Milloin mormonikirkossa on muutettu oppia ja lopetettu kuolleiden henkilöiden sinetöiminen eläviin? Joskus olen kuullut mormonien sanoneen valehtelijoiksi niitä entisiä mormoneja, jotka ovat sanoneet sen olleen käytössä vielä joitakin vuosikymmeniä sitten.
Oliko oppi voimassa vain mormonikirkon alkuaikoina, myöhään viime vuosisadallakin vaiko edelleen?
Tahdon siis tietää tarkan ajan ja mahdollisesti myös sen ilmoituksen sisällön, jossa kyseisestä opista luovuttiin.
En siis puhu sijaiskasteesta, joka on aivan eri asia.
Oliko oppi voimassa vain mormonikirkon alkuaikoina, myöhään viime vuosisadallakin vaiko edelleen?
Tahdon siis tietää tarkan ajan ja mahdollisesti myös sen ilmoituksen sisällön, jossa kyseisestä opista luovuttiin.
En siis puhu sijaiskasteesta, joka on aivan eri asia.
Vastaukset 64
Vanhimmat
Tottahan toki sinetöidään eläviä kuolleisiin ja kuolleita eläviin. Esim. minut on sinetöity isääni ja äitiini, jotka ovat olleet sínetöinnin tapahtuessa kuolleita.
Jos tarkoitat sitä, että kuolleisiin sinetöitäisiin henkilöitä, joiden kanssa he eivät ole olleet naimisissa, niin sellaista ei enää tapahdu.
tällainen sinetöinti tarkoittaa ja kuinka se tehdään?
tai miten sen ottaa, ainutlaatuista kylläkin. Ennen sinetöintiä on saatava muut evankeliumin toimitukset, jotka ovat tarpeen. Alle 8 -vuoden ikäisiltä lapsilta niitä ei tarvta.
Sinetöitävät polvistuvat temppelivaatetukseen pukeutuneina sinetöintihuoneessa olevan alttarin ääreen ja ottavat toisiaan kädestä. Sinetöimisvaltuuden omaava lausuu erityisesti tilanteeseen kuuluvat sanat,joihin sisältyvät ne lupaukset, joihin sinetöitävillä on oikeutus, jos he ovat uskollisia Jeesuksen Kristuksen evankeliumille. Toimituksilla tulee olla kaksi todistajaa.
Sinetöijä voi antaa myös hengellisen sanoman sen mukaan kuin Henki kehottaa. Näin erityisesti silloin, kun on kysymys temppeliavioliitosta tai jo olemassaolevan avioliiton sinetöinnistä.
Tarkoitin lähinnä juuri miehen sinetöintiä naiseen tai päinvastoin (siis ei maalliseen aviopuolisoon). Kirjoitit että ei enää tapahdu. Kysymykseni koskikin sitä, että milloin käytäntö on lopetettu ja miksi.
Ainakin Maljasia on syytetty valehtelijoiksi, mutta he vakuuttavat tuollaista tapahtuneen vielä heidän ollessaan touhuissa mukana.
ja lapset heihin. Sinetöinnin ehtona on laillinen avioliitto. Kuollut puoliso voidaan sinetöidä elävään ja molemmat kuolleet toisiinsa, mutta ei ketään muuta. Kirkon alkuaikoina jotkut halusivat tulla sinetöidyiksi kuolleeseen mieheen, jonka kanssa he eivät olleet edes naimisissa. Sellaista ei ole tapahtunut ainakaan Maljasten aikana eikä paljon sitä ennenkään.
Pentti Maljanen kävi vain kerran temppelissä. Hänen tietonsa ovat erittäin hataria. Käy lukemassa temppeleistä ja toimituksista sivuilla
www.mormnonit.net Siellä on korjaus Maljasen kirjaan ja temppeleistä on erillinen artikkeli, jossa Maljasen käsityksiä oikaistaan.
Siinä ei ole kuin sana sanaa vastassa. Yksi vakuuttaa yhtä toinen toista. Maljaset eivät toki ole ainoita.
Et vieläkään vastannut, että milloin ja mihin ilmoitukseen tai päätökseen nojautuen käytäntö lopetettiin.
Maljaset ovat ongelma mormoneille, koska he olivat jo vihkimyksessä liian pitkällä ja tiesivät liikaa salaisina pidettäviä asioita.
