Olethan sinäkin kuullut että pelastus on ILMAINEN lahja?
*******
Matteuksen evankeliumin 19. luvussa kerrotaan erään miehen kysyneen Vapahtajalta: "Opettaja, mitä hyvää minun pitää tekemän, että minä saisin iankaikkisen elämän?"
Mitä pitää tehdä? Kysyjä kertoi noudattaneensa kaikkia käskyjä. Tai ainakaan hän ei ollut tappanut, ei tehnyt huorin, ei varastanut, ei sanonut väärää todistusta. Ja hän oli kunnioittanut isäänsä ja äitiänsä ja väittipä vielä rakastaneensa lähimmäistään niin kuin itseään.
Mutta silti Jeesus sanoi hänelle: "Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua."
Siis meilläkäänkö ei ole aarretta taivaassa, vaikka kuinka oikein eläisimme, karttaen pahaa ja tehden hyvää. Asetetaan siis ehto: Aarre ei ole meidän, ELLEMME myy osakkeitamme ja autojamme ja kesäasuntojamme – kaikkea, mitä meillä on – ja jaa köyhille?
No. Tiedämme, ettemme täydellisesti ole kyenneet karttamaan pahaa ja tekemään hyvääkään.
Mutta onko Jeesus tullut vain PAIKKAILEMAAN sitä, mikä meiltä jää suorituksistamme puuttumaan? Ei! Minä uskon, ettei Hän tullut paikkailemaan, ja raamatustahan tämä on luettavissa, että Hän tuli tekemään KOKO pelastustyön, alusta loppuun, edestämme. Ja me olemme se kaikki liha, joka on kuin ruoho, jne. (vrt. esim. Jes.40:6-11)
*******
Kyllä tietysti käytännössä joskus niinkin on käynyt – eikä se ole ollut edes harvinaistakaan, esim. edesmenneen rautaesiripun takana, tai eräissä valtioissa vieläkin - että uskova on joutunut tai joutuu tosiaan ihan konkreettisestikin luopumaan omaisuudestaan ja omaisistaan Vapahtajan nimen tähden. Monet jopa omasta hengestään. Mutta näille on luvattu, että he saavat monin verroin takaisin ja perivät iankaikkisen elämän.
Mutta eivät nuokaan ihmiset saa iankaikkista elämää tuon luopumisensa hinnalla, vaan hekin vain Vapahtajan ansiosta, Hänen kärsimyksensä ja kuolemansa hinnalla.
Jeesus totesi: ”Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.”
Mistä rikkauksista ihmisen on luovuttava, ennen kuin hän mahtuu ahtaasta portista sisälle? Ajattelen niiden rikkauksien tarkoittavan kaikkea ihmisen omaa.
Mutta lapset mahtuvat. Aivan pienet ihmiset vain mahtuvat ahtaasta portista. Mitä nuo vauvat ja imeväiset tekevät, mahtuakseen siitä portista?
Tämä on tärkeä kysymys, johon emme taida vauvoilta saada vastausta, kun he eivät osaa todistaa omasta puolestaan. Mutta tämä on elintärkeä kysymys. Nimittäin meidän aikuisten pitää tehdä se sama temppu, jos mielimme päästä taivaaseen.
Missä on vauvojen usko, kaste, oikea vaellus, täydellinen pyhitys, kaikki vaadittavat hedelmät, jotta he pääsevät taivaaseen?
Kun pienokaisista on kysymys, helpostihan me vastaammekin tähän: Kristuksessa ne kaikki ovat.
Mutta esitetäänpä sama kysymys meille aikuisille: missä on meidän uskomme, kasteemme, oikea vaelluksemme, täydellinen pyhityksemme, hedelmämme?
Kovin usein alamme hakea vastausta itsestämme: MINÄ uskon, MINÄ olen käynyt kasteella, MINÄ olen ainakin yrittänyt parhaani mukaan vaeltaa oikein, MINÄ olen yrittänyt elää niin pyhästi kuin ikinä mahdollista. Enempää minulta ei voi kukaan vaatia.
Mutta Jumala vaatii enemmän. Hän vaatii TÄYDELLISEN vanhurskauden ja pyhityksen, ilman niitä meillä ei ole aarretta taivaassa. "Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua."
Tuskin kukaan ajattelee Vapahtajan tarkoittavan että meidän on myytävä koko maallinen omaisuutemme, jotta saisimme Hänet.
Uskon Vapahtajan tarkoittavan, että meidän on luovuttava ennen kaikkea ja nimenomaan meidän taivaallisesta omaisuudestamme – eli siitä kaikesta, minkä olemme itse kyhänneet pelastuksemme tueksi, ja turvauduttava yksin Hänen tekoonsa edestämme.
