Närpiössä on Ole Norrbackin pojan Anders Norrbackin johtama Martens puutarhasäätiö mennyt konkrussiin. Asiaa ihmetellään ruotisnkielisessä mediassa ja syyllistä etsitään. Säätiön perusti testamenttilahjoittaja, joka halusi perustaa mm. puutarhakoulun. Säätiö on ollut Norrbackin johdossa ja saanut mm. EU-rahaa sekä lainaa usealta taholta. Nyt se on konkurssikypsä.
Paha isku Rkp:lle.
Yle:
Martens trädgårdsstiftelse i Närpes har försatts i konkurs. En konkursansökan lämnades in till Österbottens tingsrätt i torsdags.
Enligt stiftelsens styrelseordförande Bo Linde finns det ingen enskild orsak till konkursen. Ekonomin är överlag ansträngd inom branschen. Till viss del har också forsknings- och utvecklingsverksamheten inverkat negativt på stiftelsens ekonomi.
- Till en början fanns det två statligt avlönade forskare. Efter att staten sparade in tjänsterna har vi försökt upprätthålla forskningen via projekt och det kostar naturligtvis pengar, säger Linde.
Lagt ner forskningen
Borde ni inte ha omorganiserat och lagt ner forskningsverksamheten för något år sen?
- Det är klart att man kan tänka sig att man borde ha upphört med den verksamheten. Men å andra sidan, när vi befinner oss i landets största växthusskluster så tycker man ju att det finns en beställning på forskning och utvecklingsarbete. Dessutom står det i stiftelsens stadgar att det är det här som ska vara vår huvuduppgift, säger Linde.
Någon exakt siffra för hur stora stiftelsens skulder är vill Linde inte säga.
- Det är stora summor det är frågan om, över en miljon euro.
De största fordringsägarna är Närpes Sparbank, Närpes stad, Finnvera, Schetelig och skattemyndigheterna.
Nedskalad verksamhet
Nästa steg är att tingsrätten försätter stiftelsen i konkurs. Sen tar en konkursförvaltare över ansvaret för verksamheten. Eftersom det ännu finns grönsaker i odlingarna vid trädgårdsstiftelsen kommer antagligen en nedskalad verksamhet att fortsätta under viss tid.
- Vi utgår i från att konkursförvaltaren ser till att det sköts så att man tar tillvara de likvider man får för grönsakerna.
Martens trädgårdsstiftelse, som har 13 anställda, har odlat blommor, grönsaker och grönsaksplantor.
På grund av stiftelseformen är frivillig skuldsanering inte en möjlighet.
Paha isku Rkp:lle.
Yle:
Martens trädgårdsstiftelse i Närpes har försatts i konkurs. En konkursansökan lämnades in till Österbottens tingsrätt i torsdags.
Enligt stiftelsens styrelseordförande Bo Linde finns det ingen enskild orsak till konkursen. Ekonomin är överlag ansträngd inom branschen. Till viss del har också forsknings- och utvecklingsverksamheten inverkat negativt på stiftelsens ekonomi.
- Till en början fanns det två statligt avlönade forskare. Efter att staten sparade in tjänsterna har vi försökt upprätthålla forskningen via projekt och det kostar naturligtvis pengar, säger Linde.
Lagt ner forskningen
Borde ni inte ha omorganiserat och lagt ner forskningsverksamheten för något år sen?
- Det är klart att man kan tänka sig att man borde ha upphört med den verksamheten. Men å andra sidan, när vi befinner oss i landets största växthusskluster så tycker man ju att det finns en beställning på forskning och utvecklingsarbete. Dessutom står det i stiftelsens stadgar att det är det här som ska vara vår huvuduppgift, säger Linde.
Någon exakt siffra för hur stora stiftelsens skulder är vill Linde inte säga.
- Det är stora summor det är frågan om, över en miljon euro.
De största fordringsägarna är Närpes Sparbank, Närpes stad, Finnvera, Schetelig och skattemyndigheterna.