Mormoneilla eivät sentään taida olla käytössä ihan samat pelottelut ja valat kuin vapaamuurareilla salaisuuden paljastajia vastaan. "Jos paljastan salaisuuksia, tapahtukoon minulle sitä ja sitä..."
Siis mitä sillä sinetöinnillä saavutetaan sitten rajan takana? Miksi minun pitäisi olla sinetöity esim omiin vanhempiini? Mitä hyötyä/iloa siitä on kenelle?
Sinetöinti on pappeuden valtuudella maan päällä suoritettujen toimitusten saattaminen voimaan taivaassa. Toimitukset tulevat sinetöidyiksi, kun lupauksen Pyhä Henki eli Pyhä Henki hyväksyy ne.
Matt. 16:19: Minkä sinä sidot maan päällä, on sidottu taivaassa.
Ef. 1:13: Te olette saaneet Pyhän Hengen sinetiksenne.
vuotta, jolloin ko. toiminta lopetettiin, mutta todella paljon ennen Maljasten temppelissä käyntiä. He puhuvat omiaan. - Olin muuten samalla matkalla kuin Maljaset ja tiedän, miten silloin toimittiin.
Maljasten ongelma on se, että he kävivät vian kerran temppelissä ja jo paluumatkalla morkkasivat koko asiaa.
Heillä yksinkertaisesti on täysin väärä muistikuva ko. toimituksesta.
Kirjoitit:
Maljaset ovat ongelma mormoneille, koska he olivat jo vihkimyksessä liian pitkällä ja tiesivät liikaa salaisina pidettäviä asioita.
Mitään mainitsemaasi "liikaa salaisina" pidettäviä asioita ei ole. Joten Maljaset eivät siis ole ongelma mormoneilla, vaan itselleen, koska jo appivanhempani kävivät temppelissä 60-luvulla ja mitään maljasten mainitsemaa elävän sinetöintiä -JOPA- 1600-luvulla eläneeseen sisareen ei ollut. Veli Maljanen yksinkertaisesti untaa että hän toimi jonkun toisen henkiön (miehen) SIJAISENA ko. toimituksessa.
Kirjoitit:
Mormoneilla eivät sentään taida olla käytössä ihan samat pelottelut ja valat kuin vapaamuurareilla salaisuuden paljastajia vastaan. "Jos paljastan salaisuuksia, tapahtukoon minulle sitä ja sitä..."
No, tempelissa opetaan asioita SYMBOLIIKAN avulla.
Kirjoitit:
Et vieläkään vastannut, että milloin ja mihin ilmoitukseen tai päätökseen nojautuen käytäntö lopetettiin.
Käytäntö yksinäisten sisarten tai veljien sinetöinnistä kuolleena johonkin elävään lopetettiin jossakin 1800-luvun lopulla... Profeetta Taylorin jälkeen? Joseph F. Smithin aikaan..? Muistikuvat ko. asiasta ovat hatarat... Pitää yrittää etsiä ko. aiheeseen liittyvää tietoa. Jossakin olen aivan varmasti nähnyt asian tiimoilta tekstiä.
tottatosiaan tuollainen sinetöinti kuullostaa erittäin kummalliselta, suorastaan magialta, eikä siis raamatusta lähtöisin olevalta opetukselta.
mitkä nuo "tilanteeseen kuuluvat sanat" ovat?
minä olen varma siitä, ettei Pyhä Henki kehoita uskovaa liittoutumaan/sinetöitymään kuolleiden kanssa.
Kuolleet elävät henkimaailmassa ja odottavat siellä ylösnousemusta. Raamatussa on kohtia, jotka kertovat, että kuolleillekin on julistettu evankeliumi. Katso:
1.Piet. 3:18-20
1. Piet. 4:6
Luuk. 20:15-17
Joh. 20:15-17 Tämä kohta osoittaa, ettei Kristus mennyt heti kuoltuaan Isän luo, vaan oli henkimaailmassa.
Kuolleetkin tarvitsevat evankeliumin toimitukset elleivät ole saaneet niitä maan päällä. Katso:
1. Kor. 15:29
taas osaa muuta tehdä, kuin huokaista ja syvään, niin pimeiltä juttusi kuulostavat.
ettei Jumalakaan pysty kaikista elävistä ja kuolleista sekunnin tarkkudella huolta pitämään. Luulisin suuremman inventaarion olevan tiheimmillään ehkäpä miljoonan vuoden välein, joten ei ole suurtakaan merkitystä koska toimitukset tehdään. Mikäli yhdestä inventaariosta jää pois, ei hätää seuraavaan ehtii mukaan ilman kiirettä.
