Oletteko jo tutustuneet hiippakunnan uuteen rukouskirjaan? Itse ostin sen stellamariksesta ja se on pääosin hyvä. Kirja on kaunis ja käytännöllinen ja sisältää paljon hyödyllistä aineistoa. Muistan 90-luvulla lukeneeni alkuperäisversiota joka oli täynnä hindulaisia meditaatioita mutta tömä kirja ei ole enää yhtä rietas. Mielestäni on mautonta että piispa Verschurenin esipuhe on laitettu kirjaan, koska sillä halutaan vain alleviivata Verschuren-Sippo-liberaalilinjaa. Helsingin hiippakunnan todellinen piispa on ja tulee olemaan msgr Wrobel, eihän hän turhaan jättänyt julkaisematta rukouskirjaa alkuperäismuodossaan. Höpönpöppöä on luisunut mukaan uuteenkin kirjaan, esimerkiksi afrikkalaisia heimorukouksia, hereetikko Anna-Maija Raittilan lurituksia ja ihmettelen kyllä sitäkin miksi katoliseen rukouskirjaan pitää painaa Birgit Klockarsin meditaatiotekstejä. Olisiko noissa kohdissa ollut tilaa parille katoliselle perinteiselle rukoukselle? Eniten nauroin kohdalle sivulla 363, kun p. Ursulan päivän kohdalle on pantu Anja Purhosen runo! Pitäisikö itkeä vai nauraa? Eikö kirkkokahvinaisista saa tarpeeksi sunnuntaisin? Jos kyseessä olisi kunnollinen rukouskirja, olisi tässä kohdassa p. Ursulan päivän rukous messukirjasta. Kokonaisuutena kirja on ok, jos joitain kohtia peittelee korjauslakalla. Uusi painos olisi kuitenkin saatava pikaisesti. Sen voisi joku tarkistaa ja poistaa em. materiaali ja laittaa tilalle Adolph Carlingin rukouskirjan aineiston.
Rukouskirja
Markku F. Leveprinen
38571
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
No en ole tutustunut. Taidan olla sen verran konservatiivi, että en tutustukkaan ihan heti. Minulle yleensä riittää Stundenbuch taikka Liturgia delle ore taikka Kyrkans dagliga bön. Hyviä kaikki.
No et taida olla konservatiivia nähnytkään, ehkä korkeintaan neokonservatiiveja jos stundenbuchia luet. Taidat tykätä johannespaavaleista ja kath.netistä myöskin! Surullista tuollainen neokonservatismin perkeleellisiin pauloihin joutuminen.
:DD mutta yritetään nyt pysyä asiallisina.
Mitä vikaa on Stundenbuchissa? Olisiko sinusta parempi käyttää luostaripainosta?
Konservatiivisuus on relativistinen eikä absoluuttinen käsite, siksi siis ei voi sanoa, että on konservatiivi tai ei ole. Siksi sanoin, että taidan olla sen verran konservatiivi, että en ihan heti tututstu tuohon hiippakunnan rukouskirjaan.
Outoa, että kommentoti Stundenbuchia, etkä esimerkiksi Kyrkans dagliga böniä. Saahan Stundenbucheihin sentään lektionaariosat mukaan niin halutessaan.
Heitänpä tästä sivusta ihan vaan kommenttina että nuo kaikki kirjat ovat täyttä vatikaanikakkosta joka on turha kirkkokokous. sen tuloksena meillä on nolla toteutunutta suomalaista pappiskutsumusta sitten tuomo vimparin ja alasajettu kirkko rukouselämällisesti katsottuna. ei ollut carlingin aikana tällaista humppaa mitä nyt on. Adolf carling olisi manannut alimpaan helvettiin neokatekumenaalit, verschurenläiset ja muut pimputtelijat. miten voi noita protestantisoituja hetkirukouksia lukemalla pysyä uskovaisena, saati sitten pappeudessa? ei mitenkään. Turvatkaa ennen konsiliia julkaistuun aineistoon, se on katolista. ei tämä leukapartaisten liberaalien juonima uskonkarkotusliemi!
