen purjeveneen ilman mitään tai ainakaan paljoa kokemusta: 1970-luku ja 1990-luvun loppu/2010-luvun alku. Ensimmäistä voisi kai kutsua "H-vene -aikakaudeksi" ja toista "Bavaria-kaudeksi".
Eipä ainakaan meidän seurassa tyhjiä laituripaikkoja juuri ole ja kaikki veneet näkyvät olevan vesillä. Ehkä pientä kasvua on "laituriveneilyssä" eli kun ennen oli 1-2 venettä, jotka eivät juuri laiturista irronneet vaan olivat lähinnä "kelluvina kesämökkeinä", niin nyt on 5-6. Mutta vaikka jäsenmäärä on hiljaisessa laskussa, niin uusia jäseniä tulee joka kesä muutama (veneineen). En ole tehnyt mitään "syväanalyysia", miksi jäsenmäärä laskee vaikka venekanta säilyy, mutta saattaisi olla osittain eräänlainen kulttuurimuutos: ennen on ollut jonkinlainen "kirjoittamaton laki", että ainakin puolisot kirjataan seuraan miehistö- tai perhejäseniksi, nykyään useimmiten vain veneen virallinen omistaja ottaa jäsenyyden (ja maksaa jäsenmaksun). - Kahden purjeveneen pitämisessä nyt ei ole mitään mieltä. Jos aikaa ja tarvetta on toiselle veneelle, niin se toinen on itsestäänselvästi moottorivene.
- Mistä ihmeestä keksit tuon "10 000 euron tuntumaan"???
Nettiveneessä näkyy olevan yksi 70-luvun Inferno 31, josta tosiaan pyydetään kymppitonnia ja yksi H-323, josta pyydetään 11 000 eli varmaan lähtisi alle kympillä. Se on noihin muihin mainitsemiisi lähden alunperinkin halvemman luokan vene, noiden muiden pyynnit ovat järkiään kakkosella alkavia, taisi olla joku kolmosellakin alkava. - Taskulaskin? Miksi? Kai sinä nyt maantielläkin osaat ilman taskulaskinta arvioida, kauanko kestää päästä vaikkapa 300 km päähän 80 km/h nopeudella? Yhtä helppoa se on vesillä laskea, kauanko kestää 10 km/h nopeudella päästä 30 km päähän.
- "Ihan selvää on ettei ainakaan 70-, 80- tai 90-luvun veneille ole jatkossa ottajia "
Ostajia voi olla vähän mutta ottajia enemmän. Ne kulkevat "suvussa". - Helsingin Uivassa taisi purjeveneitä olla nyt puolisen tusinaa (kaksi isoa katamaraania, yksi Degerö, yksi Jeanneau, yksi X, yksi Bavaria ja olikohan vielä Hanse, en ole ihan varma). Moottoriveneitä oli varmaan lähemmäs sata.
- Ihan kokemuksesta voin sanoa, että tuo "kukaan ei halua olla äänekkäässä moottoriveneessä" ei kyllä pidä paikkaansa. Enemmän niitä kyytiin toivojia oli moottoriveneaikoinani. Purkkariin tulo tuntuu vähän pelottavan kokemattomia. Mutta tuosta uppoumarunkoisuudesta tuli mieleeni, että niissä taitaa melutaso olla ajohytissä usein kovempi kuin liukuveneissä (joissa kone on taempana ja kauempana kipparin ja matkustajien korvista).
- Mikään noista ei mitenkään kumoa omaa arviotani eli purjeveneilijöiden määrä on jokseenkin stabiili: ei kasva mutta ei pienenekään. Ja esimerkiksi ne käytettyjen hintapyynnöt pikemminkin vahvistavat näkemystäni: jos esim. perikunnat tosissaan haluaisivat niistä eroon, niin pyynnöt putoaisivat. Nyt tilanne on edelleen se, että valtaosa "myyjistä" kokeilee "vaihdan isompaan/uudempaan, jos joku tämän ostaa" mutta ei tietenkään pudota pyyntöä, koska arvioi, ettei sitä uutta löytyisi vastaavasti halvemmalla ja se käyttöarvo on joka tapauksessa tallella.
