Veikkaan et Bush häviää vaalit

varsinkaan, kun haastatellaan ihmisiä tietyillä alueilla ja tiettynä aikana.

Yhdysvalloissa on vallassa yksi puolue jonka kahden eri siiven välillä järjestetään neljän vuoden välein leikkimielinen kilpailu.

vasta toinen kerta.

Veikkaan että Bush voitttaa vaalit. Amerikkalaiset ovat kyllästyneet Irakin sotaan ja Bushin liberaalin siirtolaispolitiikkaan. Euroopasta käsin vaikuttaa että Bush on liian tyhmä ja sotahullu ollakseen suosittu, mutta amerikkalaisille presidentin pitääkin näyttää aggressiiviselta isänmaan puolustajalta ja tyhmyys antaa vain luotettavan kansanmiehen vaikutelman Bushin eliittitaustasta huolimatta.

Amerikka on myös poliittisesti nykyään epätavallisen voimakkaasti jakaantunut demokraatti- ja republikaanileireihin. Republikaanit ovat olleet nykyhallintoon enimmääkseen tyytyväisiä ja siksi heidän mielipiteistä ei ole juuri kuulunut. Republikaanit saavat myös tehokkaan puolueorganisaation avulla omat kannattajansa paljon demokraatteja tehokkaammin rekisteröitymään ja äänestämään - tärkeää USA:ssa missä alle puolet äänioikeutetuista äänestää.

Bushilla on liike-elämän vankkumaton tuki takanaan ja ennennäkemättömän suuri vaalikassa, joka takaa Bushille riittävän näkyvyyden. Jatkuva propaganda määrittelee kenen ehdoilla ja mistä aiheista vaaleissa keskustellaan. Mainonta luo mielikuvia ja vaikuttaa niiden kautta paljon hienovaraisemmin ja tehokkaammin kuin ihmiset itsekään ymmärtävät.

Republikaanit ovat oppineet Reaganilta, että tärkeintä on NÄYTTÄÄ presidentiltä: jätä asiakritiikki ilman huomiota ja keskity antamaan esiintymiselläsi itsevarma vaikutelma kuin olisit luonnostaan kuin luotu kansakunnan keulakuvaksi niin ihmiset äänestävät sinua luotettavana miehenä, vaikka he eivät edes tiedä minkälaista politiikkaa todella aiot harjoittaa.

Kerryn kampanjaa seuratessa tulee väkisinkin hieman surkuhupaisa olo. Tuntuu että hänen tärkein ja lähestulkoon ainoa vaalivalttinsa on se että hän EI ole George Bush. Kerryä myydään tukijoidensa vuolailla kehuilla ja komeilla kuvilla kuin pesupulveria aikoinaan. Kerryn esiintymiset ovat vain olleet täysin hengettömiä eikä hänestä löydy senkään vertaa luonnetta ja karismaa kuin erehdytttävästi simpanssin näköisestä Bushista.

Viime kädessä ratkaisevaa on kumman ehdokkaan liikkuvat äänestäjät kokevat henkilönä miellyttävämmäksi, ja valitettava totuus on että Bush osaa esiintyä luotettavana ja miellyttävänä naapurinmiehenä kun taas Kerryn antaa Al Goreakin kuivemman elitistisen ja gallupien mukaan mieltään vaihtavan tuuliviirin vaikutelman.

Tietysti toivon että minun analyysini osoittautuu vääräksi;)

ttttttt