Ihan vain mielenkiinnosta kysyn, että miten se prevatikaani 2 breviaario eroaa nykyisestä esimerkiksi vaikka tämänpäivän vespereiden suhteen? Meillä normaaleilla on menossa 2 viikko ja viimesunnuntai oli 22 sunnutai ja aika "normaali", ellen sitten erehdy.
Eroaa aivan huomattavasti, eroaa erittäin Johannes XXIII:n raiskaamasta breviaaristakin (1961 luopioversio). Tänään vietettiin illalla huomista Raimundi Nonnatin duplexia I vesperissä! Suosittelen hävittämään nuo saastaiset protestunttikirjat ja palaamaan katolisuuteen! Lehmannin lapsilla ei ole toivoa, eikä se kyllä paremmin ole Liturgia delle ore -tyypeillä tai Kyrkans dagliga böönillä.
Vai niin. Minulla on papa Giovannin santiini Stundenbuchini välissä. :) Lisäksi pidän erittäin paljon hänen motostaan: "State buoni ad ogni costo".
Vaikka Lehmann näyttää monesti krapulaiselta hampilta, niin arvostan häntä suuresti. Lehmann on itseasiassa minun top 3 kardinaalin joukossa, joilla moraalista selkärankaa.
Eli siis lyhyesti: empä taida hävittää Stundenbuchejani.
Tutustuttu on, valitettavasti. Kirjan nimeksi sopisi Puolikatolinen rukouskirja. Sen verran täynnä se on kaiken maailman hömppää ja ekumeenista pikkupuuhastelua.
Monsignore Adolf Carlingin rukouskirja oli sentään katolinen.
Eikös tämän Puolikatolisen rukouskirjan takana ole muuan Hollantiin aikanaan syystä karkoitettu puolijumala, jonka takia tämän ystävien piti repiä koko hiippakunta hajalle, vaikka moisella ei ollut aikomustakaan palata pikku ystäväpiirinsä tähdeksi takaisin tänne Suomeen. Se selittääkin kaiken.
Ole kuule konservatiivinen opparilainen vaihteeksi hiljaa. Toi sun mätä äänes kyllästyttää. Pysykää siellä tiedotuskeskuksen tiloissa ja pitäkää keskenänne hauskaa.
Olin itse myös Stellassa lauantaina Pyhän Marian juhlassa ja kirja oli myynnissä hintaan 20 euroa.Nyt sen saa 25 eurolla.On hienoa,että tuot mielipiteesi kirjasta mutta älä ala kehumaan kirjaa tuoreeltaan.Odota vaikka vuosi niin palataan aiheeseen.
Birgit Klockars oli kyllä kirkkomme jäsen,varsin arvostettu sellainen. Tiedoksi vaan uudemmille vouhkaajille, jotka eivät näemmä tunne edes lähihistoriaa.
Jee jee! Oikein kirkkomme jäsen? Ohhoh. Siinäpä meriittiä kerrakseen! Sillähän sitä saadaan auktoriteettia tehdä kuolemattomia rukoustekstejä, jotka on IHAN pakko ottaa mukaan miesmuistiin ensimmäiseen katoliseen rukouskirjaan. olisi hieman tärkeämpiä tekstejäkin löytynyt. Klockars on jotenkin puolustettavissa, jos jotkut jaanusrööderiaartsit on hupunpuppumeditaatioita kirjaan vaatineet, mutta tuo yllä mainittu Purhosen Anja on kyllä ihan huippu. Ihmettelen kyllä myöskin isä Aartsin ja Szymajdan yms. SCJ-herrojen juttujen sisällyttämistä kirjaan. On otsaa, sen sanon. Hömpänpömppämietiskelytekstejä löytyy kyllä kirkkojakaupungeista ihan tarpeeksi. Ja mistä erityisesti hermostuin: Eikö siitä aartsilaisesta Neitsyt Marian litaniasta vieläkään päästy eroon? LOreton litania on mukana, mutta eikö perkule ole pitänyt tunkea se Marian seurakunnan "Neitsyt Maria, feministien äiti" -litania kirjaan kohtaan 268.
