Piano haussa

Pilkut ja pisteet olisivat helpottaneet luettavuutta. Omassa koneessani pilkku löytyy koosta kaakkoon ja piste ällästä kaakkoon. Pilkuilla ja pisteillä ryhmitellään tekstiä. Ne muistuttavat tavallaan nuotiston tahtiviivoja ja taukomerkkejä. Ilman välimerkkejä teksti on yhtä huonosti ymmärrettävää kuin soitto ilman tahtia ja taukoja.

Mitä tarkoitat sillä, että valo-opastava soitin on ollut AINOA mahdollistaja oman lapsesi soiton oppimiseen? Laitanpa tähän oman TEORIAni OPPIMISESTA, liittyy asiaan.

Kaikkein lahjakkaimmat lapset imevät tietoja ja taitoja itseensä kuin pesusieni vettä. Heidän oppimistaan ei voi estää. Keskimääräisen lahjakkaat oppivat niillä keinoin, mitä oppimiseen virallisesti tarjotaan, ja voivat ahkeralla harjoittelulla saavuttaa hyviä lopputuloksia.

Keskimääräistä huomattavasti heikkolahjaisemmat, kuten kehitysvammaiset, saavat erityislakien nojalla erityispalveluita. Heille on myös omia musiikkiopistoja ja apuvälineitä musiikinoppimiseen, kuten kuvionuotit. Tosin osa älyllisesti kehitysvammaisista saattaa olla hyvin lahjakkaita musikaalisesti, vaikkeivat pärjää itsenäisesti arkielämän toiminnoissa.

Keskimääräistä lahjakkuustasoa edustavien (tavisten) ja heikkolahjaisten väliin jää ryhmä, jota kohtaan kellään ei ole kiinnostusta. Nimittäin keskimääräistä heikommin oppivat, joille ei ole diagnosoitu kehitysvammaa tai oppimishäiriötä. Tämän ryhmän oppimistaitojen edistäminen ei kiinnosta ketään, ja tämän ryhmän jäsenet määritellään vain laiskoiksi ja tyhmiksi. Tämä ryhmä kiinnostaa itseäni siksi, koska edustan itse kyseistä ryhmää.

Eli lahjakas lapsi oppii soittamaan, kun hänen löydettäväkseen jätetään piano ja kasa nuotteja. Keskitasoa edustava lapsi oppii tavanomaisilla ja olemassa olevilla tavoilla. Ja keskimääräistä heikompaa menestystä edustava lapsi (tai aikuinen) ei opi pikatietä millään olemassaolevalla keinolla - mikäli oppii lainkaan. Valo-opastettu piano ei ole oikotie onneen, vaan se sopii niille, jotka oppivat muutenkin keskimääräisesti tai hyvin.

Onko sinulle mahdotonta uskoa, että ihmisillä on eroa oppimisedellytyksissä ja oppimistavoissa? Pahimmillaan tuo valojen välke laukaisee epilepsiakohtauksen. Kaikkien reaktiokyky ei riitä valojen seuraamiseen, tai siinä ei koeta mielekkyyttä. Itse aloitin kuvionuoteista (niistä samoista, joita kehitysvammaisetkin käyttävät). Nyt yhä edelleen opettelen oikeita nuotteja, pystyn tosin hitaasti tai nuottinimiä (f-viivastolla, g-viivaston jo muistan) käyttäen soittamaan nuoteistakin. Itselläni oppiminen edellyttää ymmärtämistä, asian tarkastelua monelta kantilta. Itselleni musiikki on yksi kokonaisuus, joten hitaasti kasvatan ymmärrystä ja taitoa sitä kohtaan kuunnellen, lukien, soittaen. En koe mielekkyyttä valon välkkeessä. Jos olisin ostanut välkepianon, olisin sen jo myynyt pois.

Tavallinen sähköpiano itselleni sen sijaan soveltuu hyvin. Jos on muutenkin hidas oppija tai aloittanut vanhemmalla iällä, jos aikoo vain kokeilla, sopiiko soittaminen itselle, tai jos käyttää pianoa musiikin teorian tai laulun opiskelun tukena, niin kohtuullisen edullinen sähköpiano painotetuilla koskettimilla on sopiva varsin pitkäksi aikaa. Tästä yhtä mieltä oli myös musiikkikaupan myyjä. Aina ei tarvita kalleinta ja hienointa, suhteellisen realistinen sormituntuma riittää jo monessa tapauksessa.

