Kun nyt ensi lauantaina alkaa taas se jokavuotinen sorsanmetsästys, niin olisiko tässä jätettävä tuo aloituspäivä sapatin vuoksi käyttämättä ja mentävä sorsajahtiin vasta viikon ensimmäisenä päivänä, sunnuntaina?
Sorsanmetsästys..
Markku Tampio
15153
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Nämä asiat päätetään Isän edessä rukousalttarilla, "mikä on minulle tärkein"!
Eilen tuttavani soitti iltapäivällä ja pyysi kirpputorille. No sanoin, että oli tarkoitus tässä mennä rukouskokoukseen, mutta jos mentäisiin yhdessä sen kirpputorin jälkeen, niin mennään.
Hain hänet vaimoni kanssa ja mentiin. Siinä tuttavani valitteli tietokone ongelmia, muttei sen enempää. Olimme kirppiksellä ja se kokousaika lähestyi tuli kaveri, että tuttava soitti, että toisi hänelle koneen. .. ts. halusi hänet heitettävän takaisin kotiina, ts. aika mutka matkaan, noin kilometreissäkin.
Voi kuinka monta kertaa hänellä on ollut maalliset tärkeämpiä, kuin sana ja rukous. Nämä molemmat kaverit on ns. uskovia, kirkonpiirissä.
Kerran olen tälle ystävälleni sanonut, että minua loukkaa se, että me olemme sopineet asioita, minä järjestän menonikin sen mukaan ja hän viimehetkellä sitten sopii muuta, ikäänkuin ei passaisi sanoa kaverille, ettei käy, olen sopinut meneväni uskovien rukousiltaan.
No sen kerran hän teki muutoksen soitti ja perui kaverin tulon.
Kun hän oli käynyt, hän iloitsi, kuinka sana oli siunannut ja ravinnut.
Eilenkin, valtaisia kultajyviä olisi tuttuni saanut, mutta tavara, se tavara ja kirppikset on aina rakkaita, vaikka mitää ei saa käsiinsä.
Siellä missä on sydämesi.. ... niin. minä haluan rukouskokouksiin, haluan kuulla sanaa, joka virvoittata arjessakin, kun päivän on saanut pulkkaansa.
Ei se ole samaa "kuunnella Norvantoa" radiosta, kuin yhteiset tilaisuudet, vaikka minullekin Norvanto on henkilökohtaisesti tuttu mies.
Eilen rukoiltiin sairaiden puolesta ja onnettomuuksissa olevien puolesta, joista oli rukousaiheet. Sekä kiitettiin Jumalan ihmeellisistä siunauksista.
Yksi rukousaihe oli nuoren leukemia äidin puolesta. Minua siunasi se, että eräs veli, jota aikoinaan sairaalan osastolla kävin katsomassa ja jota Herra auttoi, eli oli itse tämä leukemiapotilas, nousi seisomaan, kohotti kätensä taivasta kohti ja rukoili syvän rukouksen tämän leukemia äidin puolesta.
Vieläkin liikutun tuosta rukouksesta.
Rukouskokoukset on rakkaita kokouksia, istuin siinä samalla paikalla, jossa joskus sain tässä taannoin nähdä sapattikokouksessa valtaisan näyn.
Siinä kirkkorakennus hävisi ympäriltäni ja valtaisa tulinen valtaistuin oli puhukorokkeen paikalla ja katselin ikäänkuin korkeammalta alas ja näin joukon rukoilevia ihmisiä polvillaan rukoilemassa tähän tuliseen valtaistuimeen päin.
Sitten näkyni poistui, mutta kuinka se vahvisti sydäntä ja siinä samalla kerroin näystäni kokoontuneelle Herran omien joukolle siinä sapattikirkossa.
Iloitsimme suuresti. Mutta tämä aika on paha, maailma vie maailman ihmisiä viihteelle ja kirpputoreille. Ei heitä kiinnosta siunaus. Vaikka jossain vaiheessa piipahtavat vaikka rukouskokoukseen ja saavat siunauksen, he unohtavat ja mihin sydän palaa, sitä suu tunnustaa.
Niin, Markku. Isän edessä tee mitä sydän rakastaa.
Mene sorsalle tahi jaa paikkasi Herran huoneessa.
Hyvän vastauksen annoit!
Noinhan se juuri on, meillä on vapaa valinta valita seurakunnan kokouksen ja krääsän ja muiden harrastusten välillä.
Luulisi tuonne metsälle ehtivän sunnuntaiaamunakin?
Voihan Herra laittaa koetuksenkin, jos menet sydämesi vastaisesti sorsastukseen sapattina, niin mistä tiedät sen, että anetaanko sinulle enää uutta tilaisuutta mennä sapattina ylistyskokoukseen?
Mutta SINÄ päätät, ei kukaan toinen voi, eikä saa sitä tehdä puolestasi.
Älä Sinä Sirkka-Iita lärpätä joutavia ja asettele ehtoja uusiin tilaisuuksiini ylistyskokouksista..
Minä kiittelen Herraani Jeesusta siellä vitelikossa istuksiessani reppujakkaralla.. Niin etten minä siihen ylistykseen tarvitse mitään rituaalinomaisia lahkoja sapattisääntöineen ja määräyksineen..
Adventistit tottelevat enemmän johtajiensa laatiman seurakuntakäsikirjan sääntöjä ja määräyksiä, kuin keskuudessamme Elävää Jeesusta Kristusta..
Ja anna nyt Isä Jumalalle mahdollisuus tuomita minut asiassa kuin asiassa, jos hän katsoo sen kulloinkin tarpeelliseksi, äläkä itse ala "tuomaroimaan" minua..
