Miten kehittäisit ruotsin kielen opiskelua? – kerro ehdotuksesi!( 28 kommenttia )
Keskustelu sulkeutuu 15.08.2011
Kielitaito avaa ovia. Ruotsin kielen opetuksen kehittämisryhmä etsii uusia innovatiivisia keinoja, joilla ruotsin kielen opetusta ja oppimista voitaisiin parantaa kaikilla koulutusasteilla. Vaikka on kouluja, joissa kiinnostus ruotsin opiskeluun on suuri, näyttää motivaatio ruotsin kielen oppimiseen kokonaisuudessaan vähentyneen. Suomenkieliset oppilaat esimerkiksi kirjoittavat yhä harvemmin ruotsin ylioppilaskirjoituksissa.
Kehittämistyöryhmä toivoo vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten ruotsin kielen opetusta ja oppimista toisena kotimaisena kielenä voitaisiin kehittää? Mitä mahdollisuuksia kielen kotimaisuus voisi tuoda sen opettamiselle ja oppimiselle verrattuna vieraisiin kieliin?
2. Osaan julkishallinnon viroista sisältyy lakisääteisiä kielitaitovaatimuksia ruotsin kielen osalta, jotta palvelujen saatavuus myös ruotsin kielellä pystytään käytännössä varmistamaan. Kerrotaanko kielitaitovaatimuksista riittävästi eri koulutusasteilla? Entä mikä merkitys kielitaitovaatimuksilla on ruotsin kielen oppimisen motivaation kannalta?
Kielitaito avaa ovia. Ruotsin kielen opetuksen kehittämisryhmä etsii uusia innovatiivisia keinoja, joilla ruotsin kielen opetusta ja oppimista voitaisiin parantaa kaikilla koulutusasteilla. Vaikka on kouluja, joissa kiinnostus ruotsin opiskeluun on suuri, näyttää motivaatio ruotsin kielen oppimiseen kokonaisuudessaan vähentyneen. Suomenkieliset oppilaat esimerkiksi kirjoittavat yhä harvemmin ruotsin ylioppilaskirjoituksissa.
Kehittämistyöryhmä toivoo vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten ruotsin kielen opetusta ja oppimista toisena kotimaisena kielenä voitaisiin kehittää? Mitä mahdollisuuksia kielen kotimaisuus voisi tuoda sen opettamiselle ja oppimiselle verrattuna vieraisiin kieliin?
2. Osaan julkishallinnon viroista sisältyy lakisääteisiä kielitaitovaatimuksia ruotsin kielen osalta, jotta palvelujen saatavuus myös ruotsin kielellä pystytään käytännössä varmistamaan. Kerrotaanko kielitaitovaatimuksista riittävästi eri koulutusasteilla? Entä mikä merkitys kielitaitovaatimuksilla on ruotsin kielen oppimisen motivaation kannalta?
yöryhmän asettamispäätös
Valtioneuvoston vuoden 2009 kielikertomuksen mukaan kielten oppiminen on vähentynyt kouluissa. Riittämättömät ruotsin kielen opinnot kaikilla koulutusasteilla ovat johtamassa siihen, että kielilainsäädännön toteuttamisedellytykset ovat yhä harvempien kielitaitoisten yksilöiden harteilla. Ruotsinkieliset oppilaat aloittavat suomen kielen opintonsa aikaisemmin kuin suomenkieliset aloittavat ruotsin kielen opintonsa. Suomenkieliset oppilaat aloittavat ruotsin kielen opintonsa yleensä vasta sen tullessa pakolliseksi oppiaineeksi 7. luokalla. Tähän vaikuttavat kuntien kieliohjelmat, sillä harvat kunnat tarjoavat mahdollisuuden ruotsin kielen opintojen aikaisempaan aloittamiseen. Myös silloin kun tämä mahdollisuus on tarjolla, valitsevat suomenkieliset oppilaat harvoin ruotsin vapaaehtoiseksi, aikaisin aloitettavaksi kielekseen. Suomenkieliset oppilaat kirjoittavat myös yhä harvemmin ruotsin ylioppilaskirjoituksissa. Motivaatio ruotsin kielen oppimiseen näyttää kokonaisuudessaan vähentyneen. Riittämättömät ruotsin kielen opinnot perus- ja lukio-opetuksessa heijastuvat myös korkeakoulujen kieliopintoihin, joissa joudutaan paikkaamaan kielenopetuksenpuutteita opiskelijoiden ammattisanaston kehittämisen sijaan.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 1/2010) mukaan kielikertomus osoittaa, että tarvitaan pitkän tähtäimen toimenpiteitä turvaamaan sitä, että viranomaiset kykenevät myös käytännössä tarjoamaan palveluja ruotsin kielellä. Yksi tällainen toimenpide voisi valiokunnan mukaan olla ruotsin kielen opetuksen resurssien lisääminen kaikilla koulutusasteilla.