Välkepiano ei ole pikatie pianistiksi tai sovellu kaikille. Jos niin olisi, sen ostoa toki edellytettäisiin kaikilla musiikkiin liittyvillä kursseilla. Ja toistaiseksi yhdenkään musiikinopettajan välkepianomainos ei ole yltänyt korviini saakka. Toki on musiikinopettajienkin etu, että heidän oppilaansa menestyvät parhaalla mahdollisella tavalla.

Hidas oppija kirjoitti:

Pilkut ja pisteet olisivat helpottaneet luettavuutta. Omassa koneessani pilkku löytyy koosta kaakkoon ja piste ällästä kaakkoon. Pilkuilla ja pisteillä ryhmitellään tekstiä. Ne muistuttavat tavallaan nuotiston tahtiviivoja ja taukomerkkejä. Ilman välimerkkejä teksti on yhtä huonosti ymmärrettävää kuin soitto ilman tahtia ja taukoja.

Mitä tarkoitat sillä, että valo-opastava soitin on ollut AINOA mahdollistaja oman lapsesi soiton oppimiseen? Laitanpa tähän oman TEORIAni OPPIMISESTA, liittyy asiaan.

Kaikkein lahjakkaimmat lapset imevät tietoja ja taitoja itseensä kuin pesusieni vettä. Heidän oppimistaan ei voi estää. Keskimääräisen lahjakkaat oppivat niillä keinoin, mitä oppimiseen virallisesti tarjotaan, ja voivat ahkeralla harjoittelulla saavuttaa hyviä lopputuloksia.

Keskimääräistä huomattavasti heikkolahjaisemmat, kuten kehitysvammaiset, saavat erityislakien nojalla erityispalveluita. Heille on myös omia musiikkiopistoja ja apuvälineitä musiikinoppimiseen, kuten kuvionuotit. Tosin osa älyllisesti kehitysvammaisista saattaa olla hyvin lahjakkaita musikaalisesti, vaikkeivat pärjää itsenäisesti arkielämän toiminnoissa.

Keskimääräistä lahjakkuustasoa edustavien (tavisten) ja heikkolahjaisten väliin jää ryhmä, jota kohtaan kellään ei ole kiinnostusta. Nimittäin keskimääräistä heikommin oppivat, joille ei ole diagnosoitu kehitysvammaa tai oppimishäiriötä. Tämän ryhmän oppimistaitojen edistäminen ei kiinnosta ketään, ja tämän ryhmän jäsenet määritellään vain laiskoiksi ja tyhmiksi. Tämä ryhmä kiinnostaa itseäni siksi, koska edustan itse kyseistä ryhmää.

Eli lahjakas lapsi oppii soittamaan, kun hänen löydettäväkseen jätetään piano ja kasa nuotteja. Keskitasoa edustava lapsi oppii tavanomaisilla ja olemassa olevilla tavoilla. Ja keskimääräistä heikompaa menestystä edustava lapsi (tai aikuinen) ei opi pikatietä millään olemassaolevalla keinolla - mikäli oppii lainkaan. Valo-opastettu piano ei ole oikotie onneen, vaan se sopii niille, jotka oppivat muutenkin keskimääräisesti tai hyvin.

Onko sinulle mahdotonta uskoa, että ihmisillä on eroa oppimisedellytyksissä ja oppimistavoissa? Pahimmillaan tuo valojen välke laukaisee epilepsiakohtauksen. Kaikkien reaktiokyky ei riitä valojen seuraamiseen, tai siinä ei koeta mielekkyyttä. Itse aloitin kuvionuoteista (niistä samoista, joita kehitysvammaisetkin käyttävät). Nyt yhä edelleen opettelen oikeita nuotteja, pystyn tosin hitaasti tai nuottinimiä (f-viivastolla, g-viivaston jo muistan) käyttäen soittamaan nuoteistakin. Itselläni oppiminen edellyttää ymmärtämistä, asian tarkastelua monelta kantilta. Itselleni musiikki on yksi kokonaisuus, joten hitaasti kasvatan ymmärrystä ja taitoa sitä kohtaan kuunnellen, lukien, soittaen. En koe mielekkyyttä valon välkkeessä. Jos olisin ostanut välkepianon, olisin sen jo myynyt pois.

