V. 321 keisari Konstantinus määräsi sunnuntain eli
Auringonjumalan päivän lepopäiväksi. Sitä ennen
kristillinen lepopäivä oli ollut lauantai eli
sapatti, niin kuin Raamatussa määrätään.
Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325
"päätettiin", että Jeesus on saman arvoinen, ja
yhtä Jumalan kanssa. Päätös syntyi äänestyksen
jälkeen.
"On the venerable day of the Sun let the
magistrates and people residing in cities rest,
and let all workshops be closed. In the country
however persons engaged in agriculture may freely
and lawfully continue their pursuits because it
often happens that another day is not suitable for
grain-sowing or vine planting; lest by neglecting
the proper moment for such operations the bounty
of heaven should be lost."
V. 336 alkaen alettiin viettämään Jeesuksen
syntymäpäivää joulukuun 25. päivänä, eli saman
päivänä, jolloin oli ollut roomalaisilla
Auringonjumala Mitran syntymäpäivä. Joulu on siis
vasta vajaa 1700 vuotta vanha keksintö.
Vasta vuonna 364 määrättiin
sunnuntaijumalanpalvelukset. Keisarin määräyksestä
juhlia sunnuntaita lepopäivänä kesti siis n. 43
v., ennen kuin kirkko päättäi Laodicean
kirkolliskokouksessa luopua Raamatullisesta
sapatista, ja siirtyä juhlimaan
auringonjumalanpäivää kirkollisena pyhänä.
The Church Council of Laodicea orders
thatreligious observances were to be conducted on
Sunday, not Saturday. Sunday became the new
Sabbath:
"Christians shall not Judaize and be idle on
Saturday, but shall work on that day.
Vuodelta 367 on ensimmäinen nykykaanonin mukainen
UT (Festal Epistle of St. Athanasius)
Kolminaisuusopista päätettiin Konstanttinopolin
ensimmäisessä kirkolliskokouksessa v. 381.
Asiasta päättäminen kesti kokonaista 2 kuukautta.
Raamattu saatiin käännettyä latinaksi vasta n. v.
405, eli suurin osa kirkolliskokouksiin
osallistuneista päättäjistä ei ollut ikinä edes
lukenut Raamattua, vaan olivat suullisen perinteen
varassa.
V.431 päätettiin (Ecumenical Council of Ephesus),
että sekä Jeesus, että Maria, ovat samaan aikaan
sekä ihmisiä, että jumalia.
Auringonjumalan päivän lepopäiväksi. Sitä ennen
kristillinen lepopäivä oli ollut lauantai eli
sapatti, niin kuin Raamatussa määrätään.
Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325
"päätettiin", että Jeesus on saman arvoinen, ja
yhtä Jumalan kanssa. Päätös syntyi äänestyksen
jälkeen.
"On the venerable day of the Sun let the
magistrates and people residing in cities rest,
and let all workshops be closed. In the country
however persons engaged in agriculture may freely
and lawfully continue their pursuits because it
often happens that another day is not suitable for
grain-sowing or vine planting; lest by neglecting
the proper moment for such operations the bounty
of heaven should be lost."
V. 336 alkaen alettiin viettämään Jeesuksen
syntymäpäivää joulukuun 25. päivänä, eli saman
päivänä, jolloin oli ollut roomalaisilla
Auringonjumala Mitran syntymäpäivä. Joulu on siis
vasta vajaa 1700 vuotta vanha keksintö.
Vasta vuonna 364 määrättiin
sunnuntaijumalanpalvelukset. Keisarin määräyksestä
juhlia sunnuntaita lepopäivänä kesti siis n. 43
v., ennen kuin kirkko päättäi Laodicean
kirkolliskokouksessa luopua Raamatullisesta
sapatista, ja siirtyä juhlimaan
auringonjumalanpäivää kirkollisena pyhänä.
The Church Council of Laodicea orders
thatreligious observances were to be conducted on
Sunday, not Saturday. Sunday became the new
Sabbath:
"Christians shall not Judaize and be idle on
Saturday, but shall work on that day.
Vuodelta 367 on ensimmäinen nykykaanonin mukainen
UT (Festal Epistle of St. Athanasius)
Kolminaisuusopista päätettiin Konstanttinopolin
ensimmäisessä kirkolliskokouksessa v. 381.
Asiasta päättäminen kesti kokonaista 2 kuukautta.
Raamattu saatiin käännettyä latinaksi vasta n. v.
405, eli suurin osa kirkolliskokouksiin
osallistuneista päättäjistä ei ollut ikinä edes
lukenut Raamattua, vaan olivat suullisen perinteen
varassa.
