Pahukset tatit!

Rattus sp.

Niitä on metsässä kaikkialla. Eri punikki- ja herkkutatteja ovat metsän rinteet ja notkot vääränään. Ei niitä enää jaksa kotiin rahdata. Tiedän taas ensi yönä unissanikin niitä poimivani..

Eikö noita metsän antimia voisi olla tarjolla tasaisemmin? Pitääkö noiden tattien putkahtaa samanaikaisesti aiheuttaen stressiä kerääjälleen?

53

425

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Putkivalo

      Vai niitä löytyy taas. Onko kuinka matosia? Entäs hirvikärpäsiä?

      Ei ole mitään parempaa aamukahvin kanssa voileivän päälle, kuin juuri pastettua tattia :P

    • Ei mitään stressiä. Tänäänkin kannoin kotiin joltisenkin satsin melkein pelkästään herkkutatteja (voitatit ovat niin kovin toukkaisia) ja laitoin pakastusrasioihin. Tosin tytär moitti että olisi pitänyt jättää ruokaakin varten jotakin, kun minä luulin että hän on jo tälle viikolle tarpeeksi niitä täällä syönyt.

      Olivat muuten ekat 'mustat kantarellit' eli torvisienet nousseet, ja ei kun talteen, laitoin keltaisten kantturoiden joukkoon...

      Ja ties vaikka huomenna taas....

      • Rattus sp.

        Nyt on pari pientä ämpärillistä kyseisiä tatteja. Niitä pukkaa sellaista vauhtia pieniltä aloilta, että ahneus on iskenyt. En edes pidä tateista tai sitten en osaa valmistaa niitä oikein tai olen liian epäleväinen.


      • Rattus sp. kirjoitti:

        Nyt on pari pientä ämpärillistä kyseisiä tatteja. Niitä pukkaa sellaista vauhtia pieniltä aloilta, että ahneus on iskenyt. En edes pidä tateista tai sitten en osaa valmistaa niitä oikein tai olen liian epäleväinen.

        Mie vähän eppäilen että liikaa eppäilet.

        Kunhan vähän luet kirjoista ruokareseptejä ja niiden pohjalta kehittelet niin makuun pääset, varsinkin jos olet herkkusieniin jo tottunut. Ne nyt ovat näihin meidän luonnon antimiin verrattuna aika mauttomia. Tosin aikoinaan oli paikassa muutamassa todella hyvin nurmiherkkusieniä, ja niidenkin maku oli paljon parempi kuin kaupallisten vastineittensa. Metsistä en ole uskaltanut (kuusen) herkkusieniä ottaa kun riski sekoittamisesta valkeaan kärpässieneen on minunkin lajintuntemukselleni sentään ihan maksansiirron kokoinen...


      • Rattus sp.
        yohuuhkaja kirjoitti:

        Mie vähän eppäilen että liikaa eppäilet.

        Kunhan vähän luet kirjoista ruokareseptejä ja niiden pohjalta kehittelet niin makuun pääset, varsinkin jos olet herkkusieniin jo tottunut. Ne nyt ovat näihin meidän luonnon antimiin verrattuna aika mauttomia. Tosin aikoinaan oli paikassa muutamassa todella hyvin nurmiherkkusieniä, ja niidenkin maku oli paljon parempi kuin kaupallisten vastineittensa. Metsistä en ole uskaltanut (kuusen) herkkusieniä ottaa kun riski sekoittamisesta valkeaan kärpässieneen on minunkin lajintuntemukselleni sentään ihan maksansiirron kokoinen...

        Yksi herkkutatti oli matoinen (heitetty pois) ja kummittelee vieläkin mielessä. Tänään olin tarkempi eli vain pieniä juuri putkahtaneita herkkutatteja. Olisit varmasti itkenyt sen suhteen, kuinka paljon tatteja jäi metsään.

        Ne on nuo madot, jotka saavat epäilemään. Herkkusienet ovat sen verran steriilejä.


      • Rattus sp. kirjoitti:

        Yksi herkkutatti oli matoinen (heitetty pois) ja kummittelee vieläkin mielessä. Tänään olin tarkempi eli vain pieniä juuri putkahtaneita herkkutatteja. Olisit varmasti itkenyt sen suhteen, kuinka paljon tatteja jäi metsään.

        Ne on nuo madot, jotka saavat epäilemään. Herkkusienet ovat sen verran steriilejä.

        Juu arvelinkin jotain sellaista. Vähän kai karskimpi olen, jos mato pannuun joutuu, siellähän paistuu sekin...