Tavallinen sähköpiano itselleni sen sijaan soveltuu hyvin. Jos on muutenkin hidas oppija tai aloittanut vanhemmalla iällä, jos aikoo vain kokeilla, sopiiko soittaminen itselle, tai jos käyttää pianoa musiikin teorian tai laulun opiskelun tukena, niin kohtuullisen edullinen sähköpiano painotetuilla koskettimilla on sopiva varsin pitkäksi aikaa. Tästä yhtä mieltä oli myös musiikkikaupan myyjä. Aina ei tarvita kalleinta ja hienointa, suhteellisen realistinen sormituntuma riittää jo monessa tapauksessa.

Välkepiano ei ole pikatie pianistiksi tai sovellu kaikille. Jos niin olisi, sen ostoa toki edellytettäisiin kaikilla musiikkiin liittyvillä kursseilla. Ja toistaiseksi yhdenkään musiikinopettajan välkepianomainos ei ole yltänyt korviini saakka. Toki on musiikinopettajienkin etu, että heidän oppilaansa menestyvät parhaalla mahdollisella tavalla.

Lue lisää

kiitos viestistäsi, kerrankin asialinen viesti jossa mukana se tärkein sanoma
"meitä jotka emme opi kovinkaan helposti asioita vaikka haluammekin on paljon"
siksipä nuo videot on tejtykkin jotta pääsissi alkuun ihan itse

kirjastoissahan on nuita soittimia
nokkahuilu on halpa ostaa ihan itselekkin

omaan luki häiriön; huomasit oikeen, ja olen laiska korjaileen textejäni, koska uskon niide joita kiinnostaa ymmärtävän koska keskittyvät lukemaansa

piano ei muuten välky vaan kosketin hohkaa valoa niin kauon kunes painat sitä
ja siksi on toimivampi konsti soitamiseen kuin rock smith tai lelukitara pelit
sillä piano odottaa kunes kiireettömästi ehdit painamaan kosketinta oikealla sormella ja kättä oikein käyttäen

kun tätä toistaa ja toistaa alkaa kappale menemään ihan normaalia vauhtia
toki jossain vaiheessa valot sammutetaan ja aletaan soitamaan suoraan nuoteista
siihenkin on apukeino(nuotien kuvat koskettimien yläpäässä eli pitkä nuottiviivasto johon on merkattu nuotien kuvat mikä mikin kosketin on) josta siitäkin luovutaan asteittain

kun lopulta osataan soittaa joitakin kappaleita ja on alettu tuntemaan ylpeyttä omasta edistymisestä on aika yksityisopettajan

HOX yksityis opettaja olisi hyvin tarpeelinen ihan alussa jotta kertoisi ryhdin ja käsien asenon ja käsien liikeiden oikean tyylin

harvallapa syrjäytyvällä muksulla tähän on mahdollisuutta
sen sijaan jokaisella syrjäytyvällä muksulla on kuvistunit koulussa joissa voi piirtää apunuottiviivaston jonka voi kirjaston pianoon kiinittää maalarin teipillä ja alkaa harjoiteleen Augustin tai ukko noaa 1valo opastava piano tai 2valo opastava piano

miksi tuo ez220 oli ainoa keino lapselleni
siksi koska vain pelit kiinostaa vain pelit KIINOSTAA
valo-opastus aluksi vapautti aivot liiasta miettimisestä ja mahdolistivat heti täydelisen onnistumisen joka NOPEUTU joka kerralla kun pelasi/soitti TYYLIIN 7min tintti x-box peliä 3min augustin kappaletta ez220 sellä

jo 3 viikonlopun jälkeen augustinia pystyi soittaan jo nuoteista jne...