V.431 päätettiin (Ecumenical Council of Ephesus),
että sekä Jeesus, että Maria, ovat samaan aikaan
sekä ihmisiä, että jumalia.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Pakana(M) on oikeassa.Varsinkin Jeesuksen
Jumalaksi korottamisesta käytiin kiivasta
väittelyä nykyisen Roomalaiskatolisen ja
alkuperäisen Kreikkalaiskatolisen kirkon välillä.
vai toteamus??? Jos se oli kysymys vastasit
siihen jo. Näinhän Paavikin ilmoittaa että vain
hänen sanansa raamatuntulkinnoista ovat oikeita
(Ex Cathedra). Paavi on myös sanonut olevansa
Kristuksen sijainen maan päällä eli antikristus.
Paavi Katolisen kirkon avulla on vainonnut ja
surmauttanut ihmisiä maailmassa uskon varjolla.
Juutalaiset olivat viimeksi vihan kohteena.
Katolinen kirkko on kaikkea muuta kuin
kristillinen sillä "hedelmistään puu tunnetaan".
Nykyinen Paavi on monimiljonääri joka on mukana
mm. Fiat-konsernissa huomattavalla osalla
lehtitietojen mukaan.
Otsikko ei ollut kysymys, vaan toteamus. Mutta,
suurin osa noista katolisen kirkon hämäristä
opeista on voimassa myös luterilaisessa kirkossa.
Luterilainen kirkkohan on katolisen kirkon
äpärälapsi.
se on. Olet siis päässyt asian ytimeen, Pakana
(M). Suomen kirkkoisät käyvät kumartelemassa
Paavia ja keskustelevat jälleen yhdistymisestä.
Niinpä tuloksena on jo yhteinen
vanhurskauttamisoppi eli entinen Luterilainen
yksin armosta oppi on nykyään niin että täytyy
myös olla tekoja. Ei raamatullista, mutta en
kuulukaan mihinkään laitokseen. Uskon vain
raamatun niinkuin se kirjoitettu.
Protestanttiset kirkot (joihin luterilainen
kirkko kuuluu) eivät putkahtaneet maailmaan
niinkuin lapsi (tai äpärälapsi, jestas mikä
sana!), ilman omaa vaikutusta asiaan!
Protestantismille tietyt taloudelliset,
poliittiset ja kulttuuriset olosuhteet soivat
suotuisat kehitysnäkymät; katolisen kirkon
silloinen "alennustila" ja epäkohdat loivat
protesteille kimmokkeen.
Muistakaatten myös se tärkiä teorija, jota onpi
täällä paljon toitotettu: voimakas pärjääpi, ja
se onkin sen oikeus kanssa. Kirkot ovat kovasti
pysyneet hengissä, sekä katoliset että muut,
lienevät sikälis voimanpesiä, ja luonnonvalinta
se on kun määrää, turha purnata.
Kaikissa uskonnoissa on "hämäriä" oppeja. Jopa
täysin maallisissa ideologioissa on "hämäriä"
kohtia...
Minusta ilmaisu katolisen kirkon äpärälapsi kuvaa
luterilaista kirkkoa erittäin hyvin. Voisin jopa
sanoa, kun katolista kirkkoa on verrattu
ilmestyskirjan porttoon, että luterilainen kirkko
on suuren porton pieni äpärälapsi.
Moni katolisen kirkon harhaoppi on vallalla yhä
myös luterilaisessa kirkossa.
Mutta mitkä ovat lähteet näille "väitteille"?
mutta kuitenkin ihan jännää tietoa, tosin onko
sillä käytännössä mitään merkitystä?
Lähteitä en kykene muistamaan, mutta tuossa ei
ollut mitään väitettä, minkä ei tiedettäisi
pitävän paikkaansa. Tiedän toki, että jos
esittäisin tuollaisia väitteitä, ja ne eivät
pitäisi paikkaansa, niin ei menisi pitkääkään
aikaa kunnes joku ilmoittaisi asian oikein.
väitteitä jotka suuren kohun jälkeen saadut
vastaukset unohdetaan. Vaikka väitteesi siitä
että päättävässä olevat henkilöt olisi lukeneet
Raamattua, niin he toimivat kuitenkin Pyhän
Hengen johtamina, koska kyllä Herra pitää huolen
omasta sanastaan. =)
taustaa. Olen lukenut niistä useista eri
lähteistä joten eiköhän paikkansa pidä
esittämäsi. Venäjän kielessähän lauantai on
sapatti vieläkin ja juutalaiset sitä viettävät
tänäänkin.
Eivät uskossa olevat usko vaikka todisteet
olisivat heidän edessään.