Katsos Tode kuoleman jälkeen elämme ajattomuudessa, jossa ei ihmisen kalenterilla ole pienintäkään merkitystä.
Pääasia on että kaikki toimitetaan mikä ihmisen tehtäväksi on määrätty.
ihmisen tehtäväksi ei ole muuta määrätty, kuin ottaa vastaan oma, henkilökohtainen uskon lahja.
kaikkinainen yhteydenpito vainajiin on sitä itseänsä.
Jos minut sinetöidään vanhempiini, tai ei sinetöidä, niin miten tilanne muuttuu taivaassa?
Hölmöjen hommaa, taikauskoa ja täyttä idiotismia.
Tuon kohdan allekirjoitan: Te olette saaneet Pyhän Hengen sinetiksenne.
Mutta mitä Pyhän Hengen sinetillä on tekemistä vainaijiin sinetöinnin kanssa? Vai onko Pyhä Henki kuollut?
Minä olen ollut kaksi kertaa naimisissa ja nyt menen kesällä naimisiin sulhasen kanssa.
Kun minä liityn Mormonikirkkoon niin sinetöidäänkö meidät kaikki. Minulla on kaksi aikuista lasta, enme aio sulhaseni kanssa enää lasta, koska en ole siinä iässä enääenää nuori. Sinetöidäänkö sulhasen aikuinen poika,, jos hän tahtoo. En ole kun ei ole tunnettu montaa kertaa vielä en ole kysynyt vielä tältä.
Ymmärtääkseni kaikki taivaassa olevat on sinetöity perheiksi. Tuhatvuotisen valtakunnan aikana tehdään myös sinetöntityö loppuun kaikkien niiden osalta, jotka saavat selestisen kirkkauden.
Lupauksen Pyhän Hengen sinetöinti tarkoittaa, että henkilön on katsottu olevan kelvollinen sinetöinnissä luvattuihin siunauksiin. - Näin ymmärrän. PH:n kuolemalla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. Henki ei voikaan kuolla.
Temppelin esimiehen (presidentin) kanssa voi neuvotella erikoistapauksista. Eronneita ei yleensä (mutta on mahdollista joskus) sinetöidä, mutta jos olet jäänyt leskeksi, niin sinut voidaan sinetöidä kuolleeseen mieheesi ja teidän yhteinen lapsenne teihin. Jos sinut sinetöidään useampaan mieheen, saat valita kenen kanssa muodostat taivaallisen perheen. Myös pojallasi on mahdollisuus valita, kehen hän haluaa tulla sinetöidyksi.
millä tavalla Pyhän Hengen sinetti liittyy kuolleiden sinetöimiseen? Etkö osaa vatata kysymykseen, vai etkö osaa Suomen kieltä? pitääkö tavata? Y-m-m-ä-r-r-ä-t-k-ö?
Ja tuo henkilökohtainen uskon lahja tulee ottaa vastaan elämän aikana. Kuoleman jälkeen ei ole enää mitään mahdollisuuksia..
En halua tässä mitenkään halventaa, mutta en oikein käsitä tätä sinetöintijuttua.... Jos sinetöidään aina aikaisempaan sukupolveen, niin rekursiivisesti kaikki on sinetöity Aadamiin saakka - kaikki on samaa perhettä. Jos nyt vaikka minua ei sinetöidä vanhempiini, mutta minun lapseni sinetöidään minuun....? Muuttuuko tilanne joksikin jos minut sinetöidään myös vanhempiini, paitsi että tämä "perhe" kasvaa suuremmaksi?
Onko jossain selitetty tosiaan tyhjentävästi mistä on kyse. Minä en ymmärrä. Kyseessä on kaikin puolin kaunis rituaali/toimitus, mutta sen merkitys on epäselvä!
ruumista kaipaa millään tavoin. Minullakin tuo ruumis on melkoisen raihnainen. Minua ei se häiritse juuri ollenkaan. Turha tuohon mätänevään ruumiiseen on kovasti kiintyä. Käytämme sitä vain ohimenevän hetken. Ruumiille on turha tehdä toimituksia oli se sitten elävä tai kuollut.
mihinkään sinetöidä se joko haudataan maahan tai poltetaan. Turha ruumista on sinetöidä. Ei sllaista kukaan tee. Etkai sinä nyt sekoita kuollutta ja kuolleen ruumista keskenään? Sielu on sama oli ruumis kuollut tai elävä. Ymmärrätkö?