Nedskalad verksamhet
Nästa steg är att tingsrätten försätter stiftelsen i konkurs. Sen tar en konkursförvaltare över ansvaret för verksamheten. Eftersom det ännu finns grönsaker i odlingarna vid trädgårdsstiftelsen kommer antagligen en nedskalad verksamhet att fortsätta under viss tid.
- Vi utgår i från att konkursförvaltaren ser till att det sköts så att man tar tillvara de likvider man får för grönsakerna.
Martens trädgårdsstiftelse, som har 13 anställda, har odlat blommor, grönsaker och grönsaksplantor.
På grund av stiftelseformen är frivillig skuldsanering inte en möjlighet.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Säätiön sivulla Anders Norrback kerrotaan johtajaksi.
Säätiö tekee tutkimusta puutarha-alalla ja sen kunnianhimoisena tavoitteena on ollut tehdä kokeita viljelyssä ja antaa ohjeita koko maan kasvihuoneviljelijöille.
Mm. LED-lamppuja se on kokeillut.
Työntekijöitä on 13, pienessä Norrbackien kylässä, Övermarkissa se on kova isku.
Wideroos joutunee vastaaman erinäisiin kysymyksiin kaupuanginvaltuusto kokouksissa, ellei sitten koko asiaa vaimenneta.
Säätiö on saanut raha avaltiolta?
Mutta ei maksa veroja?
22
Vaatii todella TAITOA saada säätiö konkurssiin. Siihen ei ihan kaikki pysty.
PRH valvoo säätiöiden toimintaa,mutta valittaa henkilöstön vähyyttä.
Testamenttilahjoittajan toive ei ainakaan toteutunut. Olisikin kiva tietää kuinka hyvin säätiöiden toimintaa oikeesti valvotaan.
Kasvihuoneiden lämmitys arktisen alueen eteläpäässä ei yksinkertaisesti kannata.
Rkp:n projekti hajoaa...
Sen övermarkkilainen rouva Martens, joka aikoinaan teki testamentin, kääntyy jo haudassan; kaikki rahat on menneet, ja lainarahat myös ja EU-rahat ja sittenkin vielä velkojat joutuvat oikeuden kautta peräämään saataviaan.
Velkaa on säätiöllä yli miljoona eutroa.
Säätiömuodon vuoksi ei vapaaehtoinen velkasaneeraus ole mahdollinen.
Velansaajat saavat mennä kasvihuoneisiin keräämään loppuja kurkkuja, tomaatteja ja kukkia, koska rahaa ei ole.
"Bo Linden, toiminnanjohtajan mukaan ei ole yksittäistä syytä konkurssiin. Talous on koko kasvihuoneallla tiukoilla. Osittain on myös tutkimus- ja kehitystoiminta vaikuttanut negatiivisesti säätiön talouteen.
- Aluksi oli meillä 2 valtion palkkamaa tutkijaa. Kun valtio säästi pois nämä olemme yrittäneret ylläpitää toimintaa projekteilla ja se on maksanut, sanoo Linde."
Meidänkin rahaamme on siis poltettu Övermarkissa?
22
Eikö RKP voisi nyt tulla apuun?
Enpä usko,että ns. suuri yleisö tietää, että säätiöt on vapautettu osinkotulojen verotuksesta sekä luovutusvoittojen verosta.
Säätiöt kuitenkin ovat eräitä suurimpia osinkotulojen saajia. Helsingin pörssiin listattujen yritysten omistajien joukosta on helppo löytää valtavia omaisuuksia hallinnoivia säätiöitä. Ne on vapautettu osinkotulojen sekä luovutusvoittojen verotuksesta toisin kuin esim. yksityiset henkilöt.
Esimerkkinä vaikkapa Aktia. Aktiasta voisi sanoa,että se on ehkä Suomen suurin veronkiertäjäkeskittymä. Käytännössä jokainen Aktian asiakas tukee veronkiertoa tietämättään tai tieten.
Ainoat puolueet jotka säätiöiden verovapautta ovat kritisoineet on Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto.