Kun on tarpeeksi aivopesty kristinuskoon ei mikään
käännä päätä.
Eli vaikka raamattu ja sen opetukset osoittaisi
alkuperältään kuinka maalliseksi tahansa ei se
auta: Jumalan henki tulee aina ja pelastaa
epäilyiltä, kaikki on tehty pyhän hengen
vaikuttaessa.
Pohjaton on ihmisten tyhmyys, ja joukossa se vain
tiivistyy.
Opetelkaa ajattelemaan itse ja jättäkää moiset
taikauskot.
Enkä minäkään. Lue vähän laajemmin keskustelua
niin huomaisit kuinka Paavi ja muut kirkkoisät
ovat saaneet pyyhkeitä jopa minulta,
tunnustavalta kristityltä. Ei kaikessa raamatun
nimissä tehdyllä ole puolusteltavaa, mutta miten
raamattu neuvoo, siinä on. Raamatun sanoma on
rakkaus joka ei näköjään toimi tässä vajavaisten
ihmisten maailmassa.
Myös niiden tyhmyys, jotka luulevat olevansa
viisaita ja rationaalisia, on kompakti kimpale.
Ihmisyyteen kuuluu näes muutakin kuin viisaus ja
rationaalisuus. Miten mielellänne, te "viisaat",
ohjailisitte ihmisiä, joilla ei ole tunne-elämää,
eläytymiskykyä, mielikuvitusta...
Raamatussa, varsinkin uudessa testamentissa, on
tosi hyviä elämänohjeita ja moraalisääntöjä. Niitä
noudattaen maailmasta tulisi parempi paikka asua
ja elää.
Kuitenkin niillä on hiukan sama vika kuin
kommunismin opeilla. Teoriassa hyviä ja oikein,
mutta reaalimaailmassa eivät oikein toimi. Vikana
on ihminen ja sen luontainen aikojen kuluessa
kehittynyt oman edun tavoittelu. Ne jotka
parhaiten menestyvät saavat geeninsä ja tapansa
periytymään. Toisen posken kääntäjät kuolevat
sukupuuttoon.
Siitä onko jokin ylimaallinen ja kaiken tietävä ja
kaikkivoipa jumala raamatun takana olen vahvasti
eri mieltä kanssasi.
Mainitsit, että koska Raamatun täydellinen
latinankielinen käännös saatiin vasta v. 405,
pääosa kirkolliskokouksen jäsenistä ei olisi
ollut selvillä sen tarkasta sisällöstä.
Onko sinulla esittää tietoja siitä, etteivät he
olisi taitaneet kreikkaa ja hepreaa? Eikö ollut
liikkeellä epävirallisia latinankielisiä
käännöksiä Raamatun kirjoista?
Tulisitko itse raamatunlukisi perusteella
vakuuttuneeksi kolminaisuusopista? Voisitko edes
harkita? Löytyykö päinvastoin perusteita
ehdottomasti kumota koko asia?
Osa kirkolliskokouksen osanottajista epäilemättä
osasi kreikkaa, mutta en usko, kaikki. Varmasti
osa Roomalaisina puhui ja hallitsi vain latinan
kielen.
Raamattua lukemalla ei todellakaan tiedä mitään
kolminaisuusopista. Alkuseurakunta ei tiennyt ko.
opista mitään. Se muotoutui vasta myöhemmin. Eli,
Raamattua lukemalla en vakuutu kolminaisuusopista.
Kolminaisuusoppi oli aluksi keskustelua herättävä
kirkon sisälläkin.
nämä kirkolliskokouksen jäsenet olivat
roomalaisia, niin kreikan kielen hallinta oli
itsestäänselvyys. Kreikka oli sivistyskieli,
jonka jokainen vähänkin varakas roomalainen
hallitsi. Myös roomalaiset naiset opiskelivat
kreikkaa.
Ei kai ole itsestäänselvyys, että kirkonmiehet
olivat välttämättä varakkaita Roomalaisia?
on ällistyttävä. Jos oli niin pitkälle päässyt,
että oli kirkolliskokouksessa mukana, niin on
täytynyt opiskella. Roomalaisessa koulutuksessa
kreikan opiskelu aloitettiin samalla kun
opeteltiin lukemaan. Yleensä kaikki roomalaiset
kävivät koulu (varakkailla oli yksityisopettajat,
muut kävivät julkista koulua), sekä tytöt että
pojat 12 v. saakka, varakkaitten perheitten pojat
jatkoivat aina vielä tuon iän yli.
No ei tuo nyt minulle ole itsestäänselvyys. En
minä tiedä, että millaisia pappisseminaareja oli
siihen aikaan, vai oliko minkäänlaisia.