Jotkut jäsenemme ovat jo löytäneet oman polkunsa Aadamiín asti. Jos välillä on henkilöitä, jotka eivät ole oikeutettuja selestiseen kirkkauteen, niin hypätään sen henkilön ohi seuraavaan sukupolveen. Taivaan valtakunnan organisaatio on perheorganisaatio.
Isälle, että pelastavat toimitukset on suoritettu oikein ja että niihin liittyvät liitot on pidetty.
Niin, turhaanko kuolleillekin on julistettu evankeliumi? Turhaanko Raamatun mukaan Kristus saarnasi vankeudessa oleville hengille? (= järjesti evankeliumin saarnaamisen myös henkimaailmassa)
Onhan monia, jotka eläessään eivät ole edes kuulleet evankeliumista, vaikka se on ainoa tie Jumalan luo.
Elämän aikana, huom. ei kuoleman jälkeen.
Miksikä sitten MAP kirkossa tehdään? That´s a question, without answer..
Sellaiset pulmat pitää myös ratkaista, että lapsen isä ei ole biologinen isä. Olen nähnyt luvun, että joillain alueilla jopa 10% avioliitossa syntyneistä lapsista ei ole sen miehen siittämiä, joka on lapsen äidin kanssa naimisissa. Usein tätä ei tiedä edes äiti itse, "isä" vielä vähemmän.
Tässä se on. Kiitos Pyhä Korkein Kaikkivaltias.
MAP kirkko ei kuolleiden ruumiiden kanssa temppuile edes sen vertaa kuin esimerkiksi ev.lut. kirkossa.
väärin olen käsittänyt hengen/sielun olevan ikuisesti elävä jonka asuinsija on vaan hetkellisesti ihmisen ruumiissa? Vainajassa/ruumiissa ei minun käsitykseni mukaan ole minkäänlaista sielua ei edes henkeä.
kaikki tulee näkyviin ja saadaan korjattua.
Raamatussa ei puhuta kuolleille (tarkoittaa fyysisesti ja biologisesti/kliinisesti kuolleita ja jo mahdollisesti maatuneita ruumiita) julistetusta, tai julistettavasta Evankeliumista.
Sen sijaan puhutaan siitä että jos ihminen ei usko Jeesukseen, hän on jo eläessään kuollut. Myös sanotaan että vain Pyhä Hnki voi tehdä eläväksi, eli että ihminen joka elää vailla Pyhää Henkeä sisimmässään, on kuollut, vaikka eläisikin.
Myöskin sanotaan että se joka uskoo Jeesukseen, ei koskaan kuole. En kuitenkaan usko että tämä tarkoittaisi biologista ja kliinistä kuolemattomuutta, vaan sitä että tämä ihminen heräretään kuolemasta Herran Jeesuksen tullessa takaisin. Ja tämä ihminen, joka on Herrassa nukkunut pois, nostetaan pilviin ja tuuliin, Herraa Jeesusta vastaan uudessa, täydellisessä, loistavassa ja säteilevän puhtaassa henkiruumiissa joka on kyvytön tuntemaan enää mitään kipua ja tuskaa..
Jumalan näkökulmasta hengellienen kuolema on PALJON vaarallisempaa kuin fyysinen ja biologinen kuolema.
Todellakin, Jeesus oli eläessään ja toimiessaan maan päällä julistamassa Evankeliumia hengellisesti kuolleille, mutta biologisesti, fyysisesti ja kliinisesti hyvinkin eläville ihmisille.
Kuolleet henget tarkoittaa langenneita henkiolentoja..
Näin on ymmärrettävä siksi että henget eivät sinänsä voi kuolla, joten muuta loogisesti ymmärrettävää selitystä käsitteelle "kuolleet henget" ei voi oikeastaan antaa.
Käsite kuolleet henget ei voi tarkoittaa kuolleita ihmisiä, sillä muutoinhan siinä sanottaisiin "Kuolleille ihmisille". Mutta siinä puhutaan nimenomaan hengistä eli henkiolennoista joita eivat ihmiset ole. Ihmiset ja henkiolennot ovat eri lajia. Enkelit voivat esiintyä ihmishahmossa, mutta ihmiset eivät enkelien henkiruumiin hahmossa.