Tulen itse käyttämään rukouskirjasta sen perinteisiä, koko kirkon omaisuutta olevia rukouksia. Nämä mainitsemasi meditaatiot jäävät osaltani luultavasti kertalukemiseen.
Silti minusta on kohtuutonta, että muutama kirjoittaja edellä kutsuu joitakin rukouskirjan tekstejä lurituksiksi ja hupunpupuksi. Onko niissä mitään kirkon opin vastaista? Ei.
Meitä katolilaisia on monenlaisia. Kaikkien hartauselämä ei ole ihan samanlaista. Yhtä puhuttelee yksi tyyli paremmin, toista toinen tyyli. Pääasia että rukoillaan ja että rukoukset ovat sisällöltään katolisen uskon mukaisia.
Tällä palstalla tietyt konservatiiveiksi ilmoittautuvat haluavat itselleen monopolin siinä, miten katolilainen elää, mihin siviilisäätyyn on soveliasta kuulua, saako messun jälkeen juoda kahvia ja rupatella mukavia, keistä papeista saa pitää ja keitä kuuluu pilkata. Nyt he haluavat määrätä, miten on ja miten ei ole hyväksyttävää rukoilla.
On hienoa, että meillä on vihdoin suomenkielinen rukouskirja. On hyvä, että siitä löytyy kaikki tarpeelliset vanhat hyvät rukoukset, ja on hyvä että siinä on uudempaakin, niille jotka omaksuvat sellaisen rukousmuodon helpommin.
Eivät ne muutamat meditaatiot ole millään tavalla kenenkään tiellä eikä mistään muusta pois. Täällä on vain sellainen henki joillakin, että kaikesta pitää löytää valituksen ja ivaamisen aihetta.
Edellä olevissa viesteissä on selvästi tarkoitettu sitä, että uusi rukouskirja on hieman kuin kreikkalainen fetasalaatti, johon pannaan varmuuden vuoksi edamia kuutioina. Tuo edam on mauton ja asiankuulumaton lisä, joka on aivan turha ja pilaa alkuperäisen, oikean kreikkalaisen reseptin. Jos nyt joku Yrjö-Kaarina sattuu Peräseinäjoella pitämään edamista erityisen paljon, ei se tarkoita sitä, että kaikkiin fetaresepteihin sitä pitäisi lisätä. Sama koskee rukouskirjaa. Aartsin & kumppaneiden rukoukset kirjassa ovat juuri tuota turhaa edamjuustoa. Se voi olla hyvää yksinään, mutta ei kuulu kirjaan, jonka tarkoitus on sisältää katolisia (perus)rukouksia.
Suosittelen, että tutkimme ko. kirjan sivujen 440-442 henkilöhakemistoa rukousten kirjoittajista. Tämä nimittäin paljastaa koko totuuden. Hakemiston perusteella isä Jan Aarts (neljä rukousta) on yhtä merkittävä rukousmies kuin Avilan Teresa ja Tuomas Akvinolainen, joilla kummallakin on neljä viitettä. Ymmärrän tämän toki, ovathan monet hyvinkin mehuissaan hiippakunnassamme ko. spiritualiteetista. Birgit Klockars yltää nimensä mukaisesti samalle tasolle Birgitan , Augustinuksen, Fransiscus Assisilaisen, Thomas Mertonin, Edith Steinin ja Thomas Moren kanssa. Minun on aivan rehellisesti todettava, etten olisi osannut aavistaa hiippakuntamme tuottaneen moisia persoonallisuuksia, jotka ovat kirkkohistorian suurimpien pyhien veroisia. Olen nöyrä verschureniläisyyden edessä.
" Hakemiston perusteella isä Jan Aarts (neljä rukousta) on yhtä merkittävä rukousmies kuin Avilan Teresa ja Tuomas Akvinolainen, joilla kummallakin on neljä viitettä."
Puolijumala on itsensäkorottamisen mestari, on aina ollut!
