Niin uskovilla kuin uskottomilla (yleensä melko
vahvoja 'uskossaan') on hyvin vahvat näkemykset
oikeasta ja väärästä, totuudesta ja valeesta.
Puhutaan mielipiteistä, erilaisista arvoista jne.
Siitä huolimatta muutamia, pieniä yksityiskohtia
jää huomaamatta.
1) kulttuurit ovat omaksuneet ajatuksia ja
oivalluksia toisistaan. Siksi islamissa on paljon
juutalaisuutta/kristinuskoa, kristinuskossa
hindulaisuutta, hindulaisuudessa taolaisuutta
jne. Mistä lopulta sivistys on lähtöisin, mikä on
ollut se alkuperäinen monoteistinen uskonto, joka
on vaikuttanut kristinuskon ja islamin syntyyn.
Onko tästä alkuperäisestä uskosta enää mitään
jäljellä?
Tehkää testi sivulla:
http://www.speakout.com/ActivismTools/selectors/re
ligion/
huomaatte, miten nämä ajatukset limittyvät
toisiinsa ja samalla puhdas kristitty on paljon
muutakin kuin kristitty...
2) niin rauhanomaista ja vilpitöntä kuin usko on,
organisoituneilla uskonnoilla on selkeä vaatimus
puolustaa taloudellista asemaansa. Tarkoittaa
käytännössä sitä, että pärjätäkseen globaalissa
taistelussa 'oikeimmasta' uskonnosta on
uskontokuntien täytynyt sotia. Eri jumalien
nimeen on tapettu huomattavasti enemmän ihmisiä
kuin (näennäisesti) Saatanan tai siitä syystä,
ettei sitä uskoa ole ollut.
3) edellisestä, taloudellisen aseman
puolustamisesta vedetään yhteys yksilötasolle.
Niin kovasti kuin uskoisimme jumalaan tai
saatanaan tai itseemme, ilman rahaa emme elä.
Tavalla tai toisella meidän elämänehtomme on
raha, on se sitten muiden taskussa tai omassamme.
Ellemme ole erakoita ja asustele korvessa ja syö
mustikoita. Silloin voisi melko varmasti jotain
sanoa jumalan luomistöiden puolesta.
Länsimaalaisten yhteinen uskonto on: kapitalismi.
Johan tämä selittyy sillä, että sosialismi on eri
yhteyksissä liitetty ateistiseen
maailmankäsitykseen. Mitä siis on kapitalismi?
Tässä pähkinöitä, niin uskoville kuin
uskomattomille, ihmisille :-) Tärkeintä lienee
pysyä hengissä ja elää elämä niinkuin parhaaksi
näkee. Pitäkää huoli.
vahvoja 'uskossaan') on hyvin vahvat näkemykset
oikeasta ja väärästä, totuudesta ja valeesta.
Puhutaan mielipiteistä, erilaisista arvoista jne.
Siitä huolimatta muutamia, pieniä yksityiskohtia
jää huomaamatta.
1) kulttuurit ovat omaksuneet ajatuksia ja
oivalluksia toisistaan. Siksi islamissa on paljon
juutalaisuutta/kristinuskoa, kristinuskossa
hindulaisuutta, hindulaisuudessa taolaisuutta
jne. Mistä lopulta sivistys on lähtöisin, mikä on
ollut se alkuperäinen monoteistinen uskonto, joka
on vaikuttanut kristinuskon ja islamin syntyyn.
Onko tästä alkuperäisestä uskosta enää mitään
jäljellä?
Tehkää testi sivulla:
http://www.speakout.com/ActivismTools/selectors/re
ligion/
huomaatte, miten nämä ajatukset limittyvät
toisiinsa ja samalla puhdas kristitty on paljon
muutakin kuin kristitty...
2) niin rauhanomaista ja vilpitöntä kuin usko on,
organisoituneilla uskonnoilla on selkeä vaatimus
puolustaa taloudellista asemaansa. Tarkoittaa
käytännössä sitä, että pärjätäkseen globaalissa
taistelussa 'oikeimmasta' uskonnosta on
uskontokuntien täytynyt sotia. Eri jumalien
nimeen on tapettu huomattavasti enemmän ihmisiä
kuin (näennäisesti) Saatanan tai siitä syystä,
ettei sitä uskoa ole ollut.
3) edellisestä, taloudellisen aseman
puolustamisesta vedetään yhteys yksilötasolle.
Niin kovasti kuin uskoisimme jumalaan tai
saatanaan tai itseemme, ilman rahaa emme elä.
Tavalla tai toisella meidän elämänehtomme on
raha, on se sitten muiden taskussa tai omassamme.
Ellemme ole erakoita ja asustele korvessa ja syö
mustikoita. Silloin voisi melko varmasti jotain
sanoa jumalan luomistöiden puolesta.
Länsimaalaisten yhteinen uskonto on: kapitalismi.
Johan tämä selittyy sillä, että sosialismi on eri
yhteyksissä liitetty ateistiseen
maailmankäsitykseen. Mitä siis on kapitalismi?
