Minulla on canon powershot sx10is kamera. Ongelma on se että ilman salamaa otetuissa kuvissa valkoinen väri 'palaa puhki'.
Esim. valkoinen seinä joka on valossa näyttää liian valkoiselta eli se 'palaa puhki.
Ulkona otetuissa kuvissa vaalealle taivaalle käy samalla lailla.
Tämä digikamera on ollut minulla kaksi vuotta enkä ole oppinut kaikkia toimintoja...olen ottanut kuvia yleensä AUTO-tilassa.
-Mistä tämä puhki palaminen johtuu? mitä asetusta pitäisi säätää?
Valkoinen 'palaa puhki' valokuvissa ???
kiitos vastauksista
23
2673
Vastaukset
- kiitos vastauksista
ja vielä.........mistäs se johtuu, jos valokuvassa ihonväri on normaalia tummempi?
- Kuvaaja21
Valotusaikaa pitää säätää kummassakin tapauksessa. Puhki palaneessa kuvassa sitä pitää lyhentää, tummassa pidentää. Jos kuvaat automaatilla, ongelma on kameran valotusmittarissa.
- kiitos vastauksista
mikä on valotusmittari? voiko sitä säätää automaatti-tilassa?
Tämä on varsin yleinen ongelma digikameroissa. Dynamiikka on pieni, joten huippuvalot voivat palaa puhki. Ensimmäinen ohje on lopettaa heti sen Auto-asennon käyttö. Pane vaikka siihen P-asentoon. Tämä jo itsessään voi vaikuttaa asiaan. Jos ei riitä, niin sitten vähennä valotusta valotuksen korjauksella. Voit myös kokeilla pistemittausta. Toinen tapa on käyttää valotuksen lukitusta, eli kääntää sitä kameraa hieman sinne taivaaseen päin ja painaa laukaisimen puoliväliin ennen lopullista rajausta. Huomaa, että tämä lukitsee myös tarkennuksen. Toki vaara on sitten, että kuva jää muuten turhan tummaksi.
- 02o
-Mistä tämä puhki palaminen johtuu?
– puhkipalaminen johtuu siitä, että valotusaika on liian pitkä tai/ja aukko on liian suuri. Eli kuvan valkoisiin kohtiin on tullut liiaksi valoa.
mitä asetusta pitäisi säätää?
– asia selviää käyttöohjetta lukemalla
– kätevimmin homma hoituu EV-säädintä käyttämällä (kokeile esim EV –2). Katso manuaalin sivu 42 kohta 8 ja sivu 137
mistäs se johtuu, jos valokuvassa ihonväri on normaalia tummempi?
– taustan kirkkaus ja vastavalo aiheuttaa usein kohteen tummuutta. Toimi päinvastoin kuin edellä (EV ) ja/tai käytä salamaa vastavalossa
– jos valkoinen palaa puhki ja samassa kuvassa jokin kohta (iho) on liian tumma niin silloin kamerasi dynamiikka ei riitä valottamaan kuvaa oikein ja sinun on valittava kahden pahan väliltä
mikä on valotusmittari?
– valotusmittari on se osa kamerassasi joka säätää automaattivalotusta ja näyttää kennolle tulevan valon riittävyyttä. Valotusmittari voi olla myös erilinen silloin kamerassa käytetään valotuksen käsisäätöä.
voiko sitä säätää automaatti-tilassa?
– EV± asetus toimii myös automaattitilassa- kiitos vastauksista
Huomasin että tuota EV-säädintä on helppo käyttää, ja sehän siis säätää kuvan valotusta. Eli EV-SÄÄDIN vaikuttaa valotusaikaan ja aukkoon ? ymmärsinkö oikein?
Tajusin että kamerassa on Tv-tila, joka on ajan esivalinta...ja Av-tila aukon esivalinta...kannattaako perus-kuvaajan opetella noita käyttäämään, pärjäänkö siis tuolla EV-säätimellä?
-Ja EV-säädintä en voinut säätää automaattitilassa...mutta muissa tiloissa pystyin sitä säätämään. - 02o
kiitos vastauksista kirjoitti:
Huomasin että tuota EV-säädintä on helppo käyttää, ja sehän siis säätää kuvan valotusta. Eli EV-SÄÄDIN vaikuttaa valotusaikaan ja aukkoon ? ymmärsinkö oikein?
Tajusin että kamerassa on Tv-tila, joka on ajan esivalinta...ja Av-tila aukon esivalinta...kannattaako perus-kuvaajan opetella noita käyttäämään, pärjäänkö siis tuolla EV-säätimellä?
-Ja EV-säädintä en voinut säätää automaattitilassa...mutta muissa tiloissa pystyin sitä säätämään.Tv-tila, joka on ajan esivalinta...ja Av-tila aukon esivalinta...kannattaako perus-kuvaajan opetella noita käyttäämään, pärjäänkö siis tuolla EV-säätimellä?
– kaikki on suhteellista, mutta sinuna liikkumattomia kohteita (esim henkilöitä ja maisemia) kuvatessa käyttäisin pääsääntöisesti Av-asetusta ja (nopeasti)liikkuvia kohteita (autot, eläimet yms) kuvatessa Tv-asetusta.