RKP on ollut niin hädissään Perussuomalaisten esille nostamasta säätiöiden verovapaudesta, että Rkp vaati hallitusohjelmaan seuraavan lausuman: "Hallitus toimii yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauden säilyttämiseksi nykyisessä laajuudessa."
Helsingin Sanomat kirjoitti 28.7.201: "Rikkaiden säätiöiden vahvasti tukema Rkp vastusti vasemmistoliiton ehdotusta säätiöiden verottamisesta ja vaati ohjelmaan päinvastoin kirjauksen säätiöiden verovapaudesta." Ts. työväen puolueetkin takaavat miiljardeja hallinnoivien säätiöiden siivestämisen.
Anders Norrback ny direktör på Martens
Parissa vuodessa närpeesiläinen onnistui pistämään verovapaan säätiömuodossa toimineen puutarhayrityksen konkurssiin! Ansiokas temppu sinänsä.
http://svenska.yle.fi/nyheter/regionartikel.php?id=3191
Eihän tuo säätiö verovapaa ollut. Mistäs sellaista olet 45 saanut päähäsi?
Linde ei sanonut, paljonko velkaa on. Vain että yli miljoonan.
Voi siis olla montakin miljoonaa?
Outoa on, että Linde sanoi YLE:n haastattelussa, että kasvihuoneviljelyn tutkimus on "keskeistä" .
Miksi se sitten ei kannata? Miksei sitä hoideta valtion taholta?
Mikä taho sen kuuluisi tehdä? Ei kai ruotsinkielisen yklsityisen verovapaan säätiön, vaan jonkin valtion tutkimuskeskuksen?
Onko säätiö/Norrback vain vetänyt EU-rahat ja valtion rahat finnveran verorahoista tulevat varat ja sitten päästänyt säätiön konkurssiiin?
Ei kai rahoja ole muuhun käytetty?
RKP-läiset, vastatkaa!
Perussuomalaiset ovat vaatineet säätiöitä verolle. Todella olisi tarpeen sellainen lakimuutos tämän tapauksen jäklkeen!
No, ankdam, laitapa oma versiosi tapahtuneesta.
Sorry, no can do. En tiijä noista Pohjanmaan asioista yhtään mitään eikä myöskään kasvihuoneviljely ole ominta alaani. Minä hankin vihannekseni kaupan tiskiltä.
Rkp:n sivuilla kerrotaan yhdeksään kertaan, että rattijuoppusrajaa aiotaan muuttaa.
RKp on kuin NL; mitään negatiivista ei saa kertoa ruotsinkielisyydestä.
Missä on Wideroos? Miksei hän kommentoi?
Miksei Anders Norrback kommentoi? Likaantuisiko Norrbackin nimi konkurssi-sana yhteydessä.
YLE:
Kasvihuoneiden hiilijalanjälkeä kutistetaan led-valoilla
julkaistu 14.02. 2011
Led-valoilla lisäkasvua vihanneksille. Kuvaus ja leikkaus: Mari Latva-Karjanmaa (kesto: 1.57)
Led-valoilla pyritään vähentämään merkittävästi ympärivuotisessa tuotannossa olevien kasvihuoneiden energiankulutusta. Närpiössä on otettu kaupalliseen koekäyttöön led-valaistus tomaattien ja kurkkujen kasvattamisessa. Sähköä säästyy jopa puolet tavanomaiseen valotukseen verrattuna.
Ympärivuotista kasvihuonetuotantoa on moitittu tuhlauksesta, eikä syyttä. Kuumien kirkasvalolamppujen polttamisesta jää iso hiilijalanjälki ja tuotanto on kallista. Ledvaloilla kasvun kannalta olennaiset valon aallonpituudet suunnataan läheltä suoraan kasvin lehdille, kertoo tamperelaisen Netled-yhtiön Niko Kivioja.
- Tuotamme vain punaisia ja sinisiä aallonpituuksia, jotka kasvit pystyvät hyödyntämään kaikista tehokkaimmin. Meillä on iso pinta-ala, millä tuotetaan valoa. Valolähteet ovat mahdollisimman lähellä kasveja ja hukkaamme vähän valoa ympäristöön, Kivioja toteaa.