Tässä pähkinöitä, niin uskoville kuin
uskomattomille, ihmisille :-) Tärkeintä lienee
pysyä hengissä ja elää elämä niinkuin parhaaksi
näkee. Pitäkää huoli.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tämä on se viesti, johon pitkään ja hyvin
kirjoittamani vastaus haihtui savuna ilmaan
isonveljen valvovan silmä alla. Koskapa kerrankin
olet ottanut esille aivan uusia aiheita, on
sääli, että ketään ei näy mielenkiintoiset
heittosi kiinnostavan. Helpompiakin aiheita
tietty on, vanhoja on mukava jauhaa niin ei tule
yllätyksiä.
Olen kyllä eri mieltä siitä, että ihmiset ovat
varmoja mielipiteistään. Luulisin, että jo se,
että täällä vuorokaudet läpeensä jankkuaa samaa
uusiutumatonta ajatustaan, on todiste siitä, että
sitä on edelleenkin testaamassa, vaikka kuinka
muuta väittäisi. Epäilijät, agnostikot, lienevät
kaikista 'epävarmimpia' mielipiteistään.
Sen sijaan allekirjoitan täysin väitteesi siitä,
että globaalisuus ei suinkaan ole uusi keksintö.
Kirjoitin Arethusalle Kiinanmatkatuliaisina
yllätyksestäni, jonka koin kinnalaisen Buddhan
syntytarinan yhtäläisyyksistä Jeesuksen
vastaavaan. Silkkitiellä on siten kuljetettu myös
aatteita eikä vain vaatteita.
Se, että uskonnot ovat niinkin yhteneväisiä, on
minusta huomattavan mielenkiintoinen asia, koska
se viittaa siihen, että on olemassa jokin
universaali usko. Koska olen kiinnostunut lähes
yksinomaan etiikasta ja moraalista enkä
uskontojen metafyysistä ulottuvuuksista, on asia
minulle vieläkin mielenkiintoisempi, koska sillä
alueella on varmaankin tämä universaalisuus
löydettävissä ja sitä kautta voitaisiin saada
selvyys moraalin syntyyn.
Uskonnon roolista sotien synnyssä on täällä
väännetty kättä useammankin kerran ja mielestäni
oikein todettu, että taloudelliset seikat ovat
paljon tärkeämpiä sotien syitä kuin aatteet.
Rajanveto on tietysti vaikeaa, mutta luulisin,
että sotaan lähtiessä on enemminkin mielessä
leipä kuin jumala.
Kapitalismin ja kristinuskon pyhä allianssi on
varsin kummallinen asia, sillä ideologisesti
luulisi kommunismin olevan enemmän kristillistä.
Historialliset valtajutut lienevät vaikuttaneet
tämän liiton syntymiseen, samoin kommunismin
liittoutuminen totalitarismin kanssa, mutta
kumman syvällä tämä Jumalan ja mammonan liitto on.
Kuulin juhannuspäivänä televisiossa Lapuan
piispan saarnan. Se alkoi lupaavasti nykyisen
uusahneuden kuvauksella mutta muuttui ykskaks
pelkästään vanhaksi tutuksi liturgiaksi aarteiden
kokoamisesta taivaaseen maanpäällisten kasojen
lisäksi. Ei sanaakaan tämän elämän tulojen
tasauksesta, uusahneuden yhteydestä syntiin ja
turmioon. Saarna osoitti ihmeellistä alistumista
markkinavoimille, kumarrusta kapitalismin
kuninkaalle, sopeutumista susien laumaan. Kaipa
kirkon on ulvottava susien mukana ettei hukka vie
omia eväitä nyt, kun mahdollisesti kirkkokin
yksityistetään. Olin kyllä suhteellisen pettynyt,
olinhan tälläkin palstalla tiukkaan puolustanut
kirkkoa ihan hyvänä instituutiona.
joo, itsekin ihmettelin, ettei tekstini sen
suurempaa ajatusten tulvaa aiheuttanut. ja
tyyliini kuuluu aika räikeä asioiden
kärjistäminen ja sarkasmi. kirjoituksessani sitä
oli vain parissa kohtaa mm. esiinottamani varmuus
asioista. itse puhun sen puolesta, että ihmiset
saavat olla juuri niin epävarmoja kuin voivat
olla, kunhan tunnustavat sen itselleen. se, että
tässä kohtaa aletaan kääntyä joko taivaan tai
mullan puoleen on minusta jotenkin kummallista.
ei vastaus epävarmuuteen ja elämää suurempien
asioiden, ihmeiden ihmettelyyn löydy kirjoista.
jos haluaa jotain vastauksia etsiä, niin se
löytyy aika usein omasta itsestä, mutta sen
löytäminen voi viedä 10.000 vuotta ja ihmiselohan
on ajallisesti rajallinen.
olen itse kulkenut 'uskovana' pitkän tien, vaikka
olen vielä nuori. kristillinen kasvatus, 11-
vuotiaana agnostikko, jyrkkä ateismi lukioaikana
ja hiljalleen olen kehittynyt humaaniin suuntaan.
