Näyttää siltä, että "kunnon" avomeriveneissä masto menee lähes aina kannen läpi. Sen sijaan monessa meillä suositussa edullisessa veneessä masto on tuettu kannelle. Onko tuolla jotain käytännön merkitystä?
Masto kannen läpi vai ei?
pirkka66
39
2066
Vastaukset
- sdf asdf asdf333
Kannen läpi menevä masto on tukevampi ja/tai se voidaan tehdä ohuemmasta putkesta yhtä tukevaksi, kevyemmäksi ja paremmin trimmattavaksi. Läpi menevän haittapuolena on hankalampi maston pystytys/lasku ja vettä tuppaa tulemaan sisään maston kautta enempi tai vähempi. Joissain tilanteissa kannella seisova masto antaa vähän enemmän vapausasteita sisustuksen layoutiin. Käytännössä ero on peruspurjehtijalle varsin pieni. Periaatteessa läpi menevä on "parempi" purjehduksellisesti, kannella seisova on usein vähän yksinkertaisempi ja helpompi rikata. Täytyy toki muistaa, että rikissä on paljon muitakin ominaisuuksia kuin kannen läpi / kannella. Saalinkien kulma ja määrä näistä keskeisimmät.
- 32
Olen eri mieltä tuosta "hankalammasta pystytyksestä ja laskusta". Mielestäni nimenomaan kannen läpi menevä on helppo. Kun sen saa jalkaansa solahtamaan, ei ole mitään kiirettä vanttien ja staakien kanssa. Kannella seisovan voi päästää nosturista vasta sitten, kun neljään suuntaan on jotain harusta kiinni.
- djttdhjjjjjjjjjjjjjj
Läpimenevä helpompi laskea ja nostaa ,rikata huonoa kondessivesi ja tuppaa vuotaa ja kiilaus joskus hankalaa.
- Edward se ja se
Kannella oleva heloppo nostaa ja laskea ja rikata eikä vuoda vettä sisään!
- 5356677
Jos haluaa saada keulavantin tiukaksi, pitää taaksepäin suunnnatuissa saalingeissa vetää sivuvantiin todella tiukalle. 30 jalkaisissa veneissä on sellainen vääntö mastossa, että minua ainakin rasittaisi stressata, että kestääkö kannella seisosvan maston alapään kiinnitys.
Toisaalta meillä suosituissa kesämökeissä ei juurikaan välitetä kuinka tiukalla vantit ovat, kunhan pysyy masto pystyssä ja keulavantit notkuvat kesämökkien kryssiessä reippaassa tuulessa kuten myöskin alapuolen vantit ovat löysät.
Sittten ihmetellään jos rullatulla rullajennillä ja notkolla olevalla keulavantilla luovikulmaa on jotain 45 astetta tosituulesta, kun se cruiser racereissa kunnon keulapurjeilla on 38 asteen luokkaa.
http://www.orc.org/images/orc/certificates/Certificate polars.jpg- rikin kireys
Taisit tehdä aivan vääriä yleistyksiä. Itselläni on ollut monia veneitä, joissa masto meni kannen läpi. Nyt on toppirikattu, jossa masto seisoo kannella eikä etustaagi todellakaan ole löysä! Sen voi kiristää takastaagin pumpulla. Ei edes välistaagi ole löysä (kutteririki). Alavantteja on kaksi kummallakin puolella. Lisäksi on normaalit ylä- ja välivantit (tuplasaalinkinen masto, saalingit suoraan sivuille).
Se miten kukin on trimmannut mastonsa koskee kaikkia veneitä. Toki veneissä ja rikeissäkin on suuria eroja niinkuin kippareissakin. Joissakin veneiussä runko on liian joustava eikä rikiä saa kireäksi. Joissakin on taaksepäin sojottavat saalingit, joissakin sivuille. Se ei taida riippua siitä onko masto kannella vai kannen läpi.
Oletko muuten nähnyt, että kannella seisovan maston jalka olisi pettänyt etustaagin kiristämisen takia? Itselläni on se käsitys, että mastoja on menetetty enemmänkin sen takia, että staagit ja vantit ovat olleet liian löysällä tai vanttiruuvista on puttunut sokka. Olipa masto kannella tai kannen läpi, rikin on oltava sen verran kireällä ettei masto pumppaa aallokossa eikä keulastaagi hetku kryssiessä. - 2+8
rikin kireys kirjoitti:
Taisit tehdä aivan vääriä yleistyksiä. Itselläni on ollut monia veneitä, joissa masto meni kannen läpi. Nyt on toppirikattu, jossa masto seisoo kannella eikä etustaagi todellakaan ole löysä! Sen voi kiristää takastaagin pumpulla. Ei edes välistaagi ole löysä (kutteririki). Alavantteja on kaksi kummallakin puolella. Lisäksi on normaalit ylä- ja välivantit (tuplasaalinkinen masto, saalingit suoraan sivuille).
