"Keskustele Suomen Keskustasta ja puolueen harjoittamasta politiikasta" -palstalla on EU-vaaliäänestyksen vauhdittamiseksi syytä nostaa uudelleen esiin seuraava erinomaisen pätevä aloituskirjoitus maaliskuulta 2004:
Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000002748517
ANNELI PALJASTI
Kirjoittanut: OIKEITA ASIOITA, 21.3.2004 klo 13.26
Yksi viime aikoina nurkkaan joutuneiden Lipposen puolustelijoiden kehittämä argumentti tämän bush-ystävän kaikinpuolisen syyttömyyden todistamiseksi on ollut väite, "ettei Lipponen ole joulukuussa 2002 voinut liittää Suomea mukaan mihinkään USA:n Irak-hyökkäystä valmistelevaan sotakoalitioon, koska sellaista ei silloin vielä edes ollut".
Tällainen väite osoittaa, että Suomessa on tapaus Jäätteenmäkeen liittyen kehittynyt ihan oma etymologinen selitys mm. käsitteelle koalitio. Koalitiosta puhutaan ikään kuin termi olisi syntynyt oman kansallisen Irak-keskustelumme ja sen tarpeiden mukana. Kansallinen keskustelumme on ollut niin sisäänlämpiävää, että täällä on jopa kehittynyt kokonaan omia argumentaatiotodellisuuksia, joissa pohditaan esim. kysymystä mihin koalitioon Lipponen muka Suomea vei. Ikään kuin joulukuussa 2002 olisi ollut useita vaihtoehtoisia "koalitioita", joista paljastettujen asiakirjojen teksti tarkoittaisikin jotain muuta kuin USA:n Irak-sotaliittoumaa.
Tällainen argumentointi on huvittavaa, koska se erinomaisella tavalla paljastaa miten käpertynyttä kansallinen keskustelumme on ollut. On tosiaan käyty paikallisottelua kepu - demarit ja oltu täysin sokeita sille, minkälaisten realiteettien kanssa ulkopoliittiset toimijat ovat olleet tekemisissä.
Sanalla "koalitio" on kuitenkin koko ajan ollut ihan täsmällinen merkityksensä, ja se on kotoisin Bushin hallinnon virallisesta ulkopiliittisesta ohjelmapaperista "The National Strategy of The United States of America". Tämä ohjelma päivättiin heinäkuussa 2002, joten niin Lipposella kuin myös muulla valtiojohdollamme oli joulukuuhun mennessä hyvää aikaa perehtyä julistuksen sanomaan. Kaipa siihen perehdyttiinkin, tai jos ei, silloin jotain oli pahasti pielessä. Koko muu maailma nimittäin perehtyi siihen, ja siitä myös käytiin maailmalla kiivasta keskustelua, koska sen opit USA:n suorittaman ennaltaehkäisevän iskun oikeutuksesta olivat päivittäistä pureskeltavaa kaikkien kansainvälisestä oikeudesta huolestuneiden pöydissä.
Se mitä USA tarkoittaa koalitiolla on määritelty tässä: "America will implement its strategies by organizing coalitions —as broad as practicable— of states able and willing to promote a balance of power that favors freedom. Effective coalition leadership requires clear priorities, an appreciation of others’ interests, and consistent consultations among partners with a spirit of humility."
Eli ajaakseen strategioitaan Amerikka pyrkii muodostamaan samanmielisten valtioiden koalitioita. Ja kun puhuttiin "johtajuudesta", tarkoitettiin nimenomaan tuota USA:n itselleen varaamaa roolia.
Jos Lipponen on tarkoittanut koalitiolla ja johtajuudella jotain muuta, jotain jonka hän itse on keksinyt tämän käsitteen sisällöksi tai määritelmäksi, ei voi muuta kuin todeta että onpa Suomen ulkopolitiikka ollut tosi taitavissa käsissä! Siinä tapauksessa Lipponen ei olisi menetellyt vain epämoraalisesti liittäessään Suomea Bushin koalitioon, vaan täydellisen typerästi ja tietämättömästi, vailla minkäänlaista käsitystä ulkopolitiikan alkeista. Olisiko tällainen tomppelointi sitten muka pienempi synti kuin nuoleskelunhalu Bushia kohtaan ja suomalaisten myyminen pelkän oman vallanhimon sokaisemana?
