Kuten tunnettua on, Suomessa on aina ihailtu suunnattomasti Neuvostoliittoa. Tästä on esimerkkinä ministeri Urho Kaleva Kekkosen puhe vuonna 1953 diktaattori Stalinin kuoltua.
Tässä linkki Kekkosen irvokkaaseen puheeseen:
http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4 arkisto%2F01068_3
Ei siis ole ollenkaan ihme, että KGB rahoitti Kekkosen kampanjointia.
Onko totta väite, että Suomessa ehdotettiin pidettäväksi koko maata kattava SuRuliputus isä aurinkoisen poismenon johdosta. Aikeesta luovuttiin, koska sen pelättiin jäävän torsosksi ja siten aiheuttavan nolon tilanteen tyhjine lipputankoineen.
Suomen Radiossa kyllä soitettiin tavallista vakavampaa musiikkia tuona päivänä ja maassa vallitsi oikea "maanSuRu" sillä olihan suuri Suomen ystävä juuri kuollut. Ainakin näin, mikäli Kekkosta on uskominen!
Tässä lisää löylyä aikalaismuisteloista ja edelleenkin isä aurinkoisen merkeissä:
http://www.yle.fi/player/player.jsp?id=10214&locale=
Tässä linkki Kekkosen irvokkaaseen puheeseen:
http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4 arkisto%2F01068_3
Ei siis ole ollenkaan ihme, että KGB rahoitti Kekkosen kampanjointia.
Onko totta väite, että Suomessa ehdotettiin pidettäväksi koko maata kattava SuRuliputus isä aurinkoisen poismenon johdosta. Aikeesta luovuttiin, koska sen pelättiin jäävän torsosksi ja siten aiheuttavan nolon tilanteen tyhjine lipputankoineen.
Suomen Radiossa kyllä soitettiin tavallista vakavampaa musiikkia tuona päivänä ja maassa vallitsi oikea "maanSuRu" sillä olihan suuri Suomen ystävä juuri kuollut. Ainakin näin, mikäli Kekkosta on uskominen!
Tässä lisää löylyä aikalaismuisteloista ja edelleenkin isä aurinkoisen merkeissä:
http://www.yle.fi/player/player.jsp?id=10214&locale=
Vastaukset 39
Vanhimmat
Kekkonen suhtautui myös erittäin myönteisesti Tsekkoslovakian miehitykseen. Sanoipa Kekkonen puheessaan jopa, että "Tsekkoslovakian tie on meidänkin tiemme"
Jokin raja katkeroituneen mielen kehittelemille valheille, pyydän. On sentään puhe Kekkosen kaltaisesta suurmiehestä.
Paavo Lipponenkin ihannoi sosialismia ja julisti sen
paremmuutta länsimaihin nähden, vaikka hyvin tiesi
mitä ns. sosialistimaissa puuhailtiin.
Sellainen ylistäminen oli maan tapa siihen maailman aikaan, monet itkivät Suomessakin isä Aurinkoisen kuolemaa.
Nuorella kansakunnalla on omat vaivansa, ja Urho Kekkonen on nuoruudessaan myös kirjoittanut monia pakinoita, joita ei voi nykyaikana enää pitää asiallisina.
Ei tuo vainajien ylistäminen valtiomiestasolla ole noista ajoista juuri mihinkään muuttunut. Samankaltaiset fraasit viimeaikojen presidenttienkin lausunnoissa vilisevät. Vainajan "merkitys" vain kuitataan lyhyemmin, televisio- ja radiouutisten lukijoiden suuhun sopiviksi. Harvemmin pidetään puhetta, tältä osinhan presidenttien mediastrategia on muuttunut laajemminkin.
Samoin Yleisradio on soittanut vakavaa musiikkia valtiomiesten kuolinuutisten jälkeen vuosikymmenet. Itse muistan juuri surumusiikista hyvin sen kesäisen päivän, kun Robert Kennedy murhattiin. Tosin vakavanpuoleista Yleisradion musiikkitarjonta oli valtaosaltaan siihen aikaan muutenkin. Ehkä nyt on toisin.
Kekkonen nuoli presidenttinäkin koko ajan ryssän persettä kieli ruskeana.
Urho Kekkonen teki sen mitä Suomen etu vaati, ei enempää eikä vähempää. Suomi oli hyvin onnekas, kun sai peräsimeensä Kekkosen tasoisen valtiomiehen ja kansanjohtajan.