Se miten kukin on trimmannut mastonsa koskee kaikkia veneitä. Toki veneissä ja rikeissäkin on suuria eroja niinkuin kippareissakin. Joissakin veneiussä runko on liian joustava eikä rikiä saa kireäksi. Joissakin on taaksepäin sojottavat saalingit, joissakin sivuille. Se ei taida riippua siitä onko masto kannella vai kannen läpi.
Oletko muuten nähnyt, että kannella seisovan maston jalka olisi pettänyt etustaagin kiristämisen takia? Itselläni on se käsitys, että mastoja on menetetty enemmänkin sen takia, että staagit ja vantit ovat olleet liian löysällä tai vanttiruuvista on puttunut sokka. Olipa masto kannella tai kannen läpi, rikin on oltava sen verran kireällä ettei masto pumppaa aallokossa eikä keulastaagi hetku kryssiessä.Maston menetyksiä on näillä vesillä aika vähän. Itse olen nähnyt vain törmäyksestä johtuvia (kisoissa mastot osuneet yhteen tai toiseen veneen keula on osunut vantteihin). Vantin katkeaminen tai irtipääsemisestä johtuva menetys on tietenkin mahdollinen. Nähdäkseni vantit pitää olla todella löysällä, että masto on vaarassa.
Toinen seikka on millaisilla vantin kireyksillä saadaan paras suorituskyky. Ei välttämättä liian kireilläkään.
Jos veneessä on notkea rungo, vantteja ei tahdo saada, eikä pidäkään saada, niin kireälle, ettei suojanpuoli löysää. - Joakim_
2+8 kirjoitti:
Maston menetyksiä on näillä vesillä aika vähän. Itse olen nähnyt vain törmäyksestä johtuvia (kisoissa mastot osuneet yhteen tai toiseen veneen keula on osunut vantteihin). Vantin katkeaminen tai irtipääsemisestä johtuva menetys on tietenkin mahdollinen. Nähdäkseni vantit pitää olla todella löysällä, että masto on vaarassa.
Toinen seikka on millaisilla vantin kireyksillä saadaan paras suorituskyky. Ei välttämättä liian kireilläkään.
Jos veneessä on notkea rungo, vantteja ei tahdo saada, eikä pidäkään saada, niin kireälle, ettei suojanpuoli löysää.Kyllä Suomessakin mastoja katkeaa ja erittäin harvoin syynä on törmäys. Yleensä joku hela tai vantti menee poikki, mutta mastoja katkeaa myös ilman helposti paikallistettavaa syytä. Itse olen nähnyt vain yhden maston katkeamisen, joka tapahtui n. vuosi sitten ehkä 8 m/s tuulessa kesken kryssin n. 30 m päässä veneestäni ilman mitään näkyvää syytä. Maston palat kannella olevia veneitä olen nähnyt useampia. Tänä vuonna en muista edes kuulleeni katkenneesta mastosta, kun yleensä kuulen niitä 2-4 kpl/kausi.
En usko, että maston katkeamistodennäköisyys oleellisesti riippuu siitä onko se kannella vai läpimenevä. Molemmat on kuitenkin mitoitettu veneen mukaisesti. - 18
Joakim_ kirjoitti:
Kyllä Suomessakin mastoja katkeaa ja erittäin harvoin syynä on törmäys. Yleensä joku hela tai vantti menee poikki, mutta mastoja katkeaa myös ilman helposti paikallistettavaa syytä. Itse olen nähnyt vain yhden maston katkeamisen, joka tapahtui n. vuosi sitten ehkä 8 m/s tuulessa kesken kryssin n. 30 m päässä veneestäni ilman mitään näkyvää syytä. Maston palat kannella olevia veneitä olen nähnyt useampia. Tänä vuonna en muista edes kuulleeni katkenneesta mastosta, kun yleensä kuulen niitä 2-4 kpl/kausi.
