wanha_lieksalainen
Lieksan yhteislyseo,
Joensuun lyseon lukio,
korkeakoulu,
eläkeläinen
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia109 aloitusta · 2155 kommenttia
- Liitän tähän luettelon "Lieksan muinaisjäännökset, paikkojen kuvaukset", jos aihe kiinnostaa joitakin palstan lukijoita.
http://www.mikroliitti.fi/lieksa/lieksa1.htm - Lainaus, Alpo Räisänen: PIELISEN KARJALAN SAAMELAISPERÄISIÄ PAIKANNIMIÄ
https://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_raisanen.pdf - Ei Kamu väitä, vaan historian kirjat kertovat tällaista.
Väitteesi pohjaksi ja todisteeksi kannattaa laittaa tietolähde (vähintään teoksen nimi ja kirjoittaja), joka todistaa väitteesi. Huhupuheisiin tai suusta suuhun kulkeutuneisiin tarinoihin ei ole aina luottamista.
Lainaan joitakin rivejä Heikki Tarman historiateoksesta.
Edellä mainitulla Grigorilla tarkoitettaneen Venäjällä Lusman kylässä vuonna 1810 syntynyttä Grigori Bogdanoffia, joka oli ollut alunperin sukunimeltään Törhönen. Vuonna 1760 syntynyt Iivana Törhönen oli Grigorin isä. Hänen taustansa ei ole tiedossa, mutta on kerrottu hänen olleen Lieksasta Iljanniemen Riikosia. Grigori oli avioton lapsi. Isän "haukkumanimi" oli "Parta" ja hän oli ollut Suomessa sotilaskarkuri, pitänyt nimensä salassa tai vaihtanut sen ja muuttanut 1700-luvun lopulla Lusman kylään, jossa Suomen virkavalta ei häntä hätyytellyt. Grigoria kutsuttiin omasta halustaan nimellä Ukko Riiko. Riikon perheeseen syntyi yksi poika Pekka ja seitsemän tytärtä. Tyttäret avioituivat Lentiiraan (Iivana Höttössen vaimoksi), Kiimavaaraan, Kolvasjärvelle kaksi tytärtä, Vuokkiniemelle, Tuulivaaraan (Petteri Tsernin vaimoksi) ja Koroppiin (Timo Maurasen vaimoksi). Näiden jälkeläisiä muutti Pielisjärvelle esimerkiksi kauppiaiksi.
Lähde: teos Karjalaiset kauppiaat, Heikki Tarma - Saamelaisia asui Pielisjärven alueella 1500-luvulle saakka. Saamelaiset palvoivat esimerkiksi Kolin alueella ukko- ja akkajumaliaan. Kolia pidettiin haltioiden ja maahisten asuinpaikkana. Vaarajonon huippujen saamelaisten antamista nimistä on aistittavissa jotain uhmaavaa: Ukko-Koli, Akka-Koli ja Paha-Koli, joka on tarinan mukaan ollut käräjäpaikka; epäilty rikollinen työnnettiin jyrkänteeltä alas ja jos hän selvisi hengissä, hän oli syytön. Saamelaiset jättivät Pielisjärven alueelle runsaasti saamenkielisiä sanoja, mikä olisi oikein hyvä aloituksen kohde.
- Piti kirjoittaa... joka sana.
- Historianlehdiltä totta jo sana. Näin on kirjoiteltu.
- Se voidaan kartoissa kirjoittaa muotoon Джамали.
- Ennen muinoin peltinen kenttäpullo oli päällystetty huovalla. Kun huovan kasteli, se jäähdytti pullon sisuksen haihtuessaan. Nyt kenttäpullot näyttävät olevan muovia ja ilman minkäänlaista päällystettä. Ehkä pullo on nykyään varusmiehillä vain rekvisiittana!
- En lähde mukaan asiattomaan ja tarpeettomaan inttämiskisaan. Lämpöistä päivänjatkoa kaikille Lieksan palstan harrastajille.
- En ihan hatusta vetäissyt, vaan kirjasta Pielisjärven Historia, osa 1, sivu 85. Oletan, että et asunut kyseisen lammen rannalla 1600 - 1700-luvuilla. Nimenä Riikolanlampi on vielä hyvin uusi ja peräisin vasta viime vuosisadalta.