*******
(Joku voi tietysti sanoa, ettei kysymys olekaan siitä, mitä vauvat tekevät, vaan siitä, mitä he jättävät tekemättä. Tällöin arvellaan vauvojen pelastuvan OMAN viattomuutensa perusteella. Mutta sen selityksen raamattu yksiselitteisesti kumoaa. KAIKKIEN pelastus on yksistään Vapahtajan teon varassa. Iästä riippumatta tämä on tosi: ”Herra, sinä saatat meille rauhan, sillä myös kaikki meidän tekomme olet sinä tehnyt.” (Jes.26:12)
Pelastus on ilmainen lahja, sillä Uhrikaritsa on edestämme uhrattu. Kun turvasi on Hänessä, sinulla todella on Aarre taivaassa.
(Jes.55:1-3).
(Matt.19:25-26)
*******
Matteuksen evankeliumin 19. luvussa kerrotaan erään miehen kysyneen Vapahtajalta: "Opettaja, mitä hyvää minun pitää tekemän, että minä saisin iankaikkisen elämän?"
Mitä pitää tehdä? Kysyjä kertoi noudattaneensa kaikkia käskyjä. Tai ainakaan hän ei ollut tappanut, ei tehnyt huorin, ei varastanut, ei sanonut väärää todistusta. Ja hän oli kunnioittanut isäänsä ja äitiänsä ja väittipä vielä rakastaneensa lähimmäistään niin kuin itseään.
Mutta silti Jeesus sanoi hänelle: "Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua."
Siis meilläkäänkö ei ole aarretta taivaassa, vaikka kuinka oikein eläisimme, karttaen pahaa ja tehden hyvää. Asetetaan siis ehto: Aarre ei ole meidän, ELLEMME myy osakkeitamme ja autojamme ja kesäasuntojamme – kaikkea, mitä meillä on – ja jaa köyhille?
No. Tiedämme, ettemme täydellisesti ole kyenneet karttamaan pahaa ja tekemään hyvääkään.
Mutta onko Jeesus tullut vain PAIKKAILEMAAN sitä, mikä meiltä jää suorituksistamme puuttumaan? Ei! Minä uskon, ettei Hän tullut paikkailemaan, ja raamatustahan tämä on luettavissa, että Hän tuli tekemään KOKO pelastustyön, alusta loppuun, edestämme. Ja me olemme se kaikki liha, joka on kuin ruoho, jne. (vrt. esim. Jes.40:6-11)
*******
Kyllä tietysti käytännössä joskus niinkin on käynyt – eikä se ole ollut edes harvinaistakaan, esim. edesmenneen rautaesiripun takana, tai eräissä valtioissa vieläkin - että uskova on joutunut tai joutuu tosiaan ihan konkreettisestikin luopumaan omaisuudestaan ja omaisistaan Vapahtajan nimen tähden. Monet jopa omasta hengestään. Mutta näille on luvattu, että he saavat monin verroin takaisin ja perivät iankaikkisen elämän.
Mutta eivät nuokaan ihmiset saa iankaikkista elämää tuon luopumisensa hinnalla, vaan hekin vain Vapahtajan ansiosta, Hänen kärsimyksensä ja kuolemansa hinnalla.
Jeesus totesi: ”Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.”
Mistä rikkauksista ihmisen on luovuttava, ennen kuin hän mahtuu ahtaasta portista sisälle? Ajattelen niiden rikkauksien tarkoittavan kaikkea ihmisen omaa.
Mutta lapset mahtuvat. Aivan pienet ihmiset vain mahtuvat ahtaasta portista. Mitä nuo vauvat ja imeväiset tekevät, mahtuakseen siitä portista?
Tämä on tärkeä kysymys, johon emme taida vauvoilta saada vastausta, kun he eivät osaa todistaa omasta puolestaan. Mutta tämä on elintärkeä kysymys. Nimittäin meidän aikuisten pitää tehdä se sama temppu, jos mielimme päästä taivaaseen.
Missä on vauvojen usko, kaste, oikea vaellus, täydellinen pyhitys, kaikki vaadittavat hedelmät, jotta he pääsevät taivaaseen?
Kun pienokaisista on kysymys, helpostihan me vastaammekin tähän: Kristuksessa ne kaikki ovat.
Mutta esitetäänpä sama kysymys meille aikuisille: missä on meidän uskomme, kasteemme, oikea vaelluksemme, täydellinen pyhityksemme, hedelmämme?
Kovin usein alamme hakea vastausta itsestämme: MINÄ uskon, MINÄ olen käynyt kasteella, MINÄ olen ainakin yrittänyt parhaani mukaan vaeltaa oikein, MINÄ olen yrittänyt elää niin pyhästi kuin ikinä mahdollista. Enempää minulta ei voi kukaan vaatia.
Mutta Jumala vaatii enemmän. Hän vaatii TÄYDELLISEN vanhurskauden ja pyhityksen, ilman niitä meillä ei ole aarretta taivaassa. "Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua."