En usko, että maston katkeamistodennäköisyys oleellisesti riippuu siitä onko se kannella vai läpimenevä. Molemmat on kuitenkin mitoitettu veneen mukaisesti.Ihan kuriositeetin vuoksi, ovatko nuo tuntemasi katkeamiset tapahtuneet kisoissa vai normaaliveneilyssä?
- Joakim_
18 kirjoitti:
Ihan kuriositeetin vuoksi, ovatko nuo tuntemasi katkeamiset tapahtuneet kisoissa vai normaaliveneilyssä?
Suurin osa kuulemistani on tapahtunut kisoissa, mutta varmaankin tähän vaikuttaa se, että tunnen melko suuren osan Suomessa kisaavista veneistä ja vain hyvin pienen osan pelkästään matkapurjehtivista. Näppituntumalta puolet kuulemistani maston katkeamisista on tapahtunut spinnu vedossa ja puolet kryssillä. Jälkimmäiset yleensä normaalikelissä (alle 10 m/s). Muutama vuosi sittten taisi mennä 3 mastoa Helsinki Tallinna Racessa n. 8 m/s kryssillä.
- 18
Joakim_ kirjoitti:
Suurin osa kuulemistani on tapahtunut kisoissa, mutta varmaankin tähän vaikuttaa se, että tunnen melko suuren osan Suomessa kisaavista veneistä ja vain hyvin pienen osan pelkästään matkapurjehtivista. Näppituntumalta puolet kuulemistani maston katkeamisista on tapahtunut spinnu vedossa ja puolet kryssillä. Jälkimmäiset yleensä normaalikelissä (alle 10 m/s). Muutama vuosi sittten taisi mennä 3 mastoa Helsinki Tallinna Racessa n. 8 m/s kryssillä.
Vähän arvailinkin noin; itse en ole kisaaja ja tuo 2-4 tuntui paljolta, itse olen kuullut kautta aikojen vain kahdesta veneestä, joilta on kisan ulkopuolella katkennut masto.
Matkapurjehtijoiden "perimätieto" pitää kuulemani mukaan vaarallisimpana tilanteena maston kannalta kovaa myötätuulta ja aallokkoa ja sellaisessa syntyvää vahinkojiippiä. Siksi tuo "spinnuveto" vähän hämäsi minua, mutta vissiin tarkoitat sillä yleensä myötäiseen kulkua, kisaajillahan on spinnu silloin ylhäällä paljon kovemmassakin tuulessa kuin matkapurjehtijoilla? - twtrhgdtrw746
rikin kireys kirjoitti:
Taisit tehdä aivan vääriä yleistyksiä. Itselläni on ollut monia veneitä, joissa masto meni kannen läpi. Nyt on toppirikattu, jossa masto seisoo kannella eikä etustaagi todellakaan ole löysä! Sen voi kiristää takastaagin pumpulla. Ei edes välistaagi ole löysä (kutteririki). Alavantteja on kaksi kummallakin puolella. Lisäksi on normaalit ylä- ja välivantit (tuplasaalinkinen masto, saalingit suoraan sivuille).
Se miten kukin on trimmannut mastonsa koskee kaikkia veneitä. Toki veneissä ja rikeissäkin on suuria eroja niinkuin kippareissakin. Joissakin veneiussä runko on liian joustava eikä rikiä saa kireäksi. Joissakin on taaksepäin sojottavat saalingit, joissakin sivuille. Se ei taida riippua siitä onko masto kannella vai kannen läpi.
Oletko muuten nähnyt, että kannella seisovan maston jalka olisi pettänyt etustaagin kiristämisen takia? Itselläni on se käsitys, että mastoja on menetetty enemmänkin sen takia, että staagit ja vantit ovat olleet liian löysällä tai vanttiruuvista on puttunut sokka. Olipa masto kannella tai kannen läpi, rikin on oltava sen verran kireällä ettei masto pumppaa aallokossa eikä keulastaagi hetku kryssiessä."Taisit tehdä aivan vääriä yleistyksiä. Itselläni on ollut monia veneitä, joissa masto meni kannen läpi. Nyt on toppirikattu, jossa masto seisoo kannella eikä etustaagi todellakaan ole löysä!"
1. toppirikisiä edes jotenkin myytyjä kesämökkejä ei ole valmistettu vuosikymmeniin.
2. Paljon myydyissä kesämökeissä on vuosi ollut osatakila ja saalingit taaksepäin ja näåissä pääsivuvanteilla kiristyy keulastaagi. Joissain veneissä pitää varoa ettei esim laidat väännyt sisään (semmoiset joissa ei ole vetotankoja yms ratkaisua)
- LG
Kannella seisovassa mastossa on vain yksi etu, se on halpa ja helppo tehda.