Av-asetuksella hallitaan kuvan terävyysaluetta ja Tv tilalla ”pysäytetään” liike lyhyellä suljinajalla. Mahdollisesti em. syntyvät ongelmat ratkeavat ISO-säätimellä (tai autoISO -asetuksella.
en voinut säätää automaattitilassa...
– enpä arvannut, että ±EV-korjain ei toimi kamerasi automaattitilassa. Toimisikohan ”My Camera”-esetus automaatilla? - 19+19
Edellä ihon värin tummuudesta annettu ohje kaipaa periaatteellisen korjauksen. Henkilökuvissa valotus mitataan aina kasvoista - aina. Vaalea ihonväri hyväksytään mittarilukeman mukaisena ja tummat ihonvärit kaipaavat kokemusta ja lisätietoa säädöistä. Tässä oletus on, että valoisuuserot on suunnilleen pienet kasvojen molemmin puolin. Jos sitten tausta jopa palaa puhki tai jää mustaksi, on toisarvoista. Kasvot valotetaan oikein ja valotus mitataan kasvoista.
En tunne sitä miten mainittu pokkari mittaa valotuksen, mutta näyttää siltä, että se mittaa koko kuva-alalta ja painottaa alapuolista aluetta? Jollei kamerassa ole pistemittausta, suosittelen seuraavia periaatteita:
- Mene lähelle henkilöä ja mittaa valotus kasvoista, jotka peittää ainakin sen alueen, mistä kamera valotuksen mittaa, ja sitten lukitse valotus,
- mittaa kuten edellä, mutta käytä manuaalivalotusta, jos kamera ei lukitse pelkkää valotustietoa. Voit tarkentaa taas palattuasi paikalle, mistä aiot kuvan ottaa, mutta oikea valotustieto pysyy,
- jos toinen puoli on auringon paisteessa ja toinen puoli jää pahasti varjoon, käytä salamaa varjopuolen lisävalisemiseen
Automaattikamera(kaan) ei valota oikein heittolaukauksella. Kuva otetaan niin, että valotus mittataan harkiten ja rajataan kuva harkiten. Vallitsevaa valoa ja erityisesti aloittajan mainitsemia vaaleita ja tummia alueita tutkaillaan ja pohditaan. Niille, jotka nyt herää puhumaan katukuvauksen hektisyydestä kerron, että vakavasti otettava kuvaaja on tutkinut ja valinnut kuvauspaikan ja kalustonsa etukäteen ja mahdollisesti jopa ehtinyt miettiä valotusta, syväterävyyttä ym. etukäteen - ja hyväksyy tai käyttää hyväkseen taustojen ja valltsevan valon valoisuuserot.
Jos taustan väärä valottuminen haittaa, on syytä kuvata esim. varjossa, siis jopa viedä kuvattava henkilö kuvaajan haluamaan paikkaan, missä tausta on sopiva. Jos tämä ei käy, on vain hyväksyttävä taustan väärä valottuminen. Henkilön oikein valottuminen on henkilökuvauksessa pääasia. Kuvan voi toivottavasti rajata kuvan ottovaiheessa niin, että puhki palavaa taivasta näkyy mahdollisimman vähän. Kuvaajakin voi itse vaihtaa paikkaa, jos mahdollista.
Automaattisalama ei korjaa väärin mitattua valotusta. Salama toimii ohjeenaan pelkästään aukko ja kuvakulma, ja antaa sen mukaan valoa oikealla etäisyydellä olevaan kohteeseen. Jos olet mitannut valotuksen taivaasta tai kirkkaasta taustasta, eivät kasvot jotka vaatisivat enemmän (tai vähemmän) valoa, saa sitten riitävästi (liikaa) salamavaloa. Ja taas syytetään salamaa. Kun mittaat valotuksen kasvoista, voit aivan hyvin heittää salamalla täytevaloa ja saada esim. silmät näkymään vaikka ne olisivat varjossa.
Ohjeet täysautomaattivalotuksen unohtamisesta ovat oikeita. Millään kameralla ei saa (siis kennon dynamiikka eli valotusvara ei aina riitä) asiallista kuvaa maisemasta missä valoisuuserot ovat liian suuret. Maisemakuvaajat valitsevat oikean kuvaushetken jolloin on sopiva valaistus, käyttävät filtteritä, tai sallivat jopa jonkun kohdan palaa puhki tai jäädä sävyttömäksi ja yleensä valitsevat järjestelmäkameran. Jokainen on myös lukenut manuaalinsa tarkasti. - on myös lukenut
19+19 kirjoitti:
Edellä ihon värin tummuudesta annettu ohje kaipaa periaatteellisen korjauksen. Henkilökuvissa valotus mitataan aina kasvoista - aina. Vaalea ihonväri hyväksytään mittarilukeman mukaisena ja tummat ihonvärit kaipaavat kokemusta ja lisätietoa säädöistä. Tässä oletus on, että valoisuuserot on suunnilleen pienet kasvojen molemmin puolin. Jos sitten tausta jopa palaa puhki tai jää mustaksi, on toisarvoista. Kasvot valotetaan oikein ja valotus mitataan kasvoista.