Ylösnousemuksen jälkeenkin ihmiset tulevat kirkastetusta ruumiistaan huolimatta, olemaan ihmisiä, ja enkelit tulevat olemaan enkeleitä. Ihmisistä ei koskaan tule enkeleitä, eikä enkeleistä ihmisiä. Näin on oleva aina ja ikuisesti.
Vainajahenkien ja ruumiiden palvomisesta ja rukoilemisesta, sen sijaan varoitetaan ankarasti. Varoittevana esimerkkinä Kuningas Saulin kohtalo Saul=Israelin Kuningas Vanhassa Testamentissa ennen Kuningas Daavidia
mutta nähdäkseni yleensä myöhemmin esim. viimeisellä tuomiolla.
Kuolema on ero jostakin, ei kaiken loppumista. Henki ei koskaan kuole, mutta ihminen on hengellisesti kuollut ollessaan erossa Jumalasta. Kuoleman jälkeen (ruumiin ja hengen ero) henkemme menee henkimaailmaan, jossa on paratiisi ja henkivankila eli helvetti. Tuo helvetti ei ole lopullinen helvetti.
Enkeleitä on sellaisia, jotka ovat eläneet ja saaneet ylösnousemuksen ja sellaisia, jotka eivät ole vielä syntyneet maan päälle. Sitten on myös Saatanan enkeleitä, jotka karkoitettiin taivaasta niin, etteivät he saa tilaisuutta syntyä fyysisesti.
tällä mormonien maagisella sinetöimisellä ei ole mitään tekemistä Jumalan Pyhän Hengen, eikä Hänen sinettinsä kanssa.
Ja tiedätkö mistä kirjoitat?
Kun näiden keskustelujen alussa keskustelimme muutaman viestin verran? Ja kerroin iäkkäästä Mormoni naisesta joka oli läheiseni hautajaisissa.
(siis elokuussa 2003)
tietoni raamatun opetukseen eli raamatun antamaan kuvaan Pyhän Hengen toiminnasta.
olen taas mielestäsi oikeaoppisuuttani korostava helluntailainen!?
olkoon vaikka niin, mutta en kertakaikkiaan ole uskon asioista ymmärtämättömien ja Jumalaa kaipaavien lukijoiden tähden voinut vaieta.
Ei elämän jälkeen. Silloin se on liian myöhäistä. Armon ja vallinnan aika on elämä, elämän jälkeen ei ole enää mitään mhdollisuutta tehdä enää mitään valintaa. Myöhäistä mikä myöhäistä.
Miksi kuolleillekin on julistettu evankeliumi?
Miten käy niille, joilla ei ole eläessään ollut mahdollista kuulla evankeliumista?
Miksi Raamatun mukaan tehtiin kasteita kuolleiden puolesta?
Jumalan oikeudenmukaisuus ei toteudu ellei myös kuolleille anneta mahdollsuutta ottaa Kristuksen sovitus vastaan.
"Henki ei koskaan kuole",
-Aivan, ja tämä henki on elämämme henkäys, pelkkää persoonatonta energiaa. Energia ei voi koskaan tuhotua.
"--mutta ihminen on hengellisesti kuollut ollessaan erossa Jumalasta."
-Aivan, näin juuri kirjoitin
"Kuoleman jälkeen (ruumiin ja hengen ero) henkemme menee henkimaailmaan, jossa on paratiisi ja henkivankila eli helvetti"
-Henkemme joutuminen vankilaan kuullostaa samalta kuin sähkön joutuminen vankilaan.
Kuolemassa tietoisuutemme ja aivotoimintamme pysähtyy, meidän henkemme, eli elämänvoimamme palaa Jumalan luo, joka on sen antanutkin, ruumiimme menee hautaan, ruumiimme maatuu ja hajoaa, kunnes meitä ei ole enää millään lailla olemassa..
Henkemme ei joudu helvettiin, koska energia, joka pitä eitä elossa, on persoonaton, eikä se itse ole tehnyt mitään rangaistavaa. Se on vain pitänyt meitä hengissä, niin kauan kuin olemme eläneet..
Helvetin tai paratiisin aika on vasta paljon myöhemmin.. Tämän maailman loppumisen jälkeen,,
"MAP kirkko ei kuolleiden ruumiiden kanssa temppuile edes sen vertaa kuin esimerkiksi ev.lut. kirkossa"
TÄH?
Eikö tämä koko thread käsittele tuota aihetta?
Huomasitko että aloittajan antama aihe on "Kuolleiden sinetöinti"?