Kylla se kannen lapi meneva masto on taysin vesitiivis kun kayttaa spartightia.- molemmissa etunsa
Käytännössä tämä kehumasi vesitiiviys ei pidä paikkaansa. Maston kaulus ei ole ainoa vuotopaikka. Toinen on maston sisältä. Vaikka masto oliskin tiivistetty kannen läpiviennin (kaston kauluksen) kohdalta, se voi myös vuotaa myös maston sisältä käsin. Tätä tietysti voi yrittää vähentää tulppaamalla masto nostimien ulostulon alapuolelta. Silti mastokaapelien vierestä tahtoo vuotaa ja vettä tulee maston kautta pilssiin enemmän tai vähemmän. Se kannattaa muistaa, jos mastoa ei poista talvitelakoinnin ajaksi.
Myökään ensimmäinen väittämäsi halpuudesta ja helppoudesta tuskin pitää paikkansa. Jos kannella seisovan maston asennus on tehty merikelpoisella tavalla, täytyy kannen alla olla kunnollinen tuki mastolle. Tavallisesti se on tolppa kannesta kölipalkkiin, joskus se on toteutettu vahvalla laipiolla. Kannella seisova masto vaatii tuplat alavantit, kun kannen läpi menevässä mastossa riittää jopa yksi alavantti kummallakin puolella. Lisäksi kannella seisova masto vaatii vedenpitävän kaapeliläpiviennin kanteen. - Joakim_
molemmissa etunsa kirjoitti:
Käytännössä tämä kehumasi vesitiiviys ei pidä paikkaansa. Maston kaulus ei ole ainoa vuotopaikka. Toinen on maston sisältä. Vaikka masto oliskin tiivistetty kannen läpiviennin (kaston kauluksen) kohdalta, se voi myös vuotaa myös maston sisältä käsin. Tätä tietysti voi yrittää vähentää tulppaamalla masto nostimien ulostulon alapuolelta. Silti mastokaapelien vierestä tahtoo vuotaa ja vettä tulee maston kautta pilssiin enemmän tai vähemmän. Se kannattaa muistaa, jos mastoa ei poista talvitelakoinnin ajaksi.
Myökään ensimmäinen väittämäsi halpuudesta ja helppoudesta tuskin pitää paikkansa. Jos kannella seisovan maston asennus on tehty merikelpoisella tavalla, täytyy kannen alla olla kunnollinen tuki mastolle. Tavallisesti se on tolppa kannesta kölipalkkiin, joskus se on toteutettu vahvalla laipiolla. Kannella seisova masto vaatii tuplat alavantit, kun kannen läpi menevässä mastossa riittää jopa yksi alavantti kummallakin puolella. Lisäksi kannella seisova masto vaatii vedenpitävän kaapeliläpiviennin kanteen.Lähes kaikissa kannella seisovissa mastoissa on vain yhdet alavantit. Miksi pitäisi olla kahdet?
- jepulistajoo
Joakim_ kirjoitti:
Lähes kaikissa kannella seisovissa mastoissa on vain yhdet alavantit. Miksi pitäisi olla kahdet?
Mulla kannella seisova toppirikattu, yksillä alavanteilla babystaagilla. Pieni prependi. Kannen alla maston kohdalla tukeva palkki ja tukeva laipio.
- Kannella-
Kaikki läpiviennit veneessä pitää olla vedenpitäviä, se ei tässä tapauksessa ole mikään ongelma. Kaikki läpikannen menevät mastot tuo vettä veneeseen. Lisäksi, ne vanhemmiten kuluvat ja tulevat epäsiistin näköiseksi (monissa olen nähnyt) talvella mastotelineissä. En tiedä onko tämä maku asia, mutta itse suosin kannella seisovaa.
- kulumaa?
Enpä ole tuollaista kulumaa kannen läpi tulevissa mastoissa huomannut, en omissani, enkä muiden. Juuri kannen kohdalla voisi kuvitella kulumaa tulevan, mutta se kohtahan on täysin piilossa maston ollessa pystyssä.