Amerikan strategiathan sisältävät ko. ohjelmajulistuksen mukaan sen että maa arvioi itse siihen kohdistuvat uhat, ja jos katsoo tarpeelliseksi, suorittaa ennalta ehkäisevän sotilaallisen iskun. Tällainen isku on tietysti jotain, jolla Amerikka irtisanoutuu kansainvälisestä oikeudesta ja sitä kunnioittavasta järjestöstä YK:sta. Ennalta ehkäisevän iskun oikeutus tuossa paperissa määritellään toteamalla:
"To forestall or prevent... hostile acts by our adversaries, the United States will, if necessary, act preemptively."
Ja että näiden oppien mukaan oltiin Irakiin menossa, siitä ei pitänyt oikeastaan kenellekään koko maailmassa olla minkäänlaista epäselvyyttä, vielä vähemmän ulkopolitiikan asiantuntijoille . Eivät kai sentään suomalaisetkaan toimijat niin tyhmiä olleet, etteivätkö olisi esim. tienneet ketkä em. kansallisen strategian muotoilijoita olivat? Taustaltahan löytyvät samat henkilöt, jotka olivat jo ennen WTC-tapahtumia kirjoittaneet ohjelmapaperin, jossa oli esitetty sotilaallisen kontrollin ottamista mm. Irakissa riippumatta siitä onko Saddam siellä vallassa vai ei. Ansioituneen John Pilgerin tv-dokumentissa esitetään, että päätös Irakiin hyökkäämisestä tehtiin Bushin hallinnossa heinäkuussa 2001. (Condoleezza Rican maininta eräille kongressiedustajille.)
Joten se miten me nyt täällä jälkiviisaina pyörittelemme käsitteitä ja sorvailemme niiden merkityksiä niin että ne sopisivat itsekunkin tarkoituksiin pelastaa Lipponen ja ryöpätä Jäätteenmäkeä, on kyllä hieman eri mittaluokan asia kuin se mistä oikeasti oli kyse.
Ensinnäkään tapaus Jäätteenmäen poliittisessa puolessa ei ole kysymys mistään Kepu - Demarit paikallisottelusta. Kyseessä oli Suomen ulkopolitiikka, joka on kaikkien suomalaisten, ei vain kahden keskenään kinastelevan poppoon asia. Toisekseen Jäätteenmäki-oikeudenkäynti on se joka on - tai jolla on - käännetty huomiota pois itse asiasta, joka on Suomen Irak-politiikka. Kun oikeudellinen ajojahti alkoi, tehtiin mielipidemittaus siitä, miten kansalaiset suhtautuvat taustalla olevaan ulkopoliittiseen salailuun. 80% suomalaisista oli sitä mieltä, että Lipposen tekemiset pitäisi ehdottomasti selvittää. Tämä tulos kertoo siitä että valtaosa suomalaisista on huolissaan itse asiasta, eikä pidä oikeudenkäyntiä tärkeimpänä.
Tosiasia on että Lipposen USA-vierailun jälkeen USA:lla oli "väärä käsitys" Suomen kuulumisesta siihen sotakoalitioon, jota he uuden ulkopolitiikkansa mukaisesti kokosivat. Suomi ei tätä käsitystä pyrkinyt oikaisemaan, vaan osallistuimme tuon koalition kokoukseen ja mm. toteutimme Pentagonin antamien ohjeiden mukaisesti irakilaisdiplomaattien karkoitukset. Irtisanoutuminen alkoi vasta siitä kun Jäätteenmäki nosti asian julkisuuteen. Mutta luultavasti johonkin jo oltiin sitouduttu - emme vain tiedä mihin kaikkeen. Kulissientakaisia kytkentöjä saattaa yhä olla vireillä - esim. Wärtsilän voimalahanke Irakissa saattaa liittyä näihin. Tavallisten kansalaisten tekee vain mieli kysyä: vaaransiko joku ja vaarantaako yhä Suomen turvallisuuden? Mukaan meneminen USA:n laittomaan hyökkäykseen ei ole mitenkään kunniakasta eikä ehkä kovin viisasta, kuten Espanjan tapahtumat ovat osoittaneet.
