Viitaten uskontokanavan keskusteluihin
http://www.kanava.com/uskonto/
>Itse lähden siitä, että "uskovaisia"
>on turha käännyttää. Heiltä voi
>ainoastaan saada tietoa siitä, miten
>he "uskonsa" omakohtaisesti kokevat
>ja mitä kaikkea johonkin tiettyyn
>uskomusjärjestelmään tms. liittyy.
...Kukin tulkoon uskossaan autuaaksi. Ne, joilla
on suurempi kosketuspinta todellisuuteen, ovat
kuitenkin ihmiskunnan edun kannalta velvollisia
ohjaamaan kaikkein viattomimpia. Heidän
näkemyksensä voi kyllä rationaalisesti
järjestelmällisesti osoittaa järjettömiksi, jos
ja kun heidän omat "uskomuksensa" antavat yleensä
siihen täydet mahdollisuudet. Todetaan, että
pitäisi lähestyä väärässä olevia hienovaraisesti
yms. mutta olen ikäväkseni joutunut toteamaan,
että paras keino "käännyttämiseen" on nimenomaan
äärimmäisen radikaalit mutta kuitenkin
järjelliset osoitukset ko. uskomusjärjestelmän
ongelmista. Radikaaleihinkin otteisiin on
yllättävän helppo tukeutua virtuaalielämässä.
Reaalielämässä lähinnä silloin, jos sattuu
saamaan kiusakseen äärijankkaavaisen "uskovaisen"
jossain julkisella paikalla oleillessaan tms.
Kuten tunnettua rationaliaan perustuva oppi menee
helpoimmin perille, mitä nopeammin ymmärtää
virheensä.
On huomattava, että tiedekin on samalla tavalla
eräisiin postulaatteihin perustuva uskomus, mutta
se nojaa aukottomasti rationaliaan ja
pragmaattiseen tehokkuuteensa. Toisin kuin kaikki
irrationaalinen usko, sillä on suuri tietoarvo ja
sen päätelmät auttavat selviytymään
reaalielämässä (jos uskomme rationaalisen
reaalielämän kannattavuuteen, emmekä ole
taipuvaisia itsesääliin ja jopa itsemurha-
hakuisuuteen). Tieteen järjellisyys perustuu
siihen tosiasiaan, että ihmisten enemmistö myös
haluaa löytää optimaalisen tehokkaan välineen
pragmaattisen hyödyn ja mielihyvän saavuttamiseen
ja evoluutio todistaa aukottomasti (tosin kuin
viattomammat USKOVAT), että myös niin
sanottujen "uskovaisten" kannattaisi pyrkiä
vähemmän järjettömiin suuntauksiin. Lisäksi on
selvää, että ainoastaan tiede voi turvata sen,
että meidän perintömme tulevaisuudelle on oleva
optimaalinen:
Yksilölliset vaikutukset ovat periaatteessa
täysin mitattavissa kutakin ajanhetkeä koskevasta
kulttuurin "meemipoolista". Esimerkiksi YST yhden
tutkijan monumenttina, kvanttiteoriaan ja
tietotekniikan kehitykseen osallistuneet
tutkijajoukot, ovat saavuttaneet työnsä kautta
merkittävän paikan "meemipoolisessa" taivaassa.
Yksilöllistä merkittävyyttä pragmaattisen
vaikutuksen kautta meemipooliin voisi todella
verrata taivaaseen! Lisäksi tämä rationaliaan
perustuva "taivaspaikka" on varma, sikäli kuin
uskomme kausaalihistorian jatkuvuuteen ja ennen
kaikkea ihmiskunnan selviytymiskykyyn...
verrattuna "uskovaisten" täysin irrationaalisiin
transsendaalisiin oletuksiin.
Pointtini on lyhyesti sanottuna siinä, että
meillä ei ole mitään muuta VARMAA kuin järki ja
ymmärrys. Sen kautta nämä välineet antavat meille
varmuuden paikasta taivaassamme jonka ihmiskunta
meille olemassaolollaan toteuttaa. Muu
uskonnollisuus on enemmän tai vähemmän epävarmaa
haihattelua. Evolutionaarisessa mielessä
haihattelijat pilaavat mahdollisuutensa
taivaspaikkaansa, ja pahimmassa tapauksessa
kiroavat itsensä ikuiseen kadotukseen
julistamalla viattomuuttaan "ainoaa oikeaa uskoa"
tietämättä, ettei sellaista rationaalisesti
todella ole. Uskolla tarkoitan tässä asioita
tieteen mahdollisuuksien ulkopuolella, mikäli
niihin haluaa välttämättä aikaansa kuluttaa.