Paavo Lipponen piti vielä 1980-luvun lopulla puheen, missä hän ylisti Neyvostoliiton kommunistista puoluetta. Sitten hän kärähti maanpetoksellisesta toimminasta juoksutamalla USA:n lähetystöön salasia papereita.
Voi tuota kaunan ja tyhmyyden määrää! No se on kepulaisten käyttövoima. siis tyhmyys. tietämättömyys, kauna ja ankara kateus siis Väyrystely ja Pekkarointi.
Paavo Lipponen oli ensimmäisiä, jota aavistivat että voi tulla sellainen tilanne, että voisimme "lännettyä" ja päästä EU.n jäseneksi.
Ellei "puhun niin totta kun voin" Anneli olisi niin törkeästi valehdellut, olisimme jo Naton jäseniä.
Paavo Vladimirov Väyrynen ei näytä ymmärtävän, ettei Neuvostoliittoa, tätä "johtavaa rauhan valtiota, joka ei ole milloinkaan hyökännyt minkään muun valtion kinppuun". Paavo Väyrynen näytti erehtymättömyytensä Väitöskirjassaan, "Suomen ulkopoliittisissa doktriineissä ei ole mitään korjaamista ainakaan 50 vuoteen" Euroopassa ei tapahdu mitään rajojen muutoksia ainakaan viiteenkymmeneen vuoteen ja blokkien välillä ei tapahdu mitään siirtymiä" nämä suuret viisaudet tämä Neuvostoliiton ja KGB:n luottomies ennusti muutama kuukausi ennen kuin Neuvostoliitto romahti ja häipyi hitorian roskakoriin.
Tietääköhän Paavo Väyrynen ja hänen hengenheimolaisensa, ettei Berliininmuuria enää ole?
Tuskimpa.
Kepulaisille Josef Stalin on edelleen yksi suurimmista esikuvista ja idoleista. Hän on heille ylittämätön sankari.
No Paavo Väyrynenkin nuoli r y s s i e n persuksia kieli ruskeana. Hän vehkeili jopa KGB:n kanssa Ahti Karjalaisen hyväksi. Ei mikään ole muuttunut.
Niin, pienenä rajakahakkana jotkut talvisotaa vieläkin pitävät. Ei muisteta mikä oli Neuvostoliiton tavoite. Se oli se, että 21.12.1939, Josef Stalinin 60-vuotispäivänä, järjestetään voitonparaati Helsingissä, missä puna-armeija antaa ylipäällikölleen lahjaksi Suomen.
Urho Kekkonen meni Neuvostoliiton hommiin jatkosodan ollessa vielä kesken. Hän oli vähällä saada kuolemantuomion maanpetoksesta, mutta sodan loppuminen pelasti hänet. Sitten hän jo uusien isäntiensä käsikassarana alkoi ajaa apinan raivolla nk. sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä, joka oli farssi.
Oli se kyllä sensortin röykytystä. Heti ensimmäiseksi hyökättiin syvälle sisämaahan lentopommittamalla siellä kaupunkeja. Eikä edes anteeksi ole pyydetty. Hitlerin Saksa sen sijaan on maksanut joillekin jonkinasteisia korvauksia.
Kekkonen piti talvisotaa Suomen aloittamana. Kekkonen halusi vahvistaa, että vale Mainilan laukauksista oli tosi.
Juuri näin! Urho Kekkonen pilkkasi avoimesti Veteraaneja ja leimasi heidät epäisänmaallisiksi.
Kekkosen luottomiehet, kuten Eino S Repo ja Matti Ruokola jatkoivat ahkerasti ja tunnolliseti kekkoslaista-stalinistista rauhantyötä ja vihankylvöä isänmaallisia voimia kohtaa.n.
Sotasyyllisyysnäytelmä oli Kekkosen riemuvoitto. Hän paranteli Hertta Kuusisen välikysymystä, johonn sitten oikeusministerinä vastasi! Olen nähnyt tämän asiakirjankopion, Urho kekkosen käsialasta ei voi erehtyä.
Sivistyneillä ihmisillä on tapana lausua muistosanat
ystävällisessä ja vainajaa kunnioittavassa hengessä.
Punikeillahan edesmenneitten solvaaminen on enemmän
sääntö kuin poikkeus.
Josef Stalin oli Kekkosen monivuotinen työnantaja. Toki hän hyvää työnantajaansa ylisti. Kekkonen oli myös Stalinia seuranneiden Neovostoliiton johtajien palveluksessa ja he rahoittivat hänen vaalikampanjoitaan sekä Keskustapuoluetta.