En tunne sitä miten mainittu pokkari mittaa valotuksen, mutta näyttää siltä, että se mittaa koko kuva-alalta ja painottaa alapuolista aluetta? Jollei kamerassa ole pistemittausta, suosittelen seuraavia periaatteita:
- Mene lähelle henkilöä ja mittaa valotus kasvoista, jotka peittää ainakin sen alueen, mistä kamera valotuksen mittaa, ja sitten lukitse valotus,
- mittaa kuten edellä, mutta käytä manuaalivalotusta, jos kamera ei lukitse pelkkää valotustietoa. Voit tarkentaa taas palattuasi paikalle, mistä aiot kuvan ottaa, mutta oikea valotustieto pysyy,
- jos toinen puoli on auringon paisteessa ja toinen puoli jää pahasti varjoon, käytä salamaa varjopuolen lisävalisemiseen
Automaattikamera(kaan) ei valota oikein heittolaukauksella. Kuva otetaan niin, että valotus mittataan harkiten ja rajataan kuva harkiten. Vallitsevaa valoa ja erityisesti aloittajan mainitsemia vaaleita ja tummia alueita tutkaillaan ja pohditaan. Niille, jotka nyt herää puhumaan katukuvauksen hektisyydestä kerron, että vakavasti otettava kuvaaja on tutkinut ja valinnut kuvauspaikan ja kalustonsa etukäteen ja mahdollisesti jopa ehtinyt miettiä valotusta, syväterävyyttä ym. etukäteen - ja hyväksyy tai käyttää hyväkseen taustojen ja valltsevan valon valoisuuserot.
Jos taustan väärä valottuminen haittaa, on syytä kuvata esim. varjossa, siis jopa viedä kuvattava henkilö kuvaajan haluamaan paikkaan, missä tausta on sopiva. Jos tämä ei käy, on vain hyväksyttävä taustan väärä valottuminen. Henkilön oikein valottuminen on henkilökuvauksessa pääasia. Kuvan voi toivottavasti rajata kuvan ottovaiheessa niin, että puhki palavaa taivasta näkyy mahdollisimman vähän. Kuvaajakin voi itse vaihtaa paikkaa, jos mahdollista.
Automaattisalama ei korjaa väärin mitattua valotusta. Salama toimii ohjeenaan pelkästään aukko ja kuvakulma, ja antaa sen mukaan valoa oikealla etäisyydellä olevaan kohteeseen. Jos olet mitannut valotuksen taivaasta tai kirkkaasta taustasta, eivät kasvot jotka vaatisivat enemmän (tai vähemmän) valoa, saa sitten riitävästi (liikaa) salamavaloa. Ja taas syytetään salamaa. Kun mittaat valotuksen kasvoista, voit aivan hyvin heittää salamalla täytevaloa ja saada esim. silmät näkymään vaikka ne olisivat varjossa.
Ohjeet täysautomaattivalotuksen unohtamisesta ovat oikeita. Millään kameralla ei saa (siis kennon dynamiikka eli valotusvara ei aina riitä) asiallista kuvaa maisemasta missä valoisuuserot ovat liian suuret. Maisemakuvaajat valitsevat oikean kuvaushetken jolloin on sopiva valaistus, käyttävät filtteritä, tai sallivat jopa jonkun kohdan palaa puhki tai jäädä sävyttömäksi ja yleensä valitsevat järjestelmäkameran. Jokainen on myös lukenut manuaalinsa tarkasti.”Henkilökuvissa valotus mitataan aina kasvoista - aina.”
– joopa joo ja kuvattavien kasvot on ”harmaakortti” aina
oletus on, että valoisuuserot on suunnilleen pienet kasvojen molemmin puolin
– onpa huima oletus
Automaattisalama ei korjaa väärin mitattua valotusta. Salama toimii ohjeenaan pelkästään aukko ja kuvakulma, ja antaa sen mukaan valoa oikealla etäisyydellä olevaan kohteeseen
– mikäs automaattisalama se tuollaisia ihmeitä tekee?
Ohjeet täysautomaattivalotuksen unohtamisesta ovat oikeita.
– ja tämäkin vielä. Mikä ero on valotuksen määrässä jos käytetään ”täysautomaattivalotusta”, aukon esivalintaa (Av) tai ajan esivalintaa (Tv) – ei mitään eroa, kaikki valottavat saman verran jos mittauskohde on sama.
Miksi levittelet tuollaista huuhaa muka-tietoa? kiitos vastauksista kirjoitti:
Huomasin että tuota EV-säädintä on helppo käyttää, ja sehän siis säätää kuvan valotusta. Eli EV-SÄÄDIN vaikuttaa valotusaikaan ja aukkoon ? ymmärsinkö oikein?
Tajusin että kamerassa on Tv-tila, joka on ajan esivalinta...ja Av-tila aukon esivalinta...kannattaako perus-kuvaajan opetella noita käyttäämään, pärjäänkö siis tuolla EV-säätimellä?
-Ja EV-säädintä en voinut säätää automaattitilassa...mutta muissa tiloissa pystyin sitä säätämään.Puhkipalaminen johtuu juuri siitä, että niissä kohdissa on liikaa valoa. Kun kivassa on sekä tummia, että vaaleita kohtia, ei välttämättä ole mahdollista valottaa koko kuvaa oikein. Tällöin täytyy valita mikä kuvassa on oleellista ja mahdollisesti yrittää vaalentaa tummia kohtia kuvankäsittelyllä.
