Toisessa ketjussa R.Sitia väittää, että mormonit ovat velvollisia noudattamaan sunnuntain pyhittämisessä juutalaisten rabbien tulkintaa sabatista, koska VT kuuluu muun Raamatun osana pyhiä kirjoitksiamme. Väite koskee erityisesti sapattimatkaa.
Tämä juutalainen tulkinta sisältyy Talmudiin, jota ei ole kanonisoitu osaksi Raamattua, vaan sisältää suulista perimätietoa, jonka uskotaan saadun Moosekselta saaka.
Meidän tapa pyhittää lepopäivä tulee kuitenkin pyhistä kirjoituksista, johon sisältyy VT:n Kymmennen Käskyt, profeettojen julistuksista ja Jeesuksen opetuksista Uudessa Testamentissä.
Sapattia koskeva käsky sisältyy Neljänteen Käskyyn:
Muista pyhittää lepopäivä.
Kuusi päivää tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi,
mutta seitsemäs päivä on Herran sinin Jumalasi sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä, eikä sinun poikasi tai tyttäresi, orjasi eikä orjatarresi, ei juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi.
Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen. (2.Moos.20:6-11)
Tästä nähdään, että israelilaisia käskettiin aluperin vain lepämään jokapäiväisestä työstä ja pyhittämään sen Herralle. Siinä ei mainita mitään siitä, kuinka monta askelta saa kävellä tai miten pitkän matkan kulkea. Arkkipäivän työstä lepääminen on tärkeintä.
Jesajan kirjassa julistetaan sapatin pyhitämisestä seuraavasti:
Jos et polje sapattia etkä aja omia etujasi minun pyhänä päivänäni,
jos nimität sapattia ilon päiväksi ja Herran pyhää päivää kunnian päiväksi,
jos kunnioitat sitä niin, ettet kulje omilla asioillasi, etkä käy kauppaa, etkä aja omiaa etujasi,
silloin saat iloita Herrasta.
Minä annan sinunkulkea kaikkien vuorten yli, ja olet saava elantosi isäsi Jaakobin perintömaasta.
Näin on Herra puhunut.(Jes.58:13-14)
Tässä kohtaa luetellaan kolme asiaa, mitä pyhäpäivänä ei pitäisi tehdä:
1) Ei kulkea omilla asioilla (mitä ne sitten ovatkin.
2) Ei kaupankäyntiä (siis ostoksilla käyntiä).
3) Eikä ajaa omia tuja.
(Esim. politiikot pitävät vaalitilaisuuksia sunnuntaina)
Pyhäpäivää pitäisi kutsua "ilon päiväksi", eli siitä pitäisi olla iloa lepopäivän viettävälle.
Mitä Jeesus sitten halusi palauttaa?
Jeesus joutui vastakain fariseusten kanssa sapattia koskevissa asioissa. Kerran fariseukset syyttivät Jeesuksen opetuslapsia sapatin rikkomisesta, kun ne alkoivat kulkiessa katkoa tähkäpäitä. Siihen Jeesus vastasi:
"Sapatti on ihmistä varten, eikä ihminen sapattia varten.
Niinpä Ihmisen Poika on myös sapatinkin Herra.(Mark.2:27-28)
Jeesuksen vastauksesta ilmenee kaksi asiaa:
1. "Sapatti on ihmistä varten", eli se asetettiin aluperin ihmisen hyväksi, jonka vuoksi siihen ei kuulunut asettaa ylimääräisiä säädöksiä.
2. "Ihmisen Poika in sapatinkin Herra."
Se tarkoittaa, että Jeesuksella oli valta muuttaa sapattia koskevia sääntöjä.
Jeesus itse paransi sapattina ja sen vuoksi häntä syytettiin sapatin rikkomisesta. Mutta Jeesus opetti, että sapattina on lupa tehdä hyvää.
Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen sapatti muutui viikon seitsemännestä päivästä viikon ensimmäiseksi päiväksi eli sunnuntai-päiväksi.
Kristityt kokoontuivat apostolien aikana ja sen jälkeen jumalanpalveluksiin sunnuntaisin joko ennen auringon nousua tai laskua. Keisari Konstaninus sääti sunnuntain kristityille vapaapäiväksi, jolloin ne saatoivat kokoontua jumalanpalvelukseen päiväsaikaan. Sillä oli suuri muutos, sillä Rooman laki kielsi "yölliset kokoontumiset".
Tuosta ajasta alkaen kristityissä maissa sunnuntai on ollut yleinen vapaapäivä ja jumalanpalvelukseen pyhitetty. Myös mormonit ovat pitäneet Herran päivää lepopäivänä, jolloin kokoonutaan nautimaan sakramenttia.
Vaika meidän lepopäivä on eri kuin Mooseksen aikana, niin sovelamme kuitenkin niitä sääntöjä, jotka sisältyvät VT:n pyhäpäivän viettoon. Sen lisäksi meillä on Kristuksen opetukset, jotka sisältyvät UT:n ja meidän aikana saadut ilmoitukset.
Näin ollen yksi lepopäiväksi pyhitetty päivän kuuluu olla vapaa päivä, joka voidaan pyhittää jumalanpalvelukseen ilman rasitavia sääntöjä.
Tämä juutalainen tulkinta sisältyy Talmudiin, jota ei ole kanonisoitu osaksi Raamattua, vaan sisältää suulista perimätietoa, jonka uskotaan saadun Moosekselta saaka.