Perinteisillä kirkasvaloilla tuotetaan valon lisäksi osa kasvihuoneen lämmöstä . Led tuottaa yksinomaan valoa ja lämpö tulee lämpölaitoksesta. Sähkönkulutus putoaa jopa puoleen ja hiilijalanjälki kutistuu merkittävästi, pohtii Martensin Puutarhasäätiön johtaja Anders Norrback Närpiössä.
Ledvaloja tutkitaan myös Helsingin yliopiston ja Aaltoyliopiston voimin.
Sadot näyttävät lupaavilta
Närpiössä ledvaloa kokeillaan ja tutkitaan jo kaupallisessa mittakaavassa. Ensimmäinen kurkkusato on korjattu ja se oli Anders Norrbackin mukaan lupaava.
Kurkku ja tomaattihuoneissa on yhteensä 300 metriä valoverhoa ja niissä 150 000 ledvaloa. Valoja pystytään säätämään vuorokauden valon määrää seuraten parhaan kasvun ja tuotannon saavuttamiseksi.
Ledvaloilla kasvien elinvoimaa ja tuotantoaikaa voidaan lisätä jopa parilla kuukaudella vuodessa. Kuluttajien pitäisi myös saada parempia kurkkuja ja tomaatteja syödäkseen.
YLE Pohjanmaa
Nyhetsarkivet
Kompetenscenter för potatisbranschen i Kristinestad
(Publicerad 2010-08-25)
Ett kompetenscenter för potatisnäringen utvecklas i Sydösterbotten. Forskningen koordineras via Martens Trädgårdsstiftelse i Övermark och projektets huvudort är Kristinestad, där potatisnäringen är stark.
Det handlar om tillämpad praktisk forskning i samarbete med universitet och högskolor.
- På en forskningsanstalt har de forskningsrutor på till exempel två gånger två meter. I det här projektet bedrivs forskning på flera hektar, där förhållandena kan kasta då det gäller jordarten. Det ger ett mera exakt material och ett resultat som motsvarar verkligheten, säger potatisproducent Henrik Antfolk i Tjöck, initiativtagare till projektet.
Potatisodlaren Henrik Antfolk tog initiativ till forskningscentret I Kristinestad odlas 2250 hektar potatis och närmare 70 procent av all matpotatis i landet packas i Sydösterbotten.
- Var är väl mera lämplig plats för ett kompetenscenter för potatisnäringen än i Kristinestad? frågar sig Antfolk.
Hitta lämpliga grödor för Österbotten
Forskningen handlar om bland annat att utveckla lagringsteknik och odlingsteknik och utröna vilka mellangrödor som lämpar sig bäst för österbottniska förhållanden. Odlarna själva kommer att vara starkt knutna till kompetenscentret då de kan upplåta sin odlingsmark för forskning.
Målet med projektet är att få ett bestående kompetenscenter. Startdatum är den 1 oktober, förutsatt att kommunerna och Österbottens Förbund då har gett klartecken om finansiering.
- I slutändan handlar det om att förbättra potatisnäringens verksamhetsförutsättningar så att odlarna ska nå ett bättre resultat, säger Anders Norrback, ansvarsperson på Martens Trädgårdsstiftelse.
Martens Trädgårdsstiftelse har erfarenhet av kompetenscenter inom trädgårdsbranschen, som stöder sig på grundtanken att forskningen ska ske i verkliga, fullskaliga odlingar. De deltagande kommunerna i projektet Sydösterbottens kompetenscenter för potatisbranschen är Kristinestad, Närpes och Malax.
Närpes har redan sagt ja, Kristinestads stadsstyrelse tar beslut om medverkan i morgon, torsdag.
Vielä tammikuussa:
Kristiinankaupunkiin perunantutkimuslaitos
julkaistu 18.01. klo 05:46, päivitetty 18.01. klo 20:18
Kristiinankaupunkiin mahdollisesti perustettava perunantutkimuslaitos palvelisi koko Suupohjan aluelta.