siis valojen seuraamisessa ei ole kiire waitin-toiminto takaa kiireettömyyden

kuvionuoteja ei tarvi opetella ja niistä ei tarvi siksi opetella pois

jos sinulla ei ole ez220 LAITAT VAIN NUOTIVIIVASTON mustienkoskettimien yläosaan ja piirät nuotien kuvat kunkin koskettimen kohdalle

otat ukko noa nuotit ja aloitat siitä oikealla, vasemalla ja sitten stereona eli kumallakin kädellä yhtä aikaa
JOO on urpon oloista soittaa niin mutta se on vain välivaihe jolla haetaan käsien yhtäaikaista toimimista

valo-opastava piano on TAVALLINEN SÄHKÖpiano kosketusvoimakuus vaikuttaa äänenvoimakuuteen, painotetut koskettimet eivät ole ja ei tarvi pikku muksuille ollakkaan

f-musikilla pääset testaan molempia huomaat että casiolla soitaminen ei toimi koska kappaleet on pätkitty pikkuosasiin

itse nautin fyr elisen soitamisesta valoilla koska saan tehtyä sen niin nopeasti että se kuulostaa musiikilta
nuoteistakin osaan sen mutta niin hitassti että jatkumo katkeaa ja sitä ei tunista musiikiksi

sukurasiteena on lukihäiriö/dysfasia puheen ja kirjoitamisen aluella
joten rockband, quitar hero ja Rock Smith tyyliset seuraa tv-ruudusta värisymbooleja ja paina siinnä järjestyksessä kuin komennot tulee
on haastavaa/liian haastavaa
joutuu aloittaan 1% :n vauhdilla

ez220 ei ole kiire ja piano/syntikka on se helpoin soitin aloittaa
kitarasta en löytänyt edes kieliä saatika ajoissa kun yritin rock smithiä pelata

Voi hyvää päivää MJ piano. APlle sen verran että pysy kaukana tollaisesta ledikiipparipelleilystä. Vilkkuvat valot kuuluvat jouluun eivät pianoon. Toi ez220 tai mikä se mallihirviö nyt onkaan ei millään tavalla muistuta pianoa. Tosta puuttuu pari oktaavia pianoon verrattuna eli reilu 20 kosketinta. Lisäksi ton ledipimputtimen koskettimisto ei mallinna vasaratoiminnallisuutta joten sillä oppiminen on vähän sama kuin yrittäisi opetella ajamaan autoa soutuveneellä. Muutenkaan soitinta ei kannata ostaa samasta citymarketista, josta saa arkiruoan.

Asiallisia digipianoja vasarakoskettimistolla löytyy uutena hintaluokasta 700 ekua ylöspäin. Yamaha, Kawai, Roland on aika varmoja valintoja. Käytetty piano on yksi hyvä vaihtoehto ja klasaripuolella perinteinen piano on arvossa arvaamattomassa. Digipianon etuna on se että kuulokkeet päässäkin voi pimputella menemään herättämättä koko torppaa. Jos innostuksen kestosta on epävarmuutta suosittelen hankkimaan digipianon. Niistä pääsee myös kohtuullisen helposti eroon. Kannattaa kuitenkin huomata että se pelkkä digipianon hankintahinta ei riitä. Hyvä penkki ja tukeva jalusta kustantaa helposti n 300 euroa, usein digipianon oma äänentoisto ei oikein riitä ja kylkeen tarvitaan asiallinen aktiivikaiutin ja hyvät kuulokkeet. Aktiivikaiutin irtoaa noin parilla sadalla ja pimputteluun hyvät kuulokkeet saa noin 50 eurolla. Yamahan Clavinova sarjaa löytyy myös aika kivasti käytettynä mutta ei kannata ostaa kovinkaan vanhaa teknologiaa. alle 10 vuotta vanhat clavinovat vielä menettelevät ihan hyvin. Mutta niistä ei ehkä kannata kovin montaa saturaista maksaa.

Perinteisen pianon haasteena on myös kuljetuksen hankaluus ja käytännössä vuosittain vaadittava viritys. Soundi on toki aivan omaa luokkaansa. Toisaalta jos käykin niin että juuri sen pianon soundi ei miellytä niin kovin vähän on siinä vaiheessa enää tehtävissä. Digipianolla voi MIDIn kautta lisäinvestoinneilla hommata muita pianosoundeja lähes määrättömästi.