Sen sijaan rakennevauriot kannessa kannelle stepattujen yhteydessä ovat tuiki tavallisia. Sen ovat vahvistaneet niin omat havainnot kuin korjaustelakan ihmisetkin. Kannen alapuolista tukea on ilmeisesti vaikea kohdistaa juuri maston voimakeskiön kohdalle, eikä maston jalalla tietenkään ole lainkaan säätövaraa. Samoin lähes väistämätön huolen aihe ovat kaapeliläpiviennit. Venetarvikekaupasta ei ole saatavana riittävän vesitiiviitä liittimiä. Veden sisäänpääsyn kannalta ne saattavat olla OK, mutta eivät toimivuuden. - tsekataan masto ym.
kulumaa? kirjoitti:
Enpä ole tuollaista kulumaa kannen läpi tulevissa mastoissa huomannut, en omissani, enkä muiden. Juuri kannen kohdalla voisi kuvitella kulumaa tulevan, mutta se kohtahan on täysin piilossa maston ollessa pystyssä.
Sen sijaan rakennevauriot kannessa kannelle stepattujen yhteydessä ovat tuiki tavallisia. Sen ovat vahvistaneet niin omat havainnot kuin korjaustelakan ihmisetkin. Kannen alapuolista tukea on ilmeisesti vaikea kohdistaa juuri maston voimakeskiön kohdalle, eikä maston jalalla tietenkään ole lainkaan säätövaraa. Samoin lähes väistämätön huolen aihe ovat kaapeliläpiviennit. Venetarvikekaupasta ei ole saatavana riittävän vesitiiviitä liittimiä. Veden sisäänpääsyn kannalta ne saattavat olla OK, mutta eivät toimivuuden.Kannella seisovan maston kaapelien läpivientiin paras ratkaisu on mielestäni hst-joutsenkaula, jonka läpi kaapelit pujotetaan. Ei vuoda! Muistaakseni ko kansihela saattaisi olla Vetuksen luettelossa. Moneessa veneessä sellainen mastokaapeleiden läpivientimutka on valmiina. Se on luotettavampi kuin kumitiivisteelliset kansihelat.
Oli masto kannella tai kannen läpi, monessa veneessä tarvitaan kaapeliläpivienti myös muille kuin mastokaapeleille (esim. takakaiteen antennit, tuuligeneraattori tai vaikka aurinkopaneelit kannella). Niitä varten kannattaa hankkia kunnolliset läpivientihelat, joita kyllä löytyy vaikkapa ulkolaisista verkkokaupoista. Joutsenkaulamallinen voisi sopia myös muille kuin mastokaapeleille. Kaikki kannen reiät ovat potentiaalisia vuotokohtia. Kannen läpi menevän masto ei ole koskaan täysin vesitiivis.
Heikosti tehdyissä rungoissa ja takiloissa näkee kaikenlaisia raskennevaurioita oli sitten masto kannella tai kannen läpi. Ei ehkä kannattaisi tehdä yleistyksiä, koska veneet ja mastot ovat niin kovin erilaisia. Minun mielestäni kannella seisovassa mastossa ei oikeastaan tarvita mastontyven säätövaraa kannessa. Mastoa voi kallistaa ilmankin. Kannen läpi menevässä mastonjalan säätömahdollisuus on oleellinen, koska maston reikä kannessa ei yleensä ole kovin väljä. Se on selvä, että kilpapurren maston "prebendiä" on vaikeampi toteuttaa, jos masto on stepattu kannelle.
Jos hankkii veneen, jossa masto on kannella, kannattanee valita sellainen, jossa masto on tuettu asiallisesti sekä kannen alta että päältä.
Minäkään en ymmärtänyt kommentoimaasi kuluma-viestiä. Alumiinimastojen ja pouomien harmit liittyvät yleensä rosterihelojen ja alumiinin väliseen korroosioon tai rasitussäröihin. Tietysti hankausjälkiä voi tulla vaikkapa löysällä pidetyistä vaijerifalleista tai mastonkauluksesta, mutta ne ovat kosmeettisia pintavikoja. - tätätää
kulumaa? kirjoitti:
Enpä ole tuollaista kulumaa kannen läpi tulevissa mastoissa huomannut, en omissani, enkä muiden. Juuri kannen kohdalla voisi kuvitella kulumaa tulevan, mutta se kohtahan on täysin piilossa maston ollessa pystyssä.
