Maatalous saa kiitosta tuoreessa OECD:n raportissa, tulokset vähän ristiriidassa maataloudesta ja ympäristötuen tehosta annetun kuvan kanssa, maatalous hoitanut tonttinsa erinomaisesti.
"OECD:n tuore selvitys kuitenkin paljastaa, että suomalaistilat ovat 1990-luvun alusta saakka tehneet erinomaista työtä ravinnetaseensa hallinnassa. Runsaan kymmenen vuoden vertailujaksona suomalainen maatalous leikkasi typpiylijäämäänsä 42 prosenttia ja fosforiylijäämäänsä peräti 65 prosenttia. OECD-maat, joihin kuuluvat myös muut EU-maat, ylsivät vertailussa typen osalta keskimäärin vain neljän ja fosforin osalta 19 prosentin leikkauksiin ravinneylijäämistään.
Suomen kehitys on koko vertailun huippua. Se, että viljelijät ovat kokeneet ympäristötoimiensa julkisen vähättelyn loukkaavana, on OECD:n raportin perusteella täysin oikeutettua. Vaikka vertailu korostaa saavutettuja muutoksia, on ravinteiden kierto suomalaisessa viljelyssä tehokasta myös ravinnemäärillä mitattuna.
Viljelijät voivat siis olla ylpeitä suorituksestaan. Vertailun tulokset puhdistavat myös julkisessa keskustelussa tahrattua maatalouden ympäristöohjelmien mainetta."
"OECD:n tuore selvitys kuitenkin paljastaa, että suomalaistilat ovat 1990-luvun alusta saakka tehneet erinomaista työtä ravinnetaseensa hallinnassa. Runsaan kymmenen vuoden vertailujaksona suomalainen maatalous leikkasi typpiylijäämäänsä 42 prosenttia ja fosforiylijäämäänsä peräti 65 prosenttia. OECD-maat, joihin kuuluvat myös muut EU-maat, ylsivät vertailussa typen osalta keskimäärin vain neljän ja fosforin osalta 19 prosentin leikkauksiin ravinneylijäämistään.
Suomen kehitys on koko vertailun huippua. Se, että viljelijät ovat kokeneet ympäristötoimiensa julkisen vähättelyn loukkaavana, on OECD:n raportin perusteella täysin oikeutettua. Vaikka vertailu korostaa saavutettuja muutoksia, on ravinteiden kierto suomalaisessa viljelyssä tehokasta myös ravinnemäärillä mitattuna.
Viljelijät voivat siis olla ylpeitä suorituksestaan. Vertailun tulokset puhdistavat myös julkisessa keskustelussa tahrattua maatalouden ympäristöohjelmien mainetta."
Vastaukset 39
Vanhimmat
lisätä jos halutaan puhdas ympäristö se maksaa.
huoneisiin niin ongelma on hoidettu.
suljettua tuotantoa ei mahdoton mutta kallis.
siirtäs kuuhun niin sitten ei olisi päästöjä
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9995087#comment-50347727
Löytyyhän se raportti vaikka tuolta
http://www.oecd.org/dataoecd/44/26/40678331.pdf
Analysoidaanpa tarkemmin vaikkapa taulukkoa sivulla 51 joka on typpitaseet. Muutamia poimintoja typpeä per hehtaari 90-92 ja 02-04 ja vähennys-%
Suomi 83 / 55 / -34
Ranska 63 / 54 / -16
Ruotsi 57 / 48 / -16
Tanska 178 / 127 / -29
Englanti 56 / 43 / -23
Saksa 145 / 113 / -22
Mitäpä nuo luvut maanviljelyä ymmärtävälle kertovat? Ensinnäkin sen että meillä lähtötaso satotasoon nähden ollut todella korkea. Vertailu vaikkapa Ruotsiin jossa kuitenkin satotaso 1000-2000 kg/ha suurempi niin heillä on lähtötaso kg N / ha ollut suurinpiirtein sama kuin se taso mihin meillä on päästy nyt vasta. Ja kun satotasoero huomioidaan niin typpitase on heillä merkittävästi parempi. Samoin Englanti ja Ranska. Tanska on oma lukunsa, intensivinen kotieläintalous tuottaa runsaasti typpeä.