Ihan pienimpiä, niitä alle 25 jalan purkkareita näkee silloin tällöin lojumassa jossain telakan nurkassa tai pellon reunassa hylättynä. Isommat näyttävät kyllä pysyvän käytössä. - Tirmon salmessa on muuten joku näppärä virkamies harrastanut matematiikkaa. Siellä on 11 km/h rajoitus. Lienee ajatellut, että parempi laittaa rajoitus niin, että kuusi solmua mahtuu siihen. Barösundissa on muistaakseni 7 km/h, se lienee ajateltu neljään solmuun. Sikäli inhottava rajoitus, että aika monessa veneessä kytkin alkaa jo irrottaa, jos niin alhaisen nopeuden vaatimille kierroksille laskee.
- Koskas sellaista kommunikaatiota mihinkään tarvitsee?
- 12-tuntiset työpäivät ja pätkälomat ovat kyllä raakaa liioittelua :) Olen itse ollut käytännössä koko työurani yksityissektorilla enkä tunne ketään, joka moisista kärsisi. Kyllä ne neljän viikon kesälomat pidetään ja työpäivät pysyy yleensä kurissa. (Paitsi joillain naisilla, jotka kärsivät "kiltin tytön syndroomasta" ja yrittävät tehdä kaiken ihan "by the book".)
- Onko sinulla esittää jotain tilastofaktaa väitteesi tueksi vai mutuiletko vain? Sen enempää omassa venekerhossa kuin vierassatamahavaintojenkaan nojalla en voi allekirjoittaa väitettäsi. Minusta tilanne on pikemminkin se, että purjeveneilijöiden joukko on tietyllä tavalla stabiloitunut. Ne vanhat veneet siirtyvät perintönä tai ennakkosellaisena lapsille ja lapsenlapsille ja pysyvät käytössä, mutta yhä pienempi osa niistä, jotka aloittavat veneilyn ilman "sukurasitetta", ostaa käytettyäkään purjevenettä. (Ikäluokkien pieneneminenkin ehkä vaikuttaa, ts. vähemmän on niitä sisaruksia, joiden täytyy ostaa oma vene, kun vanhempien paatti menikin esikoiselle.)
Disclaimer: ei minullakaan muuta tilastotietoa ole kuin se, että veneiden määrä rekisterissä ei näytä vähenevän. Muulta osin myönnän, että minunkin arvioni on sinällään "mutua", koska se perustuu vain omiin havaintoihin. - Tuo on minulle uusi väite, että "eteläisissä Baltian maissa ja Puolassa" pitäisi keskustella satamien kanssa VHF:lla. Oma kokemus siltä reunalta loppuu Latviaan, mutta kavereita on käynyt Liettuassa ja Puolassa eikä kaikilla heistä ole edes VHF-radiota veneessä. Kukaan ei ole maininnut, että olisi edes huomauteltu siitä, ettei ota yhteyttä satamaan ennen sisääntuloa.
- Edelleenkään tuo ei mielestäni kerro siitä, että purjeveneily olisi vähenemässä vaan vain siitä, että kasvu kohdistuu nykyään(kin) moottoriveneisiin. Yksi tekijä saattaa olla siinä, että jo veneilevien perhekuntien ulkopuolelta ei enää taida juuri tulla kovin paljoa sellaista väkeä, joka harrastaa matkaveneilyä. Purjeveneessä saa nimittäin yleensä samalla rahalla paljon enemmän asuttavuutta kuin moottoriveneessä (jos vertaa vaikkapa 150 k€ purkkaria ja moottorivenettä, niin jokseenkin poikkeuksetta ensinmainitussa on paremmat tilat). Tuossa kun Uivassa taas muutama vene tuli katsasteltua, niin kyllä jälleen kerran päätelmäksi tuli, että alle 300 000 euron ei saa sellaista moottorivenettä, jonka asuttavuus pärjäisi minun 80-lukulaiselle skandipurkkarilleni.