Sen sijaan rakennevauriot kannessa kannelle stepattujen yhteydessä ovat tuiki tavallisia. Sen ovat vahvistaneet niin omat havainnot kuin korjaustelakan ihmisetkin. Kannen alapuolista tukea on ilmeisesti vaikea kohdistaa juuri maston voimakeskiön kohdalle, eikä maston jalalla tietenkään ole lainkaan säätövaraa. Samoin lähes väistämätön huolen aihe ovat kaapeliläpiviennit. Venetarvikekaupasta ei ole saatavana riittävän vesitiiviitä liittimiä. Veden sisäänpääsyn kannalta ne saattavat olla OK, mutta eivät toimivuuden.Kuinka 40 -vuotias vanha liitin vaan toimii?
- arpaonni_
tätätää kirjoitti:
Kuinka 40 -vuotias vanha liitin vaan toimii?
Sattumalta.
- ei kuluttaja
tsekataan masto ym. kirjoitti:
Kannella seisovan maston kaapelien läpivientiin paras ratkaisu on mielestäni hst-joutsenkaula, jonka läpi kaapelit pujotetaan. Ei vuoda! Muistaakseni ko kansihela saattaisi olla Vetuksen luettelossa. Moneessa veneessä sellainen mastokaapeleiden läpivientimutka on valmiina. Se on luotettavampi kuin kumitiivisteelliset kansihelat.
Oli masto kannella tai kannen läpi, monessa veneessä tarvitaan kaapeliläpivienti myös muille kuin mastokaapeleille (esim. takakaiteen antennit, tuuligeneraattori tai vaikka aurinkopaneelit kannella). Niitä varten kannattaa hankkia kunnolliset läpivientihelat, joita kyllä löytyy vaikkapa ulkolaisista verkkokaupoista. Joutsenkaulamallinen voisi sopia myös muille kuin mastokaapeleille. Kaikki kannen reiät ovat potentiaalisia vuotokohtia. Kannen läpi menevän masto ei ole koskaan täysin vesitiivis.
Heikosti tehdyissä rungoissa ja takiloissa näkee kaikenlaisia raskennevaurioita oli sitten masto kannella tai kannen läpi. Ei ehkä kannattaisi tehdä yleistyksiä, koska veneet ja mastot ovat niin kovin erilaisia. Minun mielestäni kannella seisovassa mastossa ei oikeastaan tarvita mastontyven säätövaraa kannessa. Mastoa voi kallistaa ilmankin. Kannen läpi menevässä mastonjalan säätömahdollisuus on oleellinen, koska maston reikä kannessa ei yleensä ole kovin väljä. Se on selvä, että kilpapurren maston "prebendiä" on vaikeampi toteuttaa, jos masto on stepattu kannelle.
Jos hankkii veneen, jossa masto on kannella, kannattanee valita sellainen, jossa masto on tuettu asiallisesti sekä kannen alta että päältä.
Minäkään en ymmärtänyt kommentoimaasi kuluma-viestiä. Alumiinimastojen ja pouomien harmit liittyvät yleensä rosterihelojen ja alumiinin väliseen korroosioon tai rasitussäröihin. Tietysti hankausjälkiä voi tulla vaikkapa löysällä pidetyistä vaijerifalleista tai mastonkauluksesta, mutta ne ovat kosmeettisia pintavikoja.Se joutsenkaula on ainoa luotettava ja vesitiivis tapa kaapelien läpivientiin, ellei oteta käyttöön aivan toisen tyyppisiä, esim. vedenalaisliittimiä.
Mastonjalan säätömahdollisuus liittyy tosiaan prebendiin, joka taas ei ole mitenkään kilpapursiin erityisemmin liittyvä juttu. Samalla tavalla matkavene hyötyy siitä.
- "kunnon" vene ?
Mitä mahtoi viestiketjun aloittaja tarkoittaa "kunnon" avomeriveneillä. Tuli mieleen kaksi varsin suosittua pitkänmatkan venemerkkiä; ranskalaiset Ovnit ja ruotsalaiset HR:t. Muistelen, että molemmissa masto olisi kannella. Ainakin siinä maapallon kiertäneessä Ovnissa oli, johon tutustuin, oli tuplasaalinkinen masto kannella ja mm. mastotikkaat vakiovarusteena. Monessa muussakin metallirunkoisessa veneessä masto on kannella, vaikka ne on suunniteltu nimenomaan valtamerikäyttöön. Ovneissa on tietääkseni Seldenin masto kuten halparasseissakin taitaa olla. Seldenillä on monen tyyppisiä ja -hintaisia rikejä.
