Emme ole piparkakkumuottimaailma, missä kaikki säteilevät samaa energiaa. Jokaisella meistä on oma määritelmänsä ja yksilöllisyytensä, mikä tekee täysin ainutlaatuisen ja mielenkiintoisen maailman. Mutta meidän kaikkien keskuksessa on syvä neutraalisuus ja ykseys. Ihmiskunta siirtyy kaiken sen erillisyyden yli, mitä aiheuttaa aineellinen, sosiaalinen tai uskonnollinen tausta. On vain meidät kaikki yhdistävä sydänyhteys.
Ihmisen seuraava askel
Saagapolku
6141
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tä?
Katso ihmistä?
Aivan, juuri niin:"On vain meidät kaikki (Jumalan lapset) yhdistävä sydänyhteys) Jeesus sanoi: "Että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt." (Joh 17:21)
Siihen päästään vain uudestisyntymällä Jumalanlapseksi Jeesuksessa Kristuksessa,
joka on Jumalan lähettämä ainut tie takaisin hänen ,(Jumalan,) yhteyteen, joka katkesi
ihmiskunnan lankeemuksessa.
Joh 17:23: minä heissä, ja sinä minussa- että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rkastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut.
Kaikki säteilevät samaa perusenergiaa koska muuta ei ole. Tuo perusenergia on Rakkaus.
Myös nk. pahuus saa voimansa Rakkaudesta, se vain vääristää sen.
Fyysiset aistit kertovat meille muuta, mutta näin tuleekin olla. Ihmisen ykseyskokemus koetellaan tarkoin, ja se, uskooko hän pelkästään fyysisten aistien tuomaa kokemusta. Vaikka hän uskoisi sisämaailman aisteihin, niin seilläkin ihminen koetellaan. Ja vieläkin tarkemmin. Ennenaikojaan ei voi sisä-avaruuksiin mennä.
Fyysisen maailman luonne tulee ymmärtää ja sisäistää yleisellä tasolla. Vasta kun ihminen on tullut kokonaan fyysiseksi hän kykenee ymmärtämään maailman luonteen. Sitten voi olla ykseydessä turvallisesti ja rationaalisesti. Rationaalinen kokemus ykseyskin on kun sen järkeistää. Ilman sanoja ja käsitteitä toki.
Kuulostaa kliseeltä, mutta näissä ja aloituksessa on tällekin ajalle olennainen yleinen sanoma. Yksilöllisyyden ja äärettömän perustietoisuuden yhdistäminen, kumpaakaan menettämättä. Tuota ääretöntä mutta syvenevää perustietoisuutta / -kenttää jotkut nimittävät Jumalaksi.
Siinäpä se on. Erillisyys on iluusio.