Mutta silloin kun tällaiset viattomat ihmiset
uskovat aidosti tuovansa hyvyyttä ihmiskuntaan
ulottamalla uskonsa muidenkin ihmisten elämään,
mutta he ovatkin itse asiassa itsensä saatanan
lähettiläitä asettamalla ihmiskunnan äärimmäiseen
vaaraan: Tiedämme niiden oikeiden
kaikkinaiseen "hyvyyteen" tähtäävien "totuuksien"
tuputtamisen johtaneen poikkeusetta
konflikteihin. Tiedämme uskonnolla olleen aina
voimakkaan poliittisen sävyn.
Ihmiskunnan kohtalo ei olisi lainkaan
kiinnostavaa, ellei se takaisi samalla varmaa
taivaspaikkaa em. muodossa. Siksipä meidän tulee
tehdä kaikkemme väärien profeettojen karsimiseksi
keskuudestamme ja sen voimme tehdä
lähtökohtaisesti rationalian säilällä! Nimittäin
samalla voimme kohottaa taivaspaikkamme
merkitystä arvoon arvaamattomaan kasvattamalla
merkitystämme taivaamme kehittämisessä. Kiitos
itse todellisuuden, ainoan varman ja
käsinkosketeltavan ihmiskunnan historian
jumalista mahtavimman, on hän suonut meille
suuren totuuden - deduktiivisen varmuuden ja
rationalian. Meillä on onneksemme varmuus, jota
kumartaa niin sodassa kuin rauhassa! Siinä on
viesti herraltamme ihmiskunnalle - muuta ei
tarvita. Uhratkaamme saatanalliset epäjumalamme
suurista rovioista viimeiselle ja seuratkaamme
varmuuden mahtavaa herraa! Uskontojen aika on
ohi, sillä kuten todettua on, sellaiset eivät voi
pysyä pystyssä, ellei niitä ole jokin voima
erikseen pitämässä pystyssä. Rationalian suhteen
on toisin, sillä evoluutio suosii rationaliaa de
facto!
Ehkä vanha kunnon Nasaretin herrakin yritti
meille tästä jo viestittää. On mahdollista, että
viesti on suuresti aikojen saatossa vääristynyt.
Joka tapauksessa Jesterimme on taatusti paikkansa
ansainnut aikansa filosofina. Ikävää, että
hänestä yritettiin sitten tehdä ainoan oikean
totuuden profeetta, vaikka hän itse ei ollut
taipuvainen näin korkealle itseään asettamaan.
Oikea profeetta on se, joka uskaltaa
kyseenalaistaa tietonsa lopullisuuden, mutta
samalla tukeutuu siihen tietoon joka on
saatavilla ja ymmärtää ettei oikeaa uskoa
oikeasti ole. Oikealla profeetalla on aina
rohkeutta kertoa suoraselkeäisesti tämän totuuden
kanssaihmisilleen, sillä hänellä ei ole mitään
pelättävää! Oikea profeetta on aina valmis
muuttamaan näkemyksensä jos tosiseikat niin
vaativat! Ja ennen kaikkea - profeetoista suurin
on se, joka viimeiseen saakka välttää vääriin
profeettoihin luottamista ja inhimillisen
virheenkin sattuessa on valmis sen myöntämään!
Totuuden ja älyllisen rehellisyyden nimissä siis
teille ilmoitan kirkkonne olevan historian suurin
ja merkittävin inhimillisten arvojen ja
oikeuksien etulinja ja sellaisena se jatkakoon,
mutta tehtäköön vihdoin selväksi uskonnollisen
osuuden merkitys vain haaveellisena äärimmäiseen
epävarmuuteen perustuvana traditiona.
Usko, toivo ja varmuus - siinä on pyhä
kolmiyhteytemme.
JL
R. D. Alexander: The Biology of Moral Systems,
1987 New York, Aldine de Gruyter
R. Axelrod: The Evolution of Cooperation, 1984,
Basic Books
S. Blackmore: The Meme Machine, 1999, Oxford
University Press, London
R. Dawkins: The Selfish Gene, 1976, Oxford
University Press
R. Dawkins: The 'Awe' Factor, Skeptical Inquirer,
(3)1993, vol 17 nr 3
J. Diamond: Guns, Germs, and Steel: The Fates of
Human Societies, 1997, W.W. Norton & Company
C. Hagfors: Meemit ja psykologia
http://tkk.joensuu.fi/kc/psykologia2000/Hagfors_Ca
rl.html
J. Lassila: Mielipide irrationalistisista
valtionuskonnoista
http://www.kanava.com/uskonto/message.phtml?
