joka halusit tulla kanssani kesänviettoon erämaille, selkosille tahi vain käymään. Eipä päästy puusta pitkälle, kun olen niin epäluuloinen mutta jos vielä kiinnostaa olla sääskien syöttinä, tuumasta toimeen eikä vain pelleillä? Nellimössä ei ole ristinsieluakaan, tiedoksi... ota yhteyttä. Tähän ilmotukseen..ja vain tähän. Muuta ei voi, toistaiseksi! Tämäkin ilmoitus vaati suuret ponnistelut.. :)
Hei sinä
erakko
281694
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Jotakin tuosta jutusta tulee mieleen (tosin jo muutaman vuoden takaa), mutta tuo Nellimö ei sovi kuvioon...taitaa mennä jo liian pohjoiseksi!
on tarkoitettu nykypäivään mutta ilmeisesti pelleily jatkuu jolloin ei tule mitään tai minä tuhosin viestin huolimattomuuttani sähkäristäni.Joten unohdan tämän asian nyt mielestäni pois.
Onpas salaperäistä! Kunpa unohtaminen olisikin aina niin helppoa, että tuosta vaan sormia napsauttamalla. Mutta kuten kerroin, niin juttu menee tuonne parin vuoden taa, joten ei tainnut osua oikeaan...
minäkin totesin, tämä on nykypäivää eikä mene menneisyyteen vaan ehkä viikon taa. Jolloin toivotin kyseisen ihmisen tervetulleeksi erämaahan erakoitumaan tai käväsemään.
Mutta kuten aikaisemmin totesin olen epäluuloinen ja en helposti anna sähköpostiosoitetta ja tuhoan kaikki mitkä näyttävät mahdollisesti viruspostilta ja siinä saattaa mennä muutakin kuin roskapostia.
Joten et varmaan ole kyseinen henkilö ja unohtaminen on helppoa kun ei ole oikeastaan paljon unohdettavaa muutakuin se että olipa mukava ihminen keskustelukaverina.
Illan hämyssä, koivun oksa
kädessä sääskille.
Sitähän se on.
Tuli kuin vahingossa eteeni seuraava:
Iltasaunan saapuessa
Veet vetele, vastat kanna,
Hauo vastat valmihiksi
Saunahan savuttomahan.
Kalevala 23:351-354
unohtaminen on käynnistynyt, otan Kalevalan ja Kantelettaren pölyisestä kirjahyllystäni ja lukaisen Kalevalasta säkeesi loppuun.
Sitten siirryn aliseen ja häivyn omaan maailmaani, hän on vielä tervetullut joelle ja selkosilleni, jos oikea henkilö vielä vastaa.
Tosta edellisestä kirjoituksestani:
Käsiini sattui kuin vahingossa kortti jonka eräs nainen oli kirjoittanut joskus 1930-1940 miehelleen kotoa terveisten myötä. Teksti oli painettuna kuvan myötä kortin etupuolella. Se jollain lailla tarttui mieleeni ja kirjoitin sen itselleni muistiin ja käytin sitä tässä lueskeltuani viestejä. Aihe tuntui sopivan tähän. Sori jos aiheutti hankaluuksia. En edes tiedä mitä nuo muut säkeet pitävät sisällään. Ilmeisesti kaivan sen esille ja tarkistan asian.
Hyviä mökki-ilmoja. Toivottavasti sääsket antavat sinun nauttia ulkona olosta, mökkeilystä, kuka sitten oletkin.
hankaluuksia millään tavalla, alan jo irtoamaan todellisuudesta, harmi vaan että menetin hyvän ihmisen pelkkää toilailuani ja epäluuloani, olisi pitänyt vaan sytyttää tuli ja heittää vielä bensiiniä perään, mutta ei, ei. Laulan noita säkeitäsi kun löydän Kalevalani tomuläjästä mökiltä, pistin ne muistiin, säkeet. Hyvää kesää itsellesi myös, täällä minä kaipaan hyvää huitojaa ettei tarvitsisi käyttää offia. Noo, jos menisi joelle siellä on aina jotain salaperäistä.