Ei ehkä pitäisi luokitella "kunnon" ja "ei-kunnon" veneiksi yksinomaan sen perusteella onko masto kannella vai kannen läpi.- LG
Niin... Ovni seka HR on edullisia (budjetti) veneita omissa kategorioissaan ja niissa on ne kannella seisovat seldeenin juuri kustannus syista.
- sen jo kerroit
LG kirjoitti:
Niin... Ovni seka HR on edullisia (budjetti) veneita omissa kategorioissaan ja niissa on ne kannella seisovat seldeenin juuri kustannus syista.
että jaksatkin jauhaa samaa mielipidettäsi....
- pirkka66
No ihan äkkiä tulee mieleen vaikka uusista veneistä First 35 ja X-34; lisäksi lukemattomattomat muut avomeriveneiksi suunnitellut.
Kyllähän pallon voi kiertaa kannella olevalla mastollakin, mutta tuskin Swaneissa tai Balticeissa on masto kannella. Tarkistanut en ole, mutta epäilen.
- Kannella-
No ei ole kivan näköinen kun sisällä pöydän läpi menee 30 kertaa 20 cm masto
joka takuula on esim 30 vuoden jälkeen kulunut ja hapettunut, jos se on talvet ulkona. Myös maston nostot ja laskut saattavat naarmutta sitä. Minulla menee pöydän läpi pyöreä kaunis ja kiiltävä mastontuki, josta voi kuvaansa peilata (jos kehtais), Eikä tarvitse myöskään miettiä, sitä että pöytä saisi mastohommissa hittiä, tei vesi pilaisi lakkauksen (jollaisia olen monta nähnyt tai koko pöydän,
sekä mädännyttäisi turkkilaudat. Minun veveesä ei ole koskaan pilssissä pisaraakaan vettä, joka sekin jos sitä jatkuvasti on voi aiheuttaa vaikka osmoosia, kun ei pääse kuivumaan, vaikka maissa olis vene.- kölillä
No mun masto on vasta 25 v ikäinen, mutta ei se ainakaan vielä osoita minkäänlaista näkyvää kulumaa tai hapettumaa, vaikka on ikänsä viettänyt talvet ulkosalla mastotelineessä. Ei se muuten seiso keskellä pöytääkään, ei edes salongin puolella. 70-luvun yksisaalinkiset puhelinpylväät muuten oli sitä 20x30 cm kertaluokkaa 40 -jalkaisissa.
- Pohjan läpi
Mulla menee masto pohjan läpi. Helppo reivata ja syvemmälle laskettuna käy kölinä.
- lwqhelkqwhew
Eräässä Gotland Runtissa jokunen vuosi sitten masto hyppäsi pois paikoiltaan veneessä, jossa masto kannella. Tuo voi tapahtua, jos masto rytkää merenkäynnissä. Miehistöllä tuli kova kiire mennä potkimaan mastoa takaisin paikoilleen.
Vastaavaa tuskin tapahtuu, jos masto menee kannen läpi. Masto saa yhden ylimääräisen tukipisteen kannesta, eikä maston tyvi pyri hyppimään samalla tavalla. - doupleTriplexxx
Kannen läpimenevän maston tyvi on silti myös syytä lukita yhtä hyvin kuin kannella seisovan. Kannelle saattaa tapahtua pahaa damagea jos alapää pääsee irti jalastaan.
- 14+6
Oli eräs matkakertomus jossa kannen läpi menevä masto tuli myrskyssä alas jonka seurauksena kattoon repesi suuri aukko. Miehistö pelastettiin helikopterilla.
- kölille
14+6 kirjoitti:
Oli eräs matkakertomus jossa kannen läpi menevä masto tuli myrskyssä alas jonka seurauksena kattoon repesi suuri aukko. Miehistö pelastettiin helikopterilla.
Shit happens, minkään yksittäisen tapauksen pohjalta ei kannata tehdä laajoja päätelmiä minkään ratkaisun puolesta tai vastaan. Katkeamistapausta ajatellen yleensä voisi sanoa, että hyvin usein katkeaminen tapahtuu saalinkien yläpuolelta, jolloin kannelle stepattu melko varmasti on kokonaan nurin, mutta kölille stepattuun jää vielä tumppi hätärikiksi. Yksi näkökohta monen muun ohella sekin.
- LG
14+6 kirjoitti:
Oli eräs matkakertomus jossa kannen läpi menevä masto tuli myrskyssä alas jonka seurauksena kattoon repesi suuri aukko. Miehistö pelastettiin helikopterilla.