Toisaalta on yhä enemmän oppilaita ja opiskelijoita, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Erityisesti niillä maahanmuuttajataustaisilla lapsilla, jotka tulevat suomalaisen oppivelvollisuuden piiriin peruskoulun viimeisinä vuosina, on huomattavia ongelmia opiskella ja omaksua molempia kansalliskieliä. Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia onkin jouduttu vapauttamaan ruotsin kielen opiskelusta peruskoulussa. Ruotsin kielen opiskelun aloittaminen toisella asteella ei ole tällä hetkellä mahdollista ilman peruskoulun oppimäärän suorittamista. Ruotsin kielen osaamattomuus rajoittaa maahanmuuttajataustaisten pääsyä moniin tehtäviin. Muuta kuin suomea tai r
Keskustelu sulkeutuu 15.08.2011
Kielitaito avaa ovia. Ruotsin kielen opetuksen kehittämisryhmä etsii uusia innovatiivisia keinoja, joilla ruotsin kielen opetusta ja oppimista voitaisiin parantaa kaikilla koulutusasteilla. Vaikka on kouluja, joissa kiinnostus ruotsin opiskeluun on suuri, näyttää motivaatio ruotsin kielen oppimiseen kokonaisuudessaan vähentyneen. Suomenkieliset oppilaat esimerkiksi kirjoittavat yhä harvemmin ruotsin ylioppilaskirjoituksissa.
Kehittämistyöryhmä toivoo vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten ruotsin kielen opetusta ja oppimista toisena kotimaisena kielenä voitaisiin kehittää? Mitä mahdollisuuksia kielen kotimaisuus voisi tuoda sen opettamiselle ja oppimiselle verrattuna vieraisiin kieliin?
2. Osaan julkishallinnon viroista sisältyy lakisääteisiä kielitaitovaatimuksia ruotsin kielen osalta, jotta palvelujen saatavuus myös ruotsin kielellä pystytään käytännössä varmistamaan. Kerrotaanko kielitaitovaatimuksista riittävästi eri koulutusasteilla? Entä mikä merkitys kielitaitovaatimuksilla on ruotsin kielen oppimisen motivaation kannalta?
Kielitaito avaa ovia. Ruotsin kielen opetuksen kehittämisryhmä etsii uusia innovatiivisia keinoja, joilla ruotsin kielen opetusta ja oppimista voitaisiin parantaa kaikilla koulutusasteilla. Vaikka on kouluja, joissa kiinnostus ruotsin opiskeluun on suuri, näyttää motivaatio ruotsin kielen oppimiseen kokonaisuudessaan vähentyneen. Suomenkieliset oppilaat esimerkiksi kirjoittavat yhä harvemmin ruotsin ylioppilaskirjoituksissa.
Kehittämistyöryhmä toivoo vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten ruotsin kielen opetusta ja oppimista toisena kotimaisena kielenä voitaisiin kehittää? Mitä mahdollisuuksia kielen kotimaisuus voisi tuoda sen opettamiselle ja oppimiselle verrattuna vieraisiin kieliin?
2. Osaan julkishallinnon viroista sisältyy lakisääteisiä kielitaitovaatimuksia ruotsin kielen osalta, jotta palvelujen saatavuus myös ruotsin kielellä pystytään käytännössä varmistamaan. Kerrotaanko kielitaitovaatimuksista riittävästi eri koulutusasteilla? Entä mikä merkitys kielitaitovaatimuksilla on ruotsin kielen oppimisen motivaation kannalta?