No mitä sitten kyselet toisten mielipiteitä, jos et kestä rehellistä vastausta?
Minä ajattelin että Herra on laittanut sinun sydämellesi tämän asian kun noin kyselet toisten mielipiteitä?
Minä uskon lepopäivän olevan Jumalan asettaman ihmistä varten, kuten Jeesuskin totesi. Sillä jokainen ihminen tarvitsee lepoa ja virkistystä Jumalan sanan äärellä.
Kysyit tärkeys järjestystä ja tämä oli minun mielestä se tärkeys järjestys, jos on vara valita kahdesta. Paavalikin kehoitti pitämään tärkeänä seurakuntamme kokouksen sanomallä että: "Älkää jättäkö seurakuntanne kokousta."
Meillä on vapaa valinta valita seurakunnan kokouksen ja muiden harrastusten välillä.
Sanoit: >>>Minä kiittelen Herraani Jeesusta siellä vitelikossa istuksiessani reppujakkaralla.. Niin etten minä siihen ylistykseen tarvitse mitään rituaalinomaisia lahkoja sapattisääntöineen ja määräyksineen.
Kiitos Herralle! kyllä Jeesus on hyvä!
Aamen!
Ehdottomasti, paitsi että ei kannata mennä ollenkaan.
Tosiasia sapatista on vaan näin, että sapatti annettiin juutalaisille ikuiseksi säädökseksi, mutta juutalaisten ulkopuolella olevat pakanamaat ja kansakunnat ovat vapaat tästä säädöksestä..
Eräs israelilainen kristitty pastori, Aviel Gersh, ihmetteli Ristin Voiton 33 numerossa sitä, miksi monet maat ovat ryhtyneet viettämään sapattia, vaikka se on asetettu Jumalan omaa kansaa, israelia varten..
Ja kun juutalaiset käyttävät rukoushetkissään päässään lakkia, niin moni pakana on myös ryhtynyt käyttämään sitä. Ja tällaisia riitteihin perustuvia muodollisuuksia tämä israelilainen pastori kovasti ihmetteli..
Kyllähän sitä ihmetellä sopii, mutta Raamatun alussa jo lukee koska sapatti annettiin ihmisille, silloin ei ollut viellä yhtään juutalaista, sitten Jumala muistutti Israelin kansaa sapatin pidosta koska heiltä oli sapatti jäänyt unholaan Egyptin orjuuden aikaan.
Kymmenen käskyä jotka Jumala kirjoitti Irsaelilaisille omalla sormellaan niissä on sapatin kohdalla MUISTA eikö sekin jo tarkoita että asia on jo ollut tiedossa, mutta se on unohtunut.
Samoin on nytkin Muista on meille muistutuksena sapatin kohdalla että muistaisimme Herran sapatin kunnioittaa lepopäivänämme, emmekä sortuisi ihmiskäskyihin, tämä koskee kaikkia jotka ovat liittyneet Herraan ja rakastavat ja kunnioittavat Jumalaa ja Hänen antamaansa Sapattia.
Gersh on väärässä ja niin olet sinäkin.
No eivätkös siis israelilaiset olekaan juutalaisia? Kun sanon israelilaiset, en tarkoita Israelin valtion asukkaita, vaan Jumalan omalle kansalleen antamaa nimeä israel..
Mistä juutalaiset sitten vaelsivat luvattuun maahan, elleivät Egyptin sorrosta ja orjuudesta?
Kerropa "Muistutus Markulleki" vastaukset kysymyksiini.
Kuule "pyh!". Ennemmin minä uskon israelilaisen Aviel Gers -nimisen pastorin mielipiteisiin omasta maastaan ja maan tapakulttuurista muukalaisten keskuudessa, kuin sinunkaltaistasi puskajussia, joka et osaa muuta kuin aina ja poikkeuksetta vähätellä asiallisia aiheita sekä mielipiteitä sapatista..
Mutta ethän sinä mikään adventisti olekaan..
"Muistus Markulle"! Kyllä olet ressuikka sokee, ihmisiä kai ne juutalaisetkin on, mutta erikoisesti jahven juutalaisten kansallis-jumalan oma kansa ja oma sapatti, heille oli perintö kansallisen, eli vastaperustetun juutalaisvaltion laki sapatti, joka oli pidettävä sääntömääräisesti joka lauantai.
Maapallon syntyhistoria ei tunne mitään tuollaista sapatin viikottaista viettoa, se on yksinkertaisen ajattelemattoman mielen tuotetta, jolla ei ole minkäänlaista perustetta jolle sitä voisi sovittaa. Eihän tuolloin edes ollut aikaa, koska ei ollut tapahtumia millä aikaa olisi edes voinut mitata, viekää tyhjät puheenne pois!
No, luepa kirja uudelleen, jo ensimmäisistä hetkistä luomisessa tehtiin ajan kello.
14. Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia.
ja se seitsemäs päivä oli nimetty Jumalan pyhäksi samoilla tantereilla.
1. Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki mitä niissä on. 2. Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään. 3.
...... kuka siunasi ja pyhitti seitsemännen päivän? ....
Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään. 4. Tämä on kertomus siitä, kuinka taivas ja maa saivat alkunsa silloin kun ne luotiin. Nämä löydät 1. Moos. 1 luvusta.
Eli taidat olla Bushmannin veljepoika, joka ei usko edes Aadamin ja Eevan olemassaoloon.
ts. teidän suvussanne taitaa olla tuota tyhjänpuhumista.
Ja sitten papit kenkii pieniä lapsia! Hävetkää !!!!