id=1891&ryhmaid=14
J. Lassila: Mielipide Occamin partaveitsen
soveltamisesta
http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti
.asp?ViestiID=54291
J. Lassila: Tiivistelmä rationaliasta ja
skeptismistä
http://groups.yahoo.com/group/feeniks/message/1831
M. Ridley: The Origins of Virtue : Human
Instincts and the Evolution of Cooperation, 1996,
Penguin USA
R. Wright: The Moral Animal : Why We Are the Way
We Are : The New Science of Evolutionary
Psychology, 1995, Vintage Books
Journal of memetics
http://www.cpm.mmu.ac.uk/jom-emit/
http://www.kanava.com/uskonto/
>Itse lähden siitä, että "uskovaisia"
>on turha käännyttää. Heiltä voi
>ainoastaan saada tietoa siitä, miten
>he "uskonsa" omakohtaisesti kokevat
>ja mitä kaikkea johonkin tiettyyn
>uskomusjärjestelmään tms. liittyy.
...Kukin tulkoon uskossaan autuaaksi. Ne, joilla
on suurempi kosketuspinta todellisuuteen, ovat
kuitenkin ihmiskunnan edun kannalta velvollisia
ohjaamaan kaikkein viattomimpia. Heidän
näkemyksensä voi kyllä rationaalisesti
järjestelmällisesti osoittaa järjettömiksi, jos
ja kun heidän omat "uskomuksensa" antavat yleensä
siihen täydet mahdollisuudet. Todetaan, että
pitäisi lähestyä väärässä olevia hienovaraisesti
yms. mutta olen ikäväkseni joutunut toteamaan,
että paras keino "käännyttämiseen" on nimenomaan
äärimmäisen radikaalit mutta kuitenkin
järjelliset osoitukset ko. uskomusjärjestelmän
ongelmista. Radikaaleihinkin otteisiin on
yllättävän helppo tukeutua virtuaalielämässä.
Reaalielämässä lähinnä silloin, jos sattuu
saamaan kiusakseen äärijankkaavaisen "uskovaisen"
jossain julkisella paikalla oleillessaan tms.
Kuten tunnettua rationaliaan perustuva oppi menee
helpoimmin perille, mitä nopeammin ymmärtää
virheensä.
On huomattava, että tiedekin on samalla tavalla
eräisiin postulaatteihin perustuva uskomus, mutta
se nojaa aukottomasti rationaliaan ja
pragmaattiseen tehokkuuteensa. Toisin kuin kaikki
irrationaalinen usko, sillä on suuri tietoarvo ja
sen päätelmät auttavat selviytymään
reaalielämässä (jos uskomme rationaalisen
reaalielämän kannattavuuteen, emmekä ole
taipuvaisia itsesääliin ja jopa itsemurha-
hakuisuuteen). Tieteen järjellisyys perustuu
siihen tosiasiaan, että ihmisten enemmistö myös
haluaa löytää optimaalisen tehokkaan välineen
pragmaattisen hyödyn ja mielihyvän saavuttamiseen
ja evoluutio todistaa aukottomasti (tosin kuin
viattomammat USKOVAT), että myös niin
sanottujen "uskovaisten" kannattaisi pyrkiä
vähemmän järjettömiin suuntauksiin. Lisäksi on
selvää, että ainoastaan tiede voi turvata sen,
että meidän perintömme tulevaisuudelle on oleva
optimaalinen:
Yksilölliset vaikutukset ovat periaatteessa
täysin mitattavissa kutakin ajanhetkeä koskevasta
kulttuurin "meemipoolista". Esimerkiksi YST yhden
tutkijan monumenttina, kvanttiteoriaan ja
tietotekniikan kehitykseen osallistuneet
tutkijajoukot, ovat saavuttaneet työnsä kautta
merkittävän paikan "meemipoolisessa" taivaassa.
Yksilöllistä merkittävyyttä pragmaattisen
vaikutuksen kautta meemipooliin voisi todella
verrata taivaaseen! Lisäksi tämä rationaliaan
perustuva "taivaspaikka" on varma, sikäli kuin
uskomme kausaalihistorian jatkuvuuteen ja ennen
kaikkea ihmiskunnan selviytymiskykyyn...
verrattuna "uskovaisten" täysin irrationaalisiin
transsendaalisiin oletuksiin.