yöryhmän asettamispäätös
Valtioneuvoston vuoden 2009 kielikertomuksen mukaan kielten oppiminen on vähentynyt kouluissa. Riittämättömät ruotsin kielen opinnot kaikilla koulutusasteilla ovat johtamassa siihen, että kielilainsäädännön toteuttamisedellytykset ovat yhä harvempien kielitaitoisten yksilöiden harteilla. Ruotsinkieliset oppilaat aloittavat suomen kielen opintonsa aikaisemmin kuin suomenkieliset aloittavat ruotsin kielen opintonsa. Suomenkieliset oppilaat aloittavat ruotsin kielen opintonsa yleensä vasta sen tullessa pakolliseksi oppiaineeksi 7. luokalla. Tähän vaikuttavat kuntien kieliohjelmat, sillä harvat kunnat tarjoavat mahdollisuuden ruotsin kielen opintojen aikaisempaan aloittamiseen. Myös silloin kun tämä mahdollisuus on tarjolla, valitsevat suomenkieliset oppilaat harvoin ruotsin vapaaehtoiseksi, aikaisin aloitettavaksi kielekseen. Suomenkieliset oppilaat kirjoittavat myös yhä harvemmin ruotsin ylioppilaskirjoituksissa. Motivaatio ruotsin kielen oppimiseen näyttää kokonaisuudessaan vähentyneen. Riittämättömät ruotsin kielen opinnot perus- ja lukio-opetuksessa heijastuvat myös korkeakoulujen kieliopintoihin, joissa joudutaan paikkaamaan kielenopetuksenpuutteita opiskelijoiden ammattisanaston kehittämisen sijaan.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 1/2010) mukaan kielikertomus osoittaa, että tarvitaan pitkän tähtäimen toimenpiteitä turvaamaan sitä, että viranomaiset kykenevät myös käytännössä tarjoamaan palveluja ruotsin kielellä. Yksi tällainen toimenpide voisi valiokunnan mukaan olla ruotsin kielen opetuksen resurssien lisääminen kaikilla koulutusasteilla.
Toisaalta on yhä enemmän oppilaita ja opiskelijoita, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Erityisesti niillä maahanmuuttajataustaisilla lapsilla, jotka tulevat suomalaisen oppivelvollisuuden piiriin peruskoulun viimeisinä vuosina, on huomattavia ongelmia opiskella ja omaksua molempia kansalliskieliä. Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia onkin jouduttu vapauttamaan ruotsin kielen opiskelusta peruskoulussa. Ruotsin kielen opiskelun aloittaminen toisella asteella ei ole tällä hetkellä mahdollista ilman peruskoulun oppimäärän suorittamista. Ruotsin kielen osaamattomuus rajoittaa maahanmuuttajataustaisten pääsyä moniin tehtäviin. Muuta kuin suomea tai r
Vastaukset 9
Vanhimmat
RKP-läiset ehdottavat innokkaasti: "Vitsaa asennevammaisille suomenkielisille".
Joka 10.vuosi ilmeisesti käydään sama keskustelu Otakantaa:ssa.
V. 2001 käytiin viimeksi samanlainen keskustelu, jossa kansa ilmaisi halunsa pakkoruotsin poistamiseksi. Ulla-Maj Wideroos oli tuolloin ministeri(Otakantaa oli silloin valtionvarainministeriönm alainen), ja foorumi suljettiin oitis, henrik Lax ja Wideroos sanoivat sitten radio Vegassa, että "Pakkoruotsia Otakantaassa vastustavilla on joitain omia ongelmia"
Ruotsin opiskeluun halutaan kehittämisehdotuksia
julkaistu tänään klo 14:29, päivitetty tänään klo 14:57
Ruotsin kielen opetuksen kehittämisryhmä etsii uusia keinoja, joilla voitaisiin parantaa ruotsin opetusta ja oppimista. Kehittämistyöryhmä toivoo, että ihmiset kertoisivat ideoistaan oikeusministeriön ylläpitämän Otakantaa.fi -sivuston kautta.
Ruotsin kielen opetuksen kehittämisryhmä on huolestunut ruotsin oppimisen motivaation vähentymisestä. Suomenkieliset oppilaat muun muassa kirjoittavat ruotsin ylioppilaskirjoituksissa entistä harvemmin.
Kehittämistyöryhmä toivoo ehdotuksia muun muassa siitä, miten ruotsin kielen opetusta ja oppimista toisena kotimaisena kielenä voitaisiin kehittää. Työryhmä haluaa kommentteja myös virkoihin liittyvistä kielitaitovaatimuksista.
