Okei, Häyrys Veikko on tuohtunut siitä, että kunnan luottamushenkilöillä ja kuntalaisilla olisi huomattavasti tärkeämpiäkin keskustelun aiheita kuin uuden, mahdollisesti syntyvän "suurkaupungin" nimi.
Häyrynen on aivan oikeassa, mutta kun luin Ylästakunnasta Lammin Heikin kirjoituksen tuohon nimikeskusteluun liittyen, tuli mieleen porilainen kaverini. Hän on jo 15 vuotta puhunut Kanosta, Parkanosta puhuessaan.
"Millanen sää Kanossa?".
" Meekkö Kanoon tänään" jne.
Minua se on aina huvittanut, mutta itseasiassa se täyttäisi hyvin nuo Lammin asettamat kriteerit. Lyhyt, ytimekäs ja sekä Kankaapääläiset, että Parkanolaiset löytävät siitä jotain tuttua. Jämiläiset ehkä eivät, mutta so what. Mikä tärkeintä, se taipuu myös jenkin suussa.
Häyrynen on aivan oikeassa, mutta kun luin Ylästakunnasta Lammin Heikin kirjoituksen tuohon nimikeskusteluun liittyen, tuli mieleen porilainen kaverini. Hän on jo 15 vuotta puhunut Kanosta, Parkanosta puhuessaan.
"Millanen sää Kanossa?".
" Meekkö Kanoon tänään" jne.
Minua se on aina huvittanut, mutta itseasiassa se täyttäisi hyvin nuo Lammin asettamat kriteerit. Lyhyt, ytimekäs ja sekä Kankaapääläiset, että Parkanolaiset löytävät siitä jotain tuttua. Jämiläiset ehkä eivät, mutta so what. Mikä tärkeintä, se taipuu myös jenkin suussa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Luin myös kyseistä juttua ja ihmettelen suuresti, että rahaa hakataan moisiin nimiselvityksiin, vaikka mitään lopullista päätöstä aiheesta ei ole. Kun kuntaliitosta ei synnykkään, niin raha menee täysin hukkaan.
Eihän nimiselvitys ole mitään maksanut. Vaapaaehtoistyötä se on ollut. Kuntalaiset on tehnyt ehdotukset ja äänestää nimistä.
Nimi- ja vaakuna-asiat ovat toissijaisia. Tässä liitoksessa ei vaakuna muodosta ongelmaa: Kummankin kaupungin vaakunassa on samanlainen mänty sinikeltaisella taustavärityksellä. Jämijärvellä on pääskyset. Joten luonnollisesti pääskynen tai kaksi lentää männyn vieressä. Enemmän se Ikaalisten airot riitelee ja on riidellyt neuvotteluissa liitoksesta ja yhteistoiminta-alueesta. Ikaalinen on juuri hieman isompi ja emäpaikkakunta, joka kokee etuoikeudekseen olla vetäjä. Parkanoa ja Kankaanpäätä yhdistää se että ollaan niitä perimmäisiä pohjoisia paikkakuntia ollaan sitten oltu Satakunnassa tai nyt Pirkanmaalla. Asenne on neuvotteluissa toinen kuin noilla vanhoilla Ikaalisilla ja H-kyröllä mutta ehkä se muuttuu kun uusi kunta on isompi kun molemmat yhteensä. Tähän mennessä käydyissä neuvotteluissa I:n ja H-K:n kanssa Parkanolla ei kuitenkaan ole ollut sananvaltaa vain alistujan osa.
Hyviä olivat nimiehdotukset Kyrö, Kyrönkangas, Hämeenkangas, Kyrönlinna. Vanha yhteinen emäpitäjämme Kyrö ja maastoa kuvaava lisänimi. Tuo linna on taas karjalan ja eestin kielessä synonyymi sanalle kaupunki. Voidaan sitten pudottaa vaikka Kyrönkangas tai Kyrönlinna nimistä loppuosa pois ja jää pelkkä Kyrö kun saadaan Ikaalinen ja/tai H-kyrö mukaan.
Jos nyt päädytään ettei perusteta uutta kuntaa niin se on vain lykkäävä päätös sillä seuraavan 10 vuoden aikana kuitenkin tehdään sama päätös. Nyt vain saadaan kannustinrahoja ja -tukia ja myöhemmin ei. Rokan sanoin on parempi ottaa etutikki.
