Pelastin siskoni jehovilta

Semmosta vaan haluaisin näin yötuimaan kertoa, että jokunen vuosi sitten pikkusiskoni oli alkanut lämpiämään jehoviin päin, mutta minä ja isäni puhuimme hänet ympäri lopettamaan tekemisensä jehovien kanssa. Sisko tuli järkiinsä ja jätti liittymättä kyseiseen porukkaan. Osana suostuttelua oli tuttuni apu, hän oli tuolloin lukemassa teologiaa hki yliopistolla ja vinkkasi erään suomalaisen kirjoittajan tekemän kirjan, jonka siskoni sitten luki ja tuli järkiinsä. Itse olen ateisti ollut jo pitkään ja siskostani tuli myöhemmin myös elämäntapa-ateisti. Isäni on puolestaan kirkon jäsen muttei uskonnollinen. Että sellaista vaan että tulipahan tehtyä tuolloin hyvä työ ja estettyä yhden ihmisen ajautuminen jehoviin päin. Nykyisin kaikki on hyvin, ei ole ongelmia elämänhallinnan kanssa siskollani, perhe, työ ja harrastukset kaikki tuovat suolansa elämiseen. Ei siihen mitään jehovia tarvita.