Tapaus: Kuljettana A ajoi ohitse risteyksestä minne hänen olisi tullut kääntyä.
Hän huomasi pienen erkanevat tien lähtevän ajamaltaan tieltä ja päätti kään tyä siinä ympäri. A pysäytti autonsa tien sivuun ko.pienen risteyksen yli ajettuaan ja peruutti autonsa pienelle tielle ja aikoi siitä lähteä takaisin ohitse ajamalleen risteykselle .
A:lla oli näkyvyys molempiin suuntiin 250 metriä ja molemmissa suunnissa loiva mutka haittaamassa pidemmälle näkemistä. Alueella 100kmh rajoitus.
A laittoi autostaan vaihteen päälle, vilkun vasemmalle ja lähti edelliseen tulosuntaansa päin, kun kuljettaja B tuli 110khm tuntinopeudella autollaan A:n oikealta puolelta ja törmäsi A:han.
- Kumpi on syyllinen?
Hän huomasi pienen erkanevat tien lähtevän ajamaltaan tieltä ja päätti kään tyä siinä ympäri. A pysäytti autonsa tien sivuun ko.pienen risteyksen yli ajettuaan ja peruutti autonsa pienelle tielle ja aikoi siitä lähteä takaisin ohitse ajamalleen risteykselle .
A:lla oli näkyvyys molempiin suuntiin 250 metriä ja molemmissa suunnissa loiva mutka haittaamassa pidemmälle näkemistä. Alueella 100kmh rajoitus.
A laittoi autostaan vaihteen päälle, vilkun vasemmalle ja lähti edelliseen tulosuntaansa päin, kun kuljettaja B tuli 110khm tuntinopeudella autollaan A:n oikealta puolelta ja törmäsi A:han.
- Kumpi on syyllinen?
Vastaukset 40
Vanhimmat
A on syyllinen jos tuosta nyt sai jotain selkoa.
Ei 100km/h alueella ainakaan mitään tasa-arvoisia risteyksiä missään ole?
A ajoi eteen ja on syyllinen tai miten tuo nyt siis on mennyt..
Oliko rekkoja lähistöllä?
B on syyllinen. B ajoi ylinopeutta tai ainakin niin suurta nopeutta, että ei ehtinyt syystä tai toisesta nähdä ja reagoida B: hen
Ilmeisesti ko. kohdassa ei ole keltaisia viivoja kumpaankan suuntaan?
- se on syyllinen joka päälle ajaa.
Onko sulla lukihäiriö?
Ei tässä ole enään nopeudesta kyse... Jos B on niin puusilmä ja hidasälyinen, ettei huomaa A:n tulevan 250 metrin (tai reilun 8 sekunnin pituisen matkan) päässä eteen ja lähtevän "rivakasti" kiihdyttämään, (Mitä tuo sitten ikinä tarkoittaakaan, ap. kirjoittaja ei tässä sitä halua tai osaa sanoa) niin on aivan sama, ajaa hän mitä vauhtia tahansa, hän ajaa joka tapauksessa A:n päälle. Olettaen siis että B:n vauhti on edes himeman nopeampi kuin A:n, joskin silloin tuo törmäyskohta tulee olemaan jossakin aivan muualla kuin ap:n kirjoittaman risteyksen kohdalla.
Tosin kohta Besserwisser-Rotta tulee kertomaan meille että takanaolevan kuuluukin ajaa aina hieman nopeammin kuin edelläajavan, jotta pystytään sujuvasti ajamaan tasaista vauhtia turvallisesti jonossa turvavälin ollessa tuollainen turvallinen sekunti.
Rottahan on oikeasti sitä mieltä, että sekunnin turvaväli on liian pitkä. Itse hän pitää 0,2 sekunnin turvaväliä, ja meille huonommille kuskeille eli kaikille muille hän suosittelee noin 0,5 sekunnin turvaväliä. Niin ja vauhtia pitää nostaa jos edessä ei näy ketään, ja ohi pitää mennä vaikka oikealta jos edessä on joku.
