Etsin itseäni!

Etsin itseäni ja suhdettani jumalaan. Kaipaan
elämän tyhjyyteeni jotain josta saisin henkistä
voimaa. Olen lukenut ja kokenut vuosia sitten
paljon mutta en nöyrtynyt jumalani edessä!
Haluaisin keskustella ja löytää asiassa uusia
ulottuvuuksia, mutta mistä löydän
keskustelufoorumin, minä aikuinen yksinäinen
ihminen! En ole kiinnostunut mistään lahkoista!
29724
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 29

Vanhimmat

Ei kai muu auta kuin asian pohtiminen itsekseen ja tiedon hakeminen. Tee niin kuin itse parhaaksi näet.

Itse olen ei-uskonnollinen, mutta en ala näkemystäni tuputtamaan...

Äänestä

kun itse kiinnostuin aikoinani hengellisistä
asioista ja vihdoin päädyin "kristittyjen
Jumalaan", niin etsiessäni Jumalaa, löysin (myös)
itseni.
Sanotaan Raamatusta sitten mitä tahansa, niin
minulle se oli suurena apuna tutkimusretkellä
omaan sisimpääni, se ja rukoukset.

Onnea tutkimusmatkallesi!

Äänestä
  • Etsitkö vain yksin, itseksesi?
    Minä olen jo vuosia etsinyt Jumalaa, samalla myös
    itseäni. Selkeitä vastauksia ei ole tullut, ja
    niin etsintäni jatkuu, jotain tiedän elämästäni
    puuttuvan.
    Toisten kanssa yhdessä ehkä olisi helpompaa etsiä.
    Tai ainakin keskusteleminen olisi antoisaa
    samasta asiasta kiinnostuneiden kesken.
    Seurakunnasta en ole tällaista etsijöiden seuraa
    löytänyt. Mistä sitten?

    Äänestä

  • Jumalan Sanaksi sanottu Raamattu sanoo myös, että
    joka tuntee itsensä, tuntee Jumalan. Eli etsi
    kumpaa vain rehellisesti ja nöyrästi niin löytää
    kummankin. Kärsivällisyyttä ja siunausta
    etsimiseen.

    Äänestä

  • Mummi 49 kirjoitti:

    Etsitkö vain yksin, itseksesi?
    Minä olen jo vuosia etsinyt Jumalaa, samalla myös
    itseäni. Selkeitä vastauksia ei ole tullut, ja
    niin etsintäni jatkuu, jotain tiedän elämästäni
    puuttuvan.
    Toisten kanssa yhdessä ehkä olisi helpompaa etsiä.
    Tai ainakin keskusteleminen olisi antoisaa
    samasta asiasta kiinnostuneiden kesken.
    Seurakunnasta en ole tällaista etsijöiden seuraa
    löytänyt. Mistä sitten?

    Itse löysin Jeesuksen, kun pyysin Häntä elämääni.

    Hän antaa uskon, koska ihminen ei voi uskoa
    omilla voimillaan.

    Muutoksessa voi mennä vähän aikaakin. Huomaat
    itsestäsi asenteen muutoksen pikkuhiljaa.

    Siunausta etsintääsi.

    Äänestä

  • Mummi 49 kirjoitti:

    Etsitkö vain yksin, itseksesi?
    Minä olen jo vuosia etsinyt Jumalaa, samalla myös
    itseäni. Selkeitä vastauksia ei ole tullut, ja
    niin etsintäni jatkuu, jotain tiedän elämästäni
    puuttuvan.
    Toisten kanssa yhdessä ehkä olisi helpompaa etsiä.
    Tai ainakin keskusteleminen olisi antoisaa
    samasta asiasta kiinnostuneiden kesken.
    Seurakunnasta en ole tällaista etsijöiden seuraa
    löytänyt. Mistä sitten?

    Hei!
    Painimme näemmä saman ongelman ympärillä. Olisi
    kiva kesksutella kanssasi asiasta. Voisitko tulla
    Kirkko cafeseen jutteleen vaikka tuolla
    nimimerkillä. Minä omallani. Pääsetkö vielä
    tänään?

