Oletko ikinä ajatellut miksi olet muokkautunut
noin syvästi uskovaiseksi?
Arvioni mukaan olet jo pienestä lapsesta asti
saanut kuulla paljon kuinka jumalaa tulee
kunnioittaa ja kuinka hän on luonut ihmiset
omaksi kuvakseen. Olet elänyt raamatun oppien
mukaan, koska olet näin lähimmäisiltäsi oppinut.
Kun saavutit nuoruuden, olit kuullut
uskonnollista opetusta koko senhetkisen elämäsi
ajan, ja näin mielesi oli muokkaantunut uskomaan
vain sitä mitä sinulle oli opetettu ja sulkemaan
kaiken muun "vääräoppineisuuden" pois mielestäsi.
Oletko ikinä huomannut kuinka ihmismieli on
pysynyt lähes samanlaisena koko sen olemassaolon
ajan?
Esimerkiksi keskiajalla oltiin niin
herkkäuskoisia, että yhden ihmisen syytös toista
(yleensä naista) kohtaan riitti kylvämään koko
kylän niin vainoharhaiseen olotilaan, että he
polttivat hänet.
Oliko sattumaa että kirkolla oli tällöin suuri
valta? Ei. Ihmiset (varsinkin alempi kasti)
hakivat helpotusta elämäänsä tiedolla kuoleman
jälkeisestä elämästä. Kirkko vei heiltä rahaa ja
ruokaa tätä rauhoittavaa tietoa vastaan.
Entäpä vielä aikaisempi aika ja muut uskonnot?
Lähes jokaisessa kulttuurissa on vivahteita
uskomuksesta korkeampiin voimiin. Miksi? Koska
ihmiset ovat tarvinneet selituksen kaikelle ja
jonkun johon turvautua. Näin syntyivät jumalat ja
palvonnan kohteet.Uskonnolla on helppo selittä
miksi joku on niinkuin se on. Tarkoitusta voi
muuttaa ajanhenkeen sopivaksi kuin abstraktissa
taiteessa.
Uskonnot ovat myös ollet helppo ponnahduslauta
arvostukseen ja helpompaan elämään;
muinaisheimoissa olivat johdossa kylän päällikköt
ja heitä avustivat, tai pitemminkin ohjasivat
poppamiehet, jotka olivat "yhteydessä jumaliin".
Näin uskonnolliset johtajat käyttivät hyväkseen
älykkyyttään hallitakseen voimakkaita
päälliköitä, jotka murskasivat vastustajansa.
Ajan kuluessa uskonnot sopeutuivat
ympäristöihinsä ja tarkoituksiinsa sopiviksi.
Oli ja on vieläkin aikoja jolloin uskontoja
tungettiin ihmisten päähän jumalan pelolla ja
aikoja jolloin käytettiin hyväksi ihmisten
läheisyyden kaipuuta ja uskoa parempaan elämään.
Annoin vain joitain ajatuksiani teille. Jos ne
vaikuttivat jotenkin niin hyvä, jos eivät ei
sillä mitään väliä ole.
Älkää vain tuhlatko elämäänne pelkkään jumalan
palvomiseen ja tutkiskeluun.
Jos ja kun huomaatte myöhemmässä vaiheessa että
olettekin eläneet ihmismielen valheessa, te
murehditte niitä menetettyjä vuosia jotka
tuhlasitte uskontoihinne.
It`s only life; it`s short and meaningless. And I
will live it through. With style and joy.
noin syvästi uskovaiseksi?
Arvioni mukaan olet jo pienestä lapsesta asti
saanut kuulla paljon kuinka jumalaa tulee
kunnioittaa ja kuinka hän on luonut ihmiset
omaksi kuvakseen. Olet elänyt raamatun oppien
mukaan, koska olet näin lähimmäisiltäsi oppinut.
Kun saavutit nuoruuden, olit kuullut
uskonnollista opetusta koko senhetkisen elämäsi
ajan, ja näin mielesi oli muokkaantunut uskomaan
vain sitä mitä sinulle oli opetettu ja sulkemaan
kaiken muun "vääräoppineisuuden" pois mielestäsi.
Oletko ikinä huomannut kuinka ihmismieli on
pysynyt lähes samanlaisena koko sen olemassaolon
ajan?
Esimerkiksi keskiajalla oltiin niin
herkkäuskoisia, että yhden ihmisen syytös toista
(yleensä naista) kohtaan riitti kylvämään koko
kylän niin vainoharhaiseen olotilaan, että he
polttivat hänet.