MJ pianon muksu on siis pimputellut tuolla ulkoisesti pianon koskettimistoa osittain muistuttavalla kapistuksella 18 kuukautta 30 minuuttia viikossa. Ymmärrän vähäisen harjoittelumäärän. Tuollainen laite tappaa kyllä innostuksen musiikkiin alta aika yksikön.

asdfadsf kirjoitti:

Voi hyvää päivää MJ piano. APlle sen verran että pysy kaukana tollaisesta ledikiipparipelleilystä. Vilkkuvat valot kuuluvat jouluun eivät pianoon. Toi ez220 tai mikä se mallihirviö nyt onkaan ei millään tavalla muistuta pianoa. Tosta puuttuu pari oktaavia pianoon verrattuna eli reilu 20 kosketinta. Lisäksi ton ledipimputtimen koskettimisto ei mallinna vasaratoiminnallisuutta joten sillä oppiminen on vähän sama kuin yrittäisi opetella ajamaan autoa soutuveneellä. Muutenkaan soitinta ei kannata ostaa samasta citymarketista, josta saa arkiruoan.

Asiallisia digipianoja vasarakoskettimistolla löytyy uutena hintaluokasta 700 ekua ylöspäin. Yamaha, Kawai, Roland on aika varmoja valintoja. Käytetty piano on yksi hyvä vaihtoehto ja klasaripuolella perinteinen piano on arvossa arvaamattomassa. Digipianon etuna on se että kuulokkeet päässäkin voi pimputella menemään herättämättä koko torppaa. Jos innostuksen kestosta on epävarmuutta suosittelen hankkimaan digipianon. Niistä pääsee myös kohtuullisen helposti eroon. Kannattaa kuitenkin huomata että se pelkkä digipianon hankintahinta ei riitä. Hyvä penkki ja tukeva jalusta kustantaa helposti n 300 euroa, usein digipianon oma äänentoisto ei oikein riitä ja kylkeen tarvitaan asiallinen aktiivikaiutin ja hyvät kuulokkeet. Aktiivikaiutin irtoaa noin parilla sadalla ja pimputteluun hyvät kuulokkeet saa noin 50 eurolla. Yamahan Clavinova sarjaa löytyy myös aika kivasti käytettynä mutta ei kannata ostaa kovinkaan vanhaa teknologiaa. alle 10 vuotta vanhat clavinovat vielä menettelevät ihan hyvin. Mutta niistä ei ehkä kannata kovin montaa saturaista maksaa.

Perinteisen pianon haasteena on myös kuljetuksen hankaluus ja käytännössä vuosittain vaadittava viritys. Soundi on toki aivan omaa luokkaansa. Toisaalta jos käykin niin että juuri sen pianon soundi ei miellytä niin kovin vähän on siinä vaiheessa enää tehtävissä. Digipianolla voi MIDIn kautta lisäinvestoinneilla hommata muita pianosoundeja lähes määrättömästi.

MJ pianon muksu on siis pimputellut tuolla ulkoisesti pianon koskettimistoa osittain muistuttavalla kapistuksella 18 kuukautta 30 minuuttia viikossa. Ymmärrän vähäisen harjoittelumäärän. Tuollainen laite tappaa kyllä innostuksen musiikkiin alta aika yksikön.

Lue lisää

tavallisella pianolla emme tehneet aluksi mitään kun emme kumpikaan osaneet soittaa
sen sijaan tarvitsimme laiteen joka opettaa erinlaisia kappaleita soitamaan "oikein sormituksin"

nyt voisit neuvoa tai voin kysyä tietysti soitonopettajaltakin joka treffaa poikaa tänään ekakerran (alkavat viritteleen fyr elisen soitamista oikeasti kasaan), sopiva vanha digipiano jonka metsästän sitten Tori.fi stä

on mielestäni järkevämpää maksaa opetuksesta nyt kun lapsi osaa jo soittaa nuoteista nopeesti Deck Hall, hitaasti Fyr Elisen . Kuin että maksaa ukkonooan opettamisesta. Raha ei kasva meillä köyhillä puussa, ja harrasteita on muitakin plus kaikki muua aika jonka lapsi tarvii leikkimiseen jne... Soitamisessa ei ole tavoite hyväksi soitajaksi tuleminen vaan soittoharjoitelusta saatava hyöty ja soittotaidon omaksuminen...

