Tuomas Enbuske,
toimittaja ja ruotsin harrastaja.
Oulun Madetojan musiikkilukio 1993—96
"Ruotsi on maailman helpoin kieli, yksinkertaistettu versio saksasta. Kielioppisäännöt pitävät paikkansa, poikkeuksia ei kauheasti ole. Sen takia minäkin olen sitä oppinut. Ruotsi koostuu legopalikoista: jos ajatellaan vaikka sanaa itsetyydytys, självtillfredsställelse – itsensä rauhaan asettaminen – se koostuu loogisista palasista. Kun suomessa piilotetaan kaappiin, niin ruotsissa piilotetaan kaapissa. Minulle tällaiset säännöt ovat tärkeitä. Myös riiteleminen ruotsiksi suomenruotsalaisten kanssa on sikäli helppoa, että he kiroilevat suomeksi. Lukiossa olisi tärkeämpää keskittyä ruotsinruotsiin kuin suomenruotsiin. Meille opetetaan koulussa pojkar ja flickor eli päätteet -or, -ar, ja -er, mutta niitä on turha opetella. Ruotsinruotsissa ne äännetään kaikki -er-loppuisesti kuitenkin – myös flicker. Ruotsista on ollut minulle paljon hyötyä. Kun juttelin norjalaisen tyypin kanssa, puhuin ruotsia ja hän yksinkertaista norjaa. Ne ovat käytännössä sama kieli."
http://www.hs.fi/juttusarja/viikonjuttu/artikkeli/Lyhyt oppimäärä/1135269016679/
toimittaja ja ruotsin harrastaja.
Oulun Madetojan musiikkilukio 1993—96
"Ruotsi on maailman helpoin kieli, yksinkertaistettu versio saksasta. Kielioppisäännöt pitävät paikkansa, poikkeuksia ei kauheasti ole. Sen takia minäkin olen sitä oppinut. Ruotsi koostuu legopalikoista: jos ajatellaan vaikka sanaa itsetyydytys, självtillfredsställelse – itsensä rauhaan asettaminen – se koostuu loogisista palasista. Kun suomessa piilotetaan kaappiin, niin ruotsissa piilotetaan kaapissa. Minulle tällaiset säännöt ovat tärkeitä. Myös riiteleminen ruotsiksi suomenruotsalaisten kanssa on sikäli helppoa, että he kiroilevat suomeksi. Lukiossa olisi tärkeämpää keskittyä ruotsinruotsiin kuin suomenruotsiin. Meille opetetaan koulussa pojkar ja flickor eli päätteet -or, -ar, ja -er, mutta niitä on turha opetella. Ruotsinruotsissa ne äännetään kaikki -er-loppuisesti kuitenkin – myös flicker. Ruotsista on ollut minulle paljon hyötyä. Kun juttelin norjalaisen tyypin kanssa, puhuin ruotsia ja hän yksinkertaista norjaa. Ne ovat käytännössä sama kieli."
http://www.hs.fi/juttusarja/viikonjuttu/artikkeli/Lyhyt oppimäärä/1135269016679/
Vastaukset 14
Vanhimmat
Enbuske on oikeassa, ruotsi on niin helppo kieli, ettei sen opetusta tarvita kouluissa ollenkaan. Ruotsia ei osata, koska sitä ei haluta osata. Pääsyy tähän ovat suomenruotsalaiset, jotka ovat tuoneet esille rasisminsa eli että ruotsia pitää osata heidän takiansa tai ideologioiden takia. Parasta ruotsin osaamiselle olisi sen vapaaehtoisuus, jolloin siitä tulisi kieli eikä pakkopulla
Ruotsin kieli on este saksan oppimiselle. Ruotsin opiskelu ennen saksan opiskelua pitää kieltää lailla.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin saksa joka paljon vaikeampana kielenä vaatii paljon enmmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää saksan osaaminen huonolle tasolle eikä saksaa ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa.
Entinen pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Entä jos hän olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.
Kun kerran ruotsi on niin helppo, sen oppii vaivatta aikuisenakin, jos sitä sattuu tarvitsemaan. Muut kielet sen sijaan tulisi aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, alle 10-vuotiaana. Näitä vaikeita kieliä ovat englanti, ranska ja venäjä.
Niitä tulisi saada opiskella ruotsin tilalla koko opintopolun ajan.
Miksi mainitsemasi kielet ovat vaikeita? Et kertonut sitä.
Ei tarvitse kertoa koska Enbuske jo sanoi ja perusteli että ruotsi on helpoin kieli.
Vaikka omista kokemuksista ei kannata tehdä periaatetta tai ohjetta muille on minun sanottava, että ruotsi on tosiaan niin helppo kieli, ettei sen oppimiseen mitään pakkoa tarvita. "Luin" keskikoulussa ruotsia numero vitosen edestä. Opettaja oli hirveä harppu ja noita. Tuolloin en oppinut ruotsista mitään. Vihasin sitä. Kun sitten menin iltalukioon luin kieltä ahkeraan pari vuotta ja kirjoitin siitä ällän. Sitten työskentelin Ruotsissa vuoden puolitoista. Ja olin oppinut ruotsinkielen perusteet. Käytän työssä päivittäin ruotsia, ja pärjään hyvin. Tämän minun kokemuksen mukaan pakkoruotsia en oppinut - vapaaehtoisen hyvinkin nopeasti, muutamassa vuodessa.
Nyt Enbuske tarkensi mitä aikaisemmin kolumnissaan sekoili.
