en taida enää jaksaa vängätä :-) tulihan sitä jo
tässä harrastettua. tuntuu vaan samanlaiselta
kuin jo monasti kertomassani tapauksessa, jossa
kerroin uskovalle nuorelle naiselle olevani
ateisti ja sen jälkeen olin pikemmin (jumalan)
vihan, käännytyksen ja ties minkä kohde. minun
ohjenuorani on ihminen ihmiselle, ei ihmiselle
susi. alan menettää malttini tai pikemmin
kärsivällisyyteni, kun pitää toistaa itseään 1000
kertaa ja vastaukset kiemurtelee aina jonkun
kirjan tai opin mukaan. syy miksi en yliopistoon
halunnut piilee siinä, että en ota edes tiedettä
vastaan ilman, etten kyseenalaista. joten taidan
näin ollen poistua rauhanomaisesta keskustelusta
rauhanomaisesti. toivottavasti jollekin on
avautunut edes jotain uusia ajatuksia ateismista,
humanismista sun muusta. oppihan se on muiden
rinnalla, mutta huomattavasti avoimempi kuin
valmiit opit. olen todennäköisesti uskoville yhtä
vaikea tapaus, kun minulle on vaikea tapaus
niellä raamatunoppipommitusta, josta on kaikki
humaanius kaukana. kuten tyrkyttämistä ja
evankeloimisesta. kyseessä on melkolailla
itsekeskeistä toimintaa, jonka tarkoituksena ei
suinkaan ole auttaa ihmisiä, vaan taata paikka
taivaassa. itse autan ihmisiä auttamisenhalusta,
jos niin haluan. ilmeisesti se ei ole yhdellekään
uskovalle tarpeeksi, koska teen itse itsestäni
vanhurskaan (mitä ikinä sitten tarkoittakaan).
jatkakaa keskustelua rauhassa. vaihdan maisemaa.
terveisin,
tommi laitinen
tässä harrastettua. tuntuu vaan samanlaiselta
kuin jo monasti kertomassani tapauksessa, jossa
kerroin uskovalle nuorelle naiselle olevani
ateisti ja sen jälkeen olin pikemmin (jumalan)
vihan, käännytyksen ja ties minkä kohde. minun
ohjenuorani on ihminen ihmiselle, ei ihmiselle
susi. alan menettää malttini tai pikemmin
kärsivällisyyteni, kun pitää toistaa itseään 1000
kertaa ja vastaukset kiemurtelee aina jonkun
kirjan tai opin mukaan. syy miksi en yliopistoon
halunnut piilee siinä, että en ota edes tiedettä
vastaan ilman, etten kyseenalaista. joten taidan
näin ollen poistua rauhanomaisesta keskustelusta
rauhanomaisesti. toivottavasti jollekin on
avautunut edes jotain uusia ajatuksia ateismista,
humanismista sun muusta. oppihan se on muiden
rinnalla, mutta huomattavasti avoimempi kuin
valmiit opit. olen todennäköisesti uskoville yhtä
vaikea tapaus, kun minulle on vaikea tapaus
niellä raamatunoppipommitusta, josta on kaikki
humaanius kaukana. kuten tyrkyttämistä ja
evankeloimisesta. kyseessä on melkolailla
itsekeskeistä toimintaa, jonka tarkoituksena ei
suinkaan ole auttaa ihmisiä, vaan taata paikka
taivaassa. itse autan ihmisiä auttamisenhalusta,
jos niin haluan. ilmeisesti se ei ole yhdellekään
uskovalle tarpeeksi, koska teen itse itsestäni
vanhurskaan (mitä ikinä sitten tarkoittakaan).
jatkakaa keskustelua rauhassa. vaihdan maisemaa.
terveisin,
tommi laitinen
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kiitos seurastasi Tommi ja kaikkea hyvää Sinulle
elämääsi.
Muista kuitenkin, että jos katsoo esim.
Juudakseen, niin pettyy, mutta kun katse on
kiinitetty Jeesukseen niin varmasti ei pety.
"jos katsoo esim.Juudakseen niin pettyy, mutta
kun katsoo Jeesukseen ei varmasti pety!"
No kuule monet on pettynyt siihenkin! ;)
pettyivät vain itseensä ja omaan
kärsimättömyyteensä
*minun mielipide*
mutta pettymys mikä pettymys, tunnehan on
tärkeintä ja se pitää ihmisen elossa ;-) noh
ainakin sitä kautta ihminen tuntee olevansa
olemassa.
Enkä Saatanaan tai Zeukseenkaan.
Miten voi pettyä satuolentoihin?
jutuista päätellen, mutta tiedä sitten mihin,
uskovaisiin ja suurimpaan osaan ihmisistä,
arvelisin?
...minut opetettiin uskomaan niihin joskus. Lapsi
uskoo mitä hänelle kerrotaan. :)
uskoo mihin haluaa, niin uskovainen kuin pakana :)
...aikuinenkin uskoo mihin hänet on opetettu tai
aivopesty uskomaan, kun ei helvetinpeloissaan
uskalla olla uskomattakaan. ;)
aukuinen uskoo siihen mihin häntä ei opetettu,
mutta uskoo siltikin johonkin, jota joku LaVey
tai Crowley opettaa. Aivopesua pienemmässä
mittakaavassa ;) Pelkonsa kullakin.
Maailmanhenki (ei kuitenkaan aineen) askeleitasi
johtakoon.
Toivottelee:
Rashaverak
Minä en taivaspaikkaani varmistele, että se on
varma.
Onnittelinhan sinua, että olet oman totuutesi
löytänyt.
Sinun ei tarvitse tähän vastata, enkä koe
todellakaan ainakaan voittaneeni mitään. Ehkä en
löytänyt oikeita sanoja, kuinka sinulle olisin
kertonut vaihtoehdoista.
Sen vain sanon, että turha tulla sanomaan, että
Jumalaa ei ole, jos ei edes yritä heittää sanomaa
järjettömältä kuulostavasti Jeesukselle.
Sen jälkeen ihminen saa vasta todellisen
varmuuden.
Käypäs lukemassa viimeinen otsikon avaukseni,
niin saat rauhan. Kerron todellisuuden uskon
elämästä.
Otsikko on "rakennus", ja kirjoitan sen pian.
ps. Olemmeko todella tulossa pimeydestä ja sinne
menossa?