Siperiasta löytyi hyvin säilynyt mammutin poikanen

"Ja tosiaan, jos ajattelet, että suohon putoaminen on vain hypoteesi, niin eikö sitä ole myös vedenpaisumus ?"

Voi kyllä tosiaan on, tosin vedenpaisumus menettää tittelinsä kun havaitaan että mikään muu todiste maailmassa ei tue sitä, vaan on enemmänki sitä vastaan

"Siis suot ovat todiste vedenpaisumuksesta?"

Katsos tämä Jumalan vertaansa vailla olevassa rakkaudessaan lähettämä tappajatulva erosi kaikista muista tulvista siinä, että tämä tulva sai mammutipojat uppoamaan suohon ja kalat hukkumaan vuoren rinteille. Ilmeisesti kalat kiipesivät tulvaa pakoon vuorille ja mammutit soille?

Peruskoulutettu kirjoitti:

"Siis suot ovat todiste vedenpaisumuksesta?"

Katsos tämä Jumalan vertaansa vailla olevassa rakkaudessaan lähettämä tappajatulva erosi kaikista muista tulvista siinä, että tämä tulva sai mammutipojat uppoamaan suohon ja kalat hukkumaan vuoren rinteille. Ilmeisesti kalat kiipesivät tulvaa pakoon vuorille ja mammutit soille?

No ilmankos himalajalta löytyykin kalojen fossiileja harva se päivä.

Ei nyt sentään. Kreationistien laskutavat ovat luotettavia: voimme aina luottaa siihen että ne ovat pielessä :D

Ⱪʀԑ†uⱣԑƖƖԑ™ №⑨ kirjoitti:

Ei nyt sentään. Kreationistien laskutavat ovat luotettavia: voimme aina luottaa siihen että ne ovat pielessä :D

Meillä on kaivettu tekolampea savipeltoon.
Siinä on havaittu kummallisuus jota savikerrostuman syntyteoriat eivät selitä!
Nimittäin savi on kerrostunut isompiin jaksoihin joissa kussakin on pienkerrostumat kuin puun syyt. Isommat jaksot eriytyvät siten että niiden välissä on limainen sauma josta se lohkeaa .Isompien kerrosten paksuudet vahtelevat n.25mm -250 mm pieniä "vuosiluston" tapaisia on kussakin isommassa kerroksessa 14-22kpl.
Erikoisuus vielä näissä isoissa kerrostumissa on se, että niiden läpi kulkee kasvinjätteitä jotka ovat vain tuon ison kerroksen läpi alkaen kerrosrajasta ja päättyen seuraavaan. Kasvit ovat sekä umpirunkoisia että putkikasveja. Putkikasvin runkoja on 25mm läpimittaisia ja senämä n.3mm.
Miten nuo kasvit ovat voineet kasvaa läpi koko kerrostuman ja miksi ne eivät ole maatuneet jos ne ovat tuhansia vuosia vanhoja. Peltomme on 30m Päijänteen yläpuolella ja mäen päällä olevalla tasanteella.
Miten kerrostumiin on voinut tulla isojakin kiviä? Kiven kohdalla kerrostumat ovat koholla taipuneina. Jääkaudenjälkeinen järvi ei ole hyvä selitys, sillä missä järvessä nykyisin tapahtuu kertomani laatuisia omittuisuuksia? Kuka pudotteli kivet kerrostumiin?

äimän käkenä kirjoitti:

Meillä on kaivettu tekolampea savipeltoon.
Siinä on havaittu kummallisuus jota savikerrostuman syntyteoriat eivät selitä!
Nimittäin savi on kerrostunut isompiin jaksoihin joissa kussakin on pienkerrostumat kuin puun syyt. Isommat jaksot eriytyvät siten että niiden välissä on limainen sauma josta se lohkeaa .Isompien kerrosten paksuudet vahtelevat n.25mm -250 mm pieniä "vuosiluston" tapaisia on kussakin isommassa kerroksessa 14-22kpl.
Erikoisuus vielä näissä isoissa kerrostumissa on se, että niiden läpi kulkee kasvinjätteitä jotka ovat vain tuon ison kerroksen läpi alkaen kerrosrajasta ja päättyen seuraavaan. Kasvit ovat sekä umpirunkoisia että putkikasveja. Putkikasvin runkoja on 25mm läpimittaisia ja senämä n.3mm.
Miten nuo kasvit ovat voineet kasvaa läpi koko kerrostuman ja miksi ne eivät ole maatuneet jos ne ovat tuhansia vuosia vanhoja. Peltomme on 30m Päijänteen yläpuolella ja mäen päällä olevalla tasanteella.
Miten kerrostumiin on voinut tulla isojakin kiviä? Kiven kohdalla kerrostumat ovat koholla taipuneina. Jääkaudenjälkeinen järvi ei ole hyvä selitys, sillä missä järvessä nykyisin tapahtuu kertomani laatuisia omittuisuuksia? Kuka pudotteli kivet kerrostumiin?

