Täällä toisaalla ihmetellään, että miksi ihmiset
uskovat kaikki omalla tavallaan Jumalaan.
Jos otetaan tuhat ihmistä ja analysoidaan heidän
uskonlaatuaan, saadaan tuhat erillaista käsitystä
Jumalasta.
Jumala on moni-ilmeinen ja-laatuinen. On hienoa,
että Jumala suuressa viisaudessaan lähestyy
ihmistä yksilöllisesti ihmisen kokemusmaailman
mukaisesti.
Emme voisi muutoin Jumalaa ymmärtääkään.
Perustavaa laatua oleva Totuus julistaa:
Joillekin ihmisille Jumala on, joillekin
Häntä "ei ole". Kaikki riippuu yksilön
suhtautumisesta olemassa oleviin tosiasioihin ja
aikaisempaan elämänkokemukseen.
Jumala kaipaa vastakaikua. Saatuaan sitä Hän
ilmoittaa itsensä etsivälle. Näin asian ymmärrän.
Mitä mieltä olet ylläolevaan käsitykseen
viitaten?
uskovat kaikki omalla tavallaan Jumalaan.
Jos otetaan tuhat ihmistä ja analysoidaan heidän
uskonlaatuaan, saadaan tuhat erillaista käsitystä
Jumalasta.
Jumala on moni-ilmeinen ja-laatuinen. On hienoa,
että Jumala suuressa viisaudessaan lähestyy
ihmistä yksilöllisesti ihmisen kokemusmaailman
mukaisesti.
Emme voisi muutoin Jumalaa ymmärtääkään.
Perustavaa laatua oleva Totuus julistaa:
Joillekin ihmisille Jumala on, joillekin
Häntä "ei ole". Kaikki riippuu yksilön
suhtautumisesta olemassa oleviin tosiasioihin ja
aikaisempaan elämänkokemukseen.
Jumala kaipaa vastakaikua. Saatuaan sitä Hän
ilmoittaa itsensä etsivälle. Näin asian ymmärrän.
Mitä mieltä olet ylläolevaan käsitykseen
viitaten?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Me tuhatkasvothan hänet loimme. Näköiseksi
kenenkin, rakkahaksi rikkaankin.
Ei jumalan luominen viikoa ota. Motiivi ratkaisee
ja mielikuvitus.
Jos simpansseilla on jumala, niin se näyttää
simpansilta.
Ihminen on luonut itselleen monitahoisen kuvan
jumalasta karkeasti voisi jakaa jumalan ainakin
seuraaviin "alalajeihin"
Jokamiehen Jumala
Kirkon Jumala
Saarnaajan Jumala
Lapsen Jumala
Lahkojen jumala
Jehovan Todistajien Jumala jne.....
Onko se sitten selkeää?? sitä sopii pohtia, eli
perusajatus katoaa oppiriitojen ja eri
painotusten taakse.
Raamattu ei ole koskaan ollut erikoisen selvä ja
helppolukuinen kirja, paitsi tietysti niille
jotka uskovat jokaisen lauseen sokeasti.
Ps. Miksikähän viime vuosisadankin
raamatunkäännöksissä on merkittäviä eroja???
Mainitsemistasi jumalista se saarnamiehen Jumala
on kaikkein vastenmielisin, varsinkin
maallikkosaarnaaja Mikko Lahden. Tosin, Mikko
onkin liitossa itsensä Saatanan kanssa. Hänen
huulensa puhuvat Jumalasta, mutta hänen sydämensä
on Saatanan kanssa liitossa.
"Raamattu ei ole koskaan ollut erikoisen selvä ja
helppolukuinen kirja, paitsi tietysti niille
jotka uskovat jokaisen lauseen sokeasti."
Joka pitää Raamattua erehtymättömänä jumalansanana
on täydellinen idiootti, koska useassa kohtaa
Raamattua toinen sana kumoaa toisen.
Yksikään hihhuli, jolta olen kysynyt, että kumpi
Raamatun luomiskertomuksista on se oikea, ei ole
osannut vastata. Yleensä hihhuli ei edes tiedä,
että niitä on kaksi, silti hän inttää
luomiskertomuksen joka sanan olevan Jumalan sanaa.