Tv (Time Value) on ajan esivalinta ja Av (Apperture Value) on ajan esivalinta. Näillä ns. puoliautomaattimoodeilla voi määrätä ajan tai aukon. Näistä on hyötyä esimerkiksi liikkuvia kohteita kuvatessa. Kamera säätää auton tai ajan sopivaksi sekä riippuen kamerasta saattaa myös nostaa herkkyyttä. Riippuu aikalailla kameran toteutuksesta onko noista hyötyä. Vanhassa A700:ssa ne olivat aika turhia. Nykyisessä SX220:ssa Tv on kätevä, koska se nostaa herkkyyttä paljonkin. Lisäksi se tarvittaessa pidentää aikaa, jos muu ei auta (tämä ominaisuus on valinnainen).
Se automaattitila on juuri niille, jotka eivät halua mitään säätää. Vähänkin vaativa kuvaaja ensiksi kytkee sen kielon pois Autosta eikä takaisin käännä.
Vastavalossa vanha kikka on ylivalottaa 1,5-2 aukkoa. Tosin digikameroiden automatiikat voivat muuttaa tätä. On huomattava, että ylivalotettaessa tausta ainakin palaa puhki.
Opettele käyttämään kameran histogrammia.- 19+19
on myös lukenut kirjoitti:
”Henkilökuvissa valotus mitataan aina kasvoista - aina.”
– joopa joo ja kuvattavien kasvot on ”harmaakortti” aina
oletus on, että valoisuuserot on suunnilleen pienet kasvojen molemmin puolin
– onpa huima oletus
Automaattisalama ei korjaa väärin mitattua valotusta. Salama toimii ohjeenaan pelkästään aukko ja kuvakulma, ja antaa sen mukaan valoa oikealla etäisyydellä olevaan kohteeseen
– mikäs automaattisalama se tuollaisia ihmeitä tekee?
Ohjeet täysautomaattivalotuksen unohtamisesta ovat oikeita.
– ja tämäkin vielä. Mikä ero on valotuksen määrässä jos käytetään ”täysautomaattivalotusta”, aukon esivalintaa (Av) tai ajan esivalintaa (Tv) – ei mitään eroa, kaikki valottavat saman verran jos mittauskohde on sama.
Miksi levittelet tuollaista huuhaa muka-tietoa?Luettu ei tarkoita että välttämättä on ymmärtänyt lukemansa. Valottaminen on valokuvauksen yksi vaativa osuus. Olet oikeassa, että harmaakortti on jota kuinkin luotettava valon mittausväline, itsellänikin on sellainen. Sen luotettavuus riippuu siitä, miten hyvin osaat sitä käyttää, asetella oikeaan kulmaan ja oikeaan valoon ja ulkokuvauksessa muistat toistaa mittauksia valon muuttuessa. Jos tästä mennään valotuksen hienouksiin, pitäisi kertoa että paras valotuksen mittaustapa on käyttää kohdistuvan valon valotusmittaria ulkona ja studiossa, ja että kuvattava kohde on hallitussa ympäristössä. En itse omista erillistä valotusmittaria. On paljon tilanteita, missä et voi käyttää noita lisätarvikkeita, koska et jostain syystä pääse kuvattavan henkilön lähelle. Sanotaan nyt esimerkkinä, että kuvaat ventovierasta ihmistä, jolta olet saanut kuvausluvan, tai kuvattava soutaa lähellä rantaa ja itse olet rannalla. Silloin on käytettävä kameran mittaria ja zoomata kasvoihin ja/tai käyttää pistemittausta. Voit mitata valon myös harmaakortista tai kämmenpohjasta, jos ne ovat samassa valossa kuin kuvattava. Kämmenpohjasta mittaus vaatii valotuksen kompensoinita. On parasta opetella valottamaan kamerassa olevan valotusmittarin avulla.Maisemakuvauksessa kameran oma vlotusmittari on paras kaveri.
Ystäväni Kallu lähti vastaan panematta kuvauskeikalle. Kallun ongelma on se, että Kallun kasvot ovat tavallista vaaleammat, huono verenkierto ehkä. Otin kuvasarjan vallitsevassa valossa [ValVal], täytesalamalla [TTL] (=automaatti) ja salama manuaaliasetuksilla [MF[. Hakasulut viittaavat liitekuvaan. Rivit A, B ja C kertovat, mistä mittasin valotuksen. Päävalo, aurinko, oli kuvattavan takana.
Kuvasin ruohikosta taivasta kohti, jotta taivas tulisi kunnolla kuviin mukaan. Rajaus on sen vuoksi ainakin portrettikuvauksen normaaliohjeista poikkeava. Kaikissa kuvissa on aukko 4.0
http://www.aijaa.com/v.php?i=004418470860.jpg
Kuvissa on esitetty suljinnopeus [S.S.] eri tilanteissa. Taivas oli pilvinen ja välillä aurinko oli pilven takana, mikä muutti valoisuusolosuhteita jatkuvasti. Siksi syntyi pieniä valotuseroja. Tuuli puhalsi myös harmaakorttini ajoittain maahan. Kamerani oli tietysti M-mode tilassa, mutta jalustaa en tällä kertaa käyttänyt.