Kuva: Pasi Takkunen/YLE
Suupohjaan on suunnitteilla perunantutkimuslaitos. Toteutuessaan laitos sijoittuisi Kristiinankaupunkiin, joka on Suomen suurin perunantuottajakunta lähes kolmentuhannen hehtaarin perunapinta-alallaan.
Aluksi tarkoituksena on tiivistää perunanviljelijöiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja samalla selvittää, mitä tietoja perunanviljelijät haluavat perunasta saada.
Hanketta vetää Martensin puutarhasäätiö. Mukana ovat Kristiinankaupunki, Närpiö ja Maalahti. Kolmivuotisen hankkeen kustannukset nousevat yli 300 000 euron.
YLE Pohjanmaa
sydin.fi :
Martens vill bygga blockhus för forskningen
Muntert. Det här med att klippa band behöver inte vara så allvarligt, visar Sonja Tobiasson, Ulla-Maj Wideroos och Bo Linde med i bakgrunden Henrik Ingo.(Kuvassa Wideroos nauraa ratkiriemukkasti leikatessaan silkkinauhaa)
Martens vill bygga blockhus för forskningen
Publicerad 5 maj 2008
NÄRPES. Ett nytt forskningsväxthus på 5000 m2 för 1,5 miljoner euro vill Martenas Trädgårdsstiftelse bygga.
-Vill inte säga när, men vi måste försöka få anslag, framhöll riksdagsledamoten Ulla-Maj Wideroos när hon på måndagen klippte band i Övermark. Det var för en halv kilometer nytt transportband - en satsning på 220000 euro. Bandet underlättar arbetet med blomsterodling.
-Bandet minskar på antalet lyft och gör arbetet mycket snabbare, konstaterar stiftelsens direktör Sonja Tobiasson.
-Vi har flera universitet och högskolor vi samarbetar med - ända borta på Island, och det är många projekt på gång, så många att det blir knappt om rum i växthusen på Martens, påpekar styrelseordförande Bo Linde angående utvidgningsbehovet.
-Det kan vara önsketänkande, men det borde byggas ett halvt hektar blockhus här så att försöksodling kunde bedrivas under samma förhållanden som grönsaksodlarna i trakten har.
BJARNE Smeds
22
Eli Wideroos vihki kasvihuoneessa Martensin 220.000 euron satsauksen.
"-useita yliopistoja ja korkeakouluja on yhteistyössä kanssamme - jopa Islannissa sti ja monia projekteja on käynnissä, niin monia, että tuskin on enää tilaa Martensin kasvihuoneessa, sanoo Bo Linde. Ja lisää: Voi olla toiveajattelua, mutta pitäisi rakentaa kahden hehtaarin suuruinen blokkikasvihuone, jossa voitaisiin viljella alueen muidne tapaan samoissa olosuhteissa.
Nu kan fennot njuta,skadeglädjen är ju den renaste och äktaste glädjen.
Ruotsinkieliset säätiöt pitää laittaa verolle, eikä jakaa niille verorahaa!
Ei kai kukaan nauti siitä, että verorahaamme ja eu-rahaa on mennyt kankkulan kaivoon?
Päinvastoin olemme hädissämme, ja vaadimme että tämä ei saa toistua.
vi skall vara tyst
Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014:
"...Maatalouden ja elintarviketuotannon kehittämistä
tukevat Närpiön Ylimarkussa sijaitseva Martensin
puutarhasäätiö ja Seinäjoen Ylistarossa sijaitseva Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
(MTT)...."
Jaaha, voittiko Seinäjoki Närpiön?
Laittoiko kepu kapulat rattaisiin?
Uhkasivatko LED-lamput vähentää sähköyhtiöliden voittoja?
Vai oliko Martens vain huonosti hoidettu?
hahahaah hyvä esimerkki siitä mikä on ruotsalaisuuden lopullinen kohtalo kaikkialla maailmassa.