Pointtini on lyhyesti sanottuna siinä, että
meillä ei ole mitään muuta VARMAA kuin järki ja
ymmärrys. Sen kautta nämä välineet antavat meille
varmuuden paikasta taivaassamme jonka ihmiskunta
meille olemassaolollaan toteuttaa. Muu
uskonnollisuus on enemmän tai vähemmän epävarmaa
haihattelua. Evolutionaarisessa mielessä
haihattelijat pilaavat mahdollisuutensa
taivaspaikkaansa, ja pahimmassa tapauksessa
kiroavat itsensä ikuiseen kadotukseen
julistamalla viattomuuttaan "ainoaa oikeaa uskoa"
tietämättä, ettei sellaista rationaalisesti
todella ole. Uskolla tarkoitan tässä asioita
tieteen mahdollisuuksien ulkopuolella, mikäli
niihin haluaa välttämättä aikaansa kuluttaa.
Mutta silloin kun tällaiset viattomat ihmiset
uskovat aidosti tuovansa hyvyyttä ihmiskuntaan
ulottamalla uskonsa muidenkin ihmisten elämään,
mutta he ovatkin itse asiassa itsensä saatanan
lähettiläitä asettamalla ihmiskunnan äärimmäiseen
vaaraan: Tiedämme niiden oikeiden
kaikkinaiseen "hyvyyteen" tähtäävien "totuuksien"
tuputtamisen johtaneen poikkeusetta
konflikteihin. Tiedämme uskonnolla olleen aina
voimakkaan poliittisen sävyn.
Ihmiskunnan kohtalo ei olisi lainkaan
kiinnostavaa, ellei se takaisi samalla varmaa
taivaspaikkaa em. muodossa. Siksipä meidän tulee
tehdä kaikkemme väärien profeettojen karsimiseksi
keskuudestamme ja sen voimme tehdä
lähtökohtaisesti rationalian säilällä! Nimittäin
samalla voimme kohottaa taivaspaikkamme
merkitystä arvoon arvaamattomaan kasvattamalla
merkitystämme taivaamme kehittämisessä. Kiitos
itse todellisuuden, ainoan varman ja
käsinkosketeltavan ihmiskunnan historian
jumalista mahtavimman, on hän suonut meille
suuren totuuden - deduktiivisen varmuuden ja
rationalian. Meillä on onneksemme varmuus, jota
kumartaa niin sodassa kuin rauhassa! Siinä on
viesti herraltamme ihmiskunnalle - muuta ei
tarvita. Uhratkaamme saatanalliset epäjumalamme
suurista rovioista viimeiselle ja seuratkaamme
varmuuden mahtavaa herraa! Uskontojen aika on
ohi, sillä kuten todettua on, sellaiset eivät voi
pysyä pystyssä, ellei niitä ole jokin voima
erikseen pitämässä pystyssä. Rationalian suhteen
on toisin, sillä evoluutio suosii rationaliaa de
facto!
Ehkä vanha kunnon Nasaretin herrakin yritti
meille tästä jo viestittää. On mahdollista, että
viesti on suuresti aikojen saatossa vääristynyt.
Joka tapauksessa Jesterimme on taatusti paikkansa
ansainnut aikansa filosofina. Ikävää, että
hänestä yritettiin sitten tehdä ainoan oikean
totuuden profeetta, vaikka hän itse ei ollut
taipuvainen näin korkealle itseään asettamaan.
Oikea profeetta on se, joka uskaltaa
kyseenalaistaa tietonsa lopullisuuden, mutta
samalla tukeutuu siihen tietoon joka on
saatavilla ja ymmärtää ettei oikeaa uskoa
oikeasti ole. Oikealla profeetalla on aina
rohkeutta kertoa suoraselkeäisesti tämän totuuden
kanssaihmisilleen, sillä hänellä ei ole mitään
pelättävää! Oikea profeetta on aina valmis
muuttamaan näkemyksensä jos tosiseikat niin
vaativat! Ja ennen kaikkea - profeetoista suurin
on se, joka viimeiseen saakka välttää vääriin
profeettoihin luottamista ja inhimillisen
virheenkin sattuessa on valmis sen myöntämään!
Totuuden ja älyllisen rehellisyyden nimissä siis
teille ilmoitan kirkkonne olevan historian suurin
ja merkittävin inhimillisten arvojen ja
oikeuksien etulinja ja sellaisena se jatkakoon,
mutta tehtäköön vihdoin selväksi uskonnollisen
osuuden merkitys vain haaveellisena äärimmäiseen
epävarmuuteen perustuvana traditiona.
Usko, toivo ja varmuus - siinä on pyhä
kolmiyhteytemme.