Salamakuvat ovat mukana siksi, että niistä nähdään yksi keino valottaa taivas oikein ja etualan henkilö oikein.
Kuten sanottu, on Kallu tavallista kalpeampi, eli naama on melko vaalea. Vaaleampi kuin perinteisellä suomalaisella. Ihmisen iho on tummempi kuin Kallun vaalea luusto. Ota kuva varjossa, missä olet itse tai kaverisi ja harmaakortti. Vertaa sitten Photoshopissa Curves-työkalulla valoisuuseroja kasvojen ja harmaakortin kesken. Riippuu täysin henkilön ihon väistä ja heijastuksista, kiilloista, mutta melko tarkkaan kameran valotusmittari näkee ihon ja harmaakortin samalla tavalla. Olen kuvannut useita ihmisiä Suomessa ja ulkomailla ilman valotusmitaria tai harmaakorttia ja harmaakortin kanssa. Valkoisesta tai vaaleata päästä mittamalla kuva alivalottuu, se on selvä. Kallun tapauksessa alivalotus on 2/3 - 1 aukkoa, aika paljon.
En ole väittänyt, että kasvot on harmaakortti, mutta yhtäläisyyksiä löytyy kotimaisista kasvoista. Varsinkin pokkarikuvaajalla, joka käyttää AUTO-asetusta, ei useimmiten ole keinoja valottaa tietoisesti oikein. Kasvot on hyvä lähtökohta. Taustavalaistuissa kasvoissa ei ole suuria valoisuuseroja, jos lainkaan. Sivuvalo ja etuvalo on eria asia. Heijastimella esim. saa (ja pitää) valoisuuseroja tasoitettua. Muuten tulee sutta ja sekundaa. Kokemusta on siitäkin. Kameran AUTO-asetus päättää kaiken itse sille annettujen reunaehtojen perusteella. Jos ne ylittyvät, on kamera hukassa. Hyvä, että kysyit ! - vlotusmittari?
19+19 kirjoitti:
Luettu ei tarkoita että välttämättä on ymmärtänyt lukemansa. Valottaminen on valokuvauksen yksi vaativa osuus. Olet oikeassa, että harmaakortti on jota kuinkin luotettava valon mittausväline, itsellänikin on sellainen. Sen luotettavuus riippuu siitä, miten hyvin osaat sitä käyttää, asetella oikeaan kulmaan ja oikeaan valoon ja ulkokuvauksessa muistat toistaa mittauksia valon muuttuessa. Jos tästä mennään valotuksen hienouksiin, pitäisi kertoa että paras valotuksen mittaustapa on käyttää kohdistuvan valon valotusmittaria ulkona ja studiossa, ja että kuvattava kohde on hallitussa ympäristössä. En itse omista erillistä valotusmittaria. On paljon tilanteita, missä et voi käyttää noita lisätarvikkeita, koska et jostain syystä pääse kuvattavan henkilön lähelle. Sanotaan nyt esimerkkinä, että kuvaat ventovierasta ihmistä, jolta olet saanut kuvausluvan, tai kuvattava soutaa lähellä rantaa ja itse olet rannalla. Silloin on käytettävä kameran mittaria ja zoomata kasvoihin ja/tai käyttää pistemittausta. Voit mitata valon myös harmaakortista tai kämmenpohjasta, jos ne ovat samassa valossa kuin kuvattava. Kämmenpohjasta mittaus vaatii valotuksen kompensoinita. On parasta opetella valottamaan kamerassa olevan valotusmittarin avulla.Maisemakuvauksessa kameran oma vlotusmittari on paras kaveri.
Ystäväni Kallu lähti vastaan panematta kuvauskeikalle. Kallun ongelma on se, että Kallun kasvot ovat tavallista vaaleammat, huono verenkierto ehkä. Otin kuvasarjan vallitsevassa valossa [ValVal], täytesalamalla [TTL] (=automaatti) ja salama manuaaliasetuksilla [MF[. Hakasulut viittaavat liitekuvaan. Rivit A, B ja C kertovat, mistä mittasin valotuksen. Päävalo, aurinko, oli kuvattavan takana.
Kuvasin ruohikosta taivasta kohti, jotta taivas tulisi kunnolla kuviin mukaan. Rajaus on sen vuoksi ainakin portrettikuvauksen normaaliohjeista poikkeava. Kaikissa kuvissa on aukko 4.0
http://www.aijaa.com/v.php?i=004418470860.jpg
Kuvissa on esitetty suljinnopeus [S.S.] eri tilanteissa. Taivas oli pilvinen ja välillä aurinko oli pilven takana, mikä muutti valoisuusolosuhteita jatkuvasti. Siksi syntyi pieniä valotuseroja. Tuuli puhalsi myös harmaakorttini ajoittain maahan. Kamerani oli tietysti M-mode tilassa, mutta jalustaa en tällä kertaa käyttänyt.
Salamakuvat ovat mukana siksi, että niistä nähdään yksi keino valottaa taivas oikein ja etualan henkilö oikein.