Närpiössä on todisteltu kasvavan todellinen atomiajan luomutuote: Närpiön kasvihuoneet!
Närpiön kasvihuoneiden valaistuksessa kokeillaan LED-valoja ja näin muka pienennetään päästöjä eli ns. HIILIJALANJÄLKEÄ. Kyseessä on jälleen kerran Suomen ruotsalainen silmänkääntötemppu. Oikeastihan kirkkaat sähkövalot myös LÄMMITTÄVÄT halleja yötäpäivää valaistuksen ohella. Kaikkihan meistä muistaa kuinka hehkulampun energiasta vain muutama prosentti muuttuu valoksi ja loppu on lämpösäteilyä. Nyt hurrit laittaa LED-valoja säästääkseen kallista sähköä, MUTTA uutiset eivät kerro sitä, että muovihalleja pitääkin lämmittää FOSSIILISELLA öljyllä entistä enemmän!
Närpiössä on todisteltu kasvavan todellinen atomiajan luomutuote: Närpiön kasvihuoneet, nuo ydinsähköllä liki ympäri vuoden ja -vuorokauden valaistavat muovihallit, joita lämmitetään -40 asteen pakkasissakin fossiilisella tuontiöljyllä, ja joita hoitamaan pakkoruotsitetaan mamuja mm. Afrikasta, EI voi tuottaa muuta kuin 100% puhtaita ja ekologisia luomutomaatteja! Taannoinen ympäristökanisteri Enemastam sanoi TV:n haastattelussa kysyttäessä häneltä tomaattikasvatuksen mielekkyyttä Suomessa: "Pitäähän meillä olla kriisivaraa." Enema unohti kuinka ÖLJY menee kriisin aikana 1. säännöstellyksi ja kortille. Sitä ei siis takuuvarmasti polteta muovihallien lämmittämiseksi vaan kaikki säästetään vaikkapa kuorma-autojen ja traktorien käyttöön.
Miksi siis maksat 4-5 kertaisen hinnan kotimaisesta tomaattimoskasta?
Kuluttaja: Äänestä jo kaupassa vihannestiskillä!
MIKSI Vihreät on tästä järkyttävästä tuhlauksesta aivan hiljaa: Närpiön tomaattihallit -40 asteen pakkasissa!
Miksi Vihreät ei puutu asiaa? De Gröna on hurrien soluttama puolue. SIKSI.
Klamydia: Närpiön kansallislaulu - Närpes nationalsång
http://www.youtube.com/watch?v=a7eoo7iCBAg
Tämä ralli, Närpiön kansallislaulu, soi jokaisessa Närppeksen tomaattihallissa, sillä rantavahdit uskoo lujasti lannoiteliemessä kasvatettavan tomaatin saavan lisäpotkua noinkin väkevästä "paskanjauhannasta"...
Klamydian kappale Pakkoruåttii kertoo kaiken oleellisen tuosta kieli-turhakkeesta!
http://www.youtube.com/watch?v=PjuIvJ0h5z8&feature=related
Miksi Vihreät ei puutu asiaa? De Gröna on hurrien soluttama puolue. SIKSI.
Kova bisnes, viis keinoista! De Gröna on jo aikoja sitten lahjottu RKP:n fondien toimesta hiljaiseksi.
Jopa HS korjasi pari vuotta sitten netissäkin näkyneen uutisensa päinvastaiseksi. Siis parissa päivässä HS muutti 180 astetta suuntaansa ja juttuansa hiilijalanjäljestä kotimaisen hallitomaatin eduksi! Kovista talven pakkasista huolimatta. Usko tai älä. Testissä verrattiin kirsikkatomaattien hiilijalanjälkeä luonnonlämmössä ja -valossa kasvaneisiin ja hups, kuinka ollakaan Närpiön hallitomaatti oli parempi tässäkin. NOIN PAKSUA VALHETTA EN AINAKAAN MINÄ USKO!