Oliko sattumaa että kirkolla oli tällöin suuri
valta? Ei. Ihmiset (varsinkin alempi kasti)
hakivat helpotusta elämäänsä tiedolla kuoleman
jälkeisestä elämästä. Kirkko vei heiltä rahaa ja
ruokaa tätä rauhoittavaa tietoa vastaan.
Entäpä vielä aikaisempi aika ja muut uskonnot?
Lähes jokaisessa kulttuurissa on vivahteita
uskomuksesta korkeampiin voimiin. Miksi? Koska
ihmiset ovat tarvinneet selituksen kaikelle ja
jonkun johon turvautua. Näin syntyivät jumalat ja
palvonnan kohteet.Uskonnolla on helppo selittä
miksi joku on niinkuin se on. Tarkoitusta voi
muuttaa ajanhenkeen sopivaksi kuin abstraktissa
taiteessa.
Uskonnot ovat myös ollet helppo ponnahduslauta
arvostukseen ja helpompaan elämään;
muinaisheimoissa olivat johdossa kylän päällikköt
ja heitä avustivat, tai pitemminkin ohjasivat
poppamiehet, jotka olivat "yhteydessä jumaliin".
Näin uskonnolliset johtajat käyttivät hyväkseen
älykkyyttään hallitakseen voimakkaita
päälliköitä, jotka murskasivat vastustajansa.
Ajan kuluessa uskonnot sopeutuivat
ympäristöihinsä ja tarkoituksiinsa sopiviksi.
Oli ja on vieläkin aikoja jolloin uskontoja
tungettiin ihmisten päähän jumalan pelolla ja
aikoja jolloin käytettiin hyväksi ihmisten
läheisyyden kaipuuta ja uskoa parempaan elämään.
Annoin vain joitain ajatuksiani teille. Jos ne
vaikuttivat jotenkin niin hyvä, jos eivät ei
sillä mitään väliä ole.
Älkää vain tuhlatko elämäänne pelkkään jumalan
palvomiseen ja tutkiskeluun.
Jos ja kun huomaatte myöhemmässä vaiheessa että
olettekin eläneet ihmismielen valheessa, te
murehditte niitä menetettyjä vuosia jotka
tuhlasitte uskontoihinne.
It`s only life; it`s short and meaningless. And I
will live it through. With style and joy.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ihan vain pieni hypoteesi purtavaksi: jos
sattuisikin olemaan niin, että uskonto ja
uskonnot yleensä ovat hömppähömppää ja satuja
vaan ja lopulta totuus olisi niin, kuten moni
ihminen halauaisi sen olevan, eli lyhyt pieni
elämä, josta pitää nauttia niin paljon kuin ehtii
ja sitten kuolema, joka lopulta ei tunnu miltään,
koska sen jälkeen ei ole enää ihmistä joka
tiedostaisi tai muistaisi niin, jos siis
sattuisikin olemaan näin, niin eihän silloin ole
väliä uskoiko uskontojen satuihin vai ei. Elit
hyvin tai huonosti, itse nauttien tai toisia
auttaen, ei kuoleman jälkeen enää ole
ihmistajuntaa, joka sitä voisi tutkistella ja
muistella tai tajuta.
Miksi sinua siis liikuttaa se, uskooko joku
Jeesukseen ja Jumalaan vai ei saaden siitä
tyydytyksen elämäänsä? Kuoleman jälkeenhän sillä
ei ole mitään merkitystä ei sinulle eikä muille.
Ne olivat vain omia mielipiteitäni. Joskus tuntuu
turhauttavalta kun jotkut tuhlaavat lyhyen
elämänsä yhteen asiaan kokeilematta muita. Annoin
vain vihjeen, etä muutakin on kuin vain uskonto.
Voithan varmaankin saada samat "kicksit"
uskonnollisissa kokoontumisista, kuten minä saan
esimerkiksi lumilautaillessani alas
puuterilumirinteitä ja kierrellessä festareita
juhlimisen ja musiikin perässä, mutta elämyksiä
on monia ja niitä kaikkia on hyvä kokeilla
jossain elämänvaiheessa.
