Kun Ståhlberg voitti presidentinvaalit 1919, hävinnyt Mannerheim osoitti mieltään eikä tullut koskaan voittajansa itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Upseerikuntakin osoitti yhdessä mieltään, sillä Ståhlbergin oli vaikea saada ketään suostumaan adjutantikseen.
Porvareille on viimeiset 30 vuotta ollut tuskallista kestää sitä, että presidenttinä on demari, vaikka sitä ennen oli 63 vuotta porvari presidenttinä. Kokoomuslainen puolustusministeri antoi repiä ylipäällikön kuvan seinältään, ja kouluttajana oleva yliluutnantti herjasi varusmiehille ylipäällikköään.
Näytti jo selvältä, että kokoomuslainen Sauli Niinistö on ylivoimainen presidenttiehdokas ensi vuoden vaaleissa. Kokoomuksella on musertava koneisto. Sitä tukevat puolueen lisäksi erilaiset kansalaisjärjestöt kuten rotaryt, leijonat, reserviläiset, yritykset, kauppakamarit, elinkeinoelämän järjestöt, urheilujärjestöt jne. Kun kokoomus valtasi Yleisradion, puolueella on 100-prosenttinen tv-monopoli. Lehdistöstä 96 prosenttia on porvarillista.
Tällä koneistolla ei pitäisi olla vaikeaa valita mieluinen presidentti.
Ennen presidentiksi noustiin usein pääministerin asemasta (Svinhufvud, Kallio, Ryti, Paasikivi, Kekkonen, Koivisto). Pahitteeksi ei ollut myöskään pankinjohtajatausta (Kallio, Ryti, Paasikivi, Kekkonen, Koivisto). Lipposellakin on kaksi pääministerikautta. Etua on myös tohtorinhatusta, jota ovat kantaneet Ståhlberg, Relander, Paasikivi, Kekkonen ja Koivisto. Alimman koulutuksen oli saanut Kallio, jolla oli takanaan kuusi luokkaa oppikoulua.
Kolme presidenttiä (Mannerheim, Koivisto ja Ahtisaari) eivät olleet koskaan eduskunnan jäseniä, joskin Mannerheim istui säätyvaltiopäivillä aatelissäädyssä, jossa äänesti yksikamarisen eduskunnan ja yleisen äänioikeuden puolesta, mitä hän myöhemmin katui.
Eduskunnan puhemiehinä ovat olleet Ståhlberg, Relander, Svinhufvud, Kallio ja Kekkonen. Nykyisistä ehdokkaista Lipponen ja Niinistö ovat myös entisiä puhemiehiä.
Presidenttien ikähaarukka on ollut laaja. Mannerheim tuli presidentiksi 77-vuotiaana, Relander oli 41. Paasikivi höynäytettiin ehdokkaaksi vielä 85-vuotiaana, mutta hän putosi. Niinistö, 63, on presidentillistä keski-ikää, Lipponen, 70. vanhimmasta päästä.
Presidentinvaalien pääehdokkailla Lipposella ja Niinistöllä on paljon presidentillisiä avuja (kansanedustaja, ministeri, puhemies, jopa lyhyt pankinjohtajapesti).
Vuodesta 1940 vuoteen 1982 Neuvostoliitto sekaantui vahvasti Suomen presidentinvaaleihin ilmoittamalla, kuka ei kelpaa presidentiksi, tai järjestämällä nootin, tai pelottelemalla ehdokkaita, joita se ei voinut hyväksyä. Koiviston vastainen kampanja on jäänyt viimeiseksi.
Elinkeinoelämän järjestöt vuorineuvoksineen ovat sekaantuneet presidentinvaaleihin monin tavoin. Nyt kun Niinistön voitonmarssi näytti varmalta, Etelärannan vuorineuvosten rengitkin naureskelivat, että vuorineuvokset eivät tällä kertaa pysty tyrimään vaaleja kuten he tekivät vuonna 1982 ajaessaan KGB:n kanssa Ahti Karjalaista presidentiksi.
Mutta Lipposen asettuminen Niinistön vastaehdokkaaksi saattaa vielä muuttaa tilannetta. Ehkä vuorineuvokset joutuvat taas lähtemään rahasäkkeineen porvarin tueksi.
Porvareille on viimeiset 30 vuotta ollut tuskallista kestää sitä, että presidenttinä on demari, vaikka sitä ennen oli 63 vuotta porvari presidenttinä. Kokoomuslainen puolustusministeri antoi repiä ylipäällikön kuvan seinältään, ja kouluttajana oleva yliluutnantti herjasi varusmiehille ylipäällikköään.
Näytti jo selvältä, että kokoomuslainen Sauli Niinistö on ylivoimainen presidenttiehdokas ensi vuoden vaaleissa. Kokoomuksella on musertava koneisto. Sitä tukevat puolueen lisäksi erilaiset kansalaisjärjestöt kuten rotaryt, leijonat, reserviläiset, yritykset, kauppakamarit, elinkeinoelämän järjestöt, urheilujärjestöt jne. Kun kokoomus valtasi Yleisradion, puolueella on 100-prosenttinen tv-monopoli. Lehdistöstä 96 prosenttia on porvarillista.
