HS:ssä 6.3.2011 0li mielenkiintoinen kirjoitus kuinka Ranskan kieli-ilmasto on muuttumassa.
Kirjailija Frederic Martelin esittämä ajatus, että ranskalaisten olisi olemassaolonsa turvaamiseksi siirryttävä käyttämään enemmän englantia, oli monille kuin punainen vaate.
"Globalisoituvassa maailmassa tarvitaan yhteinen kommunikaatioväline, eikä englannille ole kerta kaikkiaan varteenotettavaa haastajaa." Ottaen huomioon, että pääkielenään ranskaa käyttäviä on maailmassa 220 miljoonaa. Se on vähemmän kuin portugalia tai espanjaa käyttävien määrä, mutta ranskan etu on sen laaja levinneisyys. Kielellä on virallinen asema yksin tai yhdessä muiden kielten kanssa 32 maassa. Vieraana kielenä sitä lukee noin 60 miljoonaa nuorta".
Entä meillä? Kahden pienen kielialueen kieliä katsotaan edelleen kuuluvan sivistyneistön kielitaitokokoelmaan, vaikka suomen ja ruotsin taitajia ei löydä muualta maailmasta edes kourallista ihmisiä.. Miksi siis edelleen halutaan suomalaisten suppean kielitaidon säilyvän muuttumattomana, sitä yhä useamman on vaikea Suomessa ymmärtää varsinkaan niiden, joille tulevien sukupolvien laajempi kielivaranto on tärkeää.
http://zzz333.puheenvuoro.uusisuomi.fi/82192-filosofian-tohtori-goran-schild-ruotsalainen-haamulinna
Kirjailija Frederic Martelin esittämä ajatus, että ranskalaisten olisi olemassaolonsa turvaamiseksi siirryttävä käyttämään enemmän englantia, oli monille kuin punainen vaate.
"Globalisoituvassa maailmassa tarvitaan yhteinen kommunikaatioväline, eikä englannille ole kerta kaikkiaan varteenotettavaa haastajaa." Ottaen huomioon, että pääkielenään ranskaa käyttäviä on maailmassa 220 miljoonaa. Se on vähemmän kuin portugalia tai espanjaa käyttävien määrä, mutta ranskan etu on sen laaja levinneisyys. Kielellä on virallinen asema yksin tai yhdessä muiden kielten kanssa 32 maassa. Vieraana kielenä sitä lukee noin 60 miljoonaa nuorta".
Entä meillä? Kahden pienen kielialueen kieliä katsotaan edelleen kuuluvan sivistyneistön kielitaitokokoelmaan, vaikka suomen ja ruotsin taitajia ei löydä muualta maailmasta edes kourallista ihmisiä.. Miksi siis edelleen halutaan suomalaisten suppean kielitaidon säilyvän muuttumattomana, sitä yhä useamman on vaikea Suomessa ymmärtää varsinkaan niiden, joille tulevien sukupolvien laajempi kielivaranto on tärkeää.
http://zzz333.puheenvuoro.uusisuomi.fi/82192-filosofian-tohtori-goran-schild-ruotsalainen-haamulinna
Vastaukset 4
Vanhimmat
Katsoin äsken "Eesti vabaks" ihaillen heidän sitkeyttään ja päättäväisyyttään.
Ajatella että me täällä Suomessa kuljemme edelleen laput silmillä.
Ja Hesarista, ei se kannata kaksikielistä Suomea. Silloinhan kaikki artikkelit olisi molemmilla.
Kiitti linkistä
Tosi mielenkiintoinen juttu..! Kiitos.! Jännä ajatella että suru:lla on ollut ajatelijoita jo kauan sitten, tosin viisaiden ajatusmallien takia, ne kauaskatsovat ihmiset yritetään unohtaa ja vaieta. Miten paljon tuhoa ne tekevätkään itselleen tuolla, natsimaisella asenteella valtaväestöä kohtaan. Eläköön kieliapartheid 2100-luvulla.;-)
RKP:n oikeusministeri kiirehtii sen sijaan kielistrategiaa Folktingetin vaatimuksesta. Lisää pitää saada rahaa, jotta voisi palkata yhden lisähenkilön tekemään kielistrategian mukamas 2-kielisyydestä. Siellä oikeusministeriössä on jo yksi ihminen hoitamassa kieliasioita (lue ruotsinkielen asemaa). Vaativat budjettiin 100.000,00 euroa tässä taloudellisessa tilanteessa. Höblässä Sasi ei uskalla luvata noin julkisesti sitä, mutta eiköhän se järjesty ministeriö kehysten puitteissa sanoo hän kuitenkin. Järjetöntä puhetta, kun pitäisi keskittyä maamme todella suuriin ja tulevaisuuteen vaikuttaviin asioihin ja saada niihin rahat riittämään. Nämä surut vaativat ja vaativat kaksikielisyyden nimissä. Tässä maassa puhutaan yli 100 kieltä ja yksi 5% vähemmistö kehtaa pitää yllä tuota loputonta öykkäröintiä muiden tärkeiden kielten kustannuksella. Ei heiltä palvelijat lopu, kun palvelevat toisiaan ja kouluttavat niitä palveluihmisiä eikä vain juristeja ja ekonomeja ja lääkäreitä.
Muissa maissa opiskellaan maailmankieliä, meillä on pakollisena kaikille pieni marginaalikieli ruotsi!
Suomalaiskoululaiset ovat maailman parhaita tutkimusten mukaan, mutta heidän menestymistään maailmalla haitataan poliittisella kieliaineella.
Hyödyn pakkoruotsista korjaa vain Ruotsi. Pakkoruotsitus on suoranaista isänmaanpetturuutta.