Se että USA:lle myötämieliset maat muodostivat "koalition" on asia jota ei tarvitse kotimaisessa keskustelussamme käsitellä minkään merkityskikkailun puitteissa. Kyse Irak-politiikkamme kohdalla oli yksinkertaisesti siitä annoimmeko tukemme USA:n itselleen muotoilemille ulkopoliittisille opeille ja sen "johtajuudelle", joka lupasi toimia "YK:n tuella tai tarpeen vaatiessa ilman sitä", vai valitsimmeko toisin korostaen tukeamme YK:n linjalle. Tätä valintaa ei osattu selvästi tehdä. Lipponen siis ilmeisesti ei osannut pitää tarpeellista hajurakoa Bushin vireillä olevaan tekopyhästi perustelemaan sotahankkeeseen, joka "sokean Reetankin" piti nähdä. Ja niin Suomi ajautui kahden lautasen politiikkaan, jossa se sitten teki lopullisen linjantarkistuksen vasta Jäätteenmäen nostaessa epäselvyyden esille.
Salailuoikeudenkäynnin esitutkintamateriaalista käy kiinnostavalla tavalla ilmi, millaisen ryhtiliikkeen ulkoasiainhallinto joutui tekemään. Vielä samana päivänä jolloin USA lähti tekopyhästi perustelemaansa Irak-hyökkäykseen, Suomen suurlähettiläs Yhdysvalloissa varmisti sikäläisestä ulkoministeriöstä, ettei Suomi vain enää kuulunut USA:n sotakoalition listoille.
Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000002748517
ANNELI PALJASTI
Kirjoittanut: OIKEITA ASIOITA, 21.3.2004 klo 13.26
Yksi viime aikoina nurkkaan joutuneiden Lipposen puolustelijoiden kehittämä argumentti tämän bush-ystävän kaikinpuolisen syyttömyyden todistamiseksi on ollut väite, "ettei Lipponen ole joulukuussa 2002 voinut liittää Suomea mukaan mihinkään USA:n Irak-hyökkäystä valmistelevaan sotakoalitioon, koska sellaista ei silloin vielä edes ollut".
Tällainen väite osoittaa, että Suomessa on tapaus Jäätteenmäkeen liittyen kehittynyt ihan oma etymologinen selitys mm. käsitteelle koalitio. Koalitiosta puhutaan ikään kuin termi olisi syntynyt oman kansallisen Irak-keskustelumme ja sen tarpeiden mukana. Kansallinen keskustelumme on ollut niin sisäänlämpiävää, että täällä on jopa kehittynyt kokonaan omia argumentaatiotodellisuuksia, joissa pohditaan esim. kysymystä mihin koalitioon Lipponen muka Suomea vei. Ikään kuin joulukuussa 2002 olisi ollut useita vaihtoehtoisia "koalitioita", joista paljastettujen asiakirjojen teksti tarkoittaisikin jotain muuta kuin USA:n Irak-sotaliittoumaa.
Tällainen argumentointi on huvittavaa, koska se erinomaisella tavalla paljastaa miten käpertynyttä kansallinen keskustelumme on ollut. On tosiaan käyty paikallisottelua kepu - demarit ja oltu täysin sokeita sille, minkälaisten realiteettien kanssa ulkopoliittiset toimijat ovat olleet tekemisissä.
Sanalla "koalitio" on kuitenkin koko ajan ollut ihan täsmällinen merkityksensä, ja se on kotoisin Bushin hallinnon virallisesta ulkopiliittisesta ohjelmapaperista "The National Strategy of The United States of America". Tämä ohjelma päivättiin heinäkuussa 2002, joten niin Lipposella kuin myös muulla valtiojohdollamme oli joulukuuhun mennessä hyvää aikaa perehtyä julistuksen sanomaan. Kaipa siihen perehdyttiinkin, tai jos ei, silloin jotain oli pahasti pielessä. Koko muu maailma nimittäin perehtyi siihen, ja siitä myös käytiin maailmalla kiivasta keskustelua, koska sen opit USA:n suorittaman ennaltaehkäisevän iskun oikeutuksesta olivat päivittäistä pureskeltavaa kaikkien kansainvälisestä oikeudesta huolestuneiden pöydissä.
Se mitä USA tarkoittaa koalitiolla on määritelty tässä: "America will implement its strategies by organizing coalitions —as broad as practicable— of states able and willing to promote a balance of power that favors freedom. Effective coalition leadership requires clear priorities, an appreciation of others’ interests, and consistent consultations among partners with a spirit of humility."