Petturi.
Skoolassa on Enbuske ilmeisesti lukennut svenskaa. ha ha ha! Yhtä tyhmä kuin Stiller.
Pääasia on kuitenkin se, että Enbuske selvästi ja julkisesti ilmoitti blogissaan vastustavansa pakkoruotsia. Ja sehän on pääasia!
Kehukoot ruotsiaan maasta taivaaseen ja tukekoon sitä rahallisesti kuinka paljon vain.
Mutta pakko pitää saada pois! Se on koko kielivapauden ydin.
Hölynpöly on hölynpölyä Suomessakin. Enbuske on hölynpölyn miehiä kun ei oikein tiedä mitä mieltä olisi.
Enbuske:
Hölynpöly on hölynpölyä Tiibetissäkin
http://tuomasenbuske.puheenvuoro.uusisuomi.fi/82037-holynpoly-on-holynpolya-tiibetissakin
Enbuske ei olisi yle:ssä jos hän ei kannattaisi pakkoruotsia!
Hän on myös nokkahahmo svenska-nu:ssa.
Hän on hyvin tärkeä ruotsalaisnationalismin levittäjä.
Siis oikeasti ruotsalaisnationalismin. Asioista sopii puhua niiden oikealla nimellä.
http://tuomasenbuske.puheenvuoro.uusisuomi.fi/asiasanat/5485/pakkoruotsi
Enbuske sanoo tässä selvästi, että pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa eli pakkoruotsi pois.
Vaikka hän MUUTEN kehuu kirjoituksessa ruotsin hyödyllisyyttä.
Pakkoruotsihuorat tyydyttävät itsensä todella tyytyväisiksi - RKP:n antamilla rahoilla.
huom, ylläpito 22
Tuomas taikaakin olla tralalaa sillä kaapissaan...
Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa
http://www.svenskanu.fi/pdfs/pdf_3_4
27.6.2011
Valtuuskunnan jäsenet
1. Lipponen Paavo, Svenska nu -verkoston puheenjohtaja ja suojelija
2. Enbuske Tuomas, toimittaja, Yle/ Van Der Media, Svenska nu -verkoston varapuheenjohtaja
3. Lonka Kirsti, professori, Helsingin yliopisto, Svenska nu -verkoston varapuheenjohtaja
4. Wetterstrand Maria, kansanedustaja, Svenska nu -verkoston varapuheenjohtaja
5. Aho Esko, johtaja, yhteistyösuhteet ja yhteiskuntavastuu, Nokia
6. Dalborg Hans, KTT
7. Enestam Jan-Erik, johtaja, Pohjoismaiden neuvosto
8. Engman Max, professori, Åbo Akademi
9. Erkko Aatos, ministeri
10. Gestrin Christina, kansanedustaja, Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP
11. Hahn-Englund Annika, johtaja, Pohjoismaat-Baltia-ryhmä, Utrikesdepartementet
12. Helenius Harry, Suomen Ruotsin suurlähettiläs
13. Helle Minna, edunvalvontajohtaja, Akava
14. Hetemaj Fatbardhe
15. Ikäheimo Johanna, hallituksen puheenjohtaja, Lappset Group Oy
16. Isohookana-Asunmaa Tytti, VTT, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto
17. Klinge Matti, professori emeritus
18. Koivunen Anu, yliopistonlehtori, Tukholman yliopisto
19. Krohn Irina, toimitusjohtaja, Suomen elokuvasäätiö
20. Kumpula-Natri Miapetra, kansanedustaja, Sosialidemokraattinen Puolue SDP
21. Kunnas Kaj, toimittaja, YLE Sport
22. Lankinen Timo, pääjohtaja, Opetushallitus
23. Lehto-Häggroth Elina, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa
24. Liksom Rosa, taiteilija ja kirjailija
25. Lindroos Kirsi, opetusneuvos, Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä, Pariisi
26. Lumio Markku, varatuomari
27. Lundström Nina, kansanedustaja, Folkpartiet
28. Molander, Johan, Ruotsin Suomen suurlähettiläs
29. Myllyvirta Jyrki, kaupunginjohtaja, Lahti
30. Mäkelä Jukka, kaupunginjohtaja, Espoo
31. Ojala Outi, Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen, Vasemmistoliitto
32. Okkonen Jaakko, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari
33. Pukkinen Mikko, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
34. Raivio Kari, kansleri emeritus
35. Ralph Bo, professori, Göteborgin yliopisto
36. Rembe Annika, pääjohtaja, Svenska institutet
37. Ryynänen Mirja, FM
38. Sasi Kimmo, Hanasaaren hallituksen puheenjohtaja
39. Sauri Pekka, apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki
40. Seikku Kai, KTM
41. Selin Ann, puheenjohtaja, Palvelualojen Ammattiliitto PAM
42. Siimes Suvi-Anne, toimitusjohtaja, Lääketeollisuus ry
43. Skog Harri, kansliapäällikkö, Opetusministeriö
44. Stenbäck Pär, ministeri, Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston puheenjohtaja
45. Takala Sauli, tutkijaprofessori emeritus
46. Tolppanen Ari, toimitusjohtaja, CapMan
47. Torstila Pertti, valtiosihteeri, UM
48. Wallenius Mats, rahastonjohtaja, Kulturfonden för Sverige och Finland
49. Varantola Krista, rehtori, Tampereen yliopisto
50. Wetterqvist Fredrik, kanslianeuvos, Ruotsin ulkoasiainministeriö