    Äänestä

  • Kaizu<>< kirjoitti:

    Itse löysin Jeesuksen, kun pyysin Häntä elämääni.

    Hän antaa uskon, koska ihminen ei voi uskoa
    omilla voimillaan.

    Muutoksessa voi mennä vähän aikaakin. Huomaat
    itsestäsi asenteen muutoksen pikkuhiljaa.

    Siunausta etsintääsi.

    Itse löysin Baccuksen, kun pyysin häntä elämääni.

    Äänestä

  • Pakana(M) kirjoitti:

    Itse löysin Baccuksen, kun pyysin häntä elämääni.

    Mitä hän vaatii, tai antaa sinulle? Miten
    tutustut häneen? Haluatko edes?

    Äänestä

  • Kaizu<>< kirjoitti:

    Mitä hän vaatii, tai antaa sinulle? Miten
    tutustut häneen? Haluatko edes?

    Hyvä ystävä, jos en olisi avannut tätä
    keskustelua, en haluaisikaan lähteä liikkeelle,
    mutta kun sen olen tehnyt, haluan sitä todella.
    Sisäinen tyhjyys on niin suuri ja nälkä jostain
    jota toivon elämääni.
    Olen valmis keskusteluun, ja miksipä ei aluksi
    käy myös avoin foormumi. Mutta kun minusta
    tuntuu, etten osaa tehdä oikeita kysymyksiä.
    Sisimpäni huutaa, mutta en löydä sitä punaista
    lankaa. Tiedän sen olevan kuitenkin tätä, koska
    jo tietoisuus siitä, että voin löytää itseni
    Hänen kauttaan ja Häneen, helpottaa
    suunnattomasti oloani. Mutta mitkä ovat ne oikeat
    kysymykset? Tunnen olevani pussissa juuri nyt ja
    vielä.

    Äänestä

  • Mummi 49 kirjoitti:

    Etsitkö vain yksin, itseksesi?
    Minä olen jo vuosia etsinyt Jumalaa, samalla myös
    itseäni. Selkeitä vastauksia ei ole tullut, ja
    niin etsintäni jatkuu, jotain tiedän elämästäni
    puuttuvan.
    Toisten kanssa yhdessä ehkä olisi helpompaa etsiä.
    Tai ainakin keskusteleminen olisi antoisaa
    samasta asiasta kiinnostuneiden kesken.
    Seurakunnasta en ole tällaista etsijöiden seuraa
    löytänyt. Mistä sitten?

    "löysin" myös itseni etsiessäni Jumalaa, niin
    toki matka jatkuu kokoajan, enkä voi sanoa, että
    tässä olisi nyt sitten kaikki. Vaan jokapäivä
    voin oppia jotain uutta itsestäni, Jumalasta,
    muista ihmisistä, ja elämästä ylipäänsä.

    Tässä hieman omasta etsinnästäni:
    Aloitin etsintäni oikeastaan tietämättä, että
    olin hukassa... Elämässäni oli kausi jolloin
    minulla meni mielestäni tosi hyvin ja ihmettelin
    miksi olen näin onnellinen. Se sai minut jotenkin
    tutkimaan eri uskontoja, filosofioita yms. yms.
    ja lopulta päädyin kristinuskoon.
    Aluksi olin aika yksin.... Minulla oli ollut
    hyvin negatiivinen/varauksellinen suhtautuminen
    Raamattuun ja Jeesukseen, mutta rukous (ainakin
    hädässä) ja Jumala (tai jokin korkeampi voima)
    oli minulle hieman tutumpia aiheita.
    En oikein osannut rukoilla muuta kuin pyysin
    Jeesusta sydämeeni (koska olin jostain lukenut
    että niin voi pyytää) vaikkei Jeesus minulle
    silloin merkinnyt paljoakaan. Toinen rukoukseni,
    suorastaan johtotähteni oli se, että Jumala
    johdattaisi minua totuuteen.

    Sitten aloin pikkuhiljaa lukemaan Uutta
    Testamenttia. Aluksi jaksoin lukea vain yhden
    jakeen päivässä, rukoillen, että ymmärtäisin mitä
    luen.... Jossain vaiheessa huomasin, miten suuri
    oli se viisaus, mikä Raamatussa tulee ilmi.