Mitä raamatunkäännöksiin tulee, niin
todennäköisesti uudemmat käännökset ovat
luotettavampia kuin vanhemmat. Tosin uusimmasta
suomalaisesta käännöksestä eivät kaikki
asiantuntijat ole olleet aivan yksimielisiä. Joka
tapauksessa on idiotismin huippua sanoa, että
jokin lause vanhemmassa käännöksessä oli parempi
kuin uudessa, vain sen tähden, että itse on asian
niin oppinut ulkoa.
Varsinkin lestadiolaisille on uusi käännös ollut
saatanallinen rienauskirja, jota he eivät hyväksy.
Ilmeisesti yksi suurinpia syitä kymmenen käskyn
huorinteon muuttaminen aviorikokseksi. Tuo
osoittaa, että lestadiolaiset ovat tekopyhiä ja
epärehellisiä uskossaan. Jos he ovat väärän
raamatunkäännöksen takia uskoneet esiaviollisen
seksin olevan syntiä, niin on typeryyttä pitäytyä
vanhassa käsityksessä sen jälkeen, kun selviää,
että heidän käsityksensä perustuukin virheelliseen
raamatunkääntämiseen.
Kieli. Jos tutkit Acrikolan Raamatun käännöstä,
on siellä sellaisia ilmauksia, jotka menevät
nykyajan ihmisen käsityskyvyn yli.
Itse "asia" pysyy halki vuosituhansien samana,
mutta kieli muuttuu - kehittyy ajan mukana.
Mitä tulee Jumalan tuntemiseen eri lahkojen ja
seurakuntien näkökulmasta, on
kysymys "näkövinkkelistä".
Kuningas jalkapalloakin tiirataan eri joukkueiden
toimesta eri vinkkelistä. Siitä
huolimatta "pallo" on kirjaimillisesti sama.
Oleelista ei ole näkökulma, vaan suhtautuminen
Totuuteen.
Joillekin ihmisille Jumala on - toisille ei. On
kuitenkin muistettava, että ns. jumalatonkin voi
elää jumalista elämää elämällä moraalisesti ja
eettisesti kestävin perustein.
Enpä hämmästyisi kumminkaan vaikka Platon,
Aristooteles ja muut kumppanit, jotka eivät
Jeesuksesta tienneet mitään pällistelisivät
Taivaan vainioilla siinä missä muutkin historian
miehet ja naiset.
Kysymyksessä on yhä edelleen suhtautumisesta
Totuuteen.
Se siitä kohdaltani...
Viesteissä tarkoitetaan nimeltään pyhitettyä
korkeinta Jumalaa, Kolminaisuuden no 1 jäsentä
Isää, Abbaa.
Alemmalla tasolla tomivat Elohimit, monikko!
Sotajoukkojen herra Sebaot.Adonai, EL Shaddai,
Jahve/Jehova Nämä VT:N enkelijumalat ynnä "Minun
nimeni on salattu ja ihmeellinen"
Monet sotkevat nämä VT:n Jumalat Jeesuksen
taivaalliseen Isään - jopa uudistettu
jumalanpalvelus, missä pyydetään kasvojen
kirkastamista ja siunauksia ja luetaan
tervehdyksiä.Quetzalcoatl oli Jahven kolleega
Amerikassa.VT:ssä monesti kerrotaan miehestä,
sitten Herrasta,ja myöhemmin samassa kirjassa
jumalasta. Silti kyseessä on sama persoona.
..Ihmettelen. Juuri vähän aikaa sitten oli
kirjoituksia joissa kerrottiin raamatun
kääntämisestä että se on tehty vokaalin ja
konsonantin tarkkuudella.
Eli kun luemme vanhaa raamattua, niin kieli on
todella käsittämätön verrattuna nykykieleen, itse
vain mietin sitä että miten raamatun sanoma ja
tekstit voivat pysyä samoina, kun vivahteet ja
sanat radikaalisti muuttuvat.
