B-luokan näyttelijä?

Yksi kriteeri voisi olla esiintyminen pääasiassa B-filmeissä. Klassiseen Hollywood-aikaan studiot luokittelivat elokuvansa A- ja B-filmeiksi, lisäksi oli Super-As tai vastaavat, eli tosi suuret pläjäykset tyyliin Tuulen viemää. Studioilla oli eri tuontatoyksiköt erilaisille elokuville, ja niihin kiinnitetty oma henkilökuntansa näyttelijöitä myöten. B-filmi oli usein siihen aikaan yleisten tupla-skriiningien kakkos- eli täytefilmi, se tehtiin huomattavasti halvemmalla, pienemmillä tähdillä, ei niin nimekkäiden ohjaajien ohjaaminä. Suomalaisia näyttelijöitä ei tietenkään voi luokitella tällä systeemillä, koska suurin osa ei heistä ei työskennellyt Hollywoodissa.

Ehkä kannattaa selata IMDBstä Reaganin leffat. Kuinka monta elämää suurempaa klassikkoa sieltä löytyy?

Olisikohan syynä B-luokitukseen, ettei Reaganista tullut koskaan Hollywoodin huipputähteä, kuten esimerkiksi Humphrey Bogart, Clark Gable, John Wayne, Spencer Tracy jne.

B-luokan näyttelijäksi tituleeraaminen on kyllä vähättelyä. Olisiko parempi mainita Reaganin olleen Hollywoodin B-sarjaa eli ei aivan korkeimmalla huipulla. Nämä näyttelijät on pääosin unohdettu. Reagan toki muistetaan muista yhteyksistä.

Tuskin täällä muistettaisiin Reaganin näyttelijäuraa ollenkaan, jos hänestä ei olisi tullut Yhdysvaltojen presidenttiä.

Nykyään B-näyttelijä on sellainen näyttelijä, jonka naaman tunnistaa, muttei millään muista nimeä. Siis pääsosassa illan TV-elokuvissa ja mini sarjoissa, tai sivuosissa isoissa tuotannoissa, pahiksina, autonkuljettajina ym. Muistat nähneesi hänet vaikka kuinka monessa leffassa, mutta hänen nimensä on usein niin myöhään lopputeksteissä, tai niin pienellä julisteissa, ettet ole koskaan vaivautunut ottamaan sitä selville. Työtön amerikkalainen näyttelijä ei ole edes b-näyttelijä, hän on tarjoilija tai taksinkuljettaja.

Reagan oli studion B-näyttelijä, koska esiintyi B-leffoissa. B-leffat olivat sen ajan non-stop elokuvateattereissa matinee- ja kakkos (B) elokuvia, siis näytettiin ennen uutiskatsausta (tai vaihtoehtoisesti piirrettyjä) ja pääelokuvaa (sitä jota ihmiset olivat nimenomaan tulleet katsomaan, sitä jossa oli Cagney, Bogart tai Eroll Flynn pääosissa). Näitä B-leffoja ei juurikaan mainostettu ja eikä niitä mistään löydäkkään, mikä on yksi ja hailee. Ei niitä turhaan B-leffoiksi kutsuttu.