Niinpä. Juri Derjapin sanoi viime vuoden marraskuussa HS:lle, että Kekkosella oli hyvät suhteet neuvostovakoilun työntekijöihin.
Suomesta Neuvostoliiton osavaltiota koskaan?
Olisko Kekkosen syy?
Kekkosen syy oli, että NL pääsi vaikuttamaan Suomen sisäpolitiikkaan.
juuri näin. J.K. Paasikivi piti Neuvostoliiton Kommunistisen puolueen ja KGB:n mahdollisimman kaukana Suomen sisäpolitiikasta,Savupirtin Hiihtelijä toimi juuri päin vastoin. Hän pyysi ruplia ja sai, hän pyysi ja sai Yöpakkaset ja Noottikriisin.
Hän kertoi kuinka saunan lauteilla kertoi KGB:n miehelle ennemmin kuin kenellekkään suomalaiselle että aikoo hajoittaaan Eduaskunnan ja määrätä uudet vaalit.
Voiko olla Isänmaallisempaa mi/kepulaista kuin tämä?
Henkilö, joka poistattaa syntymäkotinsa valokuvasta savupiipun ja väittää syntyneensä savupirtissä ja sitten tämä valhe valokuvineen pannaan kansakoulukirjoihin valehtelee ja pettää kaikissa muissakin asioissa.
kepuli-kekkonen ei ainoastaan ylistänyt massamurhaajaa vaan liittoutui neukkulan mm. kanssa pyytämällä ja saamalla ruplakassan MAALAISLIITON SISÄISEN OPPOSITION NUIJIMISEEN. Näin kekkonen jatkoi kepun häpeällisiä pettämisen perinteitä kohdistamalla toimet myös omaan joukkoonsa.
Kekkonen pelasti Suomen.
Paljon pahempaa oli Halosen ehdotus Neuvostoliittoon liittymisestä.
Faktasi on törkeintä valhetta, siis kepuänkyrätotuutta. No se teille mistään mitään tietämättömille on juuri sopivaa faktaa.
Tämän väärennetyn kirjeen kirjoittaja on tiedossa.
Miten te änkyrät voitte olla noin tietämättömiä?
Joka tuollaista väittää, ei tiedä Suomen poliittisesta historiasta mitään.
Ei kai Änkyräpuoluetta niin paljon äänsetettäisi, ellei olisi kaltaisiasi typeryksiä.
Vieläkin siis haluat levittää tuota valhetta Tarja Halosesta? Se on jo moneen kertaan osoitettu paksuksi valheeksi.
Totta sen sijaan on, että Urho Kekkosen ja Maalaisliitto/Kepun vaalikampanioita rahoitettiin Neuvostolitosta. Se on moneen kertaan osoitettu faktaksi.
Urho Kekkonen ja Paavo Väyrynen ovat uskollisia KGB-vasalleja.
Se on totuus Tarja Halosesta. Hinku Neuvostoliittoon oli hänellä kova. Ottaa puniikkia päähän?
Kekkonen ja Väyrynen käyttivät KGB:tä hyväkseen, koska se oli eräs keino edistää Suomen etuja. Neuvostojärjestelmässä KGB oli konkreettinen valtatekijä, jonka sivuuttamisessa ei olisi ollut mitään järkeä.
Hannu Rautkallio löysi NL:n ja KGB:n arkistoista dokumentin, jossa todettiin KePun silloisen puoluesihteeri Korsimon anoneen ja saaneen 10 miljoonaa markaa NL:sta Kekkosen 1962 vaalikampanjan rahoittamiseen. Tuo dokumentti julkaistiin mm. tässä kirjassa:
Tsernous V. N. - Rautkallio Hannu NKP ja Suomi - Keskuskomitean salaisia dokumentteja 1955-1968 Tammi, 1992, 164 s., 1. painos
Korsimon KGB -raha-anomusjuttu on sivulla 122 ja sivulla 123 on luonnos 10 miljoona markan maksamisesta Suomen Maalaisliitolle. Ajankohta on 22.1.1962
KePu pyysi KGB:ltä vaalirahaa ja saikin 10 miljoonaa markkaa. Rautkallion 2:sta eri kirjasta löytyy tuo samainen dokumentti ja siitä "pahasta" hän lienee saanut vihamiehiltään lisänimen 1. dokumentin dosentti. Se toinen kirja taitaa olla samana vuonna ilmestynyt Novosibirskin lavastus.