Mielenkiintoisia havaintoja sinulla. Geologitkin voisivat ehkä haluta silmäillä.

"Kiven kohdalla kerrostumat ovat koholla taipuneina."

Kivi on irronnut ajelehtivasta jäälohkareesta ja pudonnut veden läpi. Kerrostuman reikä ja taipumakuvio ovat yksi parhaista jääkauden todisteista, ja niitä löytyy jopa miljardin vuoden takaisista kivistä. Koska vesi ei kannattele ja pudottele kiviä, tämä on myös yksi vedenpaisumuksen vahvoista falsifikaatioista.

Kasvijätteet eivät lahoa hapettomassa tilassa. Pohjamaan läpi ne kai harvemmin kasvavat, mutta kerrostumat voivat myös vähitellen haudata törröttäviä varsia. Mainitsemiasi pieniä vuosilustoja on parhaimmillaan laskettu jopa 10´000; isommat kerrossaumat osoittavat poikkeavia vuosia, joina ehkä on ollut paljon kasvillisuutta tai veden mukana tullutta humusta.

Pellon on tietenkin maannousu kohottanut mainitsemallesi korkeudelle.

asianharrastaja kirjoitti:

Mielenkiintoisia havaintoja sinulla. Geologitkin voisivat ehkä haluta silmäillä.

"Kiven kohdalla kerrostumat ovat koholla taipuneina."

Kivi on irronnut ajelehtivasta jäälohkareesta ja pudonnut veden läpi. Kerrostuman reikä ja taipumakuvio ovat yksi parhaista jääkauden todisteista, ja niitä löytyy jopa miljardin vuoden takaisista kivistä. Koska vesi ei kannattele ja pudottele kiviä, tämä on myös yksi vedenpaisumuksen vahvoista falsifikaatioista.

Kasvijätteet eivät lahoa hapettomassa tilassa. Pohjamaan läpi ne kai harvemmin kasvavat, mutta kerrostumat voivat myös vähitellen haudata törröttäviä varsia. Mainitsemiasi pieniä vuosilustoja on parhaimmillaan laskettu jopa 10´000; isommat kerrossaumat osoittavat poikkeavia vuosia, joina ehkä on ollut paljon kasvillisuutta tai veden mukana tullutta humusta.

Pellon on tietenkin maannousu kohottanut mainitsemallesi korkeudelle.

Kaivuutyötä on tehty parinkymmenen kerroksen läpi eli kaivanto on noin pari metriä syvää.
Missään kerroksessa ei näy kasvien juuria joten ne eivät ole kasvaneet nykyisessä paikassaan. Kummallista on, että joka kerros ylimmistä lähtien alimpiin sisältävät samanlaisia kasvinjätteitä. Isomman kerrostuman oletan syntyneen yhtenä vuonna sillä kukin kasvi on läpi koko kerrostuman. Joitakin kasveja löytyy niin, että niiden yläosa makaa kerrossaumassa.
Mutta miten on selitettävissä hienot kerrokset n'äissä isommissa. Pienet kerrokset ovat kussakin isommassa jokseenkin samankokoiset ja näköiset mutta sitten suraavassa isommassa taas omanlaisensa. Joku iso kerrostuma on vain 25mm paksu kun paksuin on jopa 25cm. Kerrosten "vuosilustojen" lukumäärä vaihtelee.
Olen ottanut kuvia erilaisista tapauksista ja kasveista muutamia näytteitä.
Kokemuksesta viisaantuneena en aio ilmoittaa mihinkään ennenkuin olen saanut lammen kokonaan valmiiksi ettei kukaan keskeytä puuhiani. Pahimmillaan joku keskeyttäisi aikomuksemme epämääräiseksi ajaksi enkä halua muiden sekoittavan aikatauluamme.
Aiemmin nimittäin samalta peltoaukealta löytyi kiviset tulipesän jäänteet 80cmn paksun savikerroksen peittämänä jossa savilaastisaumat olivat tiilettyneet ja hiiliä oli vielä jäljellä.

Miksi kasvit ovat lävistäneet aina vain yhden ison kerroksen pohjasta lähtien ylös asti? Jos taas pienet olisivat vuosittain kertyneitä kerroksia ei kasvit olisi noin .Miten ne olisivat olleet vuosikymmenen odottamassa sedimenttiin hautautumaistaan? Ja miksi katkos kerrosrajassa?
Kasvien kunto on joka kerroksessa yhtä hyvä eli uskoisin kasveja tuntevan henkilön tunnistavan ne jopa ulkonäöstä.

Tulipesän minäkin oletan hautautuneen myöhemmin maata liikuteltaessa ja muokattaessa.