Olen Kiljuvan jalopeuran kanssa samaa mieltä siitä, että hiippakunnassa ei saa ilmeisesti tehdä mitään muuta kuin käyttää monistuskonetta saamatta haukkuja niskaansa.
En ole tutustunut uuteen rukouskirjaan, mutta aion sen hankkia. Vanhat rukoukset pidän aarteina, uudemmat mielenkiinnolla ja Aartsin omat yhden tekijän kädenjälkenä, joista tulen joko pitämään tai sitten en.
Ne eivät kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että on erinomaista että olemme saaneet vähäiseen suomenkieliseen katoliseen peruskirjallisuuteen arvokkaan lisän. Jos on valittamista, tehkää parempi. Kopiokoneen manuaalin ymmärtäminen ilmeisesti riittää siihen.
Joka päivä ihmettelen yhä enemmän, mitä annettavaa näillä valittajilla itsellään lopulta on kirkolle. Ei yhtään mitään, vaikka Konservatiivinen sie onkin korottanut KM:n jo profeetaksikin asti :D
Näkisi vain sen sitten jossain oikeasti profetoimassa. Kyllä tänne internettiin löysiä puheita mahtuu, virtuaalioppia virtuaaliprofeetoilta.
Olen miettinyt ostaakko vaiko ei. Kiitos valaisevista kommenteista. Pitäydyn siis edelleen saksan, englannin ja eestin kielisissä rukouskirjoissa.
Onko sinun pakko käydä kirkkokahvilla nostamassa sappesi eritystä - voit saada sappikiviä suhtauumala kirkkoa palveleviin naisiin tuolla asenteella. Minä ainakin olen iloinen, että meiltä löytyy niin epähurskaita ihmisiä, jotka huolehtivat kirkkokahvitilaisuuksista. Kiitos heille - itse en enää jaksa osallistua terveydellisistä syistä.
Edellisissä viestissä ei varmaan tarkoitettu naisia jotka keittävät kahvia vaan jotka juovat sitä?
Minua häiritsee rukouskirjassa sekin, ettei siihen ole otettu mukaan rakkaan piispamme Józef Wróbelin SCJ rukousta, jolla hän pyhitti hiippakunnan ja koko Suomen Neitsyt Marian tahrattomalle sydämelle.
Koko Puolikatolinen rukouskirja haiskahtaa kovin 1970-lukulaiselta...
onpa aika ihmeellistä,etteikö mieteiskely olisi osa kristillistäperinnetä ja tätä päivää??? Mitähän ruusukko tai adoraatio ovat joita vietetään säännölllisesti kirkossamme.
Ero "entiseen" kirkkoomme ja sen nykytilaan on valtaisa. Ennen kirkossamme oli nöyrästi palvelevia pappeja,opettajia ja myös maallikoita. Nykyään kopeita itsensä nostajia ja muita halveksivia "ruhtinaita".
Olen samaa mieltä edellisn kanssa että meditaatio on osa kristilliste perinnete mutta olisi varmasti löytynyt katolisesta maailmasta juurevampaakin meditaatioaineistoa kuin Staniswaw Szymajdan tai Jan Aartsin meditaatiot!
tämä keskustelu on hyvä asia koska on ensimmäinen rukouskirja joka julkaistaan. tulin helsinkistä stella marisiin hiippakunta juhlaan ja ostin kirjan. on hyvä käydä keskustelu asiasta. minä olen itse neokatekumenaalisella tiellä ja voi sanoa että olen edennyt jo pitkän matkaa. oma näkökulma on siksi neokatekumenaalinen. on sanottava että ei ole paras rukouskirja meidän näkökulmasta koska ei reflektoi sitä kehitystä mikä on suomessa tapahtunut viime vuosina. pyhän sydämen sääntölkunta poistuu, neokatekumenaalinen tie saa tilaisuuksia uusevankelointiin eri seurakunnissa joissa ei evankeliumi ole kuultu pitkään aikaan (helsinki, oulu, jyväskylä, pian vantaa, piispa antaa tilaisuus varmaan kaikki muutkin seurakunnat parin vuoden sisällä). nyt asiaan: rukouskirja ei näytä mitään merkkiä meidän tiestämme vaikka on suomen suurimpia katolisia hengellisiä yhteisöjä! voi ihmetellä, eikä ilman syytä. perustajamme Kiko Arguëllo ja Carmen Hernandez ovat kirjoittaneet paljon kauniit laulut ja rukoukset sekä mietiskelyt joita voi ottaa mukaan kirjaan mutta ei mitään ole siellä. en ole vihainen enkä muutos haluinen mutta kysyn silti.