jumala, jumalviha, uskovaisten pilkkaaminen on
jäänyt taakse. ja ymmärtänyt lopulta vain sen,
että ehkä se oma vihani ja vastarintani on aina
ollut instituutiohin kohdistuvaa. uskonnot ovat
instituutioita, pitkän ajan eläneitä traditioita,
jotka ovat ihmistä suurempia. hindulaisuus ja
buddhalaisuus ja taolaisuus ovat minua
huomattavasti lähempänä kuin kristinusko ja islam
menee räikeästi ohi siitä ja kaikkein vähiten
kannatusta saa satanismi. instituution voima
näkyy kuitenkin siinä, että niin paljon kuin
buddhalaisuutta olen arvostanut, lähinnä sen
humaania otetta ja maanläheisyyttä, niin siitäkin
on tullut bisnestä. mielenkiintoinen kysymys
vastattavaksi onkin pikemmin, että mihin ihminen
tarvitsee ja on tarvinnut tätä valtavaa myllyä
oman uskonsa taakse? jokaisella ihmisellähän on
hyvin yksilöllinen näkemys siitä, että mihin
uskoo. jos pistetään, vaikka 100 kristittyä
keskustelemaan keskenään raamatun asioista, niin
ehkä he ovat iloisia siitä, että saavat
jutella 'uskontovereidensa' kanssa, mutta
jokainen on tulkinnut raamattua omalla tavallaan
tai jotkut eivät edes ole avanneet koko kirjaa
(näitäkin on tullut eteen). siksi väitän, että
erilaisia uskontoja on yhtä paljon kuin ihmisiä
maailmassa. siitä huolimatta on ihmisiä, joiden
usko oman tulkintansa oikeellisuuteen on niin
vahva, että sen puolesta ollaan valmiita sotaan.
sotateema on mielenkiintoinen. koska kuten tässä
jo todettiin niin kapitalismi ja kristinusko
liittyvät jotenkin toisiinsa. näin myös islam ja
kapitalismi. kaksi sotaisinta uskontoa. molemmat
vahvoja, monoteistisiä uskontoja. mikä tarve
ihmisillä on ollut taistella tai levittää
tätä 'oikeaa' uskoa sodan keinoin? tässä kohtaa
teen heiton yhdysvaltain suuntaan... miksi
amerikkalaiset sotilaat haluavat sotia amerikan
yhdysvaltojen armeijan puolesta irakia vastaan
tai vietkong-sissejä? irakissa muslimit,
vietnamissa kommunistit. pelko vai raha
(kristinusko/islam)?
en usko suoranaisesti globaaliin uskontoon tai
siihen, että ns. alkuperäinen (organisoitunut)
uskonto olisi sen parempi kuin nykyiset. silloin
oltiin vain huomattavasti tiiviimmin
kosketuksessa luontoon ja ihmiseen itseensä.
toisaalta niihin aikoihin todennäköisesti kieli
ja kommunikaatio oli melko rajoittunutta.
nykypäivänä olisi kaikki resurssit käyttää
hyväksi kieltä ja kommunikaatiota avaamaan
ihmisten silmiä toisilleen, mutta ihmisiä on niin
paljon, että pakosti osa on vieraantuneita. ja
se, minkä selvitän mielelläni itsekullekin, jotka
eivät ole jaksaneet juurikaan lueskella
itämaisten uskontojen perusteoksia niin tao te
ching on hyvin pitkälti oppia siitä, miten maata
johdetaan, bhagavad gitassa puhutaan hyvin paljon
sotimisesta. näiden kirjojen perusajatukset ovat
kuitenkin hyvin pitkälle samoja kuin raamatun ja
koraanin. mutta täytyy ottaa huomioon se, että
jokainen kirja on oman aikansa tuote. uskon
vahvasti siihen, että jos on olemassa ns.
globaali usko niin se käsittää ajatuksen siitä,
että kaikki ihmiset ja luonto on samaa, yhtä: jos
loukkaat toista ihmistä, loukkaat itseäsi. jos
tuhoat luontoa, tuhoat omaa elintilaasi. ei ole
kovin vaikea filosofia, vai onko?
uskon vahvasti siihen, että jokainen ihminen
tietää luonnostaan mikä on oikein ja mikä väärin.
pelko ja sotaisuudet ovat aikanaan aiheuttaneet
sen, että moraalille ja etiikalle on ollut
tilaus. osa ihmisistä on humaaneja luonnostaan,
toiset ovat vieraantuneita jopa itsestään, saati
muista ihmisistä ja yhteiskunnasta. laeilla ei
ole merkitystä jokaiselle yksilölle. ja jotkut
lukevat mieluummin raamatun 10 sääntöä kuin 4000
sivua suomen lakia, vaikka suomen lain mukaan
suomessa eletään. itse voisin tiivistää molemmat
kirjat pariinkymmeneen sivuun, eikä pääajatus
katoaisi mihinkään. itseasiassa taisin sen jo
edellä tiivistää kahteen lauseeseen. pitää vain
opetella käyttämään jumalan luomaa
aivokapasiteettia.
p.s. pitääkö näistä aiheista todella väitellä?