Kuten sanottu, on Kallu tavallista kalpeampi, eli naama on melko vaalea. Vaaleampi kuin perinteisellä suomalaisella. Ihmisen iho on tummempi kuin Kallun vaalea luusto. Ota kuva varjossa, missä olet itse tai kaverisi ja harmaakortti. Vertaa sitten Photoshopissa Curves-työkalulla valoisuuseroja kasvojen ja harmaakortin kesken. Riippuu täysin henkilön ihon väistä ja heijastuksista, kiilloista, mutta melko tarkkaan kameran valotusmittari näkee ihon ja harmaakortin samalla tavalla. Olen kuvannut useita ihmisiä Suomessa ja ulkomailla ilman valotusmitaria tai harmaakorttia ja harmaakortin kanssa. Valkoisesta tai vaaleata päästä mittamalla kuva alivalottuu, se on selvä. Kallun tapauksessa alivalotus on 2/3 - 1 aukkoa, aika paljon.
En ole väittänyt, että kasvot on harmaakortti, mutta yhtäläisyyksiä löytyy kotimaisista kasvoista. Varsinkin pokkarikuvaajalla, joka käyttää AUTO-asetusta, ei useimmiten ole keinoja valottaa tietoisesti oikein. Kasvot on hyvä lähtökohta. Taustavalaistuissa kasvoissa ei ole suuria valoisuuseroja, jos lainkaan. Sivuvalo ja etuvalo on eria asia. Heijastimella esim. saa (ja pitää) valoisuuseroja tasoitettua. Muuten tulee sutta ja sekundaa. Kokemusta on siitäkin. Kameran AUTO-asetus päättää kaiken itse sille annettujen reunaehtojen perusteella. Jos ne ylittyvät, on kamera hukassa. Hyvä, että kysyit !”Luettu ei tarkoita että välttämättä on ymmärtänyt lukemansa.”
– olet ilmeisesti lukenut alan oppaita ymmärtämättä niitä. En jaksa oikoa kaikkia höpötyksiäsi mutta tässä pari esimerkkiä.
”Sanotaan nyt esimerkkinä, että kuvaat ventovierasta ihmistä, jolta olet saanut kuvausluvan, tai kuvattava soutaa lähellä rantaa ja itse olet rannalla”
– mistäs ihmeestä sihen ventovieraaseen tai ”lähellä rantaa” tulee eri määrä valoa kuin kuvaajaan tai ”rannalla”?
Kohdistuva valo mitataan suuntaamalla mittari kohti valonlähdettä, näissä tapauksissa ilmeisesti aurinkoa jos on päivä (yöllä kai kohti kuuta). Mistä siis tulee esim se, että sinne veneeseen paistaa eri aurinko kuin rannalla?
”… et jostain syystä pääse kuvattavan henkilön lähelle”
Sulla on nyt mennyt pahasti puurot ja vellit sekaisin.
Se on näätsen tuo aurinko niin kaukana, että on ihan yhdentekevää oletko kameran vai kohteen luona mittaamassa kohdistuvaa valoa!
Kohdistuvaa valoa mitataan kohteen paikalla vain silloin kun valonlähde on hyvin lähellä kohdetta. Pääsääntöisesti on ihan yhdentekevää onko mittaaja kohteen lähellä vai ei kunhan mittari kohdistetaan valonlähteeseen n. samalta suunnalta ja etäisyydeltä.
Ensi kerralla kun kuvaat sitä ”soutaa lähellä rantaa ja itse olet rannalla” niin anna se mittari soutajalle ja pyydä häntä kertomaan mitä mittari näyttää kun et näemmä itse ymmärrä.
”useita ihmisiä Suomessa ja ulkomailla ilman valotusmitaria”
– et ilmeisesti ymmärrä mitään valon mittaamisesta, mutta esität asiantuntijaa ja olet mittailut ihan ulkomaillakin ilman mittari ?
Saako siitä jotakin (sadistista) nautintoa kun ”syöttää” vääriä tietoja aloittajalle? - hukassa on!
19+19 kirjoitti:
Luettu ei tarkoita että välttämättä on ymmärtänyt lukemansa. Valottaminen on valokuvauksen yksi vaativa osuus. Olet oikeassa, että harmaakortti on jota kuinkin luotettava valon mittausväline, itsellänikin on sellainen. Sen luotettavuus riippuu siitä, miten hyvin osaat sitä käyttää, asetella oikeaan kulmaan ja oikeaan valoon ja ulkokuvauksessa muistat toistaa mittauksia valon muuttuessa. Jos tästä mennään valotuksen hienouksiin, pitäisi kertoa että paras valotuksen mittaustapa on käyttää kohdistuvan valon valotusmittaria ulkona ja studiossa, ja että kuvattava kohde on hallitussa ympäristössä. En itse omista erillistä valotusmittaria. On paljon tilanteita, missä et voi käyttää noita lisätarvikkeita, koska et jostain syystä pääse kuvattavan henkilön lähelle. Sanotaan nyt esimerkkinä, että kuvaat ventovierasta ihmistä, jolta olet saanut kuvausluvan, tai kuvattava soutaa lähellä rantaa ja itse olet rannalla. Silloin on käytettävä kameran mittaria ja zoomata kasvoihin ja/tai käyttää pistemittausta. Voit mitata valon myös harmaakortista tai kämmenpohjasta, jos ne ovat samassa valossa kuin kuvattava. Kämmenpohjasta mittaus vaatii valotuksen kompensoinita. On parasta opetella valottamaan kamerassa olevan valotusmittarin avulla.Maisemakuvauksessa kameran oma vlotusmittari on paras kaveri.
