- erittäin helppo pääsy korkeakouluihin, esim. Åbo Akademiin pääsee n.50% hakijoista
- n.20% kauppatieteen aloituspaikoista ruotsinkielisillä.
- kiintiöt lääketieteelliseen tiedekuntaan
- oikeustieteelliseen tiedekuntaan (Helsinki) 15%:n kiintiö
- oikeustieteelliseen tiedekuntaan (Vaasa) 50%:n kiintiö
- helpompi pääsy lukioihin alemmilla keskiarvoilla
- pienet, viihtyisät ja tehokkaat kyläkoulut
- paremmat opetusresurssit (luokat, atk-välineet)
- pienemmät opetusryhmät peruskouluissa
- suhteellisesti enemmän päivähoitopaikkoja
Alla esimerkki, mistä on vaikea pistää paremmaksi.
’’ Lahdella on varaa: Luokka kahdelle oppilaalle. Lahti (ruotsiksi Lahtis) perustaa yläasteen opetuksen kahdelle ruotsinkieliselle oppilaalle ’’
http://www.taloussanomat.fi/yhdyskuntapalvelut/2010/12/29/lahdella-on-varaa-luokka-kahdelle-oppilaalle/201018016/12
- n.20% kauppatieteen aloituspaikoista ruotsinkielisillä.
- kiintiöt lääketieteelliseen tiedekuntaan
- oikeustieteelliseen tiedekuntaan (Helsinki) 15%:n kiintiö
- oikeustieteelliseen tiedekuntaan (Vaasa) 50%:n kiintiö
- helpompi pääsy lukioihin alemmilla keskiarvoilla
- pienet, viihtyisät ja tehokkaat kyläkoulut
- paremmat opetusresurssit (luokat, atk-välineet)
- pienemmät opetusryhmät peruskouluissa
- suhteellisesti enemmän päivähoitopaikkoja
Alla esimerkki, mistä on vaikea pistää paremmaksi.
’’ Lahdella on varaa: Luokka kahdelle oppilaalle. Lahti (ruotsiksi Lahtis) perustaa yläasteen opetuksen kahdelle ruotsinkieliselle oppilaalle ’’
http://www.taloussanomat.fi/yhdyskuntapalvelut/2010/12/29/lahdella-on-varaa-luokka-kahdelle-oppilaalle/201018016/12
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ongelmallista on että ruotsinkielisillä on reilu yliedustus koulutuspaikka tarjonnassa. Koulutuspaikka määrät korreloivat kehnosti ruotsinkielisten osuutta koko väestöstä. Jos ruotsinkielisistä otettaisiin saman suuruinen prosenttiosuus (35%) sisään yliopistoihin kuin suomenkielisistä tulisi heidän opiskelupaikkamäärää korkeakouluissa vähentää 540 paikalla. Nyt sisään otetaan noin 1650 opiskelijaa. Aikamoinen pudotus .... maan pinnalle.
Suomessa on kolme kansanedustuslaitosta. Ahvenanmaalla on Landsting, ruotsinkielisille on Folkting ja koko maalle on Eduskunta.
Kaikki saavat rahaa valtion budjetista. Folting ja Landsting ovat yksikielisiä , ruotsinkielisiä. Niihin ei pääse edes ehdokkaaksi jos ei osaa ruotsia ja niissä saa käyttää ainostaan ruotsia. Pirkanmaalainen ruotsinkieliseksi käätynyt Sasi on Folktingetin varapuheenjohtaja
Eduskunta on ainoa joka on kaksikielinen, joten siellä saa käyttää myös suomea. Eduskunta on ainoa johon suomenkielinen pääsee myös ehdokkaaksi.
Alla rätinkiä eli korutont on kertoma.
Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne 2006
Korkeakouluihin hyväksytyt syksyllä 2006:
Ruotsinkielisiä hakijoita........3.070
Hyväksyttyjä ruotsinkielisiä....1.570 (51 %)
Suomenkielisiä hakijoita.......57.862
Hyväksyttyjä suomenkielisiä...19.141 (33 %)
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Kiintiöt toimivat myös käytännössä. Opetushallituksen vuosittainen Opetuksen määrälliset indikaattorit -julkaisu kertoo, että ruotsinkielisistä hakijoista pääsee vuosittain korkeakoulutukseen 50-55%. Sama luku muista on 30-35%.
mut mee sit itte korkeakouluun ku kerta pärjäät pisa testissä niin hyvin, äläkä urpota täällä, ettekö vois keksiä jotain muuta välillä?
Svekko on siinä mielessä oikeassa ettei asiat netissä keskustelemalla miksikään muutu. Tärkeämpi kysymys on jos ne muuttuvat joksikin niin onko muutos svekkulin ja ruotsalaisuuden kannalta hyvä asia tai yleensäkin toivottava.
Ruotsinkieliset nuoret hakeutuvat lukio-opintoihin suomenkielisiä useammin. Käytännössä kaikki lukioon pyrkineet saavat paikan ja 86 prosenttia aloittaa ensisijaisessa toivelukiossaan.
http://www.oph.fi/tiedotteet/2003/005
niin ja?
Svekkuli ei oikein taida ymmärtää, että myös lukiopaikoissa suomen hurreilla yliedustus. Ja varmemmaksi vakuudeksi oma yo-tutkinto arvosteluineen.
(Helsingin yliopiston) Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa on alle puolet (ruotsinkielisten) kiintiöpaikoista saatu täytetyksi. Tiedekunnassa on useita pieniä kiintiöitä eri koulutusvaihtoehdoissa.
http://www.helsinki.fi/svenskaarenden/suomeksi/kaksikielisyysohjelma.htm
Sama meno Helsingissä !
http://www.helsinginuutiset.fi/Uutiset/Uutiset/Helsingin-pienimmassa-koulussa-on-20-oppilasta
Kehitysvaimmaiset svekko sontiaiset tarvitsevat kiintiöitä. hahaha LOL