Moderni fysiikka - onko noviisilla mitään toivoa suorittaa?

"Fysiikan asiantuntijat ja gurut, mitä olette mieltä - voiko alla olevista vaatimuksista suoriutua tentissä ja oppia ko. asiat parin kuukauden aikana? Varsinkin jos ei ole aikaisemmin lukenut mitään fysiikkaa?"

Eipä täällä taida asiantuntijoita olla guruista puhumattakaan. Entisenä opettajana voin vastata, että listasi on pitkä ja monitasoinen. Heitän kommentteja, mutta kuten erään oluen mainoksessa "älä ota tätä vakavasti"


Kurssin suoritettuaan opiskelija:

1. osaa erityisen suhteellisuusteorian, kvanttimekaniikan, kiinteän aineen fysiikan, sekä ydinfysiikan perusteet;

- Riippuu aivan, mitä perusteilla tarkoitetaan. Kuten varmasti hyvin ymmärrät, niin jo kohta yksi kattaa hyvin laajan ja vaikeatajuisen fysiikan kentän. Onko perusteissa kyse terminologian ja yleisimpien lainalaisuuksien tuntemisesta vai enenmmästä, on melko ratkaiseva kysymys.

2. osaa päättää, milloin systeemiä tai annettua ongelmaa on kuvattava kvanttimekaanisesti ja milloin riittää klassinen tarkastelu;

- Tämä on paljon selkeämmin rajattu, mutta vaatii ymmärrystä kvanttimekaanisen ja klassisen fysiikan rajapinnasta. Ex opettajana sanoisin tavoitetta hyväksi ja selkeästi määritellyksi. Hämärän raja saattaa toki löytyä tästäkin, jos haluaa saivarrella.

3. osaa päättää, milloin kinematiikan probleemassa on käytettävä suhteellisuusteoriaa ja milloin riittää epärelativistinen (klassinen) tarkastelu;

-Taas hyvä tavoite, vaikka tarkka rajanveto onkin hankalampi. Se riippuu oikeastaan siitä, kuinka suuri virhe lopputuloksessa sallitaan.

4. osaa soveltaa opittuja asioita yksinkertaisissa probleemoissa;

-Ympäripyöreä palstantäyte.

5. osaa kertoa miten aineen eri olomuotojen makroskooppiset ominaisuudet selittyvät atomi- ja molekyylitason ominaisuuksista ja miten näitä ominaisuuksia voidaan mitata;

-Vaikea ja laaja aihealue. Osin tieteellekin käsittääkseni hämärää aluetta. Vaatisi mielöestäni tarkempaa rajausta. Kai teille on annettu kurssimateriaali. Sen perusteella kun vastaa, luulisi riittävän.

6. osaa kertoa millä eri tavoin kiinteä aine pysyy kasassa ja millaisia hilarakenteita luonnosta löytyy;

-Molekyylisidokset eivät ole ylivoimaisia. Vetäviä voimia. (heh)

7. osaa kertoa mitä eroja on eristeillä, puolijohteilla ja johteilla sekä mistä nämä erot johtuvat;

-Peruselektroniikkaa. Ei kovin vaikeaa, vaikka kvanttifysiikan puolelle sekin taitaa mennä. Turtonin "Kvanttipiste" kertoo perusteista melkoisen helpolla tavalla.

8. osaa kertoa mikä on nykyfysiikan mukainen kuva atomiytimen rakenteesta sekä ymmärtää mitä fissio ja fuusio tarkoittavat ja miten ne liittyvät energian tuotantoon.

Ytimen rakenne ei liene ylivoimainen. Ei myöskään fuusio ja fissio. Jos tässä ei ole knoppia, tämä tuntuu Aku Ankka kysymykseltä joihinkin muihin verrattuna.


Kiitos vastauksesta jo etukäteen:)

"Aikaisemmin mitään fysiikkaa"
Mitä tarkoitat? Kai sinulla edes lukion fyssa on takana, jos tuolaiseen tenttiin lähdet?
Vaikeus ja se riittääkö aika riippuu kokonaan vaatimustasosta. Intensiivisellä kahden kuukauden opiskelulla aihealueesta saa varmasti jonkinmoisen yleisnäkemyksen. Tuolla rajauksella tentistä voi tietysti tehdä sellaisen, ettei vuosikaan välttämättä riitä.
Voitko kertoa, missä moinen tentti ja minkä tason opiskeluun liittyy?