Esim. juuri Pakana(M):n mainitsema
lestadiolaisten arvostelema kohta eli
huorinteko/aviorikos. Eikö tässä juuri muunnella
raamatun sisältöä?????
Mä olen ymmärtänyt että uusin raamatunkäännös 90-
l:lta on laadittu ns. dynaamista
käännösperiaatetta käyttäen eli on pyritty
tavoittamaan ajatuksen ydin ja ilmaisemaan se
nykykielellä.
Aina kun käännetään tehdään oikeastaan
tulkintatyötä. Kaksi tuhatta vuotta sitten
syntynyttä tekstiä ei kukaan voi lukea samalla
tavalla kuin tekstin ensimmäiset lukijat, saati
sitten kirjoittaja.
Olisi muuten hauska tietää, mitä joku
kristinuskosta koskaan kuullutkaan saisi irti
Raamatusta, jos sillä ei olisi kirkon oppia
tulkintansa apuvälineenä...
..varmasti on, mutta miksi sitten koko ajan
korostetaan tarkkaa ja erehtymätöntä raamattua?
Eli kieli on muuttunut, olosuhteet samoin miksi
ihmeessä pidetään härkäpäisesti kiinni siitä että
raamattu on kokonaan pyhän hengen johdolla
kirjoitettu?
Ehkä tuohon huorintekojuttuun löytyy looginen
selitys, siis siihen, että miksi se on ollut niin
vanhassa Raamatussa, ei siihen, miksi
lestadiolaiset hihhuloivat.
Jospa huorinteko on alunalkaen tarkoittanut
aviorikosta, eikä ole tarkoittanut esim.
esiaviollista seksiä. Niinpä sen sanan käyttäminen
käskyssä ei ole ollut väärää suomennosta.
Sittemmin hihhulit ovat vain laventaneet suomen
kielessä huorinteon käsitteen tarkoittamaan
kaikkea ei-aviollista seksiä. Siispä uudessa
käännöksessä ei voida enää käyttää tuota sanaa,
vaan se piti korvata nykysuomen mukaisella sanalla
aviorikos.
Noin voikin väittää sellainen hihhuli, joka ei ole
koskaan lukenut ajatuksen kanssa Raamattua. Siellä
on useita satoja kohtia, joiden avulla voidaan
todistaa, että Raamattu ei ole erehtymätöntä
Jumalan sanaa.
Samasta asiasta olen itse taittanut peistä, ja
pitkään.
Eli kaikki myöntävät että kieli ja olosuhteet
muuttuvat eikä alkuperäisestä raamatusta ole
jäljellä kuin kuori??
Kaipaisin kovasti kommenttia esim. Kaizulta joka
on ikävä kyllä ilmeisesti lomailemassa.
Itse olen alunperin ajatellut sen tarkoittavan
nimenomaan aviorikosta raamatun kertomusten
pohjalta.
Taas ne tulkinnat.....
Kulta koetella tulella,ihmismieli koettelemuksissa.
En muista mitä tämä oli latinaksi,koska siitä on
aikaa kun kurssia suoritin.Kulta on aurum latinaksi.Se jäi kielestä mieleen.
Asian sisältö on kuitenkin jäänyt mieleeni.Olen
pohtinut pitääkö se paikkaansa.Koetteluja on ollut.Onko mieleni kovettunut vai jalostunut?
Siihen en osaa vastata.Sitkeyttä olen saanut vuosien varrella mutta subjektiiviset arviot ovat
pätemättömiä,jollei niihin saa objektiivisia arvi-
oita,joihin voisi verrata.Miten itse kukin on suh-
tautunut omiin koettelemuksiinsa?Oletteko tunteneet masennusta,vai ottaneet ne haasteena?
Oletteko jalostuneet vai ahdistuneet?Onko elmänkokemuksnne auttanut teitä jaksamaan?
Tässä joukko kysymyksiä,joita kannattaa pohtia
mielessään.Ja jos joku uskaltaa ilmaista mielipiteitään täällä,olisi mukavaa lukea niitä.