Niin, elä sinä huijo, käytä ohovia. Ois ehkä viisasta jos sitä huitojaa ei ole mukana, muutenkin veneessä varoen. Kirjoitat niin mielenkiintoa herättävästi.
Arvoituksiakin. Anteeksi, en haluaisi udella, mutta kun aloitit. Mitä tarkoitat, menetit hyvän ihmisen, sytyttää tuli, heittää bensiiniä??? Kuvaannollista vai oletko katkera? Ehkä siksi askarruttaa mieltäni kun olen itsekkin kokenut menneinä aikoina tunteiden skaalaa. Mietin jopa voisitko olla tarkoittamani henkilö. Tuliko jokin väärinkäsitys jossain vaiheessa? Olisin halunnut vielä katsoa eteenpäin, tulevaa. Itselläni on ollut tavallista raskaampi kevät ja alkukesä monien eri asioiden takia. Sen takia olen ollut pidättyväisempi yhteydenotoissani. Syy siis ei ole sinussa. Jos tuntuu tutulta, ilmaisetko sen jotenkin? Alise, oliko se noin, veneesikö... Odotit kuitenkin sinne vain yhtä, sorry jos hämmennin soppaa, voiko olla sattuma, että olisit...
Mitä salaperäistä joella? Tai varmaankin silmät auki olevalle kaikenlaista.
Tuolla jäljempänä, katiskasta. Uskotko, olen pyydystänyt kerran oravan katiskaan, en tarkoituksella. Katiska oli joen vieressä kivien päällä, lähistöllä mänty, koivu ja muita puita. Ohi kävellessäni kerran huomasin siellä liikettä, en meinannut uskoa silmiäni. Tietenkin yritin saada oravaa ahdingostaan, sehän olikin vaikeaa. Oravan "käpälät" tarrautuivat katiskan verkkoihin kiinni. Vihdoin sain oravan nostettua kivelle, se tutisi pelosta tä tä tä tä tä... ja perääntyi minua katsellen. Samassa männystä tippui pari käpyä, hämmästyin ja etsin katseellani kunnes huomasin puussakin oravan. Mietin, taisi olla puolustus kaverin puolesta.
Toinen juttu oravasta. Kotini kohdalla näin oravan uivan toiselle puolen jokea. En tiennyt että ne osaavat uida, sekin kokemus oli hauska.
En ole saanut vielä minkkiturkkia, muistelen että olen nähnyt loukun, joskus, rannalla. Hattu tai hiuspantakin voisi riittää. Eihän niitä turkkeja nykyään uskaltaisi pitääkkään...
Mökkikärpänen puraisi minua kun luin tätäkin juttua. Taidanpa ottaa kesän mittaan yhteyttä sellaisiin sukulaisiin tai ystäviin joilla on mökki. Voisi edes piipahtaa ja irroitella ajatuksia työteliään viikon vastapainoksi.
Tuota, onko mökkisi aivan pohjoisessa, olen vain utelias, haittaako? Minä nyt rohkaistuin... kirjoittamaan.
Edith Södergranin sanoin:
Tulevaisuuteni
Oikullinen silmänräpäys varasti minulta tulevaisuuteni,
tilapäisesti kokoonkyhätyn.
Minä rakennan sen uudelleen paljon kauniimmaksi,
sellaiseksi kuin aina olen aikonut.
Minä rakennan sen lujalle kamaralle
jonka nimi on tahtoni.
Minä kohotan sen korkeille pilareille
joita nimitetään ihanteiksi.
Minä istutan sinne salaisen koivukäytävän
jonka nimi on sieluni.
Minä rakennan siihen korkean tornin
jonka nimi on yksinäisyys.
Lehmuskäytävä muuttui koivukäytäväksi koska täällä ei kasva koivuja. Mökkini on pohjoisessa, korkealla.