Mutta kaiken kaikkiaan raportin luvuista voi nähdä että vaikka meillä tuo vähennys-% on suurimpien joukossa niin syynä on pitkälti se että meillä lähtötaso muihin nähden satotaso huomioiden on ollut järkyttävän korkea. Eli kyse on tuosta metsäteollisuuden puhdistamisilmiöstä eli että muilla on lähtötilanne ollut merkittävästi parempi kuin meillä. Kun asiat ovat huonosti niin prosentuaalisia parannuksia on helpommin saatavissa kuin silloin kun asiat ovat jo lähtökohtaisesti kunnossa. Tämä näkyy myös kaaviosta sivulta 57 jossa on typen käytön tehokkuus. Meillä lähtötaso järkyttävän alhainen muihin nähden ja nyt aletaan vasta olla muiden tasolla.
Sama juttu fosforissa, taulukko löytyy sivulta 58 ja vastaavat luvut kuin typellä
Suomi 20 / 8 / -60
Ruotsi 5 / 2 / -65
Eli meillä ei ole vielä edes saavutettu sitä tasoa joka oli Ruotsissa lähtötaso. Mutta että kaiken kaikkiaan niin vaikka nuo prosentuaaliset parannukset meillä ovat suuria niin koska meillä on lähtötaso ollut merkittävästi huonompi kuin muilla niin vasta nyt aletaan lähestyä muiden tasoa. Tämä näkyy hyvin tuosta fosforin hyväksikäytön kertovasta taulukosta sivulla 61.
Mutta vaikkapa vertailuna tuo Ruotsi ja lisätään vielä taulukkoon hyväksikäyttäö-% 92-94 ja 02-04 niin typpi taulukoituna
Suomi 83 / 55 / -34 / 35 / 55
Ruotsi 57 / 48 / -16 / 52 / 59
ja fosfori
Suomi 20 / 8 / -60 / 26 / 55
Ruotsi 5 / 2 / -65 / 65 / 85
Ja mitä luvut tarkoittavat. Sitä että meillä 92-94 peltoon lannoitteissa lisätystä typestä 35% päätyi satoon, loppu huuhtoutui vesistöitä rehevöittämään. Samaan aikaan Ruotsissa satoon päätyi jo 52% lannoitetypestä eli pääsimme Ruotsin lähtötason yli niukin naukin 02-04, Ruotsi paransi mutta enää vain vähän. Lannoitteissa on se vähenevän rajatuoton laki voimassa joka pätee myös tässä kun yritetään hyväksikäyttöä lisätä.
Vastaavasti fosforin osalta tilanne oli 92-94 todella synkkä, meillä vain 26% lannoitteissa lisätystä fosforista päätyi satoon, loppu 74% meni rehevöitämään vesistöjä. Vähän kuin paperitehdas olisi laskenut jätteet suoraan vesistöön. Merkittävästä parannuksesta (55%) huolimatta emme 02-04 mennessä päässeet edes Ruotsin lähtötasoon jossa hyväksikäyttö oli 65% lopun päätyessä vesistöihin. Ruotsissa onnistuivat vielä parantamaann hyväksikäyttönsä 85 prosenttiin.
Niin että onhan tilanne parantunut huimasti mutta olemme rajusti vaikkapa Ruotsia perässä. Mihinkään henkseleiden paukutteluun ei ole aihetta.
miksi ne lähtötasot on meillä korkeammat ja kuka ne on mitannut.
Lähtötasot olivat meillä korkeammat siksi että meillä on korkeamman tukitason (jo ennen EU-aikaa) takia kannattanut lannoittaa jopa ylimääräistä. Eli sadosta on aikanaan saanut rahansa takaisin vaikka suurin osa lannoitteista on mennyt hukkaan. Ja eikä tuota sen enempää kukaan mitannut ole. Asia on aivan selvä kun tiedetään vuotuiset ostetut lannoitteet sekä kotieläinten määrä (lanta) niin siitä on ihan helposti saatavissa olevista maatalouden itse tekemistä tilastoista ne ravinnemäärät jotka joka vuosi on peltoon laitettu. Vastaavasti maatalouden omista tilastoista tiedetään vuotuiset sadot ja paljonko niissä on ravinteita. Sen jälkeen "mittaus" on helppo prosenttilasku...
tukitasosi kansa, taitaa ottaa pattiin kun maataloutta kiitellään..
