Olen seurannut kauhunsekaisella hämmästyksellä Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttosen päännostoja Suomen Kreikka-vakuusasiassa mediassa. Suorastaan hämmästyksestä ymmyrkäisenä
ihmettelen Puttosen perusteluja, miksi vakuuksia ei pitäisi vaatia ollenkaan. Puttonenhan väittää, että valtiot ovat suvereeneja, koska niillä on verotusoikeus. Tämä muka tekisi vakuudet tarpeettomiksi. Todella kummallista, koska kyllä valtiokin joutuu lainaamaan raha ja joutuu maksamaan siitä jopa korkoa aivan siitä riippumatta, onko valtiolla verotusoikeus vaiko ei. Ja sitä enemmän valtio maksaa korkoa, mitä huonompi on valtion luottoluokitus. On täysin johdonmukaista vaatia vakuutta, jos näyttää siltä, että rahojen takaisinsaaminen näyttää epävarmalta.
Puttonen myös kyseenlaistaan sen, onko hallitus kansalaisten asialla vakuuksia vaatiessaan. Puttonen kertoo äänestäneensä vaaleissa vain ehdokasta, ei vakuuksia. Voi hyvänen aika sentään. Luulisi jo pienemmälläkin järjellä voivan ymmärtää, että kansalaisten verovarathan ovat uhattuina, jos lähes perikadon partaalla olevaa kohdetta ryhdytään lainoittamaan miljardiluokan lainoilla. Jo yksistään tässä on oikeutusta kyllin.
Tämän jälkeen Puttonen heittäytyy sitten tasa-arvointoilijaksi kertomalla viikonlopun Iltasanomissa, ettei Suomen pidä saada mitään erityiskohtelua, koska muutkaan maat eivät saa. Voi elämän kevät sentään. Suomihan älysi jo ihan ensimmäiseksi töikseen näitä vakuuksia vaatia. Muut sen sijaan olivat pomppa levällään ja suureen ääneen, lähes riemunkiljahduksia päästellen jakamassa kansalaisten varoja luullen siten kohentavansa omaa taloudellista asemaansa. Erityisesti siten, etteivät ökymaiden keskeiset pankit romahda. Pitää nyt sentään huomata kenen etu tässä kaiken aikaa on ollut ensisijainen. Onneksi Suomi sentään älysi vaatia vakuuksia. Kun erityiskohtelusta puhutaan, niin täytyy nyt sentään muistaa, että koko ajanhan tässä on pelastettu Euroopan jättiläisiä. Ei siis suinkaan Kreikkaa tai muita kurjalistovaltioita. Ihme, ettei Puttonen ole oivaltanut tätä eriarvoa. Ehkä optikolla käynti edesauttaisi asiaa.
Puttonen lukeutuu myös siihen kansanosaan, jonka puntti on alkanut tutista sen suhteen, että Suomen maine menee, kun se puolustaa omia oikeuksiaan. Voi taivahan taatto. Ilmeisesti talvisodasta on kulunut jo siksi pitkään, että degeneraatio on ehtinyt heikentää ainakin osan kansalaisista, koska noin heikkoa omanarvontuntoa ei enää voi selittää muulla kuin negatiivisella evoluutiolla.
Keskustan olisi aika kiinnittää pikimmin huomio yliopistojen ja korkeakoulujen opetuksen tasoon. Resursseja pitäisi varata ainakin niin paljon, että perusopetus saataisiin kuntoon. Johtajien optioista ei sen sijaan ole niin väliä. Ne voisi itse asiassa kriminalisoida.
ihmettelen Puttosen perusteluja, miksi vakuuksia ei pitäisi vaatia ollenkaan. Puttonenhan väittää, että valtiot ovat suvereeneja, koska niillä on verotusoikeus. Tämä muka tekisi vakuudet tarpeettomiksi. Todella kummallista, koska kyllä valtiokin joutuu lainaamaan raha ja joutuu maksamaan siitä jopa korkoa aivan siitä riippumatta, onko valtiolla verotusoikeus vaiko ei. Ja sitä enemmän valtio maksaa korkoa, mitä huonompi on valtion luottoluokitus. On täysin johdonmukaista vaatia vakuutta, jos näyttää siltä, että rahojen takaisinsaaminen näyttää epävarmalta.