Jospa syntyisi keskusteluakin.(Toiveajattelua)
Kun näin tämän otsikon muutama päivä sitten, aloin ajatella oman tapaukseni kirjoittamista ja suunnittelin kirjoittavani tyylikkäästi ja hienostuneesti ja aikani mielessäni tyyliteltyäni, päätin sitten luopua koko jutusta.
Nyt tilanne on taas ajankohtaistunut, joten parempi kirjoittaa heti tuoreeltaan suoraan ilman turhia hienosteluja.
Tilanne oli se että vajaa puolitoista tuntia sitten heräsin siihen, kun paloautot möyryävät pihalla. Eikä ollut ensi kerta, ei totta vie.
Savua porraskäytävässä, mutta palomiehet ja poliisit ja portaikon ihmiset liikkuivat niin rauhallisesti, että arvelin ettei tällä kertaa tarvitse syöksyä pihalle ja seurailin vain tilannetta.
Palomiehet murtautuivat oven läpi tyhjään huoneistoon ja ruiskuttivat huoneiston märäksi. Huoneistossa ei palanut mitään eikä asukkaasta ollut tietoa.
Kirjoitan tämän pikku paloina jatkokertomukseksi, siltä varalta, jos alan tulla jossakin vaiheessa katumapäälle, etten voi poistaa joko tarinaa ja etteivät linjahäiriöt mahdollisesti hukkaa viestiä. Ja siirrän varuiksi vielä tänne turvaankin.
Syy palomiesten intoiluun oli se, että oven alaosa oli käytävän puolelta musta ja oven edessä oli savuava mytty. Palomiehiä mitenkään mollaamatta, mutta heidän järjenjuoksunsa mukaan ulkopuolelta musta ovi tarkoittaa tulta sisäpuolella.
Mytty oli kotitekoinen palopommiharjoitelma. Suihkepullo oli kääritty sanomalehtien sisään ja sytytetty sisältä. Palava paperi kuumensi pulloa ja räjäytti ponnekaasun. Onneksi räjähdys sammutti liekit, että paljon paperia jäi palamatta.
Siinä samassa ovessa ja lattiassa oli palojäljet edellisestäkin paloharjoitelmasta joskus muistaakseni helmikuulta lumimyrskyn aikaan. Silloin portaikon palohälytin herätti ulvonnallaan. Silloin siinä paloi akuankkalehtiä.
Kaksi vuorokautta sitten oli edellinen palotutkielma, kun nyt murretun oven viereisessä huoneistossa paloi. Huoneiston olohuoneen lattialle oli tehty sanomalehdistä nuotio ja pikkaisen savua oli siellä huoneistossa. Lehtinuotio oli yritetty naamioida televisiopaloksi nostamalla televisio jälkeenpäin palaneen roskan eteen.
Kenties televisiopalon savuvahinkoihin voi hakea korvausta jostain paremmin perustein kuin sisällä pidetyn huvinuotion savuvahinkoihin.
Nämä kaksi edellistä tapahtuivat suunnilleen kahden paikkeilla aamuyöllä. Ei mikään miellyttävin aika herätä ja säntäillä portaikosta savun läpi pihalle.
Edellinen savunhaistelujuttu oli viime syksynä, kun talon pyörävaraston puuhyllyillä oli pistetty lastenvaunuja tuleen. Parikymmentä pyörää paloi roskiskuntoon ja kolmisekymmentä jäi käyttöön lievästi palovaurioituneena. Ohessa savustui puolen talon asukkaiden verkkokomerokamat kaatopaikkajamaan.
Pyörävarastossakin oli tehty palokokeiluja aikaisemmin. Lattialla oli poltettu vaahtomuovitäytteistä nallea. Ja vaahtomuovista tulee makeat savut.
Suurempia palokokeiluja tapahtui tuossa vuodenvaihteen tienoilla, kun paloi joitakin kouluja ja päiväkoteja. Silloin tapaus päästettiin lehtiinkin. Poliisi pidätti hetkeksi polttelijan ja nuorukainen tunnusteli kaikenlaista.