    Mutta vielä minusta tuntui siltä, että Jeesus oli
    jonkinlaista huijausta; pelkkä ihminen josta oli
    tarujen kautta tullut kingi uskovien joukossa.
    Mutta rukouksella on ihmeellinen voima! Rukoilin
    Jumalaa, että uskon kyllä sinuun Jumala, mutta
    Jeesus onkin jo vaikeampi pala; johdata minua
    totuuteen myös Jeesuksen suhteen. Ja pikkuhiljaa
    minä "rakastuin" myös Jeesukseen.

    Onneksi "löysin" myös yhden ystävän joka oli jo
    ollut pidempään uskossa; hänen kanssaan olemme
    käyneet pitkiä keskusteluja ja lohduttaneet,
    kannustaneet, varoitelleet toinen toisiamme. On
    todella arvokas asia, että saa jakaa ajatuksiaan
    ja mietteitään toisen saman henkisen kanssa!
    (Yksi hyvä keino on myös kirjoittaa ajatuksiaan
    paperille....)

    Kasvaminen tekee aina vähän kipeää, niin myös
    hengellisen kasvun kanssa. Rukoilen aika-ajoin
    Jumalaa näyttämään minulle omasta itsestäni
    jonkun "synnin" (pahan tavan, väärän
    ajatusmallin, sydämen kovuuden, kieron asenteen
    tms.), jotta voisin tehdä parannuksen ko. asian
    suhteen. Ja usko pois; tähän rukoukseen on tullut
    aina vastaus niin että sen olen ymmärtänyt;
    sitten on tarvittu vain sydämen nöyryyttä myöntää
    omat vikansa ja haluta niihin muutosta. Ja tätä
    kautta olen tutustunut itseeni ehkä enemmän, kuin
    olisin voinut kuvitellakaan (mitä kaikkea sitä on
    itselleenkin valehdellut ja uskotellut....).

    Seurakuntaan en ole osannut liittyä vieläkään,
    mutta onneksi minulla on nyt kaksi ystävää,
    joiden kanssa voin näitä asioita puida.
    Toivon, että sinäkin löytäisit aluksi sen yhden
    hyvän ystävän, jonka kanssa voisit tehdä
    etsintämatkaasi.... :-)

    Äänestä

  • Etsin itseäni! kirjoitti:

    Hyvä ystävä, jos en olisi avannut tätä
    keskustelua, en haluaisikaan lähteä liikkeelle,
    mutta kun sen olen tehnyt, haluan sitä todella.
    Sisäinen tyhjyys on niin suuri ja nälkä jostain
    jota toivon elämääni.
    Olen valmis keskusteluun, ja miksipä ei aluksi
    käy myös avoin foormumi. Mutta kun minusta
    tuntuu, etten osaa tehdä oikeita kysymyksiä.
    Sisimpäni huutaa, mutta en löydä sitä punaista
    lankaa. Tiedän sen olevan kuitenkin tätä, koska
    jo tietoisuus siitä, että voin löytää itseni
    Hänen kauttaan ja Häneen, helpottaa
    suunnattomasti oloani. Mutta mitkä ovat ne oikeat
    kysymykset? Tunnen olevani pussissa juuri nyt ja
    vielä.

    Ei ole pakko kysyä. Voi vain uskoa. Se suuri
    toivo, mikä liittyy Jeesukseen, on sinänsä
    mahtavaa. Olet etsinyt Jumalaa ja Hän joko on
    sinulle ilmaissut itsensä, tai tulee sen tekemään.

    Rukoile Jeesusta, että Hän ilmaisi sinulle
    itsensä, niin Hän sen tulee tekemään.

    Moni on ollut tietämättään uskossa ja niin voit
    sinäkin olla.

    Kun uskot Jeesuksen kuolleen sinunkin puolestasi
    ristillä, vieden kaikki syntisi mennessään, olet
    osa Häntä.

    Huutavaan Jumalankaipuuseen on myös Raamattu
    tarkoitettu. Jumala puhuu uskovalle sitäkin
    kautta.

