Poimintana palstalta Finlandssvenskarna / Öppet forum voi lukea seuraavanlaista kaunista tekstiä:
"Nu ska ja å kaverin Anton kom ti stan, he bliir opa friidain, oh så taar vi noo kaffibussin opa lördain mää. Åkgräsklipparn får bli heiman, för annars åker vi vääl pilluralli runt torgi, ba he ha blivi mörkt, oh bensiinin e så dyyr. Man veit int kva te statsluftin åstadkommer åt oss som e vaana me byysluft, he kan slå slint.
Tu Gislom Elsa, no ska vi siis, för vi åker ginum Gislom på väg ti stan, annors får tu kom ti stan.
Tom haar någan maatuutdeilning opa hotel degerby klockon sex opa friidain, för byysbor oh aader folk som vil språka me kvaraader. Så om tu ska ti staan så siis vi täär. Oh alla ni aader som oh ha tänkt se ti staan, no sku he va roolit ti språka liiti om somarn som ha fari".
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9089571
"Nu ska ja å kaverin Anton kom ti stan, he bliir opa friidain, oh så taar vi noo kaffibussin opa lördain mää. Åkgräsklipparn får bli heiman, för annars åker vi vääl pilluralli runt torgi, ba he ha blivi mörkt, oh bensiinin e så dyyr. Man veit int kva te statsluftin åstadkommer åt oss som e vaana me byysluft, he kan slå slint.
Tu Gislom Elsa, no ska vi siis, för vi åker ginum Gislom på väg ti stan, annors får tu kom ti stan.
Tom haar någan maatuutdeilning opa hotel degerby klockon sex opa friidain, för byysbor oh aader folk som vil språka me kvaraader. Så om tu ska ti staan så siis vi täär. Oh alla ni aader som oh ha tänkt se ti staan, no sku he va roolit ti språka liiti om somarn som ha fari".
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9089571
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tätäkö me opiskelimme koulussa? Oudolta vaikuttaa. Enkö tosiaan oppinut ruotsinkielen tunneilla mitään - kun en tästä ymmärrä kuin muutaman sanan?
Se on kirjoitettu kuin äännettynä - siksi ei näytä oikein järkevältä.
Puhekieltä jossa käytetään suomenkielisiä sanoja välissä, kuten ainakin nuorilla on tapana. Samoin me suomenkieliset käytämme paljon lainasanoja esim. englannista kun puhumme. Väittäisin että nuorison kieleen ulkomaalaisia sanoja, sanontoja tulee eniten elokuvista ja sarjoista - ja englanninkielisistä sellaisista.
Myöskin äännähdyksiä kopioidaan.
Kaikki tämä normaalia kielien älykästä käyttöä. Joskus kauan sitten ennen globalisaation vaikutuksia(ristiretket ja käännyt voidaan laskea globalisaatioksi) niin kieli oli hyvin homogeenistä, eroittui lähinnä vain murteina. Nykyään jokaisessa länsimaassa varsinkin on paljon muualta tulleita ihmisiä ja näiden jälkeläisiä. Kielet pakostakin muuttuvat. Eikä ole tarkoitustkaan että kieli olisi jokin kiveen hakattu tarkoin suojeltu ja säännelty kommunikointitapa. Aina se on muuttunut ja hyvä niin.
Kielinatsit ja oman kielensä puolustajat haluausivat toki pitää kielensä niin puhtaana kuin mahdollista - se vain ei ole loogista. Aivan kuin nykyään joku pitäisi oikeana taiteena vain renesanssin aikaisia maisemamaalauksia..
Juuri tuollaiselta kuuma peruna suussa kieleltä se kuulostaa. Paitsi tietysti hienostorouvien puheenparressa on se ylimielinen nenänvarsi efekti mukana.
Eikö sanalle "pilluralli" ole muumimurteessa vastavaa sanaa. No muumimurre ei tunne autoilun aikakautta, eikä olohuoneesta, omaan makuuhuoneesen tarvita autoa.;-).. Heh..Heh..Heh.. Siis harrastettu " kultuuri" vaikuttaa myös sanaston kehittymiseen...! Tunnetusti muumimurre on vanhaa ruotsia..;-)
Surut eivät tietoisesti käännä rumia sanoja ruotsiksi, vaan käyttävät suomenkielisiä vastineita.
Niin katsos luodaan kuvaa ruotsista sivistyskielenä ja suomesta moukkakielenä.
Så fint, eller hur?
Niinpä kun "pillu" löytyy läheltä, ei siihen autoa tarvita.! Eikä koko käsitettä..! Sitä paitsi kyseinen sana on kaunis, kuvaavaa on että suomenkielestä löytyy laatunormit kaikeen mahdolliseen , eri variaatioon kyseisetä "kapineesta". Se on sivistystä se, ja kertoo kielenosaajien paneutumisesta kyseiseen asiaan..!
Mites ruotsinkieliset erityisesti nk.muumimurteiset..?
Minua pakotettiin lukemaan pakkkosuomea mutta en oppinut mitään? En oikein ymmärrä tätä:
Lystimbitto
Enne muina menttin dohtrin dyä ja pyydettin gonjakki porssalk ko saerast. Tohtor ymmärs hyvi, mihin dämmöst troppi tarvita ja kysys:
“Taeta ollp porsas niin gippi, ett kävele vallan gahdellk kondill?”
