Tässä muisteltiin menneitä ja yritettiin muistaa tanssilavojen määrää. Meillä kaikilla Lieksan eteläpuolella olevat olivat vähän tiedossa. Auttakkee miestä laskuloessa. Jos kirjoitettaisiin vain lavan nimi kommentiksi niin kaikki heti näkisivät mitkä on jo mainittu. Muita asioita voi kirjoitella alemmas
Montako tanssilavaa oli?
parkettienkunkku
442763
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Kevätniemenlava
Metsäautolava
Koskikallio
Korisevan lava
Vuonislahden lava.
Mätäsvaaran lava.
Kolin lava
Kolin lava muistaakseni paloi maan tasalle 70-luvulla eikä rakennettu enää uudelleen.
Koivurinteen lava Viekissä
Timitran lava
Hattuvaaran lava Viisikkolammen rannassa.
Kanasaaren lava Merilän talon lähellä
Vuonisjärven lava.
Jaakonvaaran lava
Se, ettei joissain isoissa kylissä ollut lavaa selittynee sillä, että tansit pidettiin seurojen taloilla esim. Nurmijärvellä. Miten lie ollut Koskella? (Seurailin tuossa vanhaa filmiä, jossa Amerikan apua tuotiin Pankakoski nimisellä laivalla. Nimellä ollut käyttöä.)
Silloin tällöin tiedän joidenkin suurten talojen antaneen tupansa käyttöön tansseja varten.
Eräs talo antoi useita kertoja tuvan tanssikäyttöön, siihen asti kunnes nuoret miehet päättivät koetella kuka on "hevonen".
Onneksi "lentävät" sattui aivan vahingossa paikalle ja tilanne vähitellen rauhoittui.
Tuvasta meni kuitenkin ikkunat karmeineen ja osa kalustoa säpäleiksi.
Siihen loppui tanssit siinnä talossa.
Tanssipaikkoja oli varmaankin joka kylässä ja kesäisin pidettiin tansseja myös kylien läheisyydessä sijainneilla silloilla ja ladoissa. Vaikka tanssikielto oli sotavuosina voimassa, kieltoa rikottiin yleisesti niin sanottujen nurkkatanssien muodossa. Sana tanssi-illoista kulki suusta suuhun ja joku pelimannikin lupautui säestämään salaista tapahtumaa.
Muistelen nähneeni Pankakosken lavan Aulis Seppäsen ottamassa valokuvassa, jossa oli meneillään jokin kilpailu. Kuvat olivat vielä joitakin vuosia sitten katseltavissa netissä, mutta nyt ne ovat Pielisen museossa maksullisina. Olen teettänyt joitakin museon omistamia vanhoja kuvia itselleni runsaaseen 20 euron kappalehintaan. Harmi, etten hoksannut tallettaa Seppäsen kuvia koneelleni silloin kun ne olivat vielä kaikkien saatavilla.
Vanhin tanssilava jonka minä Lieksassa tiedän oli Merilässä Lieksanjoen saaressa Merilän koulun kohdalla tai siitä hiukan alajuoksulle. Siellä oli sellanen pitkän mallinen saari ihan rannan tuntumassa ja saaressa oli vanha kattamaton tanssilava. Lava oli jo aikalailla lahonnut 60- luvulla, eikä siis enää tanssikunnossa.
Saarta kutsuttiin muistaakseni huvilasaareksi?
Kanasaaren lava Merilän talon lähellä taisi olla samalta aikakaudelta kuin Timitran lava, josta 60-luvun alussa oli jäljellä vain rippeet.
Juu kanasaari se varmaan oli, siinä oli uimaranta alajuoksun puoleisen pään tietämissä.
Lava ei ollut kanasaaressa vaan ns tanssisaaressa. Oikea nimi on kai huvisaari.
Vuonisjärven lava.
Jaakonvaaran lava ja jotakin kyhäelmää sanottiin "Heinonlavaksi".
Kylänlahden lava
Näyttäisi siis 15 lavaa olleen. Muita tanssipaikkoja luultavasti vähintään yhtä monta. Vanhoissa kotimaisissa elokuvissa näkyy usein pelkkiä tanssilattioita "lavoina" siis ilman seiniä, myös tasaisia kalloita ja siltoja näyttäisi käytetyn. Nuo seurojen talot ja tavalliset talot ja yliset tietenkin myös.
Hävisin reilusti vedon. Tyhmyydestä ja tietämättömyydestä saa maksaa!
Kiitos kaikille!
Kylänlahdessa ei tosin ole ollut tanssilavaa koskaan, vaan ainoastaan ns Nuorisoseurain talo !
Tuossa talossa kuvattiin kohtauksia Simpauttaja elokuvaan, minuuttitolkulla!
Muistan tuon talon. Sen nimi oli kansanomaisemmin Kylänlahden kiimaliiteri.
Kävin minää aikoinnaan. Oli niin aneeminen paikka, että kiimaan tulo oli kaukana...
Muistan kun Kylänlahden Nuorisoseuran talon talonmieheltä tanssiorkesterin solisti kysyi onko talossa hyvä akustiikka. Talonmies vastasi, jotta ei ole tänne sellaista vielä hankittu. Orkesterin pitää tuoda oma akustiikka tullessaan.
TUO OLI HYVÄ!
Minun erittäin läheinen sukulainen oli aikoinaan kyläpelimanni, joka kierteli soittamassa tansseissa ja kaikenlaisissa juhlissa.
Älä aivan kaikkea kerro itsestäsi, nyt moni miettii pelimanneja
Aikoinaan oli orkesteri joka kierteli lavoilla,eräällä soittajalla oli silmät joita piti koko ajan pyyhkiä niin siitä orkesteri sai nimen-kyynelorkesteri-
Niin ja olihan se muuan yhtyekkin, jossa oli ykskätinen runpali, mut erittäin hyvin soittivat kuiteskii.
Tunsin tämän yksikätisen rumpalin. Kävivät Lieksassakin keikalla. Olin joskus samassa työpaikassa hänen kanssa.
Ruunaan lava?
Ruunaassa oli vain muutama kuormalava Matkalahden rannassa viime kesänä.
Ja oli yksi niin kierosilimänen tanssijakin, että paremmin näki taakse kuin etteen!
Kierosilmä ei näe kunnolla eteenpäinkään kun silmät ovat nenässä kiinni ja kotsovat nenänvartaa pitkin. Kun silmät ovat lähempänä korvia kuin nenää, niin silloin näkee taakse ja sivuille, mutta ei eteen.
Julkuvaarassa oli jonniinmoinen tanssilava aikoinaan.
Kun lasketaan Lieksan ja Pielisjärven tanssipaikat eli tanssilavat ja seurojentalot, oli tanssipaikkoja yhteensä noin 100. Perustan tietoni siihen kun Lieksa-Pielisjärvellä oli parhaimmillaan yli 40 kansakoulua ja tanssipaikkoja oli huomattavasti enemmän. Useissa kylissä oli sekä katettu lava että kattamaton. Lieksan kauppalankin lähialueella oli toistakymmentä tanssilavaa.
Onko kolin lähellä tanssilavoja?
Oliskohan millainen rumpali jolla on vain yksi käsi ja jalka? Varmaan sillä pitäisi kiirettä rokkia soittettaessa.
Oliko Lieksassa pelimanni painikilpailuissa ja miksi?