Tällä koneistolla ei pitäisi olla vaikeaa valita mieluinen presidentti.
Ennen presidentiksi noustiin usein pääministerin asemasta (Svinhufvud, Kallio, Ryti, Paasikivi, Kekkonen, Koivisto). Pahitteeksi ei ollut myöskään pankinjohtajatausta (Kallio, Ryti, Paasikivi, Kekkonen, Koivisto). Lipposellakin on kaksi pääministerikautta. Etua on myös tohtorinhatusta, jota ovat kantaneet Ståhlberg, Relander, Paasikivi, Kekkonen ja Koivisto. Alimman koulutuksen oli saanut Kallio, jolla oli takanaan kuusi luokkaa oppikoulua.
Kolme presidenttiä (Mannerheim, Koivisto ja Ahtisaari) eivät olleet koskaan eduskunnan jäseniä, joskin Mannerheim istui säätyvaltiopäivillä aatelissäädyssä, jossa äänesti yksikamarisen eduskunnan ja yleisen äänioikeuden puolesta, mitä hän myöhemmin katui.
Eduskunnan puhemiehinä ovat olleet Ståhlberg, Relander, Svinhufvud, Kallio ja Kekkonen. Nykyisistä ehdokkaista Lipponen ja Niinistö ovat myös entisiä puhemiehiä.
Presidenttien ikähaarukka on ollut laaja. Mannerheim tuli presidentiksi 77-vuotiaana, Relander oli 41. Paasikivi höynäytettiin ehdokkaaksi vielä 85-vuotiaana, mutta hän putosi. Niinistö, 63, on presidentillistä keski-ikää, Lipponen, 70. vanhimmasta päästä.
Presidentinvaalien pääehdokkailla Lipposella ja Niinistöllä on paljon presidentillisiä avuja (kansanedustaja, ministeri, puhemies, jopa lyhyt pankinjohtajapesti).
Vuodesta 1940 vuoteen 1982 Neuvostoliitto sekaantui vahvasti Suomen presidentinvaaleihin ilmoittamalla, kuka ei kelpaa presidentiksi, tai järjestämällä nootin, tai pelottelemalla ehdokkaita, joita se ei voinut hyväksyä. Koiviston vastainen kampanja on jäänyt viimeiseksi.
Elinkeinoelämän järjestöt vuorineuvoksineen ovat sekaantuneet presidentinvaaleihin monin tavoin. Nyt kun Niinistön voitonmarssi näytti varmalta, Etelärannan vuorineuvosten rengitkin naureskelivat, että vuorineuvokset eivät tällä kertaa pysty tyrimään vaaleja kuten he tekivät vuonna 1982 ajaessaan KGB:n kanssa Ahti Karjalaista presidentiksi.
Mutta Lipposen asettuminen Niinistön vastaehdokkaaksi saattaa vielä muuttaa tilannetta. Ehkä vuorineuvokset joutuvat taas lähtemään rahasäkkeineen porvarin tueksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kapitalismi on kriisissä. Juuri ketään niinsanotusta poliittisesta eliitistä ei tällä hetkellä kiinnosta edes puolustaa mitään kapitalismia, koska he saavat sitä enemmän mitä suurempaa sosialismia he vaativat.
Poliitikoille veronmaksajien rahat ja äänestäjien äänet ovat kuin huumetta narkkarille. Talouskriisin iskiessä niitä kumpaakin on helppo saada. Rahaa kupataan lupaamalla pelastusta talouteen, ja lupaamalla pelastusta talouteen saadaan äänestäjät omalle puolelle. Sillä ei ole mitään merkitystä, onko se niinsanottupelastussuunnitelma oikeasti käyttökelpoinen vai ei.
Poravrit ne kieriskeleee tuskissaan.
Painovirhe paholainen.
Kysseesä on siis porvarit.
Eli porvarit ne kieriskelee tuskissaan.
Porvareista en tiedä mutta porvarillisella yhteiskunnalla menee ihan kohtalaisesti. Maailman taloustilanne hieman haittaa mutta siitä on selvitty aiemminkin kunnialla ja niin selvitään taas.
Porvarillinen yhteiskunta on joustava ja oppii, ainakin hetkellisesti kriiseistään, Kreikassa taas on ollut hieman sosialisti vetoista politiikkaa ja kaikille on alettu antaa valtion hyvää jonka tulos nyt on nähtävissä. Virhe tehtiin silloin kun saatiin aikaan Kreikan euro nyt homma on vain hoidettava pois päiväjärjestyksestä. Hintalappua ei kukaan tiedä mutta kreikkalaiset se on pantava maksamaan keinolla millä hyvänsä.
On se kreikkalaisillekin opetettava jotta lainaamalla enemmän kuin pystyy maksamaan menettää määräysvallan omaan omaisuuteensa ja se voidaan ulosmitata.
Tänä päivänä presidenttikysymys on vain akateeminen, presidentti meillä kuten muissakin demokratioissa tuppaa olemaan eniten keulakuva kuin varsinainen hallitsija joten niin kelpaa Niinistö kuin vanha Mooseskin. Muilla tuskin on mahdollisuuksia, ainakaan tänään esillä olevista ehdokkaista.