Tilaa kohti laskettuna..
1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077
Maatakohti laskettuna..
1 France €10 092 million
2 Spain €6 681 million
3 Germany €6 567 million
4 Italy €5 486 million
5 United Kingdom €4 308 million
6 Greece €3 071 million
7 Poland €2 142 million
8 Ireland €1 736 million
9 Austria €1 275 million
10 Netherlands €1 220 million
11 Denmark €1 165 million
12 Belgium €956 million
13 Portugal €951 million
14 Sweden €925 million
15 Hungary €841 million
16 Finland €818 million
Siis tuo Suomen luku 7.077 euroa per tila on täyttä sontaa. Tukiahan maksetaan vuodessa noin 1,9 miljardia euroa, siis joka vuosi. Ja kun tiloja on noin 60.000 vähän yli niin se tekee tukia yli 31.000 euroa per tila per vuosi.
Mutta nyt oli kyse tuista ennen EU-aikaa, tuolta
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5744/Suomen maatalouspolitiikan keskeisimmat muutokset Euroopan unioniin liittymisen jalkeen.pdf?sequence=1
selviää miten maataloutta tuettiin rajusti jo ennen EU-aikaa.
vanhoja ja tuosta nousseet, luonnollisesti kaikilla, mutta mittasuhteet pitävät paikkansa..
Ensinnäkin kokonaistukimäärät eivät ole nousseet jos luvut edes yhtään tuoreita. Tilamäärä on tippunut lähes joka maassa joten se luku on noussut jonkun verran.
Mutta mittasuhteet? Tuossahan
1 Denmark €19 239
8 Sweden €8 802
10 Finland €7 077
on vain EUn rahoitusosuus, ei omien veronmaksajien lompakoista ryöstettyjä rahoja. Tanskassa EU rahoittaa noin 98% tuista, Ruotsissa noin 90% ja meillä 40%. Kun tämä huomioidaan niin mittasuhteet suurinpiirtein per tila että
Tanska 20.000
Ruotsi 10.000
Suomi 30.000
ovat toki nousseet, tässä viimeisimmät saatavilla olevat luvut..
Vuonna 2008 Suomi sai € 833 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 12254 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Ranska sai € 9940 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 18862 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Tanska sai € 1169 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 25968 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Saksa sai € 6580 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 17735 maatilaa kohti.
Sotket maataloustuet ja niiden rahoitusjärjestelmät keskenään. Maaseutuvirasto maksaa Suomessa maataloustuet ja niitä maksettiin esim. vuonna 2010 2,1 miljardia euroa. EUn kautta näistä rahoitettiin noin 823 miljoonaan euroa ja suurimman osan (noin 60 %) maksoivat siis kotimaiset veronmaksajat suoraan Suomen valtion kautta. Yhtä kaikki kaikki tukiraha on ensin kerätty suomalaisilta veronmaksajilta, koska olemme EUn nettomaksajana. Suomessa maksetaan valtaosa kansallisina tukina, kun taas Ruotsissa ja Tanskassa kansallisten tukien osuus on 10 % tai vähemmän. Suomessa maksetaan siis maatiloja kohti paljon enemmän tukia kuin vaikkapa Ruotsissa tai Tanskassa. Suomi maksaa tukia jopa enemmän kuin Ruotsi ja Tanska yhteensä, mikä on todettu myös aeimmin asiasta tehdyssä pohjoismaisessa vertailussa. Ko. raportti on aiemmin linkitetty tällekin palstalle.
Kepulaisilla on omituinen tarve tehdä mustasta valkoista, vaikka täysin selvätkin faktat näyttävät muuta. Tuntuisi paljon luontevammalta yrittää jotenkin perustella sitä, miksi meillä on järkevää ylläpitää niin paljon suurempaa tukitasoa kuin muualla. OECD on kyllä joskus 2008 kiinnittänyt asiaan huomiota ja raportoinut, että Suomi satsaa maatalouden tukemiseen suhteettoman paljon verovaroja.
näkee mikä on totuus, kansallisia tukia maksetaan kaikkialla EU:n alueella, muodossa tai toisessa, niistä vain ei ole tilastoja, maatalostukemme on 1,9 miljardia josta EU maksaa n puolet..