Hänen muita bravuurinumeroitaan oli muutama autiotalon poltto ja lähes kymmenen auton poltto parin sadan metrin päästä omasta kotoaan. Kerrotaan tarinoita, että hän pisti jotain palamaan ja tuli sitten seuraamaan tapausta oman huoneensa ikkunasta.
Mikä tässä pännii? No se että tuhopolttaja saa maleksia vapaalla jalalla siihen saakka, kun ja jos juttu menee oikeuteen ja tuomari tarjoaa kakkua. Palojen tutkinta kuuluu kaupungin väkivaltayksikön hommiin ja kun paikkakunnalla tehdään niin paljon murhia, niin koltiaisten tulitikkuleikkien tutkinnalle ei riitä resursseja. Vasta kuukausi tai jotain sitten tummaverisellä kiehahti ja kalpealtä lähti henki ja tuoreinta, kun avosellainen pisti kumppaniaan kai samoin seurauksin.
Paikkakunnalla huhuillaan sellaistakin, että nykypolttelijan isoveli oli vauhdissa ehkä viitisen vuotta sitten, mutta poliisit eivät keksineet kysyä häneltä. Silloin paloi erinäinen määrä lähiseuden autiotaloja ja roskakatoksia sellainen määrä, että kaikki paikkakunnan jätekatokset varustettiin lukoilla ja siirrettiin pois talojen seinustoilta. Poltti isoveli ilmeisesti yhden jäähallinkin roskiksen kylkiäisenä ja muistelee tapausta hehkutuksella.
Ne on jo niin kaukaisia juttuja, ettei poliisi jaksa olla niistä kiinnostunut resurssiensa puutteessa.
Ratkaisukeinona palohäirintään tämän talon asukkaat ovat soitelleet isännöitsijälle, että jos vaaraa ja vahinkoa aiheuttava perhe häädettäisiin pois talosta. Isännöitsijät ovat vain niin uusiutuva luonnonvara vajaan vuoden pesteillä, ettei kukaan heistä halua ottaa hommaa hoidettavakseen.
Isännöitsijä sentään paljasti sen verran, että tämä pyromaanihautomo on sosiaaliviranomaisten ja lastensuojelun erityisessä suojeluksessa. Ollut varmaan jo parikymmentä vuotta. Sama taho varmaan pitää jutun pois lehdistöstäkin.
Ehkä sosiaalivirasto arvelee, että avokätisesti tukemalla perheestä voisi kouliintua vielä kaksi tai kolme uutta tulitikkuterroristia, muutaman vuoden kuluessa. Itseasiassa epäilys tavoitteen toteutumisesta on jo alkanut elää. Koska tuo edellinen polttelija on laitettu kaiketi johonkin nuorten turvataloon, josta saa liikkua vapaammin kuin kotoaan ja nämä kaksi viimeisintä tulikoetta voisivat olla kolmannen veljeksen ensikokeiluja tulien parissa.
Tässä on alkanut ilmetä hieman pelkotiloja ihmisissä kun traditionaalinen tulenjuhla lähestyy, että mitä palaa. Poliisitkin alkavat olla jo lopen kyllästyneitä, kun aina samasta talosta soitetaan ja häiritään heidän rauhaansa ja vaaditaan toimenpiteitä. Onhan poliisia tosin juoksutettu muillakin, kuin paloasioilla. Perheen miestä pitää kuskata putkassa ja rauhoitella milloin mistäkin tappelusta ja puraisihan niitten koira lastakin. Mutta kaikki hyssytellään, ettei vaan lehtiin ja oikeuteen, ettei kasvatustavoitteet häiriintyisi.
Mikä tässä koko tarinassa on sitä varsinaista koettelemusta?
Se että uskovaisena ihmisenä pitäisi pystyä rakastamaan tuota terrorisoivaa perhettä ja pitäisi rukoilla heidän puolestaan ja siunata heitä kaikista heidän varsinaisista vainotoimistaan (joista en tuossa ylläolevassa kirjoittanut vielä mitään) huolimatta ja raamatun mukaan juuri siksi. Pitäisi olla vihaamatta ja yrittää estää muitakin talon asukkaita lynkkaamatta heitä. (monet naapurit ovat muuttaneet pois ollakseen tekemättä veritöitä pikaistuksissaan).