Jokainen varmaan ymmärtänee, ettei Suomesta taida KePun arkistoista löytyä kuittia tuolle 10 miljoonan summalle...
Rautkallion NKP ja Suomi -kirja on hieno kirja ja jokaisen KePulaisen pitäisi lukea se! Suuttumus keskustalaisten piirissä on ymmärrettävää, kun heidän "pyhä isänsä" organisaatioineen tuleekin julki tällaisissa yhteyksissä.
Käydessään Oulussa 4.3.2008 dosentti Hannu Rautkallio esitteli kirjaansa Moskovan päiväkirja 1989–1993. Vastatessaan yleisökysymykseen tuon kohudokumentin aitoudesta hän sanoi samaisen 10 miljoonan -dokumentin olevan edelleenkin tutkijoiden saatavilla eli arkistot ei kuulemma ole kiinni, kunhan vain saa tutkimusluvan sinne!
http://www.riihi.fi/esitelmat.html
Novosibirskin lavastus. Noottikriisi 1961. Helsinki: Tammi, 1992. ISBN 951-310-023-5.
Rautkallio, Hannu & Tšernous, V. N.: NKP ja Suomi. Keskuskomitean salaisia dokumentteja 1955–1968. Helsinki: Tammi, 1992. ISBN 951-310-113-4.
Moskovan päiväkirja 1989–1993. Heijastuksia 2000-luvulle. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-3-14155-4.
Jos Kekkonen lähipiireineen (= Maalaisliitto), ottaa vastaan KGB -rahaa vaalikampanjaansa varten ja järjestelee vielä vaalikampanjansa tueksi Noottikriisin NL:sta, niin luulisi jopa nonenkin asiaa joskus ihmetelleen. Jos komukat otti rahaa NL:sta, niin sitä ei ihmettele kukaan, mutta kun "isänmaalllisena puolueena" itseään markkinoinut Maalaisliitto, sittemmin KePu / Keskusta, ottaa rahaa Suomen periviholliselta, niin kyllä sitä jo sopii hieman ihmetelläkin! Ja jos SDP:n toimintaa rahoitettiin USA:n toimesta, niin ei sekään nyt niin kaueasti hämmästytä. Asevelisosialistit sentään piti Suomen tuona aikana edes jonkinlaisessa ryhdissä verrattuna kommunisteihin ja Maalaisliittoon.
Sanomalehti Ilkan pitkäaikainen päätoimittaja, vuosina 1958-1980, Veikko "Aaretti" Pirilä, kertoo kirjassaa Sainpahan sanottua - Pohjanmaata ja politiikkaa mielenkiintoisen havainnon KePun rahankäytöstä tuohon aikaan. Pirilän kirjoittaessa kirjaansa hänellä ei liene ollut aavistustakaan KePun pimeästä kassasta.
Erityisesti mielenkiintoa herättää kirjassa usein mainittu "säätiö", joka käytteli isoja rahasummia kulisseissa halutun päämäärän saamiseksi.
Kirjan sivulla 104-105 kerrotaan mm. näin:
"Pidin välttämättömänä kertoa Ilkan lukijoille myös tästä kulissientakaisesta, puolueen sisäistä eheyttä jäytävästä raharenkaasta, jonka tiesin jo tuolloin häärivän myös Ilkan ympärillä Ilkan sisäisessä kiistassa. Olimme saattaneet tehdä havaintoja ylimääräisestä rahan kierrosta jo yhtiökokouksessa 1963, kun kokoukseen ilmestyi aivan ulkopuolisille, Ilkan piirissä tuntemattomille, myydyt ja kirjatut kahden (2) miljoonan markan osakkeet, vaikka tarjolla olleet osakkeet olivat jo aikaisemmin tulleet loppuunmerkityiksi. Johtokunta ei olluit kyseisiä osakekauppoja käsitellyt ja hyväksynyt."
Ei voi olla sattumaa tuo Aaretin kuvaus ja ajallisesti kaikki stemmaa täysin! Naapurin rahalla tehtiin Suomessa politiikkaa ja K-linjalle hankalat tahot koetettiin vaientaa monin konstein. Eipä tiennyt Aaretti elinaikanaan mistä rahasta oli kyse, sillä Rautkallion paljastus tapahtui vasta 1992.
Veikko "Aaretti" Pirilä: Sainpahan sanottua-Pohjanmaata ja politiikkaa
Wsoy, 1982, 382 s., 1. painos
Kekkosesta on tällainenkin määrittely olemassa, eli nyt pitää lainata Viljami Kalliokoskea, joka sanoi ”Urho Kekkosen politiikan ainoa sisältö on Urho Kekkonen”.