Tilaa kohti laskettuna..
1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077
Maatakohti laskettuna..
1 France €10 092 million
2 Spain €6 681 million
3 Germany €6 567 million
4 Italy €5 486 million
5 United Kingdom €4 308 million
6 Greece €3 071 million
7 Poland €2 142 million
8 Ireland €1 736 million
9 Austria €1 275 million
10 Netherlands €1 220 million
11 Denmark €1 165 million
12 Belgium €956 million
13 Portugal €951 million
14 Sweden €925 million
15 Hungary €841 million
16 Finland €818 million
Pitäisi tukeja nostaa Suomeen.
Saataisiin nuorempaakin viljelijää.
Sinulla on tapana, niin kuin sillä Aalto yiopiston "tutkijallakain" sekoittaa maatraloustukiin kaikki taajamien ulkopuolelle maksetut yritystuet. Siihen sinun "maataloustukeesi" kuuluu kaikki, matkailun tukeminen ja jopa metalliteollisuuden tuet, jotkatulevat Kehä 3:sen ulkopuolelle.
Saa sen tukisumman nousemaan vaikka kuinka korkeaksi kun ei tiedetä edes mikä on mataloutta ja mikä muuta elinkeinotoimintaa.
Tosiasia on että eu tukee suomen maataloutta vain 60%. esimerkiksi Ruotsia se tukee 90%:sesti. Niin kuin olet itsekin todennuyt, Eu:n maksamat tuet Suomelle on huomattavasti alhaisempia kuin muioden maiden tuet, vaikka eu-tuissa on lähtökohtana tasata viljelyn maantieteellisä ja ilmastollisia eroja.
Sen persuteella Suomen tuet pitäisi olla maailman korkeimmat, koska Suomi maailman pohjopisin maatalosumaa. Suomen vilelyolosuhteita verrataan Keski-Euroopan vuoristoaslueisiin viljelyolosuhteissa. Esimerkiksi Saksan vuoristo-alueiulla on tukimäärä 100% korkeampi kuin Suomen saamat tuet vaikka olosuhteet on samat.
kantaan.
ettei jää koholle..
että pysyy.
naula niin pysyy.
Taisi mielitollo saada turpiin että paukahti kun lopetti tinkaamisen:D
naulapysylla takoo.
nauhan
säästämään !
Ja SINÄ olet Onnellinen kun maksamme muidenkin maiden maatlaoustukia reilusti:D Eli olemme nettomaksajia.
Osta vain Saksalaista niin saat dumpattua lisää Suomen maataloustukia Saksaan. Kyllä Saksa sitten dumppaa sitä ylimääräviljaa ja lihaa Suomeen valtion ja Eu:n ylijäämävaraston purkutuella. Niin tekee myös Tanska. Tanskalainen kinkku kaupassa jopa 2,5 €uroa kilo:D
Tanskasta, työntää sianlihaa ja maitoa maailmalle ISOLLA TAPPIOLLA se on silti kansantaloudelle edullsta..
Nuo Sinun lukusi PITÄÄ sisällään ne pakolliset tarkastajien kulut:D Summastasi päätyy Oikeaan maatlosutukeen vain 30%, loppu 70 % menee Eu.n tukivalvontaan.D
Vihell vain hanuriin tukinesi.
Tanskalaista kinkua ei osta enää kukaan !
nosto
kun unohdetaan kustannusten nousu!
sanotaanhan tuo jo laulussakin !
sapuskasta vielä tippiä päälle.
nosto
vielä
kun kerran soitetaan
kun iso rumpu lyö
vasen jalka nousee !
Kiitokseen olisi paljonkin aihetta, EUssa on miljardien pimeiden torjuntaaineiden markkinat, meiltä puuttuu tyystin..
Unohdit antibiootit, meillä sentään joku järki niiden käytössä..