SUOMEN SAAMAT VAKUUDET OLEMATTOMAT
uroalueen kriisikokouksessa on sovittu 109 miljardin euron uudesta hätäavusta Kreikalle. Sopimuksen nojalla Kreikan lainankorot alenevat alle neljän prosentin ja pankeilta on luvassa lisälainoitusta. Suomen osuus lainasta on runsaat kaksi miljardia euroa, jolle Suomi on saanut vaatimansa vakuudet.
Vakuuksien yksityiskohdista ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa.
EU-presidentti Herman Van Rompuy sanoo, että Kansainvälinen valuuttarasto IMF on mukana uudessa lainapaketissa, samoin yksityiset sijoittajat - pitkän neuvonpidon jälkeen.
Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy laskee, että Kreikka säästää 30 miljardia euroa kymmenessä vuodessa, kun lainankorot alenevat. Pankeilta on luvassa Kreikalle uutta lainaa 135 miljardia euroa. Lisäksi Kreikalle on luvassa laina-ajan pidennys 7,5 vuodesta 15 vuoteen.
Myös yksityinen sektori saatiin pakettiin mukaan, joskin vain vähäisellä osuudella. Yksityiset velkojat, kuten pankit, vakuutuusyhtiöt ja eläkerahastot ovat luvanneet pidentää lainojaan 135 miljardin euron edestä vähintään 15:lla, mutta parhaimmillaan jopa 30 vuodella.
Vuosi siten eurovaltiot ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF päättivät 110 miljardin euron lainapaketista velka-ahdingostaan pois pyrkivälle Kreikalle.
Myös Irlannin ja Portugalin lainojen korot alenevat.
Vakausrahastot jälkimarkkinoille
Euroalueen väliaikaista ja pysyvää vakausrahastoa on tarkoitus uudistaa niin, että ne saavat oikeuden osallistua joukkovelkakirjojen jälkimarkkinoille. Ne siis voisivat ostaa esim. Kreikan velkakirjoja velkojilta, kun nykyisin lainaa voidaan myöntaa vain suoraan valtiolle. Jälkimarkkinoilla toimimisen pitäisi kuitenkin olla perusteltua ja siihen vaadittaisiin euromaiden yksimielisyys.
Rahastot voisivat näin tukea tulevia kriisimaita jo niiden talousvaikeuksien alkuvaiheessa.
Suomi on vastustanut muutoksia. Vakausrahastojen muutoksia tullaan vielä puimaan erillisissä euromaiden kokouksissa ja päätökset täytyy hyväksyä kunkin maan omassa parlamentissa.
uroalueen kriisikokouksessa on sovittu 109 miljardin euron uudesta hätäavusta Kreikalle. Sopimuksen nojalla Kreikan lainankorot alenevat alle neljän prosentin ja pankeilta on luvassa lisälainoitusta. Suomen osuus lainasta on runsaat kaksi miljardia euroa, jolle Suomi on saanut vaatimansa vakuudet.
Vakuuksien yksityiskohdista ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa.
EU-presidentti Herman Van Rompuy sanoo, että Kansainvälinen valuuttarasto IMF on mukana uudessa lainapaketissa, samoin yksityiset sijoittajat - pitkän neuvonpidon jälkeen.
Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy laskee, että Kreikka säästää 30 miljardia euroa kymmenessä vuodessa, kun lainankorot alenevat. Pankeilta on luvassa Kreikalle uutta lainaa 135 miljardia euroa. Lisäksi Kreikalle on luvassa laina-ajan pidennys 7,5 vuodesta 15 vuoteen.
Myös yksityinen sektori saatiin pakettiin mukaan, joskin vain vähäisellä osuudella. Yksityiset velkojat, kuten pankit, vakuutuusyhtiöt ja eläkerahastot ovat luvanneet pidentää lainojaan 135 miljardin euron edestä vähintään 15:lla, mutta parhaimmillaan jopa 30 vuodella.
Vuosi siten eurovaltiot ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF päättivät 110 miljardin euron lainapaketista velka-ahdingostaan pois pyrkivälle Kreikalle.
Myös Irlannin ja Portugalin lainojen korot alenevat.
Vakausrahastot jälkimarkkinoille
Euroalueen väliaikaista ja pysyvää vakausrahastoa on tarkoitus uudistaa niin, että ne saavat oikeuden osallistua joukkovelkakirjojen jälkimarkkinoille. Ne siis voisivat ostaa esim. Kreikan velkakirjoja velkojilta, kun nykyisin lainaa voidaan myöntaa vain suoraan valtiolle. Jälkimarkkinoilla toimimisen pitäisi kuitenkin olla perusteltua ja siihen vaadittaisiin euromaiden yksimielisyys.
Rahastot voisivat näin tukea tulevia kriisimaita jo niiden talousvaikeuksien alkuvaiheessa.
Suomi on vastustanut muutoksia. Vakausrahastojen muutoksia tullaan vielä puimaan erillisissä euromaiden kokouksissa ja päätökset täytyy hyväksyä kunkin maan omassa parlamentissa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.