Toteamuksesi "Kuoleman jälkeenhän sillä ei ole
mitään merkitystä ei sinulle eikä muille" pitää
osittain paikkansa. Ei elämällä ole mitään muuta
merkitystä kuoleman jälkeen, kuin antaa jotakin
merkitsevää jälkipolvillemme. Näin ainakin monet
toivovat ja uskovat, saavuttaen mielenrauhan
ennen kuolemaansa.
Ihmisen minuudella on tarve selviytyä. Meihin
vaikuttavat pieneltäkin tuntuvat asiat:
maailmankaikkeus on kuin pelialusta, jonka päällä
me ihmiset tallustamme pelinappuloina. Jokainen
ajaa omaa tai jonkun yhteisöjen/ryhmien etuja, ja
yrittävät selviytyä hengissä. Joidenkin mieli ei
kestä paineita, ja he lopettavat pelin
itsemurhaan.
Ihmiset käyttävät huumeita, uskontoa, juhlimista,
urheilua jne nauttiakseen elämästä ja tunteakseen
olevansa jotain.
Kun alusta elämällemme tuhoutuu, syntyy uusi peli
uusilla säännöillä. Se on kiertokulkua.
Näinollen pienetkin asiat vaikuttavat yksilöihin,
kun taas kokonaisuuden kannalta ei ole merkitystä
onko mitään olemassa.
Olemme vain ihmisiä. Me muutumme ja elämme ajan
kulkiessa eteenpäin ja saavutamme tavoitteita
jotka merkitsevät jotain mielellemme. Näin
yksinkertaista se loppujenlopuksi on.
Kokeilemalla selviää mistä mailmankaikkeuden
kannalta merkityksettömästä asiasta pidät ja
nautit kaikista eniten. Älä elä vain yhden
uskomuksen ja tyylin takia/kautta.
Vain minun ajatuksiani ja neuvojani...
Life is a game we play, let´s play it well!
Hieno teksti ja mielipide, olen kyllä aika samaa
mieltä! Elämän tarkoitus...?! Jotkut palvoo
toivossa ja toinen nauttii...
Olen elänyt vuoteen 1987 uskomattoman ihmisen
"ihanaa elämää", johon mahtuu elämyksiä laidasta
laitaan.(huumeisiin ja rikoksiin en ole koskaan
sortunut)
Kun nyt vertaan elämääni 87:n jälkeen, niin kyllä
olen onnellisempi lumilautaillessani uskovaisena,
tai ajaessani esim. moottoripyörällä auringon
paistaessa.(kyllä kuule kiitättää aivan eri
tavalla, kuin ennen.)
Mielestäni myös itse olen "pienentynyt" ja osaan
arvostaa myös lähimäisiäni.
Pidän myös itseäni hihhulina, (mielelläni)mutta
kyllä minä olen oman panokseni antanut myös
yhteikunnallisessa mielessä, vähintäinkin, kuin
keskiverto suomalainen.(ja entistä menestyvämmin,
ollessani uskossa)Olen yrittäjä, joka pyrkii myös
säästämään luontoa.
Sinun ongelmasi on ettet yksinkertaiseti tiedä,
etkä voi tietää millaista on olla uskossa, koska
et ole sitä henkilökohtaisesti kokenut.
Siksi ymmärrän hyvin, tuon virheellisen
käsityskykysi sinulle itselle vieraasta asiasta.
Mutta kiitos kuitenkin mielipiteistäsi, sillä
onneksi meillä kaikilla on mahdollisuus oppia
jotakin uutta joka ainoa päivä. (jos haluamme)
Juudas sai muuten kesän ensimäiset kaksi haukeansa
nyt viikonloppuna. Kyllä luojan luoma luonto ja
kesä ovat todella kauniita. Kiitos Jumalalle!
Kuusivuotiaaksi asti, kunnes aloin ajatella myös
omilla aivoillani uskon asioita. Sitä ennen
olivat opit tulleet vanhemmilta ja muilta
sukulaisilta.
Katsos kyllä "hihhuleita" meidän suvussakin on,
ei vain niin äärimmäisiä kuin kreatonistit ja
vastaavat.
joka on selvittänyt maailmankaikkeuden ja elämän
synnyn mysteerit - jos nimittäin et ole
nojautunut ulkopuolisiin lähteisiin. Joka
tapauksessa onnea kuitenkin siihen, että olet nyt
sitten ainoa ihminen tässä asiassa.
Sivumennen kyllä itsekin kiinnostaisi tietää,
että mikä se totuus sitten on ja miten olet
tällaiseen tietoon ihan itse päätynyt?