Puttonen myös kyseenlaistaan sen, onko hallitus kansalaisten asialla vakuuksia vaatiessaan. Puttonen kertoo äänestäneensä vaaleissa vain ehdokasta, ei vakuuksia. Voi hyvänen aika sentään. Luulisi jo pienemmälläkin järjellä voivan ymmärtää, että kansalaisten verovarathan ovat uhattuina, jos lähes perikadon partaalla olevaa kohdetta ryhdytään lainoittamaan miljardiluokan lainoilla. Jo yksistään tässä on oikeutusta kyllin.
Tämän jälkeen Puttonen heittäytyy sitten tasa-arvointoilijaksi kertomalla viikonlopun Iltasanomissa, ettei Suomen pidä saada mitään erityiskohtelua, koska muutkaan maat eivät saa. Voi elämän kevät sentään. Suomihan älysi jo ihan ensimmäiseksi töikseen näitä vakuuksia vaatia. Muut sen sijaan olivat pomppa levällään ja suureen ääneen, lähes riemunkiljahduksia päästellen jakamassa kansalaisten varoja luullen siten kohentavansa omaa taloudellista asemaansa. Erityisesti siten, etteivät ökymaiden keskeiset pankit romahda. Pitää nyt sentään huomata kenen etu tässä kaiken aikaa on ollut ensisijainen. Onneksi Suomi sentään älysi vaatia vakuuksia. Kun erityiskohtelusta puhutaan, niin täytyy nyt sentään muistaa, että koko ajanhan tässä on pelastettu Euroopan jättiläisiä. Ei siis suinkaan Kreikkaa tai muita kurjalistovaltioita. Ihme, ettei Puttonen ole oivaltanut tätä eriarvoa. Ehkä optikolla käynti edesauttaisi asiaa.
Puttonen lukeutuu myös siihen kansanosaan, jonka puntti on alkanut tutista sen suhteen, että Suomen maine menee, kun se puolustaa omia oikeuksiaan. Voi taivahan taatto. Ilmeisesti talvisodasta on kulunut jo siksi pitkään, että degeneraatio on ehtinyt heikentää ainakin osan kansalaisista, koska noin heikkoa omanarvontuntoa ei enää voi selittää muulla kuin negatiivisella evoluutiolla.
Keskustan olisi aika kiinnittää pikimmin huomio yliopistojen ja korkeakoulujen opetuksen tasoon. Resursseja pitäisi varata ainakin niin paljon, että perusopetus saataisiin kuntoon. Johtajien optioista ei sen sijaan ole niin väliä. Ne voisi itse asiassa kriminalisoida.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvin ymmärrettäväsi olet asian fokusoinut. Noin itsekin asian ajattelen vaikka en talouselämän kaikkia monimutkaisimpia koukeroita oikein hyvin tunnekaan.
Liekö Hankenilla ym muilla ihan hallussaan sellaista tietoa, joka meikäläisten päähän ei oikein mahdukaan?
Miksi vakuuksia?
Ei niitä tarvita kun neuvotellaan velkojien kanssa velkajärjestelystä.
Ei Kreikalla ole vakuuksiksi kelpaavaa omaisuutta.
Koko vakuushössötys on tyhjänpäiväistä.
Siis tuupata miljardeja menemään ilman että takaisinmaksusta olisi tietoakaan? Veronmaksajien rahoja! Kyllä huuto nousee, jos nämä tuupatut miljardit tulevat kerättäviksi suomalaisilta. Nythän nämä lainat on otettu velaksi toivossa, että korkoarbitraasi tuottaa voittoa ja että Kreikka maksaa joskus lainan takaisin.
Miksi vakuuksia yritetään saada Kreikalta. Yhtä hyvin vakuudet voisi antaa joku Euroopan ökyvaltio, jos aikoo saada Suomen mukaan näihin niin sanottuihin pelastustalkoisiin. Tokipa Kreikan tapauksessakin voidaan keksiä jotakin luovaa. Vaikkapa edullisia yrittäjyysjärjestelyjä niin että suomalaiset firmat voisivat mennä vapaammin kreikkaan tienaamaan lainarahat takaisin.
Onkohan kukaan laskenut montako suomalaista professoria mahtuu tusinaan?
Musta tuntuu et Kreikalle ei kannata antaa rahaa lainaan. Ne kuulema jättää maksamatta. Nii on ainaki Soini sanonu.