Miten niin Ev-lut kirkossa "temppuillaan" kuolleitten kanssa?
Ei vainajissa tietenkään ole sielua, eikä henkeä.
Elävissä ihmisissä sen sijaan on henki mutta ei mitään erillistä sielua siksi koska elävä ihminen on itsessään sielu.
Kun ihminen kuolee hänestä ei erkane mitään erillistä sielua, vaan hän lakkaa olemasta sielu. Hänen henkensä palaa Jumalan luokse, kyllä, kokaisen ihmisen henki palaa Jumalan luokse, riippumatta siitä miten on elänyt. Tämä henki on elämänenergiamme ja voimamme joka pitää meidät hengissä.
Ruumiimme maatuu ja hajoaa haudassa, ja "odottaa" kuolleiden ylsnousemusta ja Herran saapumisen päivää. Ennen sitä päsivää emme ole millään lailla olemassa..
Paratiisin tai Helvetin aika ei tule sinä aikana kun ruumiimme hajoaa maan alla, vaan vasta sen jälkeen kun Herramme Jeesus Kristus palaa takaisin..
Kuolleden sinetöinti, mistä siinä sitten on kysymys?
Maatuneen lihan ja kuivuneiden luiden sinetöinnistä?
Miksi? Mistä? Minne?
-Ei mitään syytä eikä mitään järkeä
Persoonattoman elinvoiman sinetöinnistä?
-Miksi?
-Ei energia tarvitse mitään sinetöintiä. Yritä vaikka sinetöidä sähköä--
-Mistä?
-Energiammehan palaa Jumalan luokse, siis mistä pois? Jumalan luotako?
-Minne?
-Sama kuin edellä. Jos pois Jumalan luota, niin minne?
Sielun sinetöinnistä?
-Mahdotonta kuolleelle
-Vain elävä ihminen on sielu. Sinetöinti on mahdollista suorittaa vain elävälle ihmiselle.
-Kuollut ihminen ei ole sielu. Ihminen lakkaa olemasta sielu samlla hetkellä kun hän kuolee.
Kuolleiden sinetöiminen
Turhaa, hyödytöntä ja järjetöntä.
Se meissä ihmisissä onkin vikan että muistamme meille tärkeitäkin ihmisiä vasta heidän kuolemansa jälkeen, emme heidän elossa olemisen aikana.
Mtitäs jos tehtäisiin parannus tässä asiassa?
Muistettaisiin, ja käytäisiin katsomassa ihmisiä, silloin kun he ovat vielä elossa, eikä muistettaisi heitä vasta semn jäkeen kun he ovat kuolleet?
Kuoleman jälkeen on kaikki myöhäistä.
"Turust" ehkä muistelee sitä, kun olen kertonut hautaustavastamme. Emme näet siunaa ruumista, vaan hautapaikan ylösnousemusta silmälläpitäen ja lohdutuksen sanoiksi sureville. Vain elävälle ihmiselle on merkitystä siunauksista.
Teemme kuolleiden puolesta sijastoimituksia, jos he eivät ole saaneet kaikkia toimituksia eläessään. Toimitukset tehdään siltä varalta, että hän ottaa ne vastaan henkimaailmassa.
Jos kuolleen henki ei ole henkimaailmassa, niin ei hänelle voida saarnata evankeliumiakaan. Kuitenkin Raamatun mukaan juuri niin on tehty ja tehdään. Henki on siis olemassa persoonana koko ajan.
Esität Jehovan todistajien oppia, joka ei ainakaan tässä kohtaa perustu Ramattuun. Saarnaajassa on tosin yksi kohta, joka tukee käsitystäsi, mutta on lukuisia muita kohtia, jotka tukevat muuta käsitystä. Saarnaaja on pikemminkin uskonnollista kirjallisuutta kuin Jumalan sanaa.
Kun tuon ymmärtää, niin ajatukset selkenevät. Henkemme on Jumalan henkilapsi. Kun henkemme saa ruumiin, tulee meistä sielu. Kun kuolemme, henki menee henkimaailmaan odottamaan ylösnousemusta. Sielu siis kuolee, mutta ei henki. Meistä tule kuolematon sielu, kun ruumiimme nousee ylös.
Henki ruumis = sielu
Eli elävä ihminen.
Kun ihminen kuolee, tapahtuu seuraavaa;
Henki-Ruumis= Kuollut ihminen
Mihin sielu katosi?