    Äänestä

  • Pakana(M) kirjoitti:

    Itse löysin Baccuksen, kun pyysin häntä elämääni.

    Onnittelen.

    Mutta taitaa tuo uhraamispuoli tulla
    kalliiksi? Mutta mitä uhraamista se muuten
    olisikaan?

    Äänestä

  • Hertta kirjoitti:

    Onnittelen.

    Mutta taitaa tuo uhraamispuoli tulla
    kalliiksi? Mutta mitä uhraamista se muuten
    olisikaan?

    En katso uhraavani katson saavani!

    Äänestä

  • Kiiski kirjoitti:

    "löysin" myös itseni etsiessäni Jumalaa, niin
    toki matka jatkuu kokoajan, enkä voi sanoa, että
    tässä olisi nyt sitten kaikki. Vaan jokapäivä
    voin oppia jotain uutta itsestäni, Jumalasta,
    muista ihmisistä, ja elämästä ylipäänsä.

    Tässä hieman omasta etsinnästäni:
    Aloitin etsintäni oikeastaan tietämättä, että
    olin hukassa... Elämässäni oli kausi jolloin
    minulla meni mielestäni tosi hyvin ja ihmettelin
    miksi olen näin onnellinen. Se sai minut jotenkin
    tutkimaan eri uskontoja, filosofioita yms. yms.
    ja lopulta päädyin kristinuskoon.
    Aluksi olin aika yksin.... Minulla oli ollut
    hyvin negatiivinen/varauksellinen suhtautuminen
    Raamattuun ja Jeesukseen, mutta rukous (ainakin
    hädässä) ja Jumala (tai jokin korkeampi voima)
    oli minulle hieman tutumpia aiheita.
    En oikein osannut rukoilla muuta kuin pyysin
    Jeesusta sydämeeni (koska olin jostain lukenut
    että niin voi pyytää) vaikkei Jeesus minulle
    silloin merkinnyt paljoakaan. Toinen rukoukseni,
    suorastaan johtotähteni oli se, että Jumala
    johdattaisi minua totuuteen.

    Sitten aloin pikkuhiljaa lukemaan Uutta
    Testamenttia. Aluksi jaksoin lukea vain yhden
    jakeen päivässä, rukoillen, että ymmärtäisin mitä
    luen.... Jossain vaiheessa huomasin, miten suuri
    oli se viisaus, mikä Raamatussa tulee ilmi.

    Mutta vielä minusta tuntui siltä, että Jeesus oli
    jonkinlaista huijausta; pelkkä ihminen josta oli
    tarujen kautta tullut kingi uskovien joukossa.
    Mutta rukouksella on ihmeellinen voima! Rukoilin
    Jumalaa, että uskon kyllä sinuun Jumala, mutta
    Jeesus onkin jo vaikeampi pala; johdata minua
    totuuteen myös Jeesuksen suhteen. Ja pikkuhiljaa
    minä "rakastuin" myös Jeesukseen.

    Onneksi "löysin" myös yhden ystävän joka oli jo
    ollut pidempään uskossa; hänen kanssaan olemme
    käyneet pitkiä keskusteluja ja lohduttaneet,
    kannustaneet, varoitelleet toinen toisiamme. On
    todella arvokas asia, että saa jakaa ajatuksiaan
    ja mietteitään toisen saman henkisen kanssa!
    (Yksi hyvä keino on myös kirjoittaa ajatuksiaan
    paperille....)

    Kasvaminen tekee aina vähän kipeää, niin myös
    hengellisen kasvun kanssa. Rukoilen aika-ajoin
    Jumalaa näyttämään minulle omasta itsestäni
    jonkun "synnin" (pahan tavan, väärän
    ajatusmallin, sydämen kovuuden, kieron asenteen
    tms.), jotta voisin tehdä parannuksen ko. asian
    suhteen. Ja usko pois; tähän rukoukseen on tullut
    aina vastaus niin että sen olen ymmärtänyt;
    sitten on tarvittu vain sydämen nöyryyttä myöntää
    omat vikansa ja haluta niihin muutosta. Ja tätä
    kautta olen tutustunut itseeni ehkä enemmän, kuin
    olisin voinut kuvitellakaan (mitä kaikkea sitä on
    itselleenkin valehdellut ja uskotellut....).