Eli ajaakseen strategioitaan Amerikka pyrkii muodostamaan samanmielisten valtioiden koalitioita. Ja kun puhuttiin "johtajuudesta", tarkoitettiin nimenomaan tuota USA:n itselleen varaamaa roolia.
Jos Lipponen on tarkoittanut koalitiolla ja johtajuudella jotain muuta, jotain jonka hän itse on keksinyt tämän käsitteen sisällöksi tai määritelmäksi, ei voi muuta kuin todeta että onpa Suomen ulkopolitiikka ollut tosi taitavissa käsissä! Siinä tapauksessa Lipponen ei olisi menetellyt vain epämoraalisesti liittäessään Suomea Bushin koalitioon, vaan täydellisen typerästi ja tietämättömästi, vailla minkäänlaista käsitystä ulkopolitiikan alkeista. Olisiko tällainen tomppelointi sitten muka pienempi synti kuin nuoleskelunhalu Bushia kohtaan ja suomalaisten myyminen pelkän oman vallanhimon sokaisemana?
Amerikan strategiathan sisältävät ko. ohjelmajulistuksen mukaan sen että maa arvioi itse siihen kohdistuvat uhat, ja jos katsoo tarpeelliseksi, suorittaa ennalta ehkäisevän sotilaallisen iskun. Tällainen isku on tietysti jotain, jolla Amerikka irtisanoutuu kansainvälisestä oikeudesta ja sitä kunnioittavasta järjestöstä YK:sta. Ennalta ehkäisevän iskun oikeutus tuossa paperissa määritellään toteamalla:
"To forestall or prevent... hostile acts by our adversaries, the United States will, if necessary, act preemptively."
Ja että näiden oppien mukaan oltiin Irakiin menossa, siitä ei pitänyt oikeastaan kenellekään koko maailmassa olla minkäänlaista epäselvyyttä, vielä vähemmän ulkopolitiikan asiantuntijoille . Eivät kai sentään suomalaisetkaan toimijat niin tyhmiä olleet, etteivätkö olisi esim. tienneet ketkä em. kansallisen strategian muotoilijoita olivat? Taustaltahan löytyvät samat henkilöt, jotka olivat jo ennen WTC-tapahtumia kirjoittaneet ohjelmapaperin, jossa oli esitetty sotilaallisen kontrollin ottamista mm. Irakissa riippumatta siitä onko Saddam siellä vallassa vai ei. Ansioituneen John Pilgerin tv-dokumentissa esitetään, että päätös Irakiin hyökkäämisestä tehtiin Bushin hallinnossa heinäkuussa 2001. (Condoleezza Rican maininta eräille kongressiedustajille.)
Joten se miten me nyt täällä jälkiviisaina pyörittelemme käsitteitä ja sorvailemme niiden merkityksiä niin että ne sopisivat itsekunkin tarkoituksiin pelastaa Lipponen ja ryöpätä Jäätteenmäkeä, on kyllä hieman eri mittaluokan asia kuin se mistä oikeasti oli kyse.
Ensinnäkään tapaus Jäätteenmäen poliittisessa puolessa ei ole kysymys mistään Kepu - Demarit paikallisottelusta. Kyseessä oli Suomen ulkopolitiikka, joka on kaikkien suomalaisten, ei vain kahden keskenään kinastelevan poppoon asia. Toisekseen Jäätteenmäki-oikeudenkäynti on se joka on - tai jolla on - käännetty huomiota pois itse asiasta, joka on Suomen Irak-politiikka. Kun oikeudellinen ajojahti alkoi, tehtiin mielipidemittaus siitä, miten kansalaiset suhtautuvat taustalla olevaan ulkopoliittiseen salailuun. 80% suomalaisista oli sitä mieltä, että Lipposen tekemiset pitäisi ehdottomasti selvittää. Tämä tulos kertoo siitä että valtaosa suomalaisista on huolissaan itse asiasta, eikä pidä oikeudenkäyntiä tärkeimpänä.