Liittymässä oli varmaan kärkikolmio, ja vaikka ei olisi ollutkaan, tällaiselta pikkutieltä tullessa väistämisvelvollisuus on voimassa ilman liikennemerkkiäkin.
Päätietä ajavan ylinopeus voi vähentää sivusta tulleen vastuuta, jos se on ollut ennalta arvaamatonta. Pieni 10 % ylinopeus ei tähän vielä riitä, kun silläkin nopeudella ajava B on ollut A:n nähtävissä vähintään kahdeksan sekuntia ennen törmäystä.
Toinen vaihtoehto olisi pystyä todistamaan, ettei B ole tehnyt mitään onnettomuuden estämiseksi. Sivutiellä odottava auto ei kuitenkaan ole päätiellä ajavalle mikään jarrutuskäsky, ja muutenkin on varmaan vaikea väittää, että joku haluaisi tahallaan ajaa kolarin satasen vauhdilla.
Ehkä myös B:n rattijuoppous tai kortittomuus voisi auttaa asiassa, mutta niistä ei tässä taida olla kyse.
Syyllinen on siis selvästi A, jonka tapahtumista päätellen olisi myös syytä vakavasti arvioida omaa kykyään havainnoida tapahtumia ja selvitä liikenteessä.
Tilannenopeus tulee olla sellaonen, että kuljettaja kerkeää reagoimaan. Jos 250 metrin päästä mutkasta tulee ja huoma auton tiellä edessä ja ei ehdi toimia ja välttää kolaria, niin jossakin on vika päälleajajalla, siis ko.tapauksessa b syyllinen.
Missä sanottiin, että B oli vielä 250 m päässä kun A lähti liikkeelle?
A katsoi vasemmalle ja oikealle ENNEN kuin laittoi vilkun päälle ja vaihteen silmään. B:tä ei näkynyt vielä TÄSSÄ vaiheessa. Tuon tehtyään A ei aloittajan mukaan enää tarkistanut risteävää liikennettä uudelleen vaan lähti liikkeelle.
Jos A on hetkenkin sählännyt vaihteiden kanssa, niin B on ehtinyt jo tulla mutkan takaa ja hyvän matkaa lähemmäs.
A on syypää koska ei tarkistanut tilannetta uudelleen ennen kuin lähti liikkeelle.
B:n ylinopeutta taas on hyvin vaikea todistaa.
Jos B ajoi A:n perään sen ollessa jo kokonaan ajokaistalla, niin B on syyllinen.
Mutta jos A ei 8 sekunnissa saa autoaan oikeaan suuntaan kaistalle, niin, joko A on täydellinen tohelo tai sitten työnsi kylkensä taitamattomuuttaan B:n eteen.
A on väistämisvevollinen ja 8 sekuntia riittää varmasti kokonaan oikealle kaistalle siirtymiseen.
Siis tapauksessa A lähti rivakasti ajamaan liittymältä pois, koska havaitsi ettei autoja tule mistään, mutta B ajoi silti päälle:)
Siis kerro nyt suoraan, mihin kohtaan A:n autoa B osui?
Jos kylkeen tuli, niin meillä on eri käsitys rivakasta lähdöstä ja A:n huomiokyvystä.
niin tai B:n tilannenopeudesta, jos se kylkeen tai peräänkin osui.
Kyllä A on syyllinen koska ajoi ohi risteyksen ja sitten päättömänä toikkaroi sinnetänne.
Tuo 10 km/h ylinopeus ei varmastikaan vaikuta siihen, että B todettaisiin syylliseksi. Mikäli tämä on tosielämän esimerkki, tuota 10 km/h ylinopeutta on kaiken lisäksi melko mahdotonta todistaa.
Tapaus tuntuu melko kummalliselta, sillä kyllä B:n pitäisi ehtiä reagoimaan 250 m matkalla vaikka vauhtia olisi ollut enemmänkin. Varsinkin jos A on tosiaan jo lähtenyt kiihdyttämään vauhtiaan siirryttyään kaistalle. Tapauksesta voisikin hyvin helposti olettaa, että A on "kuhnaillut" tai "toheloinut" ja ollut käytännössä paikoillaan 100 km/h-alueella tiellä, kun B on tullut paikalle. Tällöin ei syyllisestä liene epäselvyyttä: A.