niin reaalipoliittinen tilanne on mitä sanot. Jyväskylä, Oulu ja Helsingin Henrik on jo neokatekumenaali liikkeen spiritualiteetin siunaavien käsien alla.
Minusta tässä hippakunnassa pitäisi mitä pikemmin ruveta miettimään, että miten niitä kotimaisia pappiskutsumuksia oikein saa. SCJ:n muuttuminen neokatekumeenehin suistaa hiippakunnan vain ojasta allikkoon. Missä ovat suomaliset hippakuntapapit hyvä piispa? Miksi mitään ei tapahdu?
Tuon edellisen viestin piti mennä tuonne alemmaksi jarmokkkk.:lle muta teknisten vaikeuksien vuoksi se lipsahti eri paikkaan.
Pitäisikö tässä ihan mennä pitämään piispalle puhuttelu, että ryhdistäydy hyvä mies.
Yleisvikaarin virkahan kyllä siirtyy Opus Deille... onko tämä nyt hyvä vai paha?
Asia on katolisen uskon näkökulmasta erittäin hyvä, koska mitä vähemmän puoliluterilaista SCJ-/helluntailaista neokatekumenaaliharhaoppia hiippakunnassamme on sitä parempi katolisuudelle. Ongelmallista on ainoastaan se että opusdeiläiset eivät uskalla toimia samalla tehokkuudella kuin esim. Espanjassa. Heidän pitäisi murskata harhaoppia (= karkottaa uudelleenkastajat ja sydänyhdistyspapit Suomesta (pitkällä tähtäimellä)), ei elää taskulämpimässä yhteiselossa sen kanssa, kuten nyt tapahtuu.
En tiedä asiata mitään, joten en voi kommentoida asiaa. Mutta isä Swiech SCJ on minusta aika pätevä pappi, vaikka onkin dehoniaani. Kuka sitten on seuraava yleisvikaari? Ehkä se on hyvä asia, jos Opus Dei rupeaa vaikuttamaan siihen, että saadaan pappiskutsumuksia. Itse en tosin tunne Opus Deitä hekilökohtaisesti, joten en ole hyvä henkilö kommentoimaan asiaa, vaikka olenkin lukenut Tien ja Jumalan ystävät. Tiessä on kyllä joitain hyviä juttuja. Itse tosin kannattaisin sitä, että maahan saataisiin omia suomalaisia hiippakuntapappeja. Itse ole valmis auttamaan Opus Deitä tässä vaikka rahallisesti tai ihan miten vain.
SCJ = 70-lukulainen leveäkravattinen tunkkaisen ruskea menneisyys, eli se siitä. Pappiskutsumuksiahan tässä maassa on vaikka muille jakaa, kun uudelleenkastajat roudaavat ulkomailta poikia paremman elintason perässä Kaluwen raunioille kasvatettavaksi. Hehän ovat hiippakuntapappeja kuten msgr Vimpari ja isä Tri. On kyllä laatu laskussa kuin lehmän häntä. Suomalaisissa hiippakuntapapeissa on se vaara ettei heidän laadustaan ole samanlaista takuuta kuin opusdeipapeissa. Olen kuullut että nousevassa polvessa suomalaisessa jälkikasvussa on liberaaleja sääntökuntalaisia tulossa, sieltä se uusi aartsilaissato vielä nousee vaikka ei muodissa olekaan. Neokonservatiivisuuttakaan ei hiippakuntapapeilta tarvita vaan täysin avointa traditionalismia ja slap-in-the-face tyyliä.
