Veli oli Porin Prikaatissa Säkylässä ja valitti, ettei siellä ehtinyt syömään kuin vain osan annoksesta, koska aikaa oli niin vähän.
Itse olin Vekaralla ja meillä oli AINA aikaa syödä. Kävin monasti muken uudenkarheassa vessassa ennen kuin menin kokoontumispaikalle istuskelemaan. Ehdin tekemään näin, vaikka olen hidas syömään. Yleensä istuskeltiin koriskentän reunalla mistä marssittiin takaisin yksikköön. Joskus palattiin omaa tahtia yksikköön. Alikersanttistason varusmiesherrat ne lounastivat sotilaskodin Grillissä tai pitseriassa missä he viihtyivät pitkään... :D
Mielestäni on törkeää, että rankassa koulutuksessa oleville ei anneta mahdollisuutta riittävään tankkaamiseen.
Kokemuksia?
Itse olin Vekaralla ja meillä oli AINA aikaa syödä. Kävin monasti muken uudenkarheassa vessassa ennen kuin menin kokoontumispaikalle istuskelemaan. Ehdin tekemään näin, vaikka olen hidas syömään. Yleensä istuskeltiin koriskentän reunalla mistä marssittiin takaisin yksikköön. Joskus palattiin omaa tahtia yksikköön. Alikersanttistason varusmiesherrat ne lounastivat sotilaskodin Grillissä tai pitseriassa missä he viihtyivät pitkään... :D
Mielestäni on törkeää, että rankassa koulutuksessa oleville ei anneta mahdollisuutta riittävään tankkaamiseen.
Kokemuksia?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itse palvelin Kontiorannassa vuoden, ja ensimmäisen p-kauden aikana tuntui että perunat täytyi survoa kokonaisina suuhun ja rientää takaisin kasarmille, että kerkeää koulutukseen, mutta tämän p-kauden jälkeen rupesi sitä aikaa olemaan että kerkesi jopa syödäkkin. :D Sitten puolen vuoden jälkeenhän ei ollut ikinä mikään kiire syödä, paitsi leireillä ehken. ;)
Itsellelleni tuli kymmenen kiloa lisää, mutta olinhan siellä "puukenkä" hommassa.