Lisyksenä vielä:
Tapauksen kuvauksesta ensimmäinen puolikas ei liity mitenkään siihen, kuka tuossa on maksuvelvollinen. Kolaria edeltävistä tapahtumista A:lle voisi antaa sakon liikenteen vaarantamisesta. En mitenkään jaksa uskoa, että poliisi katsoo hyvällä peruuttamista 100-alueella.
Ehtii reakoida mutta on taatusti ajettu vaan eteen, tyypillistä suomalaista
liikenne koheltamista. Uukkariakin näkee joskus joiden tekevän vaikka
missä vaikka ei tarvitisi ajaa kuin jopa vain 50 metriä seuraavaan risteykseen missä voisi käydä kääntymässä, ei vaan keskellä liikenneruuhkaakin jopa.
No kun poliiseja on niin vähän valvomassa niin mitä vaan voi touhuta.
Kameravalvonta kyllä lisääntyy koko ajan.
No vittu jos poliiseja olisi tarpeeksi valvomaan jokaista uukkaria, niin niitähän pitäisi palkata seisomaan 100 metrin välein joka saatn korpipätkälle.
Saahan uukkarin tehdä, kunhan paikka on siihen sopivan turvallinen.
No eihän A ole peruuttanut päätiellä,vaan sivutiellä.
?
"Hän huomasi pienen erkanevan tien lähtevän ajamaltaan tieltä ja päätti kään tyä siinä ympäri. A pysäytti autonsa TIEN SIVUUN ko.pienen risteyksen yli ajettuaan ja PERUUTTI AUTONSA PIENELLE TIELLE"
Aika vekkuli on jos on tuon tehnyt ilman, että on joutunut peruuttamaan jo päätiellä.
Eihän tuossa ole mitään epäselvää. A on syyllinen.
Tullessasi sivutieltä etuajo-oikeutetulle tielle sinulla on väistämisvelvollisuus eli sinne ei mennä ellei olla 100% varmoja ettei kummastakaan suunnasta tule ketään. Kääntymispaikka tulee valita niin, ettei siitä seuraa vaaraa muulle liikenteelle.
Siis A oli kokonaan sillä sivutiellä, ja sieltä kääntymässä vasemmalle päätielle, eli kyseessä oli aivan normaali sivutieltä päätielle tulo. Jos risteys ei ollut tasa-arvoinen, A:lla on väistämisvelvollisuus, muussa tapauksessa B:llä. Jos risteyksessä on niin huono näkyvyys että A:lla ei ollut mahdollisuutta havaita B:tä liikkeelle lähtiessään, eikä mahdollisuutta ehtiä alta pois, niin A:lla oli täysi oikeus ajaa päätielle ja B:llä oli liian suuri tilannenopeus.
Vaikka risteys olisi ollut tasa-arvoinen (sellaisia ei 100 km/h alueella lain mukaan saa olla), väistämisvelvollisuus on A:lla. B nimittäin tuli oikealta.
"Jos risteyksessä on niin huono näkyvyys että A:lla ei ollut mahdollisuutta havaita B:tä liikkeelle lähtiessään, eikä mahdollisuutta ehtiä alta pois, niin A:lla oli täysi oikeus ajaa päätielle ja B:llä oli liian suuri tilannenopeus."
Näkyvyyttää oli siis 250 metriä!!! Jos tuo matka ja sen ajamiseen tarvittava aika 8-10 sekuntia ei A:lle riitä siirtyä kokonaisuudessaan ajokaistalle, niin jossakin on vikaa. A ei itse huomannut B:tä tai muuten tupeksi tielle tulossa.
Eri juttu jos B pamautti jo kokonaan kaistalla ajavan A:n perään, mutta siitä ei liene nyt kysymys.
A maksaa.