Pitäisi rukoilla saamattomien poliisien puolesta ja toimessaan hairahtuneen lastensuojelijan puolesta (on siinä perheessä muun hupailun ohessa raiskattu lapsi tai parikin). Pitäisi sitä ja pitäisi tätä, vaan kun ei haluttaisi. Onpahan ollut koulutusta oman kristillisyyden tasosta. Usko on säilynyt, että Jumalan johdatuksessa ollaan ja hän tietää tasan tilanteen ja kärjistää hommaa vähitellen, sitä mukaan kuin sietoa on. Tulkitsen tilanteen niin, että koko juttu on sellaista koettelemusta, minkä perimmäinen tarkoitus on kristillisesti kasvatuksellinen, vaikkei koulutettava hihkukaan kaiken aikaa ylistystä.
Jumala 'kaipaa vastakaikua'? Eikö Hänellä ole
mitään harrastuksia joihin Hän voisi purkaa
paineitaan?
Totuus taas koostuu niistä seikoista, jotka ovat
olemassa. Uskonnot ja Jumalatkin ovat siis
olemassa, ihmisten aivoissa majailevina
konstruktioina.
On Jumalan kuva.
Painotan yhä edelleen sitä, että jokaisen ihmisen
persoonaan voi Jumala päästä. On jo päässytkin.
Kävin Savonlinnan lähellä Retretissä katsomassa
taidenäytteleyä. Siellä ol 'Dalin' patsas, jonka
nimi oli jotain "laatikkoihminen". Ja siinä oli
kuvattu ihmiskeho - laatikkoja täynänsä.
Uskon ja luotan tulkintaani, että
jonkinlaisessa "laatikossa" mielen sopukoissa
Ihmisessä on Jumalakaipuu. Ihmisen ei tarvitse
kuin itse avata ovi, niin jeesus lakkaa
koputtamasta ja Hän astuu sisään. Se vaatii
itsenäistä halua ja päätöstä. Sen
jälkeen "kaikki" tapahtuu.
"Etsivä löytää, anova saa ja kolkuttavalle
avataan"...
Tässä tapauksessa Jeesuksen sanat tarkoittavat
ihmisen itsenäistä päätöksentekoa, halua päästä
Pyhän Hengen yhteyteen.
Mitä tulee ihmisessä, aivoissa oleviin
konstruktioihin, olen aivan samaa mieltä, että
todella näin on. Meidät on "Luotu" sillätavoin.
Meissä on Jumalakaipuu ja mekanismi toimii yllä
olevan selityksen mukaan...
Ainakin näin on tapahtunut kohdallani...
Sinut pelasti kärkkäiltä ja perustelluilta
kommenteiltani tuo viimeisin lauseesi. Suotakoon
sinulle millainen usko tahansa, kun rajaat sen
koskemaan vain sinua itseäsi.
on 'sisäänluotuna' viinakaipuu. Ihmisen ei
tarvitse kuin 'itse avata ovi', niin viina alkaa
virtaamaan kurkusta alas ja täyttää ihmisen
sielun vapauttavalla hengellään. Se vaatii
itsenäistä halua ja päätöstä. Sen
jälkeen 'kaikki' tapahtuu. Etsivä löytää, janoava
saa ja kiertävälle korkki avataan.
Mitä tulee 'aivoissa oleviin konstruktioihin',
niin meidät on todellakin luotu sillätavoin.
Meissä on viinakaipuu ja mekanismi toimii
ylläolevan selityksen mukaan...
Näin ei valitettavasti vielä ole kohdallani
kylläkään tapahtunut...
Sinähän tiedät, niin kuin olettaa sopii, että
ihminen on valintojensa summa.
Joka hetki on tehtävä valintoja. A-A seuran jäsen
tietää aivan yhtä hyvin kuin sinäkin, että
ihmisessä on kuvailemasi "laatikot". Hän myös
tietää, että ei voi, eikä jaksa turvata omaan
voimaansa voidakseen päästä viinanhimostaan.