Luonto on ihmeellinen ja joki viileä.
En uskalla sytyttää tunneroihujani palamaan tahi toisen. Enkä rohkene ruokkia tunteen tulia. Joten menetän monta haurasta ystävyyden alkua.
Alise polttaa muttei osunut eikä uponnut, sori!
lehmuksia täällä ei kasva koivuja kylläkin ja vaivaiskoivuja varsinkin.
Luettuani kirjoituksesi jouduin mietiskelyn valtaan, kaiken tarkoituksesta.
Ymmärrän mitä kirjoituksessa tarkoitetaan, toisaalta kuitenkaan en ymmärrä. Tuntuu että omassa tilanteessani voisin yhtyä edellä olevaan.
Kuitenkin elän odottaen uusia päiviä.
Kaunis tulevaisuuden kuvaus, mutta ymmärsinkö oikein että lopputulos on yksinäisyys. Eihän yksinäisyyden tietenkään tarvitse olla ahdistavaa. Voihan siitä nauttiakkin. En tunne taustojasi joten en pysty ymmärtämään ratkaisujasi. Kuitenkin, elämäntilanteista johtuen en itse haluaisi "heittää" pois ystävyyttä jos sillä olisi mahdollisuus jatkua tai jopa muuttua syvällisemmäksi. On niin lämmittävää seurata lähipiirissä iäkästä pariskuntaa joista näkee että he pitävät vieläkin toisistaan. Heillä on yhteys.
lämmitä ystäväpiirisi vanhukset! Antaa kuherrella! Mitä haluat? Minä en edes tiedä mitä etsin, pistin vaan etsintäkuulutuksen sen perusteella mitä sain tietää ja puhuttiin, aika haparoivaa! Mutta minusta vaan tuntu siltä, että voisin kyseisen henkilön ottaa vieraaksi. En edes tiedä ketä etsin, en edes nimeä. Mutta kun olen niin epäluuloinen että jää kaikki. Niin jäi tämäkin, sitäpaitsi jos se ihminen olisi halunnut yhteyden minuun, ilmoitustaulu on olemassa sitä varten. Ei tarvitse leikkiä kissaa ja hiirtä. LOPPU!
olet varmaan niitä nyssääjiä joita täällä liikkuu lueskelemassa ihmisten kirjoituksia ja vastailemassa niihin asiantuntevasti. Ja kun sopiva kirjoitus sattuu kohdalle niin eiku menoks.. vai mitä? Ja kun on Lapista niin ajattelit, että vielä helpompi saalis? Kerro runkkaatko?
rumasti saa "puhutella".
Kuka se käskee jaaritella niin ympäripyöriästi, että muiden tarttee ruveta kyseleen?
minä vaan valitettavasti tähän on seonnut joukko erakoita, erakkolauma, joten tätä lienee turha enää jatkaa, menee sekaisin puurot ja vellit.
Oletko nainen, siellä päässä? Olen aikuinen tyttönen täältä jostain. En kuitenkaan pohjoisesta asti. Tulen sielläpäin kyllä pyörähtämään kesän aikana. Käyn lueskelemassa kun sattuu olemaan aikaa, joskus jotain voin kirjoittaakkin. En kirjoittele sellaista mistä en itse juuri tiedä, silloin voin mielenkiinnosta lukea jos siltä tuntuu. Eri asia on sitten mitä uskon, mitä en. Menoks? Mitä ih... minun tekemiseni ei kuulu sinulle sen kummemmin kuin sinunkaan minulle. Luulin sinua todella erääksi henkilöksi, joka et ilmeisesti ole. Muistelen nähneeni joskus jonkun mainitsemasi ilmoituksen mutten vastannut siihen. En ole kenenkään vartija, minun puolestani jokainen saa tehdä ja toimia niinkuin itse haluaa.