Uskon, että olet tahallisesti tai tahattomasti kyseisen rannan vastarannan kiiski, mutta sopiihan Lieksankin palstalle eriäviäkin mielipiteitä. - Nyt on lämpöpumppu arvossaan. Olen saanut sisälämpötilan pysymään 24 asteessa, ulkolämpötilan ollessa 30 astetta. Kylmemmäksikin sisälämpötilan saisi, mutta silloin sisällä tuntuu jo aika viileältä. Tärkeätä on pitää kaikki ikkunat ja ulko-ovet kiinni, koska lämpö siirtyy aina lämpimästä kylmään päin eli ulkoa sisälle. Yöksi pumpun voi pysäyttää ja avata tuuletusikkunat, jolloin sisälle tulee mukavan raikas ilmanala.
- Nykyisestä Riikolanlammesta käytettiin 1700-luvulla teoksessa Pielisjärven Historia, osa 1 nimeä Saavanlampi. Saavanniemi ja Saavanlampi ovat saaneet nimensä tiettävästi 1500-luvulla alueella asuneesta henkilöstä nimeltään Saavalainen. Nimi on voinut johtua myös henkilöstä Saava Timitra, jonka veli Ilja asui Iljannimessä 1700-luvulla. Pakarilanlampi lienee ollut seuraava nimi, johtuen Pakarilan (Pakarinen) tilasta ja kolmas nimi Riikolanlampi Riikolan (Riikonen) tilasta.
- Korjaan heti muistivirheeni. Pokronlammesta käytettiin nimeä Sirkiänlampi - ei Riikolanlammesta.
- Riikolanlammesta on käytetty myös nimeä Sirkiänlampi.
- Ihmiskehon nesteen pumppaussysteemi kierrättää ja suodattaa vettä noin 200 litraa vuorokaudessa. 90 kiloinen henkilö tarvitsee päivittäin uutta vettä noin 3 litraa. Jos suodatusjärjestelmää ei olisi, ihmisen pitäisi juoda tuo parisataa litraa vuorokaudessa.
Kamelihan juo kertaheitolla tuon 200 litraa, mutta pärjääkin sitten juomatta jopa kuukauden. Ihminen ei selviä juomatta viikkoakaan ja tässä tarkoitan vettä. - Oikein hyvä! Mutta - mihin pumpattu vesi sijoitetaan? Läheisille viljapelloille? Venäjän maalta tulee keskimäärin 100 m³ sekunnissa lisää vettä Pieliseen. Jongunjoki tuo myös muutaman kuution sekunnissa. Lisäksi Nurmeksen suunnasta Pieliseen laskee pari jokea. Juuassa lisää vettä Pieliseen Juuanjoki.
Vuodessa virtaa Pieliseen lisää vettä runsaat kolme kuutiokilometriä eli kolmas osa Pielisen tilavuudesta. Ei riitä ihan pieni pumppumäärä Pielistä tyhjentämään. Pielisen vesi poistuu Pielisjokea pitkin Vuoksen vesistön itäisenä haarana takaisin Venäjälle. Vesi on meillä lainassa jonkin aikaa. Onneksi Venäjä ei peri maksua maastaan tulevasta vedestä! - Huomasi kyllä, että rakensit todella korkean vesitornin, Toivottavasti perustukset kestävät. Minä pysyttelin kuutiossa.
- Korjaan. Millimetrin (1 mm) siivusta puolen metrin (500 mm) siivuun kasvattaa tilavuuttaa 500 kertaiseksi. Laitoja jouduttaisiin korottamaan 670 m, jolloin ne olisivat 770 m korkeat.
- Tilavuus muuttuisi 50 kertaiseksi, mutta eivät seinämien pituudet.
- Verkkovirralla kotioloissa toimivia, sadettimen tehosia pumppuja kyllä löytyy yllä mainitun säiliön täyttämiseen. Kun täyttö tapahtuu yhden kuution tuntivauhtia (sadettimen tarve), niin aikaa menee säiliön täyteen saamiseen 100 vuotta kun vettä pumpataan kaikkina viikonpäivinä 24 tuntia vuorokaudessa kesät, talvet. Nimimerkin muistelua pumppu on tehokkaampi (9 m³ tunnissa) , jolloin selvitään hommasta noin 12 vuodella!
900 000 kuutiometriä jaettuna vuoden tuntimäärällä 8760 = 102 vuotta (yksi kuutio tunnissa). Hommaa riittäisi isältä pojalle.
Jos otettaisiin puolen metrin kerros pois Pielisestä, sille tarvittaisiin jo 770 metriä kanttiinsa oleva kuution muotoinen säiliö.
Pielisen vesitilavuus on noin 9 km³ (yhdeksän kuutiokilometriä). Vesi mahtuisi kuution muotoiseen säiliöön, jonka kaikkien sivujen pituudet olisivat noin 2,1 kilometriä.