Mutta hän tietää, että 'jokin korkeampi Voima'
ihmisessä on, joka mahdollistaa alkoholistin
raittiuden.
En itse ole alkoholisti, mutta olen kuullut
heidän julistuksiaan.
Minä uskon "laatikkoteoriaani". Niin myös moni
alkoholisti omaan teoriaansa. Joku uskoo siihen,
mitä kerroit. Luulempa, että et edes itse usko
omaan juttuusi. Halusit vain kertoa,
että "laatikoita" on ihmisissä. Joku uskoo
johonkin, joku johonkin toiseen.
Elämänkokemus ja asioiden tärkeysjärjestykseen
paneminen johtaa toivottuun tulokseen...
Niin kuin kuuluukin.
siis valintojeni summa. Ensiksi valitsin että
synnyin, ja suomeen ja nykyaikaan. Sitten
valitsin itselleni sopivan ympäristön ja tietysti
kivat kaverit, ja päätin kasvaa juuri
tämänmittaiseksi, ja valitsin talvella -30 asteen
pakkasessa palelemisen, ja kesällä hikoilemisen,
ja valitsin vieläpä senkin, että joskus kuolenkin.
Valitsin myös internetin, ja sähkön, ja
painovoiman, ja näitä valintoja on tosiaan tässä
kiire tehdä, että pelastuu.
oleva totuus siis julistaa: 'Joillekin ihmisille
Jumala on, joillekin ei ole.' 'Kaikki riippuu
yksilön suhtautumisesta olemassa oleviin
tosiasioihin ja aikaisempaan elämänkokemukseen.'
Edellä oleva ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa.
Sillä toisinaan mm. syntyy ihmisiä, jotka ovat
syvästi kehitysvammaisia, eikä heillä ole
mahdollisuutta 'suhtautua tosiasioihin' siten
että he edes kykenisivät uskomaan mihinkään
Jumalaan, tai edes oikein mihinkään muuhunkaan.
He vain ovat elossa, ja heidän elintoimintonsa
ovat käynnissä.
Toisaalta on myös niin, että 'Jumala/Jumalat'
on/ovat olemassa myös minulle (vaikka olenkin
ateisti), koska olen siitä/niistä kuullut ja
koulussakin lukenut. Ne ovat olemassa samaan
tapaan kuin vaikkapa suomen kielen sanat. Eli ne
ovat käsitteitä, joihin liittyy uskonnosta
riippuen erilaisia kehyskertomuksia, jotka ovat
mukavaa aivojen täytettä niille ihmisille,
jotka 'ovat luonteeltaan' uskonnollisia.
Minä en ymmärrä, miksi Jumala 'kaipaisi
vastakaikua'. Antaisi vaan kaikua niin että
taivas tärisee, ehkäpä silloin minäkin
Jumalaa 'kuulisin'.
Olet ateisti, sen myönnän.
Siitä huolimatta Sinulla on omat humanitääriset
kuin myös eettiset normit siististi pakattuna
omaan "laatikkossi".
Ihminen ei pitkäänkään pysy elossa, ellei noudata
kyseisiä periaatteita.
On tosin yritetty "hamburabin lakia" soveltaa
yhteiskuntiin, mutta huonoin tuloksin.
Ihminen parhaimmilaan toimii etiikan ja humäänin
ihmiskäsityksen mukaan - vaikka ei ikuna olisi
kuullut Jeesuksesta tai Hänen julistamastaan
pelastuksen sanomasta.
Silti nykyajan ihmisille tuo sanoma on
mahdollisuus jota kannattaa tutkia.
tutkimustuloksen julkistamisen jälkeen on varaa
sanoa puhunko (kirjoitanko) omiani vai vain
Totuuksia jotka hyvin moni voi allekirjoittaa
tietäen, että niissä piilee totuuden siemen.
"Anna siemenelle paikka ja siemen tekee mitä se
on tehnyt aikojen alusta - se kehitty ja kehittää
uuden sukupolven".
pitää joskus tutkia, ja siivota roskat pois.