Luin edelliset viestit tästä ketjusta ja olen monissa asioissa samaa mieltä. Kirjaan on piiloitettu perinteisten katolisten rukousten sekaan kymmeniä roskarukouksia, jotka johtavat harhaan katoliselta tieltä. Mihin me tarvitsemme Anna-Maila Raittilan tai Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkkokäsikirjan rukouksia katolisessa rukouskirjassamme? Jos joku näitä haluaa eikö hän voi marssia luteruksen lapsien kirjakauppoihin ja ostaa heidän kukkaisrukouskirjoja? Miksi Jan Aarts haluaa syöttää meille tätä huttua? Eikö Pauli V:n aika ole jo ohi? Ei ole näköjään, vaan se on reinkarnoitunut ikävällä tavalla piispa Sipossa. Onhan se nähty muutenkin kun hiippakuntaamme on restauroitu vanhan vallan järjestys, laukamat ja kankaat ja jaanu-schröderit. Tällaiselle annetaan vielä piispallinen julkaisulupa!
Hyvät konservatiivikatoliset, voisitteko sanoa,mitkä ovat luotettavat saksalaiset, ruotsalaiset ranskalaiset ja englanninkieliset katoliset kustantajat?
Loyola Pressin rukouskirja vaikuttaa luotettavalta, samoin saksalaisen Herderin, Catholic Publishing Press julkaisee Lovasik'in rukouskokoelmia.
Paha sanoa, sillä itse käytän ihan perinteisiä hetkirukouskirjoja. Jos taas pitää lukea kirjoja, jotka ovat jonkin premedtatiivista tms luettavaa, niin itse luotan tässä asiassa ammattilaisiin, eli jesuiittoihin.
Miksi muutoin lukisit kaikki maailman kirjat läpi? Ei sitä sillä lailla saa loppua kirjojen lukemiselle. Tai jos et kykene ottamaan yhteyttä jesuiittoihin, mikä ei ole vaikeaa, sillä yhteystietoja on netti pullollaan, niin ota yhteyttä vaikka suoraan Opus Deihin ja varaa aika ja kysy suoraan.
Kiitos,
Siis Loyola Press.
Harrastan kieliä. Sentähden kiinnostavat nuo muutkin, kunhan vain oppi on oikea.
Ihmettelen sitäkin ettei tässä rukouskirjassa ole ripistä mitään! Ei valmistusrukouksia, ei kaavoja. Ihan käsittämätöntä! No johtuu tietty siitä että konsiilikirkosta kyseinen sakramentti on epävirallisesti deletoitu kokonaan. Kiitos vanhaliberaalit kravattipapit!
Kiitos, Sari. Onneksi voimem aina luottaa siihen, että sinä rakennat etkä revi.
Lueppa Revi siitä raamattus vähän tarkemmin ennen kuin lähdet tuomitsemaan muita:
"Repikää, niin teille rakennetaan" (Matt. 12:9-10)
"Tuomitkaa, ettei teitä tuomittaisi. Se joka teistä jättää tuomitsematta yhdenkin näistä vähäisimmistä, sille olisi parempi ettei hän olisi syntynytkään." (Joh. 5:1-2)
Onpa hyvä, että joku ymmärsi tämän aiheen yhteydessä ja sen ulkopuolelta tempaista esiin kirkkokahvitkin ja osasi valaista, että nekin ovat jotenkin ristiriidassa rukoilemisen ja uuden rukouskirjan kanssa (en kyllä vieläkään ymmärrä miten ja miksi kahvittajat piti nostaa esille, mutta ei kai mun tarttekaan ymmärtää, jos joku viisaampi kerta tietää jotta kahvitus, kyseinen kirja ja kerettiläisyys kulkevat käsi kädessä). Tiedosta viisastuneena lopetankin heti mainitunlaisen vapaaehtoistyön ollakseni kunnon katolilainen. Käyn tästedes seurakuntasalissa vain kurtistelemassa kulmiani ja tömäyttelemässä ihmisiä päähän jollakin Oikeaoppisella Kirjalla.