...viettää aikansa kristinuskon mukaan kuoleman jälkeen ajan itse kunkin kuolemasta tuomiopäivään? Monella on kai se käsitys kristinuskon tästä asiasta, että heti kuoleman jälkeen joidenkin sielut kiitää suoraan taivaaseen ja toiset heitetään sinne itkuun ja hammastenkiristykseen.
Mutta mutta. Kristillisissä hautajaisissa pappi sanoo vainaalle että "viimeisenä päivänä on sinut se ja se herättävä" jne. Eli siis ei mennäkkään taivaaseen/helvettiin suoraan, vaan johonkin muualle, mutta mihin? Vai majaileeko sielu sittenkin siellä ruumiissa haudan pohjalla hamaan tuomiopäivään "nukkumassa"?
Ja sitten kummittelu. Kun sanotaan että joku on kuin rauhaton sielu, eli pyörii ympäriinsä levottomana, voisi ajatella että kummitus on sielu joka ei millään saa unta maatessaan haudan pohjalla, tuomiopäivää odotellessaan. Kum ihmisiä on aina vaan enemmän ja enemmän, niin luulisi että myös kummituksiakin olisi aina vaan enemmän ja enemmän, kun vainajakin tulee enemmän, tätänykyä 65 000 000 sielua per vuosi globaalisti.
Ongelmaksi tulee polttohaudatut henkilöt. Viipyileekö sielu sitten tuhkauurnassa vai missä? Jos esimerkiksi tuhka heitellään mereen tai johonkin laajemmalle alueelle, sielu itsekään tuskin tietää mihin kaikkialle ne tuhkahippuset vaeltelevat, ja missä sielun maata odottelemassa tuomiopäivää.
Ja riippumatta siitä on vainaja tuhkattu vai haudattu, vainajan sisältämät ainesosat menevät kuitenkin ekologiseen kiertoon kasvattamaan niinsanotusti koiranputkea. Ongelmana on sitten tuomiopäivänä materiaalin riittävyys; onkohan maapallolla tarpeeksi hiilipitoista materiaalia että kaikille sieluille saadaan taas rakennettua uudet kropat (Athanasioksen ja Apostolisessa uskontunnustuksessa puhutaan nimenomaan ruumiin ylösnousemuksesta), joka sitten useimpien sielujen kohdalla tulee kärsimään melkoista satikutia Pirun ja hänen ja apulaistensa erikoiskäsittelyssä.
Tämä siis kristinuskon tämän osan ongelmista.
Mutta mutta. Kristillisissä hautajaisissa pappi sanoo vainaalle että "viimeisenä päivänä on sinut se ja se herättävä" jne. Eli siis ei mennäkkään taivaaseen/helvettiin suoraan, vaan johonkin muualle, mutta mihin? Vai majaileeko sielu sittenkin siellä ruumiissa haudan pohjalla hamaan tuomiopäivään "nukkumassa"?
Ja sitten kummittelu. Kun sanotaan että joku on kuin rauhaton sielu, eli pyörii ympäriinsä levottomana, voisi ajatella että kummitus on sielu joka ei millään saa unta maatessaan haudan pohjalla, tuomiopäivää odotellessaan. Kum ihmisiä on aina vaan enemmän ja enemmän, niin luulisi että myös kummituksiakin olisi aina vaan enemmän ja enemmän, kun vainajakin tulee enemmän, tätänykyä 65 000 000 sielua per vuosi globaalisti.
Ongelmaksi tulee polttohaudatut henkilöt. Viipyileekö sielu sitten tuhkauurnassa vai missä? Jos esimerkiksi tuhka heitellään mereen tai johonkin laajemmalle alueelle, sielu itsekään tuskin tietää mihin kaikkialle ne tuhkahippuset vaeltelevat, ja missä sielun maata odottelemassa tuomiopäivää.
Ja riippumatta siitä on vainaja tuhkattu vai haudattu, vainajan sisältämät ainesosat menevät kuitenkin ekologiseen kiertoon kasvattamaan niinsanotusti koiranputkea. Ongelmana on sitten tuomiopäivänä materiaalin riittävyys; onkohan maapallolla tarpeeksi hiilipitoista materiaalia että kaikille sieluille saadaan taas rakennettua uudet kropat (Athanasioksen ja Apostolisessa uskontunnustuksessa puhutaan nimenomaan ruumiin ylösnousemuksesta), joka sitten useimpien sielujen kohdalla tulee kärsimään melkoista satikutia Pirun ja hänen ja apulaistensa erikoiskäsittelyssä.
Tämä siis kristinuskon tämän osan ongelmista.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.