        Kyllä näin syksyllä alkavat sienisääsketkin vähentyä ja kohtahan alkaa taas näiden madottomien herkkujen sesonki, kantturoita nyt on ollutkin mutta siis torvisienten ja syssyymmällä suppisten ja mustavahakkaatkin ovat mainioita jos kohdalle sattuu.


      • Rattus sp.
        yohuuhkaja kirjoitti:

        Juu arvelinkin jotain sellaista. Vähän kai karskimpi olen, jos mato pannuun joutuu, siellähän paistuu sekin...

        Kyllä näin syksyllä alkavat sienisääsketkin vähentyä ja kohtahan alkaa taas näiden madottomien herkkujen sesonki, kantturoita nyt on ollutkin mutta siis torvisienten ja syssyymmällä suppisten ja mustavahakkaatkin ovat mainioita jos kohdalle sattuu.

        Tietäisin hyvän torvisieni- ja kantarellipaikan, mutta myin autoni pois ja liian pitkä matka pyörällä mentäväksi. Saa muuten nähdä, koska palaan taas yrttien keräilyyn. Ehkä ensi kesänä.. Jos oikein muistan, niin pajun kuoren lisäksi salisyylihappoa on mesiangervossa. Luontaista aspiriinia :)..


      • Rattus sp. kirjoitti:

        Tietäisin hyvän torvisieni- ja kantarellipaikan, mutta myin autoni pois ja liian pitkä matka pyörällä mentäväksi. Saa muuten nähdä, koska palaan taas yrttien keräilyyn. Ehkä ensi kesänä.. Jos oikein muistan, niin pajun kuoren lisäksi salisyylihappoa on mesiangervossa. Luontaista aspiriinia :)..

        Poimis mulle kanttarelleja jos niitä on...
        Täälläpäin harvinainen herkku.
        Tuohon herkkusieneen mulla on sulle hyvä muhennosresepti.Voi käyttää kastikkeena tai syösä leivänpäällä sellaisenaan.
        Pannuun voita, ja sipulit siihen kuullottumaan. Sit vehnäjauhoja hiukan (paksuntaa sit kastikkeen) jun nämä aineket on kullanruskeita->
        lisää tatit silputtuna ja keittelet hetken nestettä pois, tateista sitä irtoo runsaasti.
        Hiukka suolaa, sokeria ja pippuria....ja kermat päälle.
        Tee niin paksua kuin itse tykkäät, mut on herkku.


      • Rattus sp.
        anjaniina_ kirjoitti:

        Poimis mulle kanttarelleja jos niitä on...
        Täälläpäin harvinainen herkku.
        Tuohon herkkusieneen mulla on sulle hyvä muhennosresepti.Voi käyttää kastikkeena tai syösä leivänpäällä sellaisenaan.
        Pannuun voita, ja sipulit siihen kuullottumaan. Sit vehnäjauhoja hiukan (paksuntaa sit kastikkeen) jun nämä aineket on kullanruskeita->
        lisää tatit silputtuna ja keittelet hetken nestettä pois, tateista sitä irtoo runsaasti.
        Hiukka suolaa, sokeria ja pippuria....ja kermat päälle.
        Tee niin paksua kuin itse tykkäät, mut on herkku.

        Jos tulee vastaan, niin kerään ja tuon mukanani. Ongelmana on autottomuus tai ei se ole ongelma muussa kuin epätavallisessa liikkumisessa.


    • Rattus sp.

      Juuri putkahtaneita eli ei matoja. Voi olla niissä isommissa, mutta jätän ne suosiolla metsään. Tuossa lähimetsässä ei ole hirvikärpäsiä eli ihanteellinen metsä.

      • Rattus sp.

        Siis Putkikselle. Vastaukset hidastelevat. Pahuksen mokkula!


    • RIMMIR

      Joo, tattiista vaan :( ei ole metsää mailla eikä halmeilla . Vai eikö sitä puuta erota metsältä ? vai miten se sanan vääntö sanoo? )
      Yäk kun nuo sienet on aika äklöttäviä rihmaisia kasviksia. Jos ne olisivat lihasta niin asia olisi aivan eri.... Olkoot siellä missä pitääkin metsäneläinten ruokana puo.lestani.

      • Rattus sp.

        Omakin asenne on epäleväinen, mutta kun ravintoarvoltaan hyvää ruokaa on tarjolla ilmaiseksi, niin pakkohan se on kerätä. Ajattelin kokeilla seuraavalla ohjeella. Vaihdan herkkusienet tateiksi..