-Ei mihinkään, se vain lakkasi olemasta samalla hetkellä kun elämä lakkasi
"Kun kuolemme, henki menee henkimaailmaan odottamaan ylösnousemusta."
-Kun kuolemme henkemme palaa Jumalan luo, joka on sen antanutkin. Tämä henki on meitä hengissä pitävä persoonaton elämänvoima. Sillä ei ole mitään tietoisuutta omasta olemassaolostaan.
Henkemme eli meitä tällä hetkellä elossa pitävä eöämänvoimamme ei tarvitse odottaa mitään ylösnousemsuta, sehän on kuolematon ja tuhoutumaton, joten sen kohdalla ylösnousemus on tarpeeton. Sen sijaan ruumiimme tarvitsee ylsnousemusta, sehän on kuolevainen.
Jos lähdet oletuksesta että henkemme odottaa ylsnousemusta, siinä tapuksessa, kumoutuu seuraava; "Sielu siis kuolee, mutta ei henki. Meistä tule kuolematon sielu, kun ruumiimme nousee ylös." Tästä loogisena johtopäätöksenä seuraa että uskot myös henkemme kuolevan?
"Jos kuolleen henki ei ole henkimaailmassa, niin ei hänelle voida saarnata evankeliumiakaan."
-Aivan , juuri tätä olen yrittänyt sanoa.
"Kuitenkin Raamatun mukaan juuri niin on tehty ja tehdään. Henki on siis olemassa persoonana koko ajan."
-Raamattu ei vahvista väitettäsi.
Nyt en näe lausumassasi mitään logiikkaa. Raamatun mukaan hengille on saarnattu evankeliumia Kristuksen henkimaailmaan menosta alkaen. Miten voi muuten ymmärtää antamani kohdat:
Luuk. 23:42-43
Joh. 20:15-17
1. Piet. 3:18-20
1. Piet. 4:6
1. Kor. 15:29
Minulle ei riitä pilkun paikan muuttaminen vanhassa kännökseesä kohdassa Luuk. 23:42-43, sillä on monia muita kohtia. Myös kertomus rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta osoittaa, että kuoleman jälkeen on kaksi paikkaa, jonne voi joutua. Sitä on yritetty selittää vertauskuvalisesti, mutta selitys ei ainakaan minuun uppoa, koska muut kohdat puhuvat toista.
Minulle vain jäi ensin hämäräksi se että ko. henkilö oli sukulaisesi.
Ihmettelen miten voit ajatella, että luulisin hengen kuolevan! Ei se kuole, vaan odottaa henkimaailmassa ylösnousemusta, jolloin henki yhdistyy kuolemattomaan ruumiiseen. Hengen ei tarvitse nousta kuolleista, koska se ei ole kuollutkaan, mutta ruumis nousee kuolleista.
Kyllä hengellämme on persoonallisuus. Teimme valintoja ollessamme taivaassa Isämme henkilapsia. Filosofian opettajani, professori Erik Ahlman, käsitteli paljon varsinaisen minän ilmiötä, joka on meidän arvotajuntamme perusta. Se on meille yleensä tiedostamaton, mutta voimme aavistaa sen. Erityisesti taiteilijoille tuollainen aavistaminen on ominaista:
"On syntymämme unhoitusta, unta.
Etäällä sielun tähtivaltakunta
on ollut, kunnes täällä,
se kodon sai maan päällä.
Ei murtamina vaivan,
ei alastonna aivan,
vaan kiireellämme rippeet kimmelteestä
tulemme Luojan eestä:
meit' ympäröitsee lapsuusaikaan taivas!
Maa myöskin meille varaa riemujaan, tää
imettäjä luonnostaan on hellä
ja melkein kuni äiti konsanaan
se tahtois viihdytellä
nyt poikapuoltaan, ihmislasta,
hän että herkeis kaipaamasta
pois loistoon, missä kerran
hän asui palatsissa Herran.
(William Wordsworth, Ode on Intimations of Immortality. - Suomentanut Yrjö Jylhä)
Kirjoitit:
Henki ruumis = sielu
Eli elävä ihminen.
Kun ihminen kuolee, tapahtuu seuraavaa;
Henki-Ruumis= Kuollut ihminen
Ei vaan Sielu-ruumis = Henki....
Eli Henki jää, ja yhdistyy yksi päivä täydelliseen ruumiiseen eli taas:
Henki (täydellinen)ruumis = kuolematon sielu
Toki inhimillistä, mutta peräti itsekästä ajatella meillä jokaisella olevan oma henkilökohtainen sielu.