Onhan näitä vastaavia tapauksia ollut, ja kyllä ylinopeutta ajava on aina syyllinen, vaikka joku tulee kolmion takaa eteen.
Höpönlöpön.
Ei se nyt ihan aina noinkaan mene. Se on tuo todellisen nopeuden todistaminen pikkuinen ongelma. Ei B varmasti sano ajaneensa 110 km/h 100-alueella.
Jokainenhan tuossa tilanteessa ajaa "siinä 100 km/h tai vähän alle".
Että A on se, joka maksaa.
B:n nopeudella ei ole merkitystä (todistaminen, ylityksen pienuus), ei myöskään sillä että A on peruuttanut sivutielle.
Tilanne pelkistyy siihen, että A on tullut sivutieltä päätietä kulkevan eteen.
Jos törmäys on tapahtunut kylkeen tai heti risteyksen kohdalla perään, on A syyllinen. Jos törmäys on tapahtunut enemmän kuin n. 20 m risteyksen jälkeen peräänajona, on B syyllinen. Tästä on oikeuden päätöksiä olemassa.
juu periaatteesa noin, mutta ei sivutieltä saa tulla eteen niin että autot törmäävät melkein heti risteyksen jälkeen. Kuinka pitkä on jarrutusmatka 100h/km vauhdista? Tuolla logiikalla voisi aina pöykkästä sivutieltä pääväylälle jos kerkiään nipinnapin toisen eteen.
Mainitsemallasi vauhdilla jarrutusmatka on alle 10 cm.
A.
A:lle voisi olla suositeltava vaihtoehto hankkia seuraavaksi automaattivaihteinen auto, se kun on tarkoitettu sellaisille henkilöille joilla on vaikeuksia käsitellä liian montaa asiaa kerrallaan tai ovat muuten estyneitä ajamaan turvallisesti käsivalintaisella vaihteistolla.
Koska aloittaja ei mainitse mihin kohtaan B osui, voidaan hyvin olettaa A:n säätäneen vaihteiden ja vilkkujen kanssa niin kauan, että B ehti mutkan takaa risteyksen kohdalle, eikä ennättänyt tehdä mitään kun risteävän tien risteyksessä seisonut auto lähti yllättän liikkeelle ja tuli eteen. B:n ajamaa 10 km/h ylinopeutta on hyvin vaikea todistaa. A on jättänyt varmistamatta turvallisen liikkellelähdön juuri ennenkuin lähti ylittämään tietä. Se, että 8 sekuntia sitten on katsonut tien olevan tyhjä, ei riitä. Tilanne tulee tarkistaa uudelleen kun vilkku on laitettu päälle, vaihde pykälään mutta ENNEN kuin nostetaan kytkintä ja lähdetään liikkeelle.
Jos tapahtuu peräänajo kyseisessä tapauksessa, jarrutusjäljet ratkaisevat miltä osin B on syyllinen peräänajoon. B:n on kuitenkin pystyttävä pysäyttämään tien näkyvällä osalla, olipa este mikä hyvänsä. Päälleajo oikeutta ei ole, vaikka toinen tulisikin varomattomasti sivutieltä. Kolaritilanteissa mitataan kyllä tarkasti matkat, jos on vähänkin epäselvä tilanne syyllisestä.
Sivuteiltä kyllä tullaan liian varomattomasti pääteille joidenkin kylien kohdalla. Sen melkein tietää miltä sivutieltä saattaa tulla joku eteen, ja sen imussa vielä se toinenkin. Liekö asenteissa vika eräiden kylien asukeilla.
B on syyllinen: ajoi päälle, ei saanut ajonevoaan pysähtymään 250 metrin matkalla. - Kai asialla on silminnäkijöitä, koska ap. niin sanoo, että A:lla oli 250 metrin päähän näkyvyys ja B:tä ei näkynyt ennen kuin kopsahti.
B:llä vitnmoinen ylinopeus, sen voi laskea jokainen monestakin eri osatekijästä.
