Yhteiskunnan taloudellinen ahdinko!

Mistä johtuu se, että yhteiskunnalla on yhä vähemmän resursseja yhteisten asioiden hoitamiseen? Verot ovat korkeammalla kuin koskaan aikaisemmin ja veronvalvontakin ainakin työtä tekevän kansanosuuden suhteen on tiukempaa kuin koskaan. Siitä huolimatta yhteiskunnalla ei ole varaa pitää huolta omista heikompiosaista.
- Olen pohtinut näitä asioita jo pitempään, että mistä tämä kaikki johtuu.
Ehkä yksi suurimmista syistä voisi olla siinä, että kaikkia parhaita voimia ei käytetä kun palkataan henkilökuntaa yhteisten asioiden hoitamiseen. Hyvin usein ellei melkein poikkeuksetta esim. ruotsin kielen osaaminen ohittaa laajemman asiatiedon kun virkamiehiä rekrytoidaan yhteiskunnan kannalta tärkeisiin virkoihin. Näinollen suomalaisten asioita eivät hoida yhteiskunnan terävimmät aivot vaan hyvin usein joku suomenruotsalaista taustaa oleva henkilö joka on oppinut molemmat ns. kotimaiset kielet suhteellisen hyvin. Ja, miksipä ei olisi oppinut esim. suomen kieltä siinä missä synnynnäinen suomenkielinenkin koska asuu ja elää sen kielen ympäröimänä aamusta iltaan.
Sitten kun tällainen henkilö on käynyt oman "apartheid"-systeemin suojaavan koulunsa ja saanut siellä huippunumerot niin mikä on ettei työpaikan haussa ohittaisi synnynnäistä suomenkielistä.
Kun seuraa mediaa niin sieltä selviää kuinka korkeampaan koulutukseen on moninkertaiset mahdollisuudet päästä jos on ruotsinkielinen. Viikko sitten Yle uutisoi kuinka noin 25 prosenttia suomalaisista (suomenkielisistä) pääsi korkeampaan koulutukseen (yliopistoihin) kun taas vastaavasti ruotsinkielisistä melkein puolet (käytännössä huomattavasti enemmän) pääsi korkeampaan koulutukseen. Ja jos tämä ei riittäisi niin ruotsinkielisille on sen lisäksi varattuna suuri määrä, huomattavasti enemmän kuin väestönosuuttaan vastaava määrä aloituspaikkoja kiinteistöjen kautta. Kun tällainen jatkuu vuodesta toiseen niin jokainen ymmärtää, että jokaista virkaa ei täytä terävimmät aivot vaan virka on mennyt sellaiselle joka olosuhteiden ansiosta on oppinut molemmat ns. kotimaiset kielet suhteellisen hyvin.
Suomalainen kielipolitiikka pitää hyvää huolta ruotsinkielisen väestön urakehityksestä ja heidän hyvinvoinnistaan. Maksajina ovat useimmiten suomalaiset veronmaksajat jotka eivät saa parhaita aivoja asioidensa hoitamiseen.
Tämä näkyy valtion ja kuntien huonoja taloutena.

- Olisikohan aika muuttaa suomalaista kielipolitiikkaa vastaamaan nykypäivän vaatimuksia? Suomen nykyisestä kielipolitiikasta hyötyy ainoastaan meidän naapurimaamme Ruotsi ja meidän pieni hyvinvoiva kielivähemmistömme.
Tämä näkyy meidän arkipäivässämme kun ruotsalaiset kauppaketjut ja rakennusliikkeet valtaavat pikkuhiljaa koko Suomen. - Ja miksi ei valtaisi koska kaikki on valmiina tarjottimella, kieli ja lainsäädäntö sekä meidän pikku vähemmistömme valmiina apuun.