Putous-ohjelman hahmot tiedetään paremmin...

Vain joka kolmas vastaaja osasi luetella oikeat hallituspuolueet viime hallituskaudella: keskusta, kokoomus, vihreät ja Rkp. Vaikeinta oli nimetä hallitusten kestopuolue Rkp.

Sdp:tä pidetään ikuisena hallituspuolueena
(22.3.2011 Helsingin Sanomat)

Mitkä puolueet ovatkaan mukana nykyisessä hallituksessa? Kysymys on osoittautunut ylivoimaisen vaikeaksi häkellyttävän monelle suomalaiselle. Tämä ilmenee kyselystä, jonka TNS Gallup teki Helsingin Sanomien toimeksiannosta
ennen vaaleja - eli maaliskuussa.

Kansalaisten virheelliset käsitykset ovat kerrassaan käsittämättömiä. Lähes joka kolmas luuli, että Sdp oli hallituksessa viime vaalikaudella: työväestöstä näin kuvitteli lähes joka toinen ja Sdp:n kannattajista useampi kuin joka neljäs.

Perussuomalaisten kannattajista taas joka viides luuli, että oma puolue on hallituksessa.

Mielessä käy, että näinköhän gallupin kenttähaastattelijaa on höynäytetty. Todennäköisesti jopa Putous-ohjelman hahmot tiedetään paremmin kuin hallituspuolueet.

Eniten pielessä olivat nuorten ja perussuomalaisia kannattavien käsitykset.

Mistä tutkimuksen tulokset oikein kertoivat, paitsi huonosta yleissivistyksestä?

Ainakin siitä, että suurta osaa kansasta puoluepolitiikka ei kiinnosta lainkaan. Se kertoo myös siitä, että suuri osa kansalaisista ei osaa tehdä eroa puolueiden välillä.

---

Poliittinen tietämättömyys Suomessa on uskomattoman suurta, kun vain joka kolmas osasi nimetä hallituspuolueet.
Hallitusohjelmasta tuskin tiesivät senkään vertaa. Tuskinpa nykyisen hallituksen hallitusohjelma on selvillä. Pitäisikö median analysoida hallitusohjlemaa ja sen vaikutuksia kansalaisten kannalta?

Media on henkilöistänyt politiikan. Toimittajat kirjoittavat politiikkojen omista henkilökohtaisista asioista puolueiden harjoittaman politiikan sijaan. Henkilöistäminen on johtanut siihen, että näilläkin palstoilla kiistellään ministereiden peruskoulutuksesta - mutta hallitusohjelma ei kiinnosta koulutus-kirjoittajia.

Demareita syytetään kaikesta mahdollisesta: leipäjonoista, sosiaaliturvan jälkeenjääneisyydestä, työttömyydestä jne. vaikka demarit eivät olleet hallitusvastuussa kahtena viimeisenä vaalikautena.

Demareiden ollessa pääministeripuolueena (Lipponen I ja Lipponen II) vuosina 1995-1999-2003, eduskunnassa oli porvaripuolueilla enemmistö. Valtiovarainministerinä toimi Sauli Niinistö, kok, jonka oli helppo leikata porvarienemmistöiden eduskunnan tuella muun muassa toimeentuloturvasta.

Kun kepu sai 51 ja kokoomus 50 kansanedustajaa vuoden 2007 vaaleissa, alkoi kepun ja kokoomuksen sulle-mulle-politiikka. Laman aikana 49 suurinta pörssiyritystä jakoivat miljardi euroa enemmän osinkoja. Laman aikana työantajien kela-maksut poistettiin: 1,1 miljardin lovi sosiaaliturvaan.
Yritystuet ovat saman suuruiset kuin maataloustuet, eli 3 miljardia yrityksille ja 3 miljardia maatalousyrittäjille. Lisäksi tulevat samansuuruiset verotuet.

Verotukia Suomessa jaetaan vuosittain noin 18 miljardia euroa VATT:n raportin mukaan. Verotuet ovat hyvän hallinnon vastaisia, eikä niiden vaikutusta kanstantalouden kannalta ole arvioitu. Se on varmaa, että verotukia eivät leipäjonolaiset ja toimeentulotukien varassa elävät saa.

Vaalikoneen mukaan Suomessa on vain yksi puolue, joka kannattaa suuria tuloeroja. Se puolue on kokoomus. Toiseksi eniten tuloeroja haluaa kasvattaa RKP, joka on kokoomuksen tukipuolue.

Työttömän perusturva on peruspäiväraha/työmarkkinatuki 553,41 €/kk.
Kokoomuksen mukaan työttömyysturvaa ei voida parantaa, koska se lisäisi työtä vieroksuvien lukumäärää, joten työttömät kärvistelevät leipäjonoissa ainakin niin kauan kuin kokoomus, joka kannattaa suuria tuloeroja, on Suomen suurin puolue.