Japsit ja natsit saivat sen huomata. http://en.wikipedia.org/wiki/155_mm_Long_Tom
Lähes yhtä hyvä oli tämä: http://en.wikipedia.org/wiki/M101_howitzer
Lähes yhtä hyvä oli tämä: http://en.wikipedia.org/wiki/M101_howitzer
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kumpikin erinomaisia tykkejä, parempia kuin venäläisten vastaavat. Suomen tykistkö oli surkeaa, valtava määrä erilaisia kalipereja, ammushuolto vaikeaa. Vanhoja romuja, sotasaalista jne. voin vain kuvitella millaista jälkeä oltaisiin saatu aikaan jos olisi ollut jenkkivehkeet käytössä. Iivanaa olisi viety kuin litran mittaa!
>>Suomen tykistkö oli surkeaa
Ei tykki saa mitään tuhoa aikaan vaan kranaatit. Kenelläkähän mahtoi olla parhaat kranut?
Saksa. 210mm paksut bertat uudenaikaset paukut
Hohhoijaa, pyhän hengen voimallako ne kranaatit maaliinsa lentävät?
heitetään niinku talvisodan aikaan ku ryssät tuli: "Ettekä tule---- RUAAAAAA, anoppi sinne, kivi, maito, kalja EI KALJAA, kranaatti.""""
:D
Ei vaan putra pyssy ajatelkaa mitä pelkällä suolen pätkällä on saatu aikaan ... monta jermua alkoi sota oloissa ko.pyssy kiinostamaan
No kuitenkin loppupeleissä neuvostolainen ML-20 eli 152 H 37 oli ylivoimainen. Kevyempi tuliasemassa, vastaava kantama, tarkka, monipuolisempi, halvempi tehdä. Taitaa olla jossain päin käytössä tänä päivänäkin?
Onhan se kevyempi kuin 155 mm tykki kyllä, mutta kantaman puolesta se jää hopealle. Parempi olisi kenties verrata vastaavaan 155 mm haupitsiin.
Olihan tuo ML-20 käytössä Suomessakin vielä pari vuotta sitten, mallinimikkeenä 152H37-88 jos oikein muistan. Nyt ne taitaa tosin olla romutettu kun vahvuuksia pienennetään.
Oletko ajatellut mitä eroa on 13 tonnin tykillä ja 7 tonnin tykillä, noin niinkuin käyttäjän näkökulmasta? Minkälaisiin tuliasemiin voidaan tykki laittaa ja minkälaisen miehistön toimesta? Kuinka nopeasti? Hyökkäyksen tukemisessa (eikä haittaa puolustuksessa/vetäytyessäkään) kun liikkuvuus on tykistöllekin a & o. Kaksinkertainen tulinopeuskaan ei ole pahitteeksi. Pitkä-Tomppa jää näissä kirkkaasti kakkoseksi. 15 - 20 km kantamat on joka tapauksessa utopiaa, niihin ei juurikaan ammuttu silloin eikä ammuta nykyisinkään (tämän kaltaisilla vempeleillä).
Oletan, että tarkoitat tämän minulle...
"Minkälaisiin tuliasemiin voidaan tykki laittaa ja minkälaisen miehistön toimesta? Kuinka nopeasti?"
Huomaa, että vastaava neuvostoliittolainen 152 mm pitkän matkan tykki on vieläkin painavampi...
"Pitkä-Tomppa jää näissä kirkkaasti kakkoseksi. 15 - 20 km kantamat on joka tapauksessa utopiaa, niihin ei juurikaan ammuttu silloin eikä ammuta nykyisinkään (tämän kaltaisilla vempeleillä). "
Siksihän minä sanoinkin: Parempi olisi kenties verrata vastaavaan 155 mm haupitsiin.
Kerros Tomi meille missä mielessä juuri tuo tykki oli koko sodan paras. Mikä tekee tykistä parhaan?
Et muuten taida edes ymmärtää, että ei sellaista käsitettä kuin paras tykki edes ole olemassa koska on niin monenmoisia tykkejät. On haupitseja, on kanuunoita, on isoja ja pieniä tykkejä, on pst-tykkejä, on it-tykkejä, on laivatykkejä, on linnaketykkejä jne...
88 flak Saksasta oli paras ja monipuolisin!
Tämä on kyllä kenties lähimpänä absoluuttista totuutta. Lentokoneisiin sitä ei sentään asennettu mutta suunnillen kaikkea muuta sillä tehtiin.
Ainakin pelastin Helsinkin ja muut kaupungit Saksan kohtalolta. Jos Stalin olisi onnistunut tuhoamaan Helsingin niin liekkö läskipoika Winstonkin olisi innostunut ulottamaan Norjaa pitemmälle RAF:n pommitukset.
Venäläisethän viime vuosina Tsetseniassa näyttivät että on opittu 40-luvun huonouksista vaikka kyllä tehokkaalla ilmatorjunnalla Groznyn kohtalo saataisi täällä vältettyä. Amerikkalaisilla on sellaista kalustoa. Ruotsalaisista ei siihen ole apua.
Toisaalta ei Venäjä Tsetsenia peliä lähde pelaamaan entisten neuvostotasavaltojen ulkopuolella.