Jos noin on kaynyt, niin kansi on kylla ollut laho tai muuten vaan liian heikko...
- doupleTriplexxx
LG kirjoitti:
Jos noin on kaynyt, niin kansi on kylla ollut laho tai muuten vaan liian heikko...
Kyllä siinä tolpassa voi olla yllättävän suuri vääntömomentti, joka kohdistuu kanteen. Tiedän yhden tapauksen maston pystytyksen jälkeen, kun vantit olivat vielä löysällä ja maston tyvi kiinnittämättä ja ilmeisesti aallon aiheuttamasta nytkäyksestä masto pomppasi jalan päältä vieden palan kantta mukanaan.
Itselläni on kaksi venettä, sekä kannen päällä ja kannen läpi olevaa mallia, joten en vastusta kumpaakaan. - kaikenlaista höpinää
doupleTriplexxx kirjoitti:
Kyllä siinä tolpassa voi olla yllättävän suuri vääntömomentti, joka kohdistuu kanteen. Tiedän yhden tapauksen maston pystytyksen jälkeen, kun vantit olivat vielä löysällä ja maston tyvi kiinnittämättä ja ilmeisesti aallon aiheuttamasta nytkäyksestä masto pomppasi jalan päältä vieden palan kantta mukanaan.
Itselläni on kaksi venettä, sekä kannen päällä ja kannen läpi olevaa mallia, joten en vastusta kumpaakaan.Oikein suunnitellussa veneessä kannen tulisi aina olla niin vahva ettei kannen läpimenevä masto vaurioita kantta jos se murtuu. Näin kertoi kerran purjemaakari. Sen sijaan olen nähnyt Hallberg Rassyn johon oli tullut pohjaan murtumia, kun kannen päällä olevaa mastoa oli ilmeisesti tiukattu liikaa, jolloin kannesta pohjaan tuleva tuki oli aiheuttanut murtumat.Tämäkään ei kuulemma ole ihan harvinaista. Näin kertoi taas eräs tunnettu suomalainen venevälittäjä.
- kyllä, mutta
kaikenlaista höpinää kirjoitti:
Oikein suunnitellussa veneessä kannen tulisi aina olla niin vahva ettei kannen läpimenevä masto vaurioita kantta jos se murtuu. Näin kertoi kerran purjemaakari. Sen sijaan olen nähnyt Hallberg Rassyn johon oli tullut pohjaan murtumia, kun kannen päällä olevaa mastoa oli ilmeisesti tiukattu liikaa, jolloin kannesta pohjaan tuleva tuki oli aiheuttanut murtumat.Tämäkään ei kuulemma ole ihan harvinaista. Näin kertoi taas eräs tunnettu suomalainen venevälittäjä.
Muu voi pitää paikkansa, mutta vantteja kiristämällä ei sitä vauriota voi tehdä. Purjehtimalla saa aina suuremman kuorman mastoon kuin vanttiruuveilla. Ainakaan minä en ole tavannut sellaista venettä, jossa leen vantit olisivat todella kireällä max kallistuksilla. Se taas tarkoittaa, että purjeen aiheuttamat kuormat ovat suuremmat kuin esijännitys. Purjehtiessa tulee tietenkin vielä aallokon aiheuttamat dynaamiset kuormat mastosta.
- LG
kyllä, mutta kirjoitti:
Muu voi pitää paikkansa, mutta vantteja kiristämällä ei sitä vauriota voi tehdä. Purjehtimalla saa aina suuremman kuorman mastoon kuin vanttiruuveilla. Ainakaan minä en ole tavannut sellaista venettä, jossa leen vantit olisivat todella kireällä max kallistuksilla. Se taas tarkoittaa, että purjeen aiheuttamat kuormat ovat suuremmat kuin esijännitys. Purjehtiessa tulee tietenkin vielä aallokon aiheuttamat dynaamiset kuormat mastosta.
Kylla se niin on etta vanttiruuvista menee kierteet ennen kuin ns. laatueneeseen saa vaurioita. Nykyaikaisissa veneissa riki kiristetaan tunkilla ja silla kylla saa veneen kuin veneen paskaksi.
On syytä huomijoida jotta masto voi viedä tilaa veneensisä salissa jos ei pidä
tolpista salongissa..sellaseenhan voi vaikka törmätä?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä652147Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille
Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?1721732Heikki Silvennoinen ( Kummeli)
Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on701418Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2441402Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2371347- 831202
Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?
Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk3421195- 1281165
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel3601143Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että3301108