Tuskin kukaan ajattelee Vapahtajan tarkoittavan että meidän on myytävä koko maallinen omaisuutemme, jotta saisimme Hänet.
Uskon Vapahtajan tarkoittavan, että meidän on luovuttava ennen kaikkea ja nimenomaan meidän taivaallisesta omaisuudestamme – eli siitä kaikesta, minkä olemme itse kyhänneet pelastuksemme tueksi, ja turvauduttava yksin Hänen tekoonsa edestämme.
*******
(Joku voi tietysti sanoa, ettei kysymys olekaan siitä, mitä vauvat tekevät, vaan siitä, mitä he jättävät tekemättä. Tällöin arvellaan vauvojen pelastuvan OMAN viattomuutensa perusteella. Mutta sen selityksen raamattu yksiselitteisesti kumoaa. KAIKKIEN pelastus on yksistään Vapahtajan teon varassa. Iästä riippumatta tämä on tosi: ”Herra, sinä saatat meille rauhan, sillä myös kaikki meidän tekomme olet sinä tehnyt.” (Jes.26:12)
Pelastus on ilmainen lahja, sillä Uhrikaritsa on edestämme uhrattu. Kun turvasi on Hänessä, sinulla todella on Aarre taivaassa.
(Jes.55:1-3).
(Matt.19:25-26)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Me Vapahtajaan uskovat itsekin niin helposti unohdamme, että Kristus itse on se meidän Aarteemme taivaassa, ja me itsessämmehän olemme vain ne saviastiat, joihin tuo aarre on uskon kautta kätkettynä.
Kaikki se valkeus, mikä meistä ulospäin loistaa, tulee tuosta Aarteesta itsestään.
Toisaalta Vapahtaja sanoo, että TE olette maailman valkeus, mutta toisaalta Hän myös sanoo ITSE olevansa maailman Valkeus, ja joka Häntä seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus.
Raamatun sana ilmoittaa selkeästi, millaista tekoa me itsessämme olemme. Ja on moni meistä sen itsekin ruumiissaan kokenut: maan tomusta ei aarre voi olla lähtöisin, ja itsessämme olemme saviastiat vain.
Eikä saviastia itse kykene edes kiillottelemaan pintaansa, jotta se heijastaisi valoa kirkkaammin. Kristus itse on Valkeus, ja KAIKKI se valkeus, mikä saviastiasta näkyy, on lähtöisin Hänestä itsestään.
Itse asiassa… mitä hauraampi astia, mitä enemmin siinä on säröjä, sitä kirkkaampana sen sisällä oleva Aarre näkyy ulkona oleville.
Kristus on meille turvakallio, vuorilinna, johon Hän meidät pelastaa. Psalmista 31 voimme lukea: ”Sinä olet minun kallioni ja linnani, ja nimesi tähden sinä minua johdat ja talutat.”
Eikä niin ylhäisellä vuorella oleva kaupunki voi ollakaan kätkössä…
”Suuri on Herra ja korkeasti ylistettävä meidän Jumalamme kaupungissa, pyhällä vuorellansa.
Kauniina kohoaa, kaiken maan ilona, pohjan puolella Siionin vuori, suuren kuninkaan kaupunki.
Jumala on sen linnoissa turvaksi tunnettu.” (Ps.48:2-4)
Siionin vuori on ARMON vuori.
MUTTA jos tämä Aarre – tämä ilosanoma - on peitossa, niin ”se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat, niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, Hänen, joka on Jumalan kuva.”
”Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden.
Sillä Jumala, joka sanoi: "Loistakoon valkeus pimeydestä", on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa.
Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä.” (2.Kor.4:5-7)
"Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta." (Room.10:17)
Aarre on Jumalan Sana.
Jumalan Sana = Kristus edestämme.
Kristuksen Sanan saamme uskolla omistaa itsellemme tarkoitetuksi.
Eikä Hän tullut terveitä parantamaan, vaan sairaita ja syntisiä.
"Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. (Matt.9:12)
"En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä." (Matt.9:13)
"Totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut." (Jesaja 53)
"Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani." (Ilm.3:20)
"Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa.
Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä.
Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni; kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää. Ja minä teen teidän kanssanne iankaikkisen liiton, annan lujat Daavidin armot." (Jesaja 55)
Hei Lahja, sinulla oli hyvä kirjoitus!!
Kiitos siitä.
Tämä täydellinen Kristuksen evankeliumi on sellainen, jota järki ei käsitä alkumetreillekään: että tällainen roisto saa olla vapaa, koska Kristus on ottanut hänen syntinsä harteilleen ja vienyt ristin puuhun.
Siitä on aina ihana lukea, uudestaan ja uudestaan, eikä siihen varmaan syntinen ja armahdettu kyllästy koskaan :)