Stora lantbruksbidrag till Närpes
http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=207253
31.01.2011 16.43 - Se större bild - Bild:YLE/ Hanna Othman
Landsbygdsverket har sammanställt uppgifterna på de jordbrukare som fått mest i lantbruksstöd. De tio största bidragstagarna i landskapet har offentliggjorts och största delen av dem finns i Närpes, hela sex stycken.
Nedan ser du listan för Österbotten:
1. Oy Sigg-Plant Ab, Närpes 581 164,05 euro (finansieringsstöd)
2. Bröderna Sigg Öb, Närpes 546 341,87 euro (odlingsstöd 124 047,95 och finansieringsstöd 430 793,91)
3. Ehnlunds Grönsaker Ehnlund Richard, Närpes 477 940 euro (finansieringsstöd)
4. Åsbro Mjölk Öb, Kronoby 458 987,70 (odlingsstöd 295 109,61 och finansieringsstöd 163 878,09)
Odlingsareal 260 ha
5. Lindberg Jan Mikael, Malax 446 944,16 euro (odlingsstöd 279 572,19 och finansieringsstöd 167 371,97)
Odlingsareal 2,25 ha
6. Huldéns Nöt Ab, Kronoby 429 927,33 euro (odlingsstöd 427 587,33 och finansieringsstöd 18 474,6)
Odlingsareal 380 ha
7. Österlund & Paavola Ab, Närpes 420 160,73 euro (odlingsstöd 369 760,73 och finansieringsstöd 50 400)
Odlingsareal 6,35 ha
8. Aktion Österbotten r.f., Korsholm 399 883,76 (projektstöd)
9. Oy Anders Berg Ab, Närpes 359 583,56 (odlingsstöd 109 683,56 och finansieringsstöd 249 900)
10. Börje Ivars Ab, Närpes 334 485,88 (finansieringsstöd)
Eihän tässä voi kuin toivoa että rahat riittävät!
Verovapaa säätiiö?
>>Närpiön kasvihuoneiden valaistuksessa kokeillaan LED-valoja ja näin muka pienennetään päästöjä eli ns. HIILIJALANJÄLKEÄ. Kyseessä on jälleen kerran Suomen ruotsalainen silmänkääntötemppu. Oikeastihan kirkkaat sähkövalot myös LÄMMITTÄVÄT halleja yötäpäivää valaistuksen ohella. Kaikkihan meistä muistaa kuinka hehkulampun energiasta vain muutama prosentti muuttuu valoksi ja loppu on lämpösäteilyä. Nyt hurrit laittaa LED-valoja säästääkseen kallista sähköä, MUTTA uutiset eivät kerro sitä, että muovihalleja pitääkin lämmittää FOSSIILISELLA öljyllä entistä enemmän!
Sivut osittain työn alla... eivät taida valmistua koskaan!
Yhteydenotto
http://www.martens.fi/Joomla/index.php?option=com_content&view=article&id=5&Itemid=8&lang=fi
hallitus
http://www.martens.fi/Joomla/index.php?option=com_content&view=article&id=6&lang=fi
historiaa
http://www.martens.fi/Joomla/index.php?option=com_content&view=article&id=2&lang=fi
Jospa Persusuomalaiste voisivat käyttää osan saamistaan miljoonatuista esim. tämän säätiöpuhallusbisneksen selvittämiseen pohjia myöten?
RKp pystyy osatmaan pakkoruotsitusta Suomessa vain, koska sillä on säätiöitä, jotka eivät maksa veroja.
Kun ne säätiöt saadaan verolle, loppuu rahan ja lahjusten antaminen lipposille, jugnereille, kataisille ym.
Persujen pitää huolehtia miljoonistaan ja kerätä todella iso potti talteen, sillä ostetaan myös jatkossa vaikutusvaltaa ja medianäkyvyyttä.
Kunnallisvaaleissa otetaan kunnat persujen haltuun ja seuraavissa hallitusvaaleissa hallitus ja eduskunta.
Sitten alkaa suomalaisuuden aika !
Paljonko meni/menee verorahaa?