http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/hassu-pippelitutkimus-suomesta-purskahti-maailmalle/art-1288402993369.html
Helsingin yliopistossa on kerrankin tehty tutkimus, jonka tulokset purskahtivat maailman medioihin välittömästi ilmestyttyään.
Tohtorikoulutettava Tatu Westling taloustieteen laitokselta tutki miesten peniksen koon yhteyttä bruttokansantuotteen muutokseen eri maissa vuosina 1960-1985 (KLIKKAA AUKI TAULUKKO MAIDEN VÄLISISTÄ EROISTA OIKEASTA PALKISTA LÖYTYVÄSTÄ KUVASTA).
Male Organ and Economic Growth: Does Size Matter? -tutkimuksen hämmästyttävä tulos oli, että talous on menestynyt parhaiten maissa, joissa miesten kikkelin pituus on 13,5 senttiä - kuten länsimaissa.
Talouskasvu on puolestaan ollut hidasta esimerkiksi Afrikassa, jossa miehillä on tilastollisesti kookkaat siittimet. "Siittimen koko määritti talouskasvua enemmän kuin poliittinen järjestelmä", loppupäätelmissä todetaan.
Tutkimus julkaistiin Discussion Paperina eli tutkimuksena, jotka ovat vielä kypsyttelyasteella ennen lähettämistä tieteelliseen julkaisuun.
Ilta-Sanomat ei tavoittanut tutkijaa kommentoimaan tutkimusprojektiaan, mutta professori Hannu Vartiainen vihjaa, että yliopistossa olisi kerrankin hupsuteltu.
- Tulosten teknisessä johtamisessa ei ole ongelmaa. Onko se vakavasti otettava tutkimus, on toinen kysymys.
- Tutkimusta voi lukea niin, että se on tehty vähän pilke silmäkulmassa. Se kertoo, että on olemassa kaksi korreloivaa asiaa, mutta siitä ei voida mitään johtopäätöksiä suorasta syy-seuraus-suhteesta. Tätä demonstroidaan jo tilastotieteen peruskurssilla.
Tiettävästi aihe on saanut alkunsa kuten monet muutkin merkittävät tieteelliset hankkeet: kahvipöytäkeskustelusta.
Tutkimus on kuitenkin aika suoraviivainen empiirinen tutkimus, työtä tekovaiheessa kommentoinut Vartiainen kertoo.
Vartiaisen mukaan vastaavien pikkututkimusten julkaisukynnys on matala. Niitä ei ole kuitenkaan syytä arvioida tiukimman seulan läpi, koska ne ovat vasta ensimmäisiä versioita tutkimuksesta.
Westling huomauttaa tutkimuksensa lopuksi, että "privaattisektori" ansaitsee enemmän tutkimusta myös taloustieteessä.
Simo Holopainen
Helsingin yliopistossa on kerrankin tehty tutkimus, jonka tulokset purskahtivat maailman medioihin välittömästi ilmestyttyään.
Tohtorikoulutettava Tatu Westling taloustieteen laitokselta tutki miesten peniksen koon yhteyttä bruttokansantuotteen muutokseen eri maissa vuosina 1960-1985 (KLIKKAA AUKI TAULUKKO MAIDEN VÄLISISTÄ EROISTA OIKEASTA PALKISTA LÖYTYVÄSTÄ KUVASTA).
Male Organ and Economic Growth: Does Size Matter? -tutkimuksen hämmästyttävä tulos oli, että talous on menestynyt parhaiten maissa, joissa miesten kikkelin pituus on 13,5 senttiä - kuten länsimaissa.
Talouskasvu on puolestaan ollut hidasta esimerkiksi Afrikassa, jossa miehillä on tilastollisesti kookkaat siittimet. "Siittimen koko määritti talouskasvua enemmän kuin poliittinen järjestelmä", loppupäätelmissä todetaan.
Tutkimus julkaistiin Discussion Paperina eli tutkimuksena, jotka ovat vielä kypsyttelyasteella ennen lähettämistä tieteelliseen julkaisuun.
Ilta-Sanomat ei tavoittanut tutkijaa kommentoimaan tutkimusprojektiaan, mutta professori Hannu Vartiainen vihjaa, että yliopistossa olisi kerrankin hupsuteltu.
- Tulosten teknisessä johtamisessa ei ole ongelmaa. Onko se vakavasti otettava tutkimus, on toinen kysymys.
- Tutkimusta voi lukea niin, että se on tehty vähän pilke silmäkulmassa. Se kertoo, että on olemassa kaksi korreloivaa asiaa, mutta siitä ei voida mitään johtopäätöksiä suorasta syy-seuraus-suhteesta. Tätä demonstroidaan jo tilastotieteen peruskurssilla.
Tiettävästi aihe on saanut alkunsa kuten monet muutkin merkittävät tieteelliset hankkeet: kahvipöytäkeskustelusta.
Tutkimus on kuitenkin aika suoraviivainen empiirinen tutkimus, työtä tekovaiheessa kommentoinut Vartiainen kertoo.
Vartiaisen mukaan vastaavien pikkututkimusten julkaisukynnys on matala. Niitä ei ole kuitenkaan syytä arvioida tiukimman seulan läpi, koska ne ovat vasta ensimmäisiä versioita tutkimuksesta.
Westling huomauttaa tutkimuksensa lopuksi, että "privaattisektori" ansaitsee enemmän tutkimusta myös taloustieteessä.
Simo Holopainen
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miten voi tehdä tutkimusta (akateemista) pilke silmäkulmassa?
Tuollainen on verovarojen haaskausta ja alentaa yliopiston uskottavuuttaq.
Mikä törppö on ollut valvomassa tuon "tutkimuksen" etenemistä?
"Tuollainen on verovarojen haaskausta ja alentaa yliopiston uskottavuuttaq."
Mistä sinä päättelet, että tuohon tutkimukseen on annettu rahaa?
Miksi se vaikuttaisi yliopiston uskottavuuteen. Kyllä jokainen selväjärkinen huomaa, että ei tuollaista tutkimusta tosissaan tehdä.
Kuka pystyy arvaamaan, mikä kyseisen tutkimuksen arvo on? Käsi ylös!
ps. vastaus sisältyy alkuperäiseen avaukseen.
Tämähän on itsestään selvää.
Jos on pieni, niin tarvitaan jatke, esim rahaa tai auto ym. ja silloin yleensä mennään töihin ja tehdään töitä ja talous kasvaa.
Luin yhden vastaavan tutkimusken jossa todettiin ateistien olevan todella pienimunaisia.
Et sinä osaa lukea.
Osaan minä.
Ja osaan myös lukea ajatuksia, sinä ajattelit juuri että -"Ei pikkusiskoni sitä pienenä pitänyt".
Vanha nainen sen tietää. "Koolla ei ole väliä, kunhan se on vain pitkä ja paksu".