Autosta kannattaa luopua jos ajaa alle 10 000km/vuosi otsikoivat Kauppalehti ja Kaleva tänään:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110885917
Me teimme sen, kun muutimme Espooseen. Elin- ja asuinkustannukset pienenivät, vaikka PK-seutua pidetään kalliina elää. Oulussa ei kuitenkaan vastaavaa päätöstä olisi voinut tehdä, koska joukkoliikenteen palvelut Pohjois-Pohjanmaalla ovat niin heikot. Puolison kotipaikkakunnalla taas on sellainen ongelma, että nuoret luopuvat jo jopa ajokortista rahanpuutteen vuoksi. Sen jälkeen he jäävät ikityöttömiksi. Kun ajokorttia ei ole eikä myöskään julkista liikennettä, niin työpaikkaa ei yksinkertaisesti voi ottaa vastaan. Autottomuus syrjäyttää. Pitäisikö siis ajokortti ja auto kustantaa julkisista varoista (asumistuen tapaan) siellä, missä julkista liikennettä ei juuri ole? Onko niin, että ihminen voi joko asua kalliisti ja elää ilman autoa tai asua halvasti mutta tarvita autoa? Jos lopputulos elinkustannusten osalta on plusmiinus 0, eikö yhteiskunnan pitäisi tulla vastaan autonhankinnassa siellä, missä se on välttämättömyys ihan samalla tavalla kuin yhteiskunta tulee vastaan täällä pk-seudulla korkeammissa asumiskustannuksissa, koska ne ovat täällä välttämättömyys? Mitä mieltä olette?
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110885917
Me teimme sen, kun muutimme Espooseen. Elin- ja asuinkustannukset pienenivät, vaikka PK-seutua pidetään kalliina elää. Oulussa ei kuitenkaan vastaavaa päätöstä olisi voinut tehdä, koska joukkoliikenteen palvelut Pohjois-Pohjanmaalla ovat niin heikot. Puolison kotipaikkakunnalla taas on sellainen ongelma, että nuoret luopuvat jo jopa ajokortista rahanpuutteen vuoksi. Sen jälkeen he jäävät ikityöttömiksi. Kun ajokorttia ei ole eikä myöskään julkista liikennettä, niin työpaikkaa ei yksinkertaisesti voi ottaa vastaan. Autottomuus syrjäyttää. Pitäisikö siis ajokortti ja auto kustantaa julkisista varoista (asumistuen tapaan) siellä, missä julkista liikennettä ei juuri ole? Onko niin, että ihminen voi joko asua kalliisti ja elää ilman autoa tai asua halvasti mutta tarvita autoa? Jos lopputulos elinkustannusten osalta on plusmiinus 0, eikö yhteiskunnan pitäisi tulla vastaan autonhankinnassa siellä, missä se on välttämättömyys ihan samalla tavalla kuin yhteiskunta tulee vastaan täällä pk-seudulla korkeammissa asumiskustannuksissa, koska ne ovat täällä välttämättömyys? Mitä mieltä olette?
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Pitäisikö siis ajokortti ja auto kustantaa julkisista varoista (asumistuen tapaan) siellä, missä julkista liikennettä ei juuri ole? "
No jos näin tulisi tapahtumaan tukeen pitäisi jokaisella suomalaisella olla oikeus tilanteen vaatiessa. Ei pk-seudun joukkoliikennekään ole tarpeeksi toimiva palvelemaan kaikkien tarpeita.
Ja mitä autoon tulee niin en luopuisi. Ei Helsingissä pärjää ilman autoa kuin keskustassa ja sellainen henkilö jolla ei ole tarvetta kaupungista poistua. Asun n. 10km keskustasta pohjoiseen, työmatkani suunta on poikittainen jolloin joukkoliikenne ei ole minulle vaihtoehto.Toki työpaikalle bussilla pääsisin mutta se vie aikaa arviolta 1h 15min/suunta enemmän kuin autolla. Omistan myös kesämökin reilu 120km päässä kotoani. Pääsisin toki sinnekin julkisilla, mutta hinta olisi noin viisinkertainen autokuluihin nähden jos olisimme koko perheen voimin liikenteessä. Ja matkaan tärvääntyisi aikaa 3-4 tuntia enemmän. Esim viikonloppuna tämä tarkoittaisi sitä että olisimme mökillä perillä pe iltana noin klo 22 ja joutuisimme lähtemään kotia kohti sunnuntaina iltapäivällä klo 16 jälkeen. Omalla autolla olemme perillä perjantaina klo 18 aikaan ja kotiin voimme lähteä vasta klo 20.
Perheeseeni kuuluu vaimo, kaksi lasta (3 ja 6v) koira. Tälläisen joukkion matkatavaroiden kuskaaminenkin julkisilla olisi kovin hankalaa. Omistamme 2 autoa, joista ei luovuta.
Liikenneneuvos ei oikein ole tilanteen tasalla. Hän on keskittynyt vain kaupunkiliikenteeseen.