Ps. Kuten kirjootin. Älä ota tätä vakavasti.

Kiitoksia. Yllä oleva oli siis kurssin tavoitteet - alla on yksi esimerkki tentti muutaman vuoden takaa. Nyt kun tuota kirjoittelin niin alkoi jo usko loppua.

Kyseessä DI-opinnot, lukiossa lyhyt fysiikka vuosikymmenten takaa :D

Tässä tenttikyssäreitä - onko vaikeita oppia jos matikka on jotenkuten hallussa? Ja jos ei kaikkiin tarvitse vastata niin teoriallakin saa muutamaan vastauksen? Haaveena läpipääsy:)




1. Hiukkasen liike-energia on yhtäsuuri kuin sen lepoenergia. Millä nopeudella hiukkanen liikkuu?

2. Natriumin irroitustyö on 2,3 eV. Mikä on suurin mahdollinen valon aallonpituus, joka kykenee saamaan aikaan valosähköisen ilmiön? Kuinka suuren liike-energia fotoelektronit korkeintaan saavat, kun natriumia valaistaan 200 nm:n säteilyllä?

3. Hiukkanen pääsee liikkumaan x-akselilla pisteiden x=0 ja x=1 välillä, jolloin sen aaltofunktio on w(x)=ax. Muualla w=0. Mikä on todennäköisyys, että hiukkanen on pisteiden x=0.45 ja x=0,55 välillä? (HUOM. en saanut oikeaa merkkiä – w:ltä näyttää..)

4. Kuvitellun yksi-elektroniatomin energiatasolle n=1 päättyvän spektrisarjan neljän ensimmäisen viivan aallonpituudet ovat 120 nm, 100 nm, 90 nm ja 84 nm. Spektrisarjan aallonpituuksien alaraja on 80 nm. Määrää viiden alimman energiatason energiat elektronivolteissa sekä konstruoi energiatasokaavio.

5. Platinan K-absorptioraja on 15,8 pm ja K-sarjan spektriviivojen aallonpituudet ovat 18,8 pm (K alfa), 16,4 pm (K beta) ja 15, 9 pm (Ky). Konstruoi platinan röntgenspektriä vastaava energiatasokaavio.

6. Alumiinin valenssi on 3. Sen FCC-hilan hilavakio on 0,4047 nm. a) Määrää alumiinin johde-elektronien tiheys b) Mikä on alumiinin Fermi-energia? c) Mikä on Fermi-energiaa vastaava elektronien nopeus? d) Mikä on em. elektronien de Broglie`n aallonpituus?

7. Tee selkoa yleistä suhteellisuusteoriaa tukevista havainnoista.

8. Kvanttimekaniikan perusolettamukset.

9. Selitä a) vetyatomin kvanttiluvut b) Heisenbergin epätarkkuusperiaate c) Zeemannin ilmiö d) Fluoresenssi-ilmiö e) Fermi-energia

Niin ja vielä jos joku täällä osaisi noihin kysymyksiin vastata niin olisin todella kiitollinen!

Saatat päästä tentin läpi jollakin huonolla numerolla. Yleensä se tarkoittaa että tärpit osui mutta et tiedä aiheesta juurikaan. Kiinnitä huomiota opintopisteisiin/opintoviikkoihin. Jos kokonaisuus on alle 8 opintopistettä (nyrkkisääntönä 1 opintopiste = 1 viikko (40 h)) opiskelua, ja tarvittavat lähtötiedot on niin saatat jopa asian ymmärtää.

No tuota, fysiikan opinnot yliopistoissa tietysti tähtää tuollaiseen perustason fysiikan ymmärtämiseen. Ehkä voisimme puhua tarkoittamasi osaamisen laajuudesta, että se olisi esim. LuK:n oppiarvoa vastaava tietotaso. LuK:n "tutkinto" on 120 opintoviikkoa eli laskennallisesti fysiikan opiskelijoilta menee tuon tietämyksen saavuttamiseen 120 työviikkoa eli yleensä kolme opiskeluvuotta. Toki tuossa on joitakin kieliopintoja ja joitakin muita yleisiä opintoja, mutta muut näistä on katsottu olevan juuri tuon tietämyksen tarvittavia tukitietoja tai sitten itse asiaa (no, on tuossa vielä joku tutkielma, jonka laajutta en nyt jaksa tarkistaa), niin voimme arvioida, että opiskelijalta menee vähintään 100 viikkoa siihen, että hän saavuttaa ko. tason.