“Kävele oikke”, vastatti, “mutt sen darvittiski saad kulkema neljäll!”
Metä jäneksill ol ilone ehtopalaver. Asjoi prohdatti ja troppi otetti ai joukkoho. Ehtomyähäll erkanutti ja lähdetti haivertaman gottip päi, kuka mihingi suuntta. Hoipertel siins sitt ykski jänes pisi mettätiät lauleskelle ja aika fiiris.
Huamas tämse otukse metäreunast kett. “No siin ongi mnuull oivaline ehtoline ja viäl oikken gonjakill ja rommill höystett”, fundeeras kettu ja loikkas maandiäll. Pahaks onneks susi maandiän doisell laidall ol huamanns sama jänekse ja hyppäs kans maandiäll. Jänes ei huamann enä mittän go hän ol jo samon ja makas maandiäll oikosenas. Ketull ja sudell tull nyk kauhhi tapplus tämsest herkkupalast ja lopputulos ol se, ett kumbiki makas maandiäll koive oikosenas ja kurkk auk revittyn.
O jo aamu pitkällk ko jänes herä. Hän hiaro silmiäs ja kattle ymbrilles. Sillo hän gauhistu. Tosa makka kettu häne edesäs kurk auk revittyn ja tosa susi pää verill ja ilma henkki. Jänes o hetke verka, pudistle sit krapulaist päätäs ja mötise:
“Kaikke kamala sitä tlee juapnuspäiten dehneks”.
Rauma oikkeudess ol framill tapaus, misä yhde neitose housundaskust ol kähvellett rahakukkaro ja se ol tapattun elävis kuvis.
Tuamar kysys: ” Eik kandaja huamanns sitt mittä?”
Siihe neitone: ” Kyll mnää jotta oikke huamasi, mutt mnää luuli, ett sill herrall ol kunjaliset tarkotusperä”.
Ruotsin kieli on perseestä,
mutta kuten koirakin tykkää perseen nuolemisesta,
myös pakkoruotsittajat pitävät suomenruotsalaisten perseen nuolemisesta.
pers*estä
Suomen ruotsi on kauneinta ruotsia koska se on selkeää suomen kielen vaikutuksen takia.
Tanska on rumaa ruotsalaistenkin mielestä, mutta jostain ihmeen syystä he eivät pidä omaa kieltään ollenkaan rumana, vaikka tanskan ja ruotsin ääntämys ovat poikkeuksellisen lähellä toisiaan. Ruotsalainen skånen murre on jopa enemmän tanskalaista kuin tanskan kieli itse. Yhteistä riikinruotsin murteille on että ne muistuttavat tanskaa ja ovat yleensäkin erittäin epäselviä kieliä ja siten huonoja informaation väilittäjiä.
Kielen tarkoitus on olla informaation välittäjä, mutta ruotsi ei siinä onnistu hyvin jos esim. puhelinlinja on huono tai ympäristö on meluinen. Tämän kuulee/näkee siinä että hurrit joutuu huutamaan 3:sen ratikassakin että pystyvät kommunikoimaan vierustoverin kanssa.
Alla on näytteitä ruotsin kielen rumuudesta ja epäselvyydestä YouTubessa. Näissä ruotsalaisten tekemissä näytteissä on oleellisena osana ruotsin kielen epäselvyys jota käsitellään osana aihetta. Tällaista kielen epäselvyyttä ei suomen kielen kohdalla tule mieleenkään käsitellä, koska kielen epäselvyys ei ole mikään ongelma suomen kielessä.
Tarviiko skånea tekstittää ruotsalaisille? - Tarvii jos vain pystyy --- HAHAA!
http://www.youtube.com/watch?v=GcWUhtvCrnI
Esimerkki kuinka epäselvä kieli ruotsi on.
Sveriges skönaste dialekter runt om i landet
http://www.youtube.com/watch?v=xDAm3Rbt9Aw&NR=1
Ruotsalaiset itsekin ovat huomannet kuinka epäselvä heidän kielensä on.
http://www.youtube.com/watch?v=I44QieOjBXk&feature=related
Skånelaisia murteita - alkaa näytteellä 54sek. kohdalla.
Pang Prego - Skånska dialekter
http://www.youtube.com/watch?v=Wc3-AyPLa6I
Det "underliga " språket på Öppet forum är en DIALEKTkedja,alltså inget som man läser eller talar oficiellt.Det är alldeles onödigt att göra sig rolig över saker som man inte vet något om.Faktum är att alla gamla dialekter försvinner oc h det är roligt att någon ännu fösöker hålla liv i dem.Det är alldeles samma sak med de finska dialekterna.
Tulee mieleen, että mitäköhän riikki tuumisi, kun kuulisi tuon selostuksen!
Varmasti hän pitäisi puhujaa islantilaisena tai jopa puolalaisena.
Inte talar alla i Sverige heller rikssvenska,rekommenderar ett besök på landsbygden kanske speciellt i Skåne.