Niin, kun mainitsin herttaisesta vanhasta pariskunnasta, he ovat omat vanhempani. Olen hyvilläni kuin varmasti he itsekkin, että ovat saaneet elää yhdessä näinkin kauan. Kevät on kulunut välillä peläten, välillä taasen huoaten heidän kuntonsa puolesta. Vaikka toinen olisi huonossakin kunnossa on hän kuitenkin siinä, olemassa. Kevät on ollut raskasta heille itselleenkin, huomaan heidän realistisen ajattelunsa. Uskon kuitenkin että kuntouduttuaan pääsevät kotiin. Itsekkin kaipaan jotain vastaavaa, yhdessäoloa, kaveruutta, lämpöä. Tykkään luonnosta, miten olisi mukava yhdessä harrastaa kaikenlaista, mut ei sitä noin vain kopata. Äläs ny hättäile, istutaan kannolle, mietitään, jospas se tästä. Klik, silmäkulmassa.
Olet lähdössä mökille, en halua enempää raskassoutuista asiaa tähän, varsinkaan näin Juhannuksen alla. Hyvät mökki-ilmat, hauskuutta, rentoutumista, biletystä, mitä vain haluatkin. Toivottavati ne sääsketkin antavat sinun olla suht koht rauhassa. Heipsis, eiköhän se jonkinlainen Juhannus tule minullekkin, täytyy miettiä, kehitellä.
sanoin, tähän on seonnut lauma erakoita. Minä en ole sinua loukannut mitenkään. Tässä joutaa jo lomalle, alkaa pipo kiristämään. Minä hain henkilöä ja ihmistä. En hae enää kun tämä tämmöiseksi meni. Herrajumala. Suo anteeksi muidenkin erakoiden puolesta :) Pidä hauskaa ja lippukorkealla.
PS.
tietää tämän gansterijoukon. Jostakin saaneet selville ja jäljittäneet tämän etsintäkuulutuksen vai lienenkö itse möläyttänyt jossain vaiheessa, voipi olla paljon mahdollista, Mafiajoukko, ilkeitä pirulaisia. Jatketaan vaan jutustelua ja tuuppa käymään vaikka kaffella niin esittelen sinulle mökkini ja jos sattuu olemaan liikaa erakoita paikanpäällä, häädetään pois tai jos siitä joukosta sopiva erakko sinunkin kyytiisi lähtee: Minä olen niihin kyllästynyt.
Kiitos kutsusta, en arvaa lähteä kenenkään vieraan mökille noin vain. Tota noin, vaikka itte mafiapäällikkö oisit. Eri asia oisi tietenkin kaffet juoda jossain muualla mut sinne pohjoiseen tulen vasta joskus heinäkuun loppupuolella, luultavasti. Enpäs tiedä, helpointa olisi jäädä kotosalle, ehkä kutsua joitakin ystäviä, heilläkin helposti omat suunnitelmansa, menonsa. Ehkä askeleet vie jonnekkin päin, ihmisten ilmoille. Kun vain osaisi oivaltaa ja suunnistaa oikein ettei joutuisi suden suuhun. No, onhan asioiden tapana aina jotenkin järjestyä, siihen luottakaamme.
Oon äimistynyt. Sääsketkin vielä?!?
ei jokeen laiteta, perho, virveli,jokiveneen takana seilaavat peräperhoset ja sääsket ja sääskiä pyytävät pääskyset...
JOY DIVISION JA RAMMSTEIN, Joy Divisionilta, Subtance, Rammstein, Mutter....
vain yhden!
katiska sopii hyvin. Kun muistat tyhjentää päivittäin, jotta ylimääräiset voit päästää vapauteen elävinä! Kattilaan vain sen verran kuin jaksat syödä.
erakoita alkaa olemaan enenmpi ja vähempi, tuo katiska juttu on tosi hyvä mutta miten se toimii joessa. Virtaava vesi,,, kalojen pitää saada mennä eikä olla sumpussa. Isommuksen jos saisi joskus vieheeseensä...
JEX-1, Anssi, yritän saada saman auton,!!! Meitä on monta!
helvettiä, sä et vastaa, ok.