Ystäväni Kallu lähti vastaan panematta kuvauskeikalle. Kallun ongelma on se, että Kallun kasvot ovat tavallista vaaleammat, huono verenkierto ehkä. Otin kuvasarjan vallitsevassa valossa [ValVal], täytesalamalla [TTL] (=automaatti) ja salama manuaaliasetuksilla [MF[. Hakasulut viittaavat liitekuvaan. Rivit A, B ja C kertovat, mistä mittasin valotuksen. Päävalo, aurinko, oli kuvattavan takana.
Kuvasin ruohikosta taivasta kohti, jotta taivas tulisi kunnolla kuviin mukaan. Rajaus on sen vuoksi ainakin portrettikuvauksen normaaliohjeista poikkeava. Kaikissa kuvissa on aukko 4.0
http://www.aijaa.com/v.php?i=004418470860.jpg
Kuvissa on esitetty suljinnopeus [S.S.] eri tilanteissa. Taivas oli pilvinen ja välillä aurinko oli pilven takana, mikä muutti valoisuusolosuhteita jatkuvasti. Siksi syntyi pieniä valotuseroja. Tuuli puhalsi myös harmaakorttini ajoittain maahan. Kamerani oli tietysti M-mode tilassa, mutta jalustaa en tällä kertaa käyttänyt.
Salamakuvat ovat mukana siksi, että niistä nähdään yksi keino valottaa taivas oikein ja etualan henkilö oikein.
Kuten sanottu, on Kallu tavallista kalpeampi, eli naama on melko vaalea. Vaaleampi kuin perinteisellä suomalaisella. Ihmisen iho on tummempi kuin Kallun vaalea luusto. Ota kuva varjossa, missä olet itse tai kaverisi ja harmaakortti. Vertaa sitten Photoshopissa Curves-työkalulla valoisuuseroja kasvojen ja harmaakortin kesken. Riippuu täysin henkilön ihon väistä ja heijastuksista, kiilloista, mutta melko tarkkaan kameran valotusmittari näkee ihon ja harmaakortin samalla tavalla. Olen kuvannut useita ihmisiä Suomessa ja ulkomailla ilman valotusmitaria tai harmaakorttia ja harmaakortin kanssa. Valkoisesta tai vaaleata päästä mittamalla kuva alivalottuu, se on selvä. Kallun tapauksessa alivalotus on 2/3 - 1 aukkoa, aika paljon.
En ole väittänyt, että kasvot on harmaakortti, mutta yhtäläisyyksiä löytyy kotimaisista kasvoista. Varsinkin pokkarikuvaajalla, joka käyttää AUTO-asetusta, ei useimmiten ole keinoja valottaa tietoisesti oikein. Kasvot on hyvä lähtökohta. Taustavalaistuissa kasvoissa ei ole suuria valoisuuseroja, jos lainkaan. Sivuvalo ja etuvalo on eria asia. Heijastimella esim. saa (ja pitää) valoisuuseroja tasoitettua. Muuten tulee sutta ja sekundaa. Kokemusta on siitäkin. Kameran AUTO-asetus päättää kaiken itse sille annettujen reunaehtojen perusteella. Jos ne ylittyvät, on kamera hukassa. Hyvä, että kysyit !”Vertaa sitten Photoshopissa Curves-työkalulla valoisuuseroja ”
ihan höpönhöpöä
ei Curves paletilla mitään mitata vaan sillä säädetään toistokäyrää
”on ymmärrys hukassa. Hyvä, että kerroit!” - 19 + 19
hukassa on! kirjoitti:
”Vertaa sitten Photoshopissa Curves-työkalulla valoisuuseroja ”
ihan höpönhöpöä
ei Curves paletilla mitään mitata vaan sillä säädetään toistokäyrää
”on ymmärrys hukassa. Hyvä, että kerroit!”Väitit lukeneesi (mitä?). Et selvästi ole ymmärtänyt tähän asti lukemaasi.
* Mitä se histogrammi kuvaa? Mikä se on? Mieti vähän. *
* Jos myös osaat soveltaa, tiedät miten curves-työkalua voi hyödyntää. Ei sillä pelkästään säädetä *
Minusta voisit opetella ymmärtämään lukemaasi ja jos on kysyttävää, kysy. Vastasin, kun jatkat itkuasi tähän tyyliin. En viitsi sanoa enempää. - hukassa on!
19 + 19 kirjoitti:
Väitit lukeneesi (mitä?). Et selvästi ole ymmärtänyt tähän asti lukemaasi.
* Mitä se histogrammi kuvaa? Mikä se on? Mieti vähän. *
* Jos myös osaat soveltaa, tiedät miten curves-työkalua voi hyödyntää. Ei sillä pelkästään säädetä *
Minusta voisit opetella ymmärtämään lukemaasi ja jos on kysyttävää, kysy. Vastasin, kun jatkat itkuasi tähän tyyliin. En viitsi sanoa enempää.”Vertaa sitten Photoshopissa Curves-työkalulla valoisuuseroja ”
– no selitäppä sinä minulle tyhmälle miten ”Curves työkalulla” voi verrata valoisuuseroja?