http://peda.net/veraja/piesko/pietarin_suomalainen_musiikki-instituutti/tutkimustietoa

suurimasta osasta meistä ihmisistä ei tule missään hyviä mutta monessa asiassa osaavia ja elämässä pärjääviä veronmaksajia

aika harva edes haluaa suhtautua asioihinsa kuten Teemu Selänne, Matti Nykänen, Mozart, http://fi.wikipedia.org/wiki/Niccolò_Paganini

fanaatisia ja tinkimättömiä treenaajia kaikki
toisaalta jos lapsesi haluaa ITSE hyväksi ei sitä pysty kyllä oikeen helposti estämäänkään ja ei ole järkeä estääkkään...

Nykänenkin oli aluksi hypääjistä huonoiten kehittyvä mutta periksi antamattomalla asenteella nousi maailman parhaaksi
https://www.google.fi/search?q=matti nykänen kirja&espv=2&tbm=isch&imgil=0Oc6_8KUIroLNM:;https://encrypted-tbn2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ7_xVp6i0jZykJzfpMAwgdQeAs3jaC1FwAt7LUxArj3D7yaSYM;373;600;gRkhud5NxR668M;http://onnentiirikka.blogspot.com/2013/04/kauniita-kirjoja-kauniille-ihmisille_11.html&source=iu&usg=__klwEVb60yom9cNDdiUW_W2pCzMs=&sa=X&ei=XhqtU4uJE6Pg4QTSroCABA&ved=0CFsQ9QEwBw&biw=1360&bih=667#facrc=_&imgrc=0Oc6_8KUIroLNM:;gRkhud5NxR668M;http://3.bp.blogspot.com/-TVcLfBdIPYQ/UWZfs2mk41I/AAAAAAAAAL4/_UzLEwSVllM/s1600/Kirja1988.jpg;http://onnentiirikka.blogspot.com/2013/04/kauniita-kirjoja-kauniille-ihmisille_11.html;373;600

ps

jos yamaha pf15 on liian huono soitonopettajan mielestä täytyy etsiä tolainen clavinova

hox videot etenevät opetuksellisesti helposta vativampaan ja niissä käytetään kokoajajan molempia käsiä

Oikea soittaa ja vasen säestää tyyliin Deck Hall tyyliset soitot ovat mielestäni edessäsitten kun on opittu Fyr elise soitaan ilman virhepainaluksia...

videot ovat ihmisille joilla ei ole varaa piano opetukseen ja joutuvat harjoitelunkin tekemään kirjastoissa

Asun itse alueella jossa osalla lapsista on aamun kouluun lähdöstä kotiintulo kielto iltaan asti klo 20:00 jolloin kotiporukat lähtee "viihteelle" . Näissä olosuhteissa elävien nuorten olis ihan järkevää löytää yleisurheilu ja musiikki. Kumpaakikin kun voi harrastaa ilmaiseksi kentillä ja kirjastoissa ja ohjeet löytyy netistä.

esim Jonne Aaron ja musiikin pysyessä mukana aikusuuteen asti pysyi harjoitelijakin pinnalla
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0CB0QtwIwAA&url=http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/jonne_aaron_muutti_lastenkodista_rockmaailmaan_92078.html&ei=2h2tU__sAZDV4QSb-YCYDQ&usg=AFQjCNHXJZY9ocSxrKDchO1i2LMGuXThJg&bvm=bv.69837884,d.bGE

Et muuten taida oikeasti olla pianonvirittäjä. Oikea musiikin ammattilainen ei suosittele lelupianoita yhdellekään lapselle, ne ovat äänisaastetta, eivät muuta. Moni on aloittanut soittonsa pari-kolmevuotiaana. Äiti siirsi pinnasänkyni akustisen pianon viereen ollessani vuoden ikäluokkaa. Ei pelännyt soittimensa puolesta (ja nuori kun oli, ei osannut pelätä, että kansi tipahtaisi sormilleni).

oikealla leikkinyt kirjoitti:

Et muuten taida oikeasti olla pianonvirittäjä. Oikea musiikin ammattilainen ei suosittele lelupianoita yhdellekään lapselle, ne ovat äänisaastetta, eivät muuta. Moni on aloittanut soittonsa pari-kolmevuotiaana. Äiti siirsi pinnasänkyni akustisen pianon viereen ollessani vuoden ikäluokkaa. Ei pelännyt soittimensa puolesta (ja nuori kun oli, ei osannut pelätä, että kansi tipahtaisi sormilleni).