Kun tuo päätös tehdään suuntaan tai toiseen niin sitten ajankohtaistuu tuo nimi-asia. Hyvä on että saadaan nimi joka yhdistää ja jolla on historiallinen tausta. Samoin on menetelty Akaassa ja Sastamalassa. Siinä on se viisaus että se yhdistää kuntia, jotka ovat joskus kuuluneet näitten pitäjien alla eikä sulje pois niitä kuten jos valitaan joku kylän, kunnanosan tai luonnonmuodostelman nimi. Viisas oli päätös ettei oteta minkään nykyisen kunnan nimeä. Ikaalinen ei ollut näin vastaantuleva vaan oltaiisiin oltu automaattisesti Ikaalista näitten lopputuotteitten airojen kanssa.
Minun ehdotukseni olisi Poru, sillä poruhan siitä syntyy jos tuo kuntaliitos toteutuu. Nimi on lisäksi lyhyt ja ytimekäs, niin kuin Lammi toivoi..
Uuden kunnan nimenä Kyrönkangas ja Kyrönlinna ovat parhaimmat. Siinä on sekä emäpitäjän nimi ja aluetta yhdistävät luonnonmuodostelmat (Hämeen, Pohjan ym. kankaat). Myös Suomen merkittävimpien ensimmäisten maanteitten Kyrönkankaan kesä- ja talvitien miellejohde on myös hyvä. Tämä oli aikansa 3-tie tai oikeastaan merkittävämpikin tie. Tätä tien mukaisesti pitkin se Pirkan hiihto hiihdetään Kankaanpäästä Tampereelle. Kyrönlinna nimi on hyvä silloin kun halutaan korostaa uuden kunnan kaupunkiluonnetta esim Hämeenlinna, Savonlinna, Tallinna. Hyvän nimen tulee olla historiallinen ja kuntia sitova. Brändääjät puhuvat hyvästä tarinasta. Se luo yhteenkuuluvaisuutta, eikä sulje pois myöhemmin mukaan tahtovia esim. Akaan ja Sastamalan seudulla on menetelty näin mikä on viisasta. Kun kuntamme voi jonakin päivänä käsittää huomattavan osa emäpitäjäämme,jos kuntaministerin tahto toteutuu niin voimme sitten jättää loppuosan nimestä ja olemme alkuperäisessä Kyrössä, joka on myös sopevan lyhyt ja ytimekäs tehokkuutta vaativaan nykyaikaan. Ääkköset ovat myös eksoottisia muualla maailmassa joten nimi erottuu myönteisesti.
Kaikkein huonoin vaihtoehto on nimi joka sulkee pois osan tai kokonaan muun kunnan, millä ei ole historiallista sidettä tai se johtaa mielleyhtymiin jotka ovat takaperoisia. Esim kylännimet Suurimaa, Niinisalo, tai yksittäinen luonnon muodostelma Pohjankangas, Hämeenkangas, Jämi jne. Jämissä on myös se huono puoli että se viittää jäämään, "jämään", mikä tietysti Jämi on jääkauden tuote ja jäänne.
Kyrönkangas
Hämeenkankaan ja Pohjankankaan yhdistävä historiallinen nimi ja reitti, tuttu nykyisinkin vanhan Kyrönkankaantien nimestä. Kyrönkankaantien kesätie kulkee Jämijärven ja Kankaanpään kautta, talvitie myös Parkanon kautta, joten yhdistää paikkakuntia. Osoittaa logistiikan merkitystä jo keskiajalla: Kyrönkangasta ja tietä pitkin asutusvirta kulki Hämeenkyröstä Etelä Pohjanmaalle. Viittaa alueen vanhaan nimeen Kyrö.
Kyrö
Alueen keskiaikaisen suurpitäjän nimi. Keskus Hämeenkyrö/Viljakkala, keskeistä aluetta nykypitäjät Hämeenkyrö, Viljakkala, Ikaalinen, Parkano, Kihniö, Kankaanpää, Honkajoki, Karvia ja Jämijärvi. Pyhän Henrikin legendassa (n. 1290) Kyrö kristittyine asukkaineen mainitaan kahdesti. Ulottui Etelä Pohjanmaalle Kyrönjokisuuhun (vanhastaan Kyröläisten joen suu), jonne siirtyi asutusta ja nimistöä.
Kyrönlinna
Uudismuodoste; fantasianimi. Viittaa lähinnä Kihniön ja Parkanon rajalla olevaan Linnankylään, joka on saanut nimensä läheisestä Linnajärvestä (ent. Nurmijärvi). Historiallisesti ko. järven rannalla sijaitsi vanha eräsija (yksinäistalo), jonka omisti 1500-luvun alkupuolella Niilo Jaakonpoika Linna (Haapanen, nyk. Parkanon Yliskylästä). Karviassa sijaitsi 1630-luvulta kankailla ja Kyrönkankaantiellä kulkua vartioinut Kyrön skanssi eli linnake.