        Katalonialainen herkkusienikeitto

        200 g tuoreita herkkusieniä
        1 sipuli
        2 valkosipulinkynttä
        1 rkl öljyä
        7 1/2 dl vettä
        1 1/2 kasvisliemikuutiota
        tilkka öljyä
        1 viipale vaaleaa leipää
        pieni pala purjoa
        2 tomaattia
        1 pkt (100 g) kantarellituorejuustoa
        1/4 tl rouhittua mustapippuria
        (ripaus sahramia)

        Puhdista ja viipaloi herkkusienet. Kuori ja paloittele sipuli ja
        valkosipulinkynnet. Kuullota sieniä ja sipuleita kattilassa öljyssä 5
        minuuttia. Lisää vesi ja liemikuutio ja anna kiehua 10 minuuttia.
        Leikkaa leipä kuutioiksi, ruskista kuutiot tilkassa öljyä. Lisää
        leipäkuutiot keittoon. Huuhtele ja hienonna purjo. Kuutioi tomaatti.
        Kuullota purjoa ja tomaattia pannulla muutama minuutti, lisää ne
        keittoon. Anna kiehua vielä 5 minuuttia. Soseuta keitto. Sulata
        joukkoon tuorejuusto ja mausta. Kuumenna nopeasti ja tarjoa 2 hengen
        pääateriana tai neljälle alkukeittona.


    • rouskutin

      Joo, tatteja on runsaasti, ovat vain melko toukkaisia tänä vuonna, mistä johtunee.
      Tuolla jo joku mainitsikin kuusen herkkusienet, ovat muuten parhaita keräämiäni sieniä. Lievä violettiväri heltoissa ja mieto anikse tuoksu ovat varmimmat tunnusmerkit. Vaale orakas , kehnäsieni ja haperot ovat myös hyviä, eikä tarvitse ryöpätä.

      • Rattus sp.

        En ole vielä hyvä tunnistamaan, joten pysyn helpoissa lajeissa. Mietin, etten menisi enää metsään, mutta kyllä tattien kutsu kuuluu korvissani. Yksi esitteli herkkusieniä ja niiden tuoksua, mutta omalta kohdalta jätän keräämättä.

        Sinulle on luvassa hyvä sato, sillä vaikutat tunnistavat lajit hyvin. Siitähän se sadon runsaus on usein kiinni.


      • rouskutin
        Rattus sp. kirjoitti:

        En ole vielä hyvä tunnistamaan, joten pysyn helpoissa lajeissa. Mietin, etten menisi enää metsään, mutta kyllä tattien kutsu kuuluu korvissani. Yksi esitteli herkkusieniä ja niiden tuoksua, mutta omalta kohdalta jätän keräämättä.

        Sinulle on luvassa hyvä sato, sillä vaikutat tunnistavat lajit hyvin. Siitähän se sadon runsaus on usein kiinni.

        Ex-miehen kanssa tuli paljon sienimetsällä kuljettua jo nuorempana. Sanoi lapsillekin, että lähdetään sieneen, niin äitikin rauhoittuu, mitä lienee tarkoittanut. Ilmeisesti aisti, että viihdyn metsässä. Siinä sitä sitten opiskeltiin eri sienilajeja tuntemaan koko perhe. Osa opeista jo lienee unohtunut, mutta aina voi uusia lajeja oppia tunnistamaan.


      • Tänään tapasin hyvin suurella todennäköisyydellä juuri kuusen herkkusieniä ihan muutaman yksilön ryhmän, mutta jätin kuitenkin ottamatta talteen. Valkokärpässieniä on noussut myös runsaasti ihan viime aikoina.

        Kymmenen vuoden kuluttua, kun ensin on mennyt terveys, työ, omaisuus eivätkä naisetkaan enää katsele, voin käydä paikalla keräämässä senaikaiset sienet talteen. Jos tunnistin oikein, se varmaan piristää mukavasti kun tietää olleensa oikeassa, ja jos tunnistin väärin, ei sillä sitten enää niin suurta väliä ole...


      • Rattus sp.
        rouskutin kirjoitti:

        Ex-miehen kanssa tuli paljon sienimetsällä kuljettua jo nuorempana. Sanoi lapsillekin, että lähdetään sieneen, niin äitikin rauhoittuu, mitä lienee tarkoittanut. Ilmeisesti aisti, että viihdyn metsässä. Siinä sitä sitten opiskeltiin eri sienilajeja tuntemaan koko perhe. Osa opeista jo lienee unohtunut, mutta aina voi uusia lajeja oppia tunnistamaan.