Kehittämisehdotuksia voi jättää elokuun 15. päivään asti.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on muun muassa arvioida ruotsin opetuksen laajuutta ja opetusjärjestelyitä eri koulutusasteilla ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien näkökulmasta. Työryhmä tekee myös ehdotuksia ruotsin opetuksen ja oppimisen parantamiseksi kaikilla koulutusasteilla.
YLE Uutiset
Oikeusministeri Henriksson(rkp) haluaa nyt ip-osoitteita, joista tulee "vihapuhetta" pakkoruotsia kohtaan.
Kun rkp/folktingerti tietää, ketkä ovat aktiivisesti pakkorutosia vastaan, voi se tehdä täsmätoimenpiteitä heidän marginalisoimisekseen.
Miksi keskustelu suljetaan juuri kun koulut alkavat?
"Miksi keskustelu suljetaan juuri kun koulut alkavat?"
Ehkä siksi, että syksy voi olla pakkoruotsin kannalta vaarallista aikaa sillä onhan joku tälläkin palstalla vaatinut SUORAA TOIMINTAA eli ruotsin tunnilta pois jäämistä.
Suora toiminta voi olla se ainoa oikea jota poliitikot ymmärtävät.
Ainoa ratkaisu ruotsin kielen opiskelun kehittämiseen on sen tekeminen vapaaaehtoiseksi kaikilla koulutusasteilla. Vain vapaaehtoisuus poistaisi ruotsi-inhon opiskelijoilta. Kaikki muu on turhaa touhua.
Tämä touhu on kuin sadusta Keisarin vaatteet. Kukaan noista touhuajista ei ole kuulevinaan ilmiselvää totuutta.
Se, opetetaanko ruotsia kaikilla koulutusasteilla, ei ole merkittävä kysymys pwerusoikeuksia ajatellen. Koulutuksesta voidaan luopua varsin hyvin, mutta ruotsin kielen osaamisen tarve ei suinkaan poistu. Näiden uusaitosuomalisten tai ainakin tietyn osan heistä päämaalina on ruotsin kielen minimointi. Se ei ole järkevää koska ruotsin kieli on edelleenkin merkittävä kieli, jonka osaamiselle on tarvetta.
Sen sijaan on kokonaan toinen asia se, että oikeuksiin käyttää omaa kieltään viranomaisissa ja tuomiostuimissa ei tule puuttua eli toisin sanoen kielilain kielellisiä oikeuksia koskevat säännökset tulisi säilyttää. Ongelmakohta on ylikorostettu kielitaitovaatimus yksittäistä julkisen sektorin henkilöä kohtaan. Ratkaisu siihen on ns. kielitaitolain kumoaminen ja kielitaitovelvoitteen asettaminen pelkästään viranomaiselle, mikä tosiasiassa parantaisi kielellisen palvelun laatua suomesta ruotsiin ja päinvastoin. Kysymys olisi resurssien kohdetantamisesta ja luonnollisesti viranomaisen kielitaitovelvoitteen porrastamisesta viranomaisen toimialueen kielellisen jakauman mukaan. Tästä olen avannut joskus ketjuja ja esittelyt ajatuksia tarkemmin.
Olen osallistunut keskusteluun nykyisellään varsin harvoin, koska tämänkin palsta keskusteluilmapiiri on varsin vastenmielinen.
Pakkoruotsi vapaaehtoiseksi. Sekä Ruotsin mallin mukaan vähemmistökieliksi kaikki muu kielet. Myös Ruotsista voi ottaa mallia miten näitä vähemmistökielisiä palvellaan..! Ruotsin kieli ei ole merkittävä kieli edes Suomessa alle 5% osuudellaan, usko jo. Katoppa EU:n suositus on että yli 20% osuus olisi huomioitava vähemmistöosuus. Se on järkevää politiikkaa, kaikki muu on rahanhukkaa..!
Sensuuri estää siellä mielipiteet. Asiallisia tekstejä, joissa mainitaan, että Ahtisaari on todennut maan käytännössä olevan yksikielinen, ei julkaista.
Ei myöskään jos vaatii Henrikssonia alkamaan valmistella lakia maan yksikielisyydestä.
Sen sijaan "ruotsinopettaja" saa vapaasti heitellä, että " ne ugrit tulivat tänne", maahan jossa oli jo ruotsinkielisyys.