Kateus toisia kohtaan

Miksi ihminen kadehtii toista? En voi vaan käsittää miksi ei voi olla iloinen toisen puolesta, edes silloin kun ei tunne kateutensa kohdetta. Mikä siinä on ongelma jos toisella on asiat hyvin ja pystyy hankkimaan, saamaan, nauttimaan.

Onko se pois itseltä vai mikä mättää? Onko kateellisella ihmisellä edes omaa elämää? Onko vaikeaa keskittyä itseensä ja perheeseensä jos aika menee manatessa muita? Käsittämätöntä! Saako tällä kateudella sitten itselleen hyvän elämän? EI! Jos käyttäisi aikansa keskittyen oman elämänsä parantamiseen, voisi tulla jotain saavutuksiakin, vai mitä =)

On aivan oikein sanoa, että hanki elämä. Jos aikansa kuluttaa kytäten muita, ei voi koskaan saada itse mitään. Ja jos kohde on elvistelevä, ei kannata antaa sitä iloa, että kadehtii tätä.

Koska te kateelliset hankitte sen verran aikaa asian miettimiseen, että huomaatte olevanne todellakin yhteiskunnan pohjasakkaa. Siitä lähtee kiusaaminen (myös kouluissa), välinpitämättömyys, rikollisuus, uhma kaikkia normeja vastaan jne. Lapset oppivat meiltä aikuisilta.

Myöhemmin vikistään kuinka nuoret ovat kauheita eivätkä noudata minkäänlaisia sääntöjä eikä ole käytöstapoja ym. Kenen syy?

Odotankin nyt mielenkiinnolla kunnon vastaiskua vanhemmilta joihin palikka osui =) ja miksei myös sinkuilta. Näitähän riittää....