Tosiasia on että Lipposen USA-vierailun jälkeen USA:lla oli "väärä käsitys" Suomen kuulumisesta siihen sotakoalitioon, jota he uuden ulkopolitiikkansa mukaisesti kokosivat. Suomi ei tätä käsitystä pyrkinyt oikaisemaan, vaan osallistuimme tuon koalition kokoukseen ja mm. toteutimme Pentagonin antamien ohjeiden mukaisesti irakilaisdiplomaattien karkoitukset. Irtisanoutuminen alkoi vasta siitä kun Jäätteenmäki nosti asian julkisuuteen. Mutta luultavasti johonkin jo oltiin sitouduttu - emme vain tiedä mihin kaikkeen. Kulissientakaisia kytkentöjä saattaa yhä olla vireillä - esim. Wärtsilän voimalahanke Irakissa saattaa liittyä näihin. Tavallisten kansalaisten tekee vain mieli kysyä: vaaransiko joku ja vaarantaako yhä Suomen turvallisuuden? Mukaan meneminen USA:n laittomaan hyökkäykseen ei ole mitenkään kunniakasta eikä ehkä kovin viisasta, kuten Espanjan tapahtumat ovat osoittaneet.
Se että USA:lle myötämieliset maat muodostivat "koalition" on asia jota ei tarvitse kotimaisessa keskustelussamme käsitellä minkään merkityskikkailun puitteissa. Kyse Irak-politiikkamme kohdalla oli yksinkertaisesti siitä annoimmeko tukemme USA:n itselleen muotoilemille ulkopoliittisille opeille ja sen "johtajuudelle", joka lupasi toimia "YK:n tuella tai tarpeen vaatiessa ilman sitä", vai valitsimmeko toisin korostaen tukeamme YK:n linjalle. Tätä valintaa ei osattu selvästi tehdä. Lipponen siis ilmeisesti ei osannut pitää tarpeellista hajurakoa Bushin vireillä olevaan tekopyhästi perustelemaan sotahankkeeseen, joka "sokean Reetankin" piti nähdä. Ja niin Suomi ajautui kahden lautasen politiikkaan, jossa se sitten teki lopullisen linjantarkistuksen vasta Jäätteenmäen nostaessa epäselvyyden esille.
Salailuoikeudenkäynnin esitutkintamateriaalista käy kiinnostavalla tavalla ilmi, millaisen ryhtiliikkeen ulkoasiainhallinto joutui tekemään. Vielä samana päivänä jolloin USA lähti tekopyhästi perustelemaansa Irak-hyökkäykseen, Suomen suurlähettiläs Yhdysvalloissa varmisti sikäläisestä ulkoministeriöstä, ettei Suomi vain enää kuulunut USA:n sotakoalition listoille.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kerrankin. Ettekä äänestäisi näitä hmm, juhantaloja kumppaneita.
ääniharakka, ei kun harava tuon perusteella? jos on kepujen arvostelukykyyn uskominen, niin tulee. Kepulaiset ei kuitenkaan lue koko viestiketjua ja turhaa olisikin, kun eivät lukemaansa tajua. Surullista mutta valitettavan totta.
Antaa hyvän kuvan kepulaisten moraalin tasosta, kun valehteleva ja täysin nolla akka saa äänivyötryn.
Ihan hyvä niin, kansalaiset alkaavat vähitellen huomata, mikä rosvolinnake kepu on.
Lipponen yritti hankkia korkealla ulkopoliittisella profiililla, mille vain Espanja ja Britannia saattoivat vetää vertoja Suomeen terrori-iskun.
Kun pommi olisi Helsingin asematunnelissa surmannut monia vihreitä, sosialidemokraatteja ja kokoomuslaisia, olisi voitu järjestää Stasi-jahdin tapainen näytös, millä olisi osoitettu Anneli Jäätteenmäen yhteydet Irakin joukkotuhoaseisiin ja al-Qaidaan.
Sen jälkeen oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) olisi lakkauttanut Suomen Keskustan niin kuin Urho Kekkonen 1938 Isänmaallisen Kansanliikkeen.
Suomen Irak-politiikan tarkoitus oli provokaatio, millä Suomen keskusta olisi voitu lakkauttaa rikollisjärjestänä ja asettaa 200 000 keskustan jäsentä syytteeseen sekä erotttaa viroistaa myös kunnissa.
Tämän jälkeen Suomen kuntamäärääkin olisi voitu laskea 444:stä 200:aan kuntaan.