Kekkosen suhtautumista NL:oon voisi kuvata näinkin: "Lenin antoi meille itsenäisyyden ja Stalin antoi meille rauhan".
Kekkosen liikuttava puhe Stalinin kuoltua kannattaa lukea tai kuunnella YLEn Elävästä arkistosta. Tässä uudet ja toimivat linkit:
Urho Kekkosen radiopuhe 6.3.1953
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomalaiset_muistelevat_j_v_stalinia_9137.html#media=9143
http://antifasistit.blogspot.com/2009/01/suomen-pministerin-urho-kekkosen.html
"Suomen kansa ja Suomen hallitus tekevät kunniaa generalissimus Stalinin paarien ääressä."
Kyllä tällainen "10 miljoonan törkeydet" paljastanut tutkia pitäisi palkita vähintäänkin "kullalla ja mirhamilla".
Tuntuu suorastaan kornilta lukea juttuja vaikkapa "Noottikriisin ratkaisusta", jos esitetyt väittet NL:n nootin tilaamisesta ovat totta.
Sain aivan äskettäin sattumalta haltuuni Suomen Kuvalehden numeron 47. Se ilmestyi 25.11. 1961. Lehden kannessa komeilee vasemmalla Kekkonen käsi ojossa keskelle päin ja oikealla Hrutshev samoin käsi ojossa keskelle päin ja taustakuvana on NL:n kartta, jonka keskipisteenä on "Nowosibirsk". Otsikkona kannessa lukee SUOMEN KUVALEHTI ja heti sen alla päiväyksen jatkona Moskovan nootin varjossa s. 18-23.
Itse juttu on Sakari Virkkusen tekemä "Ulkoministeri Karjalaisen epäpoliittinen haastattelu", jossa Ahti ei sano sanaakaan politiikkaa tai kerro mitään kyseisestä noottikriisistä, vaan hän kertoo matkalla nähdyistä taidenäyttelyistä yms. matkatunnelmista. Toinen osa on Eila Jokelan kirjoittama kuvareportaasi "Joko painot riittävät?" eli juttu vakavailmeisistä suomalaisista puoluepoliitikoista vakuuttelemassa Paasikiven linjan pitävyyttä. Loppuosa on Novosibirskin kaupungin esittelyä. Sivulla 25 on vielä erikseen kuvallinen esittely Suomen neuvottelijat Novosibirskissä.
Suomen neuvottelijat Novosibirskissä
SK 47, 25.11.1961, sivu 25:
Tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen, 61, ulkoministeri Ahti Kalle Samuli Karjalainen, 38, suurlähettiläs Eero Aarne Wuori, 61, UM:n vt. kansliapäällikkö Eino Jaakko Hallama, 44, presidentin kanslian päällikkö Kurt-Henrik Wilhelm Westerholm, 41, presidentin vanh. adjutantti Kaarlo Olavi Leinonen, 47, tulkki Kustaa Adolf Loikkanen, 64.
Kekkosem politiikan ainoa sisältö oli Urho Kekkonen.
Kekkosem politiikan ainoa sisältö oli Urho Kekkonen.
Kekkosen politiikan sisältö oli Suomi.
Kekkonen vain tiesi, että Suomen etuja edisti kylmän sodan aikaisessa maailmassa parhaiten muuan Urho Kaleva Kekkonen, joka taitavuuttaan kykeni painostamaan jopa mahtavaa Neuvostoliittoa. Muistan kuinka Juri, Viktor ja Vladimir kukin omalla tavallaan ihailivat Kekkosen suvereenia taitoa käsitellä venäläisiä. Juuri noita kolmeakin Kekkonen manipuloi ja käytti kuin soittajavirtuoosi instrumenttiaan.
Kekkonen oli KGB-agentti. Hänen koodinimensä oli ”Timo”.
Tästäkö tuollaista keksit?
http://www.youtube.com/watch?v=gFzzOlMyvOA
Tässä tuore linkki puheeseen, jossa Urho Kaleva Kekkonen ylistää Josef Stalinia:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomalaiset_muistelevat_j_v_stalinia_9137.html#media=9143
Kekkonen kuvaa Stalinia mm. nerokkaaksi johtajaksi.
On kerrassaan naurettavaa irroittaa moralisoivasti Kekkosen puhe aikansa kontekstista.