JL
R. D. Alexander: The Biology of Moral Systems,
1987 New York, Aldine de Gruyter
R. Axelrod: The Evolution of Cooperation, 1984,
Basic Books
S. Blackmore: The Meme Machine, 1999, Oxford
University Press, London
R. Dawkins: The Selfish Gene, 1976, Oxford
University Press
R. Dawkins: The 'Awe' Factor, Skeptical Inquirer,
(3)1993, vol 17 nr 3
J. Diamond: Guns, Germs, and Steel: The Fates of
Human Societies, 1997, W.W. Norton & Company
C. Hagfors: Meemit ja psykologia
http://tkk.joensuu.fi/kc/psykologia2000/Hagfors_Ca
rl.html
J. Lassila: Mielipide irrationalistisista
valtionuskonnoista
http://www.kanava.com/uskonto/message.phtml?
id=1891&ryhmaid=14
J. Lassila: Mielipide Occamin partaveitsen
soveltamisesta
http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti
.asp?ViestiID=54291
J. Lassila: Tiivistelmä rationaliasta ja
skeptismistä
http://groups.yahoo.com/group/feeniks/message/1831
M. Ridley: The Origins of Virtue : Human
Instincts and the Evolution of Cooperation, 1996,
Penguin USA
R. Wright: The Moral Animal : Why We Are the Way
We Are : The New Science of Evolutionary
Psychology, 1995, Vintage Books
Journal of memetics
http://www.cpm.mmu.ac.uk/jom-emit/
Vastaukset 6
Vanhimmat
ilman sitä usko ja toivo ja etenkin varmuus ovat
ihan turhia. jos uskovat vaikka olisivatkin
väärässä joittenkin uskomusten kanssa, niin
rakkauden sanomaa ei voi vääristää mikään, koska
kukaan ihminen ei ole niin väärässä tai huono
etteikö hänessä olis hyvääkin ja oikeeta. Järki
lienee ehkä noista mainitsemistasi varmuuksista
kaikkein epävarmin, sillä kenellä on tarpeeksi
elämänkokemusta, ja tietoa maailmasta ja
ihmisistä, ja mahdollisesti maailman
ulkopuolisesta, jotta hän voisi tehdä edes
jollain tavalla varmoja johtopäätöksiä
järjellään? Myöskin kiinnitin huomiota siihen
ettei Jeesus olisi asettanut itseään "kovin"
korkealle filosofina ja moralistina. Silloin et
ehkä ole lukenut Ramattua ja evankeilumeja ja
Paavalin tekstejä, tai jätät ne jostain syystä
huomioimatta. Kuinka moni filosofi on sanonut,e
ttä hän on yhtä Jumalan kanssa, eikä kukaan
pelastu kuin Hänen kauttaan?
-Minä olen tie totuus ja elämä-
Täytyy olla joko todella suuri sielu tai hullu
puhuessaan moista. Tai sitten jonkinlainen
taiteilija sielu :)
Katsopa tänne, minä kerron sinulle asiat paljon selvemmin:
1. Hölöt pölöt sinulle.
2. Jumala on oikeassa.
Lähteet: Raamatun yksi jae, Psalmi 118:8.
(Olisin liittänyt lähteikseni tähän myös Aku Ankan Taskukirja kokoelmani, mutta se ei olisi liittynyt asiaan mitenkään)
Se akuankka taso onkin sinulle oikea.
Mitähän kirjoittaja mahtoi ajatella
sepustuksellaan?
Jos äly ei riitä ymmärtämään,niin se ei riitä!
Kommunikointi on vaikeaa, toden totta. Ja on
helpompi kahlata lillukanvarsis ku yrittää nousta
pystyyn ja nähdä metsä puilta. Siitäkö johtuu
että on niin vaikea nähdä mitään hyvää toisen
uskossa ja itsepintaisesti vaan väittää, että
kaikki muut ovat totaalisesti väärässä, omaa
jengii lukuunottamatta. Tieteelliseen ajatteluun
tottuneet henkilöt ovat havaintojeni mukaan
ennakkoluulottomampia omaksumaan tieteiden
ulkopuoleltakin piirteitä (jopa uskonnoista),
onhan uskonnollisen maailmankatsomuksen omaavia
tiedemiehiäkin aikamoinen liuta. Onko sittenkin
niin, että tällaisilla henkilöillä olisi helpompi
nähdä se malka omassa silmässä kuin muilla
sellaisilla ihmisillä, joilta puuttuu kyky
tarkastella asioita kriittisesti ja hahmottaa
oman tiedon rajallisuus...mene ja tiedä??