>

Mitäs luulisit ?

Jep, tuskin olet niin suuri lahjakkuus, että pystyisit oppimaan asiat kahdessa kuukaudessa kun oikeasti lahjakkailla ihmisilläkin menee useampi vuosi.

Tällä palstalla on tietysti juuri Sinun kaltaisiasi tyyppejä, joilla ei ole mitään fysiikan tuntemusta, mutta jotka kuvittelevat hallitsevansa asian täydellisesti - jopa huippututkijoita paremmin. Älä Sinä kuitenkaan sorru tuollaiseen megalomaniaan.

Noh, googletin tuon kurssin, niin se on ilmeisesti aivan aivan pintaraapaisu itse asiaan (lähinnä siis aiheen esittelyä), jonka laajuus on 6 opintopistettä. Tämä tarkoittaa n. neljän viikon työtä, joten kyllähän se pitäisi fysiikkaa tuntemattomaltakin sujua parissa kuukaudessa - mutta siis miten syvällistä tuntemusta tuossa tarkoitetaan, on eri asia. Ei Sinusta tule fysiikan asiantuntijaa pelkästään tuollaisen pikkukurssin suoritettuasi. Hienoa tietysti on, jos Sinulla on kiinnostusta aihetta kohtaan. Mene ihmeessä kurssille.

Heh! - Kiitos "kehittävästä" vastauksestasi.

Nimenomaan ei ole tarkoitus tullakaan fysiikan asiantuntijaksi vaan suorittaa pakollinen täydentävä aine (joku fysiikan kurssi), jotta saan DI opintoni loppuun aivan toiselta alalta.

Alalta, jolla ei ole mitään tekemistä fysiikan kanssa mutta kun DI:llä pitää olla fysiikkaa suoritettuna..

Onko vika yliopistossa vai missä kun tällästä tuubaa joutuu opettelemaan vaikka opinto-ohjelma on jotain ihan muuta.

Mitäs kuule luulisit?

Heh heh.

Muuten vain ""1 opintopiste = 1 viikko (40 h)) ""
eikö tämäkin ole muuttunut ja 1 v = 1,5 p

Noh, mietitään ankarasti kaikkia näitä kommentteja. Ja yritän nyt kaikesta huolimatta kuitenkin tuota Modernia fysiikkaa koska se on ainoa alue fysiikassa, joka kiinnostaa edes vähäsen.

Moderni fysiikkahan ei ole ainoa vaihtoehto vaan tarjolla olisi myös mm. aalto- ja valo-oppi vaihtoehtona. Helpompaa kenties mutta ei mitään motivaatiota.

Kiitoksia kuitenkin kaikennäköisistä kommenteista - jotenkin kommentointien laatutaso vastaa hyvin ennakkokäsityksiäni alan "asiantuntijoista".

Näkemiin ja kiitos vielä kerran vaivastanne:)

xxxopiskelij(j)a
"Muuten vain ""1 opintopiste = 1 viikko (40 h)) ""
eikö tämäkin ole muuttunut ja 1 v = 1,5 p"


Joo, tämäkin on jo 3 vuotta vanha muutos, että voi siitäkin päätellä mistä lähtökohdista kommentoidaan :D

"Joo, tämäkin on jo 3 vuotta vanha muutos, että voi siitäkin päätellä mistä lähtökohdista kommentoidaan :D"

Pitääkö kommentoijan mielestäsi olla korkeakoulun oppilas tai opettaja voidakseen tietää asiasta? Jospa neljä vuotta sitten opintonsa päättänyt DI:kin sentään jotain tietäisi.
Kommentistasi voi päätellä, millä tasolla looginen ajattelusi on :D

Jees,

pyydän nöyrimmästi anteeksi, että en älynnyt aloitusviestissäni kertoa koko opiskeluhistoriaani. Tämä johtuu vain siitä, että olin toisilla keskustelufoorumeilla tottunut erilaiseen vastaanottoon.

Lisäksi pahoittelen, että vastoin kaikkia periaatteitani provosoiduin ilkeistä, typeristä ja vähättelevistä vastauksista.

Oli tuolla alussa muutama ihan normaalikin vastaus, kiitos niistä.


Loogisin terveisin: KTT ja kohta myös DI Modernilla fysiikalla varustettuna.