Meidän tapa pyhittää lepopäivä tulee kuitenkin pyhistä kirjoituksista, johon sisältyy VT:n Kymmennen Käskyt, profeettojen julistuksista ja Jeesuksen opetuksista Uudessa Testamentissä.
Sapattia koskeva käsky sisältyy Neljänteen Käskyyn:
Muista pyhittää lepopäivä.
Kuusi päivää tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi,
mutta seitsemäs päivä on Herran sinin Jumalasi sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä, eikä sinun poikasi tai tyttäresi, orjasi eikä orjatarresi, ei juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi.
Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen. (2.Moos.20:6-11)
Tästä nähdään, että israelilaisia käskettiin aluperin vain lepämään jokapäiväisestä työstä ja pyhittämään sen Herralle. Siinä ei mainita mitään siitä, kuinka monta askelta saa kävellä tai miten pitkän matkan kulkea. Arkkipäivän työstä lepääminen on tärkeintä.
Jesajan kirjassa julistetaan sapatin pyhitämisestä seuraavasti:
Jos et polje sapattia etkä aja omia etujasi minun pyhänä päivänäni,
jos nimität sapattia ilon päiväksi ja Herran pyhää päivää kunnian päiväksi,
jos kunnioitat sitä niin, ettet kulje omilla asioillasi, etkä käy kauppaa, etkä aja omiaa etujasi,
silloin saat iloita Herrasta.
Minä annan sinunkulkea kaikkien vuorten yli, ja olet saava elantosi isäsi Jaakobin perintömaasta.
Näin on Herra puhunut.(Jes.58:13-14)
Tässä kohtaa luetellaan kolme asiaa, mitä pyhäpäivänä ei pitäisi tehdä:
1) Ei kulkea omilla asioilla (mitä ne sitten ovatkin.
2) Ei kaupankäyntiä (siis ostoksilla käyntiä).
3) Eikä ajaa omia tuja.
(Esim. politiikot pitävät vaalitilaisuuksia sunnuntaina)
Pyhäpäivää pitäisi kutsua "ilon päiväksi", eli siitä pitäisi olla iloa lepopäivän viettävälle.
Mitä Jeesus sitten halusi palauttaa?
Jeesus joutui vastakain fariseusten kanssa sapattia koskevissa asioissa. Kerran fariseukset syyttivät Jeesuksen opetuslapsia sapatin rikkomisesta, kun ne alkoivat kulkiessa katkoa tähkäpäitä. Siihen Jeesus vastasi:
"Sapatti on ihmistä varten, eikä ihminen sapattia varten.
Niinpä Ihmisen Poika on myös sapatinkin Herra.(Mark.2:27-28)
Jeesuksen vastauksesta ilmenee kaksi asiaa:
1. "Sapatti on ihmistä varten", eli se asetettiin aluperin ihmisen hyväksi, jonka vuoksi siihen ei kuulunut asettaa ylimääräisiä säädöksiä.
2. "Ihmisen Poika in sapatinkin Herra."
Se tarkoittaa, että Jeesuksella oli valta muuttaa sapattia koskevia sääntöjä.
Jeesus itse paransi sapattina ja sen vuoksi häntä syytettiin sapatin rikkomisesta. Mutta Jeesus opetti, että sapattina on lupa tehdä hyvää.
Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen sapatti muutui viikon seitsemännestä päivästä viikon ensimmäiseksi päiväksi eli sunnuntai-päiväksi.
Kristityt kokoontuivat apostolien aikana ja sen jälkeen jumalanpalveluksiin sunnuntaisin joko ennen auringon nousua tai laskua. Keisari Konstaninus sääti sunnuntain kristityille vapaapäiväksi, jolloin ne saatoivat kokoontua jumalanpalvelukseen päiväsaikaan. Sillä oli suuri muutos, sillä Rooman laki kielsi "yölliset kokoontumiset".
Tuosta ajasta alkaen kristityissä maissa sunnuntai on ollut yleinen vapaapäivä ja jumalanpalvelukseen pyhitetty. Myös mormonit ovat pitäneet Herran päivää lepopäivänä, jolloin kokoonutaan nautimaan sakramenttia.
Vaika meidän lepopäivä on eri kuin Mooseksen aikana, niin sovelamme kuitenkin niitä sääntöjä, jotka sisältyvät VT:n pyhäpäivän viettoon. Sen lisäksi meillä on Kristuksen opetukset, jotka sisältyvät UT:n ja meidän aikana saadut ilmoitukset.
Näin ollen yksi lepopäiväksi pyhitetty päivän kuuluu olla vapaa päivä, joka voidaan pyhittää jumalanpalvelukseen ilman rasitavia sääntöjä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mikä on Ihmisen poika?
Oiskohan viittaus siihen että Jeesuksen äiti oli ihminen ja isä Jumala.
Talmud sisältyy juutalaisten noudattamaan Mooseksen lakiin, lakiin jota Jeesus käskee tottelemaan jopa tarkemmin kuin fariseukset tai lainopettajat. Nyt vetoat siihen, ettei tätä osaa laista ole kanonisoitu Raamattuun ja sillä perusteella katsot voivasi sivuuttaa sen.
Seuraatko siis ihan oikeasti omasta mielestäsi Jeesusta vai jotain muuta?