        Se on totta niin myös teen. Olen myös nähnyt, kuinka itseään hyvänä sienituntijana on erehtynyt. Tuonut herkkunsa yliopistolle ja saanut kuulla keränneensä ison kasan myrkyllisiä sieniä. Se on syy, miksi omalta kohdalta en myös jatkossa kerää sieniä, joissa on erehtymisen vaaraa myrkyllisiin sieniin.

        Muistan lapsuudessa, kuinka puhuttiin perheestä, jossa vanhemmat menehtyivät kerättyään vääränlaisia sieniä. Perheenlapset jäivät orvoksi. Se painui hyvin mieleeni. Äitini tunsi vanhemmat.


      • Rattus sp.
        yohuuhkaja kirjoitti:

        Tänään tapasin hyvin suurella todennäköisyydellä juuri kuusen herkkusieniä ihan muutaman yksilön ryhmän, mutta jätin kuitenkin ottamatta talteen. Valkokärpässieniä on noussut myös runsaasti ihan viime aikoina.

        Kymmenen vuoden kuluttua, kun ensin on mennyt terveys, työ, omaisuus eivätkä naisetkaan enää katsele, voin käydä paikalla keräämässä senaikaiset sienet talteen. Jos tunnistin oikein, se varmaan piristää mukavasti kun tietää olleensa oikeassa, ja jos tunnistin väärin, ei sillä sitten enää niin suurta väliä ole...

        Et muuten siinäkään vaiheessa kerää niitä. Kymmenen vuodenkin päästä on tavotteita. Vaikka joskus aikaisemmin mainitsit vanhemmistasi, niin sinulla saattaa olla pitkäkin vanhuus.

        Eli vanhoina panttereina syömme, liikumme, venyttelemme ja nukumme hyvin. Nautimme jokaisesta hetkestä. Edistämme asioita, jotka ovat tärkeitä maailmassa. Voit aina värväytyä hoitelemaan vahingoittuneita lintuja, osoittaa mieltäsi esim. vapaan Kemijoen puolesta ja arvaa vaan, järkyttääkö sen sen hetken nuorempia ikäpolvia :)?


    • Tatteja oli vähemmän, mut voisin sanoo, pahuksen mustarouskut...
      Ne vyöry vuorena pöölle....

      • Jaa, kassillisen löysin helposti taas vaikka muita oli jo ennen minua samoilla paikoilla käynyt. Mustarouskuja ja muitakin sen sukuisia oli kyllä paljon mutta ei tarvinnut kerätä noita ryöpättäviä, ja eikös nykyisin nimenomaan mustarouskua vältellä potentiaalisena karsinogeenisten aineiden lähteenä...


      • yohuuhkaja kirjoitti:

        Jaa, kassillisen löysin helposti taas vaikka muita oli jo ennen minua samoilla paikoilla käynyt. Mustarouskuja ja muitakin sen sukuisia oli kyllä paljon mutta ei tarvinnut kerätä noita ryöpättäviä, ja eikös nykyisin nimenomaan mustarouskua vältellä potentiaalisena karsinogeenisten aineiden lähteenä...

        Saahan sitä väittää, sanotaanhan korvasientäkin myrkylliseksi ;))
        Pidän mustarouskuista niiden kiinteän lihan vuoksi.
        Leivität ja paistat, niin on kuin pihviä söisit ;)
        Ovat vain konstikkaita löytää ;)
        Ja ryöpätä pitää, tietysti


      • anjaniina_ kirjoitti:

        Saahan sitä väittää, sanotaanhan korvasientäkin myrkylliseksi ;))
        Pidän mustarouskuista niiden kiinteän lihan vuoksi.
        Leivität ja paistat, niin on kuin pihviä söisit ;)
        Ovat vain konstikkaita löytää ;)
        Ja ryöpätä pitää, tietysti

        No korvasieni onkin tappavan myrkyllinen väärin käsiteltynä.

        Mutta ei siinä mitään, mun exä tykkäsi myös nimenomaan mustarouskuista ja tiettävästi on elossa vieläkin. Ei niiden löytäminen täällä niin haasteellista ole,niillä vain on tuo tapansa avautua jo osin maan alla, ja siten siihen lakin päälle jää aina paljon kaikenlaista kariketta ja multaa, pitää puhdistaa reippaasti.


      • yohuuhkaja kirjoitti:

        No korvasieni onkin tappavan myrkyllinen väärin käsiteltynä.