Lue lisää

tässä on asiaa

"Äiti siirsi pinnasänkyni akustisen pianon viereen ollessani vuoden ikäluokkaa. Ei pelännyt soittimensa puolesta (ruuva kannen niin ettei putoa sormille)"

tän lisäksi apuvälineeksi toi yamaha ez-220 ja ekaksi kappaleeksi

augustin

kun sen osaa soittaa valo-opastettuna on se helppo muistaa ja soittaa sitten oikealla akustiselakin heti perään
ja kopiokoneella suurennetuista nuoteista (selkeämpi ja helpompi tunnistaa nuotit jne aivan niinkuin ekat kirjatkin joissa on isommat aakoiset)

sitten apunuottiviivasto koskettimien yläosassa tukena jotta paikalistaa mikä nuotti kuuluu millekkin koskettimelle

tokaksi kappaleeksi fyr elisen alku sen osaa soittaa simpansikin ulkomuistista kun on jonkin aikaa treenanut

valo-opstuksella ensin motorisesti opitaan soitaan ja muistaan kappale suurinpiirtein ja siitä siirrytään akustiselle pianolle jolla soitetaan nuoteista jos muuten ei muista ja luksi akustisessa voi ottaa tukea apunuottiviivastosta joka on mustien koskettimien päällä

näin pianosta on tehty ikään kuin konekirjoitin
onhan konekirjoituskoneessa/tietsikassakin ne aakosten kuvat näpäinten päällä
vaikka osaava konekirjoitaja ei niitä koskaan katso

vaan lihasmustilla löytää oikeat näppäimet

oikealla leikkinyt kirjoitti:

Et muuten taida oikeasti olla pianonvirittäjä. Oikea musiikin ammattilainen ei suosittele lelupianoita yhdellekään lapselle, ne ovat äänisaastetta, eivät muuta. Moni on aloittanut soittonsa pari-kolmevuotiaana. Äiti siirsi pinnasänkyni akustisen pianon viereen ollessani vuoden ikäluokkaa. Ei pelännyt soittimensa puolesta (ja nuori kun oli, ei osannut pelätä, että kansi tipahtaisi sormilleni).

Lue lisää

Noh, uskoisimpa, että jollekkin konttausikäiselle ei tarvita kovinkaan monimutkaitsa laitetta, kun sellasen saa jo viihtymään. Vahemmille ipanoille ei sitten auka mikään, kun melusaastetta syntyy kuitenkin - oli se laite miten hieno tahansa. Parempi, että ostat vaan tyttärelles vaikka karkkipussin.

tietysti on niitäkin jotka aloittaa aikaisi ja joiden aikaa ei syö länsimaiset peli ja tv

http://www.youtube.com/watch?v=omuYi2Vhgjo

äskeisessä suomalaisessa videopätkässä tärkein löytyy niistä komenteissa olevista tiede linkeistä

MJ piano kirjoitti:

tietysti on niitäkin jotka aloittaa aikaisi ja joiden aikaa ei syö länsimaiset peli ja tv

http://www.youtube.com/watch?v=omuYi2Vhgjo

äskeisessä suomalaisessa videopätkässä tärkein löytyy niistä komenteissa olevista tiede linkeistä

Lue lisää

Ihan kolme viestiä saman päivän aikana. Mitä, jos juot vaikka lasin vettä ja pistät tietokoneen kiinni, kun taitaa nämä keskustelufoorumit villitä sinua pikkasen liikaa?

Aika harvoin jos kukaan ei sitä käytä. Jos huoneilman kosteus on vuodet tasapainossa, niin kyllä se kelvollisessa vireessä pysyy vuosia.