”Mitä se histogrammi kuvaa?”
– yleisesti ottaen histogrammi kuvaa tilastollista jakaumaa graafisesti
– digiuvan histogrammi kuvaa pikseleiden kirkkausarvojen jakautumaa tai/ja värien kirkkausarvojen jakautumista kanavakohtaisesti (ns. RGB-malli). Histogrammin korkeus on suoraan verrannollinen kirkkausarvon kanssa.
– histogrammi viittaa PhS:ssa Levels-palettiin eikä sillä ole mitään tekemistä Curves-paletin kanssa.
– säätämättömän digikuvan Curves paletissa on aina suora viiva (lineaarinen toisto), se ei siis esitä mitään valoisuuseroja!
Saatko jotakin nautintoa väärien tietojen levittämisestä? - hukassa on!
hukassa on! kirjoitti:
”Vertaa sitten Photoshopissa Curves-työkalulla valoisuuseroja ”
– no selitäppä sinä minulle tyhmälle miten ”Curves työkalulla” voi verrata valoisuuseroja?
”Mitä se histogrammi kuvaa?”
– yleisesti ottaen histogrammi kuvaa tilastollista jakaumaa graafisesti
– digiuvan histogrammi kuvaa pikseleiden kirkkausarvojen jakautumaa tai/ja värien kirkkausarvojen jakautumista kanavakohtaisesti (ns. RGB-malli). Histogrammin korkeus on suoraan verrannollinen kirkkausarvon kanssa.
– histogrammi viittaa PhS:ssa Levels-palettiin eikä sillä ole mitään tekemistä Curves-paletin kanssa.
– säätämättömän digikuvan Curves paletissa on aina suora viiva (lineaarinen toisto), se ei siis esitä mitään valoisuuseroja!
Saatko jotakin nautintoa väärien tietojen levittämisestä?ps.
Olen edelleen sitä mieltä, että sinulla on PhotoShopin käsitteet (puurot ja vellit) pahasti sekaisin.
Arvaan, että luulet kuvan histogrammia Curves työkaluksi. Jos näin on niis se selittäisi osan esittämistäsi järjettömyyksistä
- kiitos vastauksista
kiitos paljon neuvoista!
täytyykin alkaa lukemaan noita käyttöohjeita....harvoin täällä saa näin nopeasti vastauksia ja asiallisia semmoisia. :)- 02o
Lueskelin vielä manuaalia netistä
Hyvät neuvot löydät manuaalin sivulta 134
Tummaihoisuuteen on ”lääke” 135 sivulla Jos haluat kaiken kamerastasi irti, kannattaa ladata chdk firmislaajennus.Kyseinen hack tuo uusia ominaisuuksia, kuten valotuksen haarukoinnin sarjakuvauksessa. Ohjelma ei pysyvästi muuta kameraa vaan ladataan erikseen joka kerta (manuaalisesti tai automaattisesti).
http://chdk.wikia.com/wiki/SX10
- 02o
oops tuo unohtui:
Eli EV-SÄÄDIN vaikuttaa valotusaikaan ja aukkoon ? ymmärsinkö oikein?
– EV säädin vaikuttaa kennolle tulevan valon määrään tai/ja kennon herkkyyteen (ISO) tekemistäsi valinnoista riippuen.
Av-tilassa säädin voi vaikuttaa vain valotusaikaan tai/ ja ISO-arvoon (auto ISO)
Tv-tilassa säädin voi vaikuttaa vain aukkoarvoon (1/f) tai/ ja ISO-arvoon (auto ISO)- 02o
ps.
Tuolla WB:n Galleriassa
https://picasaweb.google.com/111522764413300439856/PERSPEKTIIVI#5639222157199958386
on esimerkki miten voit aukon valinnalla (Av) vaikuttaa terävyysalueeseen (kohteen taustaan)
- kiitos vastauksista
OK....suuret kiitokset taas!
-pitääkin opiskella vähän enemmän näitä kamera-asioita..
http://www.canon.fi/you_connect/kuvauskurssit/index.asp
^ Löysin Canonin sivuilta tommosen yksinkertaisen kuvauskurssi-kokoelman.
Alankin opiskella noita kameran perusasioita...ja käyttöohjeita... - chdk ja raw
tässä ketjussa jo aiemmin mainittu CHDK kannattaa hyödyntää.
pääset ottamaan kuvia RAW muodossa, kuvan jälkisäätömahdollisuudet paremmat.
http://chdk.wikia.com/wiki/SX10
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Moikka rakas
Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa6516483Mitä tapahtunut
Poliiseja monta autoa+panssariauto Porista kpäähän päin tänään klo n.20 kuka hurjistunut ?384417HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa2972587- 1351888
Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan
Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.1311533Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?
Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon3891486- 141309
Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä
Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E101263Onko PS kaaoksessa?
Kuinka pahasti kulissit heiluu? Tulenarka aihe? Kyllähän vaalitappio toisensa jälkeen on vakava paikka, mutta jospa P76972- 115955