        Mutta ei siinä mitään, mun exä tykkäsi myös nimenomaan mustarouskuista ja tiettävästi on elossa vieläkin. Ei niiden löytäminen täällä niin haasteellista ole,niillä vain on tuo tapansa avautua jo osin maan alla, ja siten siihen lakin päälle jää aina paljon kaikenlaista kariketta ja multaa, pitää puhdistaa reippaasti.

        Nii ja ne riettaat piiloutuu pitkään nurmikkoon...
        Mitäs sieniä sä mieluiten syöt?
        Minä tietty söisin torvisieniä ja kanttarelleja kun niitä ei täällä ole


      • anjaniina_ kirjoitti:

        Nii ja ne riettaat piiloutuu pitkään nurmikkoon...
        Mitäs sieniä sä mieluiten syöt?
        Minä tietty söisin torvisieniä ja kanttarelleja kun niitä ei täällä ole

        http://www.youtube.com/watch?v=E7hQSk5q8mo


      • Rattus sp.

        Täällä on taas mieletön tattivuosi eli tuntuu, että jokainen tattilaji on suorastaan riehaantunut. Nyt en ole pariin päivään ollut metsässä, mutta kaksi ämpärillistä on tullut tatteja tällä viikolla.


      • Rattus sp. kirjoitti:

        Täällä on taas mieletön tattivuosi eli tuntuu, että jokainen tattilaji on suorastaan riehaantunut. Nyt en ole pariin päivään ollut metsässä, mutta kaksi ämpärillistä on tullut tatteja tällä viikolla.

        Yllättävän vähän oli vielä herkkutatteja.Enenmmän oli rouskut ja kaikki muu pinnassa, mutta sieniä paljon kyllä.


      • anjaniina_ kirjoitti:

        Nii ja ne riettaat piiloutuu pitkään nurmikkoon...
        Mitäs sieniä sä mieluiten syöt?
        Minä tietty söisin torvisieniä ja kanttarelleja kun niitä ei täällä ole

        Itse asiassa just nyt on tuossa pannulla taas tatteja paistumassa. Laitan herkkutatit pakkaseen ja nuo punikit taidan syödä tuoreeltaan.

        Herkkutatti, kantarelli, torvisieni, suppilovahvero, mustavahakas, siinä suosikkejani. Korvasienet keväällä jos vain riittävästi löydän. Kesäkausi alkaa yleensä haperoilla, ne kasvavat nopeasti, ovat satoisia ja maun voi tarkistaa maastossa maistamalla jos tuntee epävarmuutta lajimäärityksestään. Ukonsieniä ja nurmiherkkusieniä löytää asutuksenkin läheltä ja hyviä ovat.


      • yohuuhkaja kirjoitti:

        Itse asiassa just nyt on tuossa pannulla taas tatteja paistumassa. Laitan herkkutatit pakkaseen ja nuo punikit taidan syödä tuoreeltaan.

        Herkkutatti, kantarelli, torvisieni, suppilovahvero, mustavahakas, siinä suosikkejani. Korvasienet keväällä jos vain riittävästi löydän. Kesäkausi alkaa yleensä haperoilla, ne kasvavat nopeasti, ovat satoisia ja maun voi tarkistaa maastossa maistamalla jos tuntee epävarmuutta lajimäärityksestään. Ukonsieniä ja nurmiherkkusieniä löytää asutuksenkin läheltä ja hyviä ovat.

        Haprot on hiukka mauttomia, mä käytän niitä vain täytesieninä muiden seassa.
        Tulikin muutes mieleen et lapaankääpä pitää käydä tarkastaan, et on noussut.
        Mustesieniä tulee kohta, ne menee tuoreeltaan pannuun.
        Tarkoititkos ukosnsienellä mustesientä?


      • anjaniina_ kirjoitti:

        Haprot on hiukka mauttomia, mä käytän niitä vain täytesieninä muiden seassa.
        Tulikin muutes mieleen et lapaankääpä pitää käydä tarkastaan, et on noussut.
        Mustesieniä tulee kohta, ne menee tuoreeltaan pannuun.
        Tarkoititkos ukosnsienellä mustesientä?

        Ukonsienet (suvut Lepiota ja Macrolepiota) ovat eri lajeja kuin mustesienet (suku Coprinus) ja parempia ruokasieniä, viimemainittuja voi syödä vain nuorina. Ukonsienen jalan ympäryksen pikku renkaat ovat kai lähes kalleinta mitä ranskalaiset kulinaristit tietävät, lakit voi paistaa pihveinä, isoimmat täyttävät koko 30 sentin paistinpannun...