Tuollainen itsekeskeinen ajattelu perustuu Raamatun virheelliseen tulkintaan. Ajattelkaapa edes vähän kaaosta. Nyt jo olisi kymmeniä miljardeja yksittäisiä sieluja ja Jumala puhaltaisi niitä kiihtyvällä tahdilla yhä lisää ja jokaisesta pidettäisiin erillistä kirjanpitoa? Ei rakkaat lapseni sieluja ei tule liukuhihnalta. Taivaassa ei ole sekavaa yksittäisten sielujen edestakaisin vaeltelua. Taivaan paratiisissa vallitsee rauha ja Jumalan järjestys.
Kyllä meidän on vähäisilläkin ja rajallisilla lahjoillamme ymmärrettävä luomiskertomuksen yksiselitteisen selvä kirjoitus yhdestä sielusta.
Esiksikin täytyy ottaa huomioon ajattomuus. Aika on puhtaasti ihmisen itsekkäisiin tarpeisiin syntynyt keksintö. Ei Jumalalla ollut ihmistä luodessaa sen paremmin kelloa kuin kalenteriakaan. Esimerkiksi nykyinen ajanlaskumme on otettu käyttöön vasta noin 500 vuotta sitten. Luuletteko taivaan toimivan tuollaisen ajanlaskun mukaan.
Ei rakkaat ystäväni uskossa, meillä poloisilla maan matosilla on ainoastaan yksi sielu jota meistä kunkin tulee tulee parhaansa mukaan huolehtia. Ajattomuudessa ei tuolla sielulla ole pienintäkään kiirettä ehtiäkseen olemaan meissä kaikissa.
Tuomiopäivän aamun koitossa Herramme taivaassa punnitsee tuon ainoan sielumme kelvollisuuden aivan kuten Sodoma ja Gomora kertomuksissa Raamatussa on kerrottu.
Tuolloin punnitataan sielumme kelvollisuus jos sielumme yhteinen hyvyys Herrallemme on riittäva pääsee sielumme Paratiisin kirkkauteen jotka on jaettu kolmeen tasoon. Auringon- kuun ja tähtien kirkkauteen.
Jos taas pahuus on vallalla sielumme joutuu kadotukseen eli se kadotetaan.
Mormonit aivan oikein, ovat onnekseen ymmärtäneet yksisielu käsitteen.
Temppelitoimituksissa elävät näyttelevät kuolleita. Sillä tavalla temppuillaan.
Jeesus tosin sanoi, että antakaa kuolleiden haudata kuolleensa...
mutta aina ei sana mene perille.
Minä olen jäänyt ensimmäisestä avioliitosta leskeksi. Toisen miehestä erosin, kun hän sairastui niin vaikeasti psyykisesti. Mutta rakastin häntä paljon, kun hän oli terve. Mutta hän ei ole ollenkaan parantunut paremmaksi. Voidaanko minut tämän takia, kun oli sairaus syynä, sinetöidä näiden miesten kanssa.
Olen niin paljon rakastanut kaikkia.
Saako sulhaseni sinetöidä itseensä exvaimon, vaikka on eronnut, jos hän itse sitä haluaa?
vaan toimitaan heidän sijaisinaan. Mistä moinen käsitys? Joissakin temppeleissä käytetään kylläkin näyttelemistä havainnollistamaan opetusta ja toisissa käytetään filmejä. Tästäkö tuo käsitys näyttelemisestä?
Voi olla, että joku on pitänyt sijaisena olemista näyttelemisenä, mutta minä en ole koskaan ajatellut niin.
Yeensä eronneita ei sinetöidä. Äitini ja isäni erosivat. Äitini ei mennyt uusiin naimisiin. Isäni meni. Nyt heidät on sinetöity ja minut on sinetöity heihin. Voisi ajatella niin, että he ovat siellä henkimaailmassa sopineet erimielisyytensä.
Sinetöinnin vastaanottamisessa on meillä vapaa tahto. Mitään yeispätevää ohjetta en ainakaan minä osaa antaa kohdallasi. Temppelien esimiehillä on näistä tarkempia ohjeita.
koettelen Tapanin sietokykyä kaikenlaisilla oivalluksilla.
Minusta elävän sinetöinti rakkaaseen kuolleeseen tai painvastoin on ajatuksena kaunis. En keksi siitä mitään pahaa sanottavaa.