Jos on niin puusilmä tai unseesa tai ajaa niin kovaa ylinopeutta, että 250m ei riitä, niin korttipois ja linnaan!
Syyllinen on A, joka tunki autonsa sivutieltä B:n eteen, eikä hallinnut ajokkiaan. On täysi mahdottomuus, että ei ehdi siirtyä päätielle, jos 250 m:n matkalla ketää ei ole tulossa.
B:n nopeus oli ilmeisesti kyllä kohtuudella sovitettu niin, että tien kokonaan näkyvällä osalla olisi voinut pysähtyä, mutta jos kesken kaiken joku tohelo tökkää autonsa siihen eteen keskelle sitä näkymäosuutta, niin ei kukaan voi nopeuttaan sen mukaan sovittaa.
Väittäisin, että tuo "vitnmoinen" ylinopeus on hieman liioiteltua. Poliisikaan ei jaa edes rikesakkoa kuin vasta 11 km/h ylinopeudesta (jos jaksaa siitäkään, käytännössä 15 km/h yli taitaa olla mistä jaksavat pysäyttää).
A on syyllinen onnettumuuteen ja B saa sakot ylinopeudesta jos sellainen todetaan tapahtuneen. Myös liikenteen vaarantaminen tulisi kyseeseen.
Mutta A maksaa viulut onnettumuudesta.
Eikös Suomessa rangaista molempia varmuuden vuoksi?
Luetaan kuin piru raamattua.
"kuljettaja B tuli 110khm tuntinopeudella autollaan A:n oikealta puolelta ja törmäsi A:han."
Auto A on syyllinen.
Jos B olisi tullut A:n takaa siinä vaiheessa kun törmäys sattui, niin sitten olisi otettava tarkemmat faktat huomioon.
On ihan kivaa lukea kirjoituksia siitä miten B tulee A:han takaa. Tai edes sinnepäin =) Vaikka B on yleensä se mihin tullaan.
Periaatteessa täydessä lastissa oleva sora-auto ei välttämättä ehtisi kunnolla kaistallleen, vaikka mutkan takaa tuleva ajaisikin rajoituksen mukaista nopeutta. Mutta tämäkin edellyttäisi sitä, että B olisi tullut juuri siellä mutkan takana 250m:n päässä, kun sora-auto lähtee päätielle. Mutta silloinkin sen päätietä ajavan pitäisi nähdä tilanne edessään sen 250m:n matkalta, joten tuskin B joutuisi ajamaan kiinni sivutieltä tulevaan.
Toisaalta säännöt edellyttävät väistämisvelvolliselta väistämisen osoittamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että päätienkulkijan on aina risteyksissä katsottava, että väistämisvelvollinen myös väistää. Missään ei tosin sanota, että missä vaiheessa päätienkulkijan on tehtävä jotain, jos väistämisvelvollinen ei selkeästi näytä väistävän.
Aloituksen tietojen perusteella A on syyllinen, kun ei noudattanut väistämisvelvollisuuttaan. A ei kuitenkaan ole syyllinen B:n ylinopeuteen. Miten B:n ylinopeus on todettu ja todistettu? Onko mahdollista, että B ajoikin esim 120km/h tai nopeammin?
Aika nopeita olette tuomitsemaan.
A:lla on velvollisuus (ilmeiseltä sivutieltä tullessaan) väistää kääntyessään päätiellä kummasta tahansa suunnasta lähestyviä. Käännyttyään päätielle hän on osa sen liikennettä ja takaa lähestyvän on oltava ajamatta päälle. Paitsi jos hän kääntyi selvästi liian ahtaaseen väliin ja näin teki väistämisen mahdottomaksi. Tarinasta ei voi päätellä.
B:llä on (oletetusta? ylinopeudesta huolimatta) etuajo-oikeus A:n kääntyessä. Jos hän osuu tässä tilanteessa A:han, juttu on selvä. Jos taas hän ajaa takaa päälle, tapaus näyttää aika selkeästi rosiksessakin arvontaan menevältä. Kenellä on mitä näyttöä mistä... Tätäkään tarinasta ei voi päätellä.