      • yohuuhkaja kirjoitti:

        Ukonsienet (suvut Lepiota ja Macrolepiota) ovat eri lajeja kuin mustesienet (suku Coprinus) ja parempia ruokasieniä, viimemainittuja voi syödä vain nuorina. Ukonsienen jalan ympäryksen pikku renkaat ovat kai lähes kalleinta mitä ranskalaiset kulinaristit tietävät, lakit voi paistaa pihveinä, isoimmat täyttävät koko 30 sentin paistinpannun...

        Jaha, olikin uus tuttavuus...toi ukonsieni.
        Pitääpä katsella löytyykö täältä


      • anjaniina_ kirjoitti:

        Jaha, olikin uus tuttavuus...toi ukonsieni.
        Pitääpä katsella löytyykö täältä

        Lahottajasieniä, kasvavat jos maan alla on lahonnutta puuta. Viime syksynä niitä kasvoi mukavasti eräälläkin ulkomeren majakkasaarella, löytyy kyllä täältä etelästä muualtakin asutuksen tuntumasta.


      • yohuuhkaja kirjoitti:

        Lahottajasieniä, kasvavat jos maan alla on lahonnutta puuta. Viime syksynä niitä kasvoi mukavasti eräälläkin ulkomeren majakkasaarella, löytyy kyllä täältä etelästä muualtakin asutuksen tuntumasta.

        Nii, samantapaisia on kai mesisienet, niitä löysin kourallisen tänään, meni tattien kans samalle pannulle ;)


      • Ai mää vai, no, mulle eivät nuo ulkonäköseikat niin tärkeitä ole. On siellä päässä nytkin sen verran karvoja että joku hirvikärpänen yritti sinne kovin piiloutua, nappasin jo pois mutta täytyy kai käydä vielä iltasuihkussa jynssäämässä päänahkaa ihan vaan kaiken varalta...


      • Jaaa, nooo, olenkin joskus ajatellut vaihtaa ihan kokonaan identiteettini ja ulkonäköni ja aloittaa jossakin muualla ihan uuden elämän. Ehkä pitää sitten muistaa nuokin mielikuvat...


    • Rattus sp.

      Nuo kaksi ämpärillistä tuli kolmelta eri alueelta ja hyvin lyhyessä ajassa eli täällä tilanne on toinen. Joku mainitsi, että olisivat matoisia. Onnistuin sienestämään siinä vaiheessa, kun olivat nousseet juuri pintaan.

      • Rattus sp.

        Anjaniinalle vastaus :).


      • Vieläkös sulla on viime vuotisetkin syömättä?
        Teeks koskaan pikkelsiä?


      • Rattus sp.
        anjaniina_ kirjoitti:

        Vieläkös sulla on viime vuotisetkin syömättä?
        Teeks koskaan pikkelsiä?

        No, tämä on sitten kahdeksas, kun kolme meni aloituksen mukana *mutisee*

        Osa meni sienipiiraissa, mutta on niitä kuivattuina vielä jäljellä. En tee pikkelsiä.


      • Rattus sp. kirjoitti:

        No, tämä on sitten kahdeksas, kun kolme meni aloituksen mukana *mutisee*

        Osa meni sienipiiraissa, mutta on niitä kuivattuina vielä jäljellä. En tee pikkelsiä.

        Mullapa on maailman mahtavinta mustarouskusienisalaattia ;)
        Kun olin kipee ni tein sienet hiukka erillai.
        Ryöppäsin ne sillon su ja sairastuin ma.
        Niinpä hujautin niihin hiukan suolaa ja tynsin jääkaappiin.
        Ti totsin olevani vieläkin heikossa hapessa ja hulautin niihin viinietikkaa päälle.
        Tänään kaadoin etikat pois, silppusinsalaatiks sipulin ja kerman kans.Lisäsin hiukka sokeria ja vot että on hyvää


      • Rattus sp.
        anjaniina_ kirjoitti:

        Mullapa on maailman mahtavinta mustarouskusienisalaattia ;)
        Kun olin kipee ni tein sienet hiukka erillai.
        Ryöppäsin ne sillon su ja sairastuin ma.
        Niinpä hujautin niihin hiukan suolaa ja tynsin jääkaappiin.
        Ti totsin olevani vieläkin heikossa hapessa ja hulautin niihin viinietikkaa päälle.
        Tänään kaadoin etikat pois, silppusinsalaatiks sipulin ja kerman kans.Lisäsin hiukka sokeria ja vot että on hyvää

        Tulee muuten nälkä jo pelkästä ajatuksesta. Pakko hakea yksi avokado teurastettavaksi.


      • Rattus sp. kirjoitti:

        Tulee muuten nälkä jo pelkästä ajatuksesta. Pakko hakea yksi avokado teurastettavaksi.

        Otetaanko muuten mukaan, tuoreena tietty?


      • Rattus sp.
        anjaniina_ kirjoitti:

        Otetaanko muuten mukaan, tuoreena tietty?

        Saat päättää. Pelkään, että olemme jonkinlaisessa ähkytilassa kaiken sen suunnitellun ruokamäärän jälkeen :).


    • verditti

      Olen yrittänyt selvittää mikä minua sienestämisessä viehättää. Se ei ole vain se, että pidän sieniruuista, vaan asiassa on jotain salaperäistä, josta en saa selvää.
      Minulla on perhosia vatsassa joka kerta jo valmistautuessani sieniretkelle. Odotan innolla edeltä päin taatusti joka kerta tulevia yllätyksiä ja löytämisen riemua.
      Joku väitti sienestämisen liittyvän ihmisessä olevaan fatalismiin. En ymmärrä oikein asiayhteyttä, jos ei sitten hän ollut huono sienien tuntija. Silloinhan sitä herittäytyy kohtalon armoille. On muuten vain yksi keino varmistua sienen myrkyllisyydestä tai myrkyttömyydestä. Ja se on tietysti syömällä sieni!
      Syyskuu on rouskujen kuukausi. Toivottavasti löytyy 70-80 litraa! (käsittelemättömiä

      • Rattus sp.

        Luulin, että olit pyörän kanssa metsästämässä. Oletkin siirtynyt sienestämään. Mukava kuitenkin nähdä :).

        Kai se on jonkinlainen primitiivinen reaktio. Hankkia pöytään ruoka suoraan metsästä.

        Kokeilen muita keinoja tuon myrkyllisyyden toteamiseen. Opettelen tunnistamaan lajit toisistaan selvien tuntomerkkien avulla.

        Kuullostaa hyvältä tavoitteelta tuo rouskujen määrä. Riittääkö sienet koko talveksi?

        Kunhan saan noita pakollisia kuvioita vähemmälle, niin voisin yrittää ensi kesänä yrttien keräämistä, kalastamista, marjastamista ja sienestämistä nykyistä enemmän. Eli jos vene on ankkuroituneena saaren poukamiin, niin tiedät, mitä olen tekemässä :).


      • Rattus sp. kirjoitti:

        Luulin, että olit pyörän kanssa metsästämässä. Oletkin siirtynyt sienestämään. Mukava kuitenkin nähdä :).

        Kai se on jonkinlainen primitiivinen reaktio. Hankkia pöytään ruoka suoraan metsästä.

        Kokeilen muita keinoja tuon myrkyllisyyden toteamiseen. Opettelen tunnistamaan lajit toisistaan selvien tuntomerkkien avulla.

        Kuullostaa hyvältä tavoitteelta tuo rouskujen määrä. Riittääkö sienet koko talveksi?

        Kunhan saan noita pakollisia kuvioita vähemmälle, niin voisin yrittää ensi kesänä yrttien keräämistä, kalastamista, marjastamista ja sienestämistä nykyistä enemmän. Eli jos vene on ankkuroituneena saaren poukamiin, niin tiedät, mitä olen tekemässä :).

        Kyllä tuo maistaminen on se helpoin keino esimerkiksi haperoiden ja tattien kanssa, niissä kun ei ole yhtään oikeasti myrkyllistä lajia, vain pari pahanmakuista...


      • Rattus sp.
        yohuuhkaja kirjoitti:

        Kyllä tuo maistaminen on se helpoin keino esimerkiksi haperoiden ja tattien kanssa, niissä kun ei ole yhtään oikeasti myrkyllistä lajia, vain pari pahanmakuista...

        Tiedän, siksi pysyttelen tateissa :). Sen verran monta sappitattia olen jo maistellut, että olen oppinut jo tunnistamaan.

        Nyt ovat muut asiat pitäneet poissa metsästä. Myös vilkuillut veneitä netistä ;). Venekuume sen kuin pahenee..


      • Jore von Koskull
        Rattus sp. kirjoitti:

        Tiedän, siksi pysyttelen tateissa :). Sen verran monta sappitattia olen jo maistellut, että olen oppinut jo tunnistamaan.

        Nyt ovat muut asiat pitäneet poissa metsästä. Myös vilkuillut veneitä netistä ;). Venekuume sen kuin pahenee..

        Eilen käytiin 6 ämpärillistä herkkutatteja. Tänään oli tattisulkeinen. :)
        Illalla syötiin voileivän päällä paistettua tattia. Nam....


      • verditti
        Rattus sp. kirjoitti:

        Luulin, että olit pyörän kanssa metsästämässä. Oletkin siirtynyt sienestämään. Mukava kuitenkin nähdä :).

        Kai se on jonkinlainen primitiivinen reaktio. Hankkia pöytään ruoka suoraan metsästä.

        Kokeilen muita keinoja tuon myrkyllisyyden toteamiseen. Opettelen tunnistamaan lajit toisistaan selvien tuntomerkkien avulla.

        Kuullostaa hyvältä tavoitteelta tuo rouskujen määrä. Riittääkö sienet koko talveksi?

        Kunhan saan noita pakollisia kuvioita vähemmälle, niin voisin yrittää ensi kesänä yrttien keräämistä, kalastamista, marjastamista ja sienestämistä nykyistä enemmän. Eli jos vene on ankkuroituneena saaren poukamiin, niin tiedät, mitä olen tekemässä :).

        Kovin harvoin minulla ruokavieraita, joten kyllä ne riittää seuravaan satoon.
        Sienestän enimmäkseen Suomenlahden saarilla, kokemukseni mukaan veneilijät eivät ole innostuneita sienistä. Siellä sato odottaa yleensä koskemattomana. Täytyypi poiketa poukamaan.


      • Rattus sp.
        Jore von Koskull kirjoitti:

        Eilen käytiin 6 ämpärillistä herkkutatteja. Tänään oli tattisulkeinen. :)
        Illalla syötiin voileivän päällä paistettua tattia. Nam....

        Sitä on liikkeellä :). Silloinhan herkuista on nautittava, kun niitä on saatavilla.


      • Rattus sp.
        verditti kirjoitti:

        Kovin harvoin minulla ruokavieraita, joten kyllä ne riittää seuravaan satoon.
        Sienestän enimmäkseen Suomenlahden saarilla, kokemukseni mukaan veneilijät eivät ole innostuneita sienistä. Siellä sato odottaa yleensä koskemattomana. Täytyypi poiketa poukamaan.

        Olen sen verran hamsteri, että haluan hyödyntää myös saarien antimet. Ajatus jonkinasteisesta omavaraistaloudesta kyllä kiinnostaa, ainakin harrastuksena. Luulen, että merellä ollaan sen verran suurilla veneillä, että pohjakosketuksen vaara seurauksineen on suuri. Tuli vain mieleeni..


    • RIMMIR

      Just lukasin kirjoituksen että yhä vieläkin on pohjoismaisissa sienissä niin korkeat becerelliarvot etteivät kelpaa edes japanin markkinoille.
      Jos näen pohjoismaisia säteileviä henkilöitä kulkevan käsi kädessä, niin oitis arvelen heidän popsineen annoksen sieniherkkuja .

    • Rattus sp.

      Onhan meidän sisävesikaloissa liikaa elohopeaa ja merikaloissa dioksiinia. Pieni lisä ei ole pahitteeksi :). No, suuria määriä mitään ei pitäisi syödä, mutta sienissä on myös paljon hyviä ominaisuuksia.

      Säteileviä ihmisiä käsikädessä? Luulen, että tiedät, mistä on kyse ;). Vai epäiletkö skandinaavien kykyjä? Olen vain huomannut, että migreenikohtauskin saa ihon hehkumaan.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martinan uusi poikakaveri

      Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      204
      3085
    2. Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.

      Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva
      Maailman menoa
      239
      1590
    3. Laita mulle viesti!!

      Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus
      Ikävä
      92
      1442
    4. Millaisessa tilanteessa olisit toiminut toisin

      Jos saisit yhden mahdollisuuden toimia toisin?
      Ikävä
      88
      1342
    5. Vanhemmalle naiselle

      alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e
      Ikävä
      46
      1304
    6. Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen

      No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.
      Maailman menoa
      148
      1206
    7. Ajattelen sinua tänäkin iltana

      Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin
      Ikävä
      12
      1168
    8. Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!

      "Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze
      Maailman menoa
      120
      992
    9. Miehelle...

      Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät
      Ikävä
      89
      912
    10. Tuntuu liian hankalalta

      Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.
      Ikävä
      44
      793
    Aihe