    Seurakuntaan en ole osannut liittyä vieläkään,
    mutta onneksi minulla on nyt kaksi ystävää,
    joiden kanssa voin näitä asioita puida.
    Toivon, että sinäkin löytäisit aluksi sen yhden
    hyvän ystävän, jonka kanssa voisit tehdä
    etsintämatkaasi.... :-)

    Kiitos lohduttavista ...näkymistä. Matkani on
    alkanut...jo itseasiassa kauan sitten,
    löntystellen, mutta nyt matkaani on tullut
    vauhtia.
    Sisällä, sydämessäni tunnen, että olen oikealla
    tiellä!

    Äänestä

  • Kaizu<>< kirjoitti:

    Ei ole pakko kysyä. Voi vain uskoa. Se suuri
    toivo, mikä liittyy Jeesukseen, on sinänsä
    mahtavaa. Olet etsinyt Jumalaa ja Hän joko on
    sinulle ilmaissut itsensä, tai tulee sen tekemään.

    Rukoile Jeesusta, että Hän ilmaisi sinulle
    itsensä, niin Hän sen tulee tekemään.

    Moni on ollut tietämättään uskossa ja niin voit
    sinäkin olla.

    Kun uskot Jeesuksen kuolleen sinunkin puolestasi
    ristillä, vieden kaikki syntisi mennessään, olet
    osa Häntä.

    Huutavaan Jumalankaipuuseen on myös Raamattu
    tarkoitettu. Jumala puhuu uskovalle sitäkin
    kautta.

    Hei Sinulle Kaizu!


    Kiitos lohduttavista ja kannustavista sanoistasi!

    Äänestä

  • Etsin itseäni! kirjoitti:

    Hei Sinulle Kaizu!


    Kiitos lohduttavista ja kannustavista sanoistasi!

    Voin antaa mailiosoitteenkin, jos tulee kysmyksiä.

    Äänestä

  • Etsin itseäni! kirjoitti:

    En katso uhraavani katson saavani!

    Mutta onko se oikea asenne?

    Eikö suomalaisissa jumalissa olisi Bacchusta
    vastaavaa? Edes jotain olut-tonttua?

    Äänestä

  • Kaizu<>< kirjoitti:

    Voin antaa mailiosoitteenkin, jos tulee kysmyksiä.

    Mailiosoitteesi, se olisi suurenmoista. Ehkäpä
    olisi helpompi kysellä tai keskustella niin.
    Kiitos jo etukäteen!

    Äänestä

  • Etsin itseäni! kirjoitti:

    Mailiosoitteesi, se olisi suurenmoista. Ehkäpä
    olisi helpompi kysellä tai keskustella niin.
    Kiitos jo etukäteen!

    Voit kirjoittaa minulle osoitteeseen:

    [email protected]

    Luottamuksesta kiittäen.

    Kaizu

    Äänestä

Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan.

Pyytämällä Jeesusta elämäsi Herraksi, saat
Häneltä lahjaksi uskon Häneen ja alkaa
asennemuutos.

Tuo Kirkko Cafe on ihan hyvä paikka. Siellä on
sekä uskovia, että pakanoita.

Voimmehan tämänkin palstan välityksellä
keskustella, jos haluat. Onko sinulla jotain
kysymistä uskonasioista?

Äänestä
  • Kyllä niitä kysymyksiä riittää, jopa niin paljon,
    että tuntuu välillä että pakahdun. Olen elämäni
    varrella tuntenut monia uskovia ihmisiä, mutta
    heidän maailmansa ei ole ollut minun elämässäni
    silloin ajankohtainen, en ole ollut kypsä
    kohtaamaan itseäni tuon asian suhteen.

    Yhden mielenkiintoisen asian olen huomannut ja se
    on se, että helpointa ja läheisintä minulle on
    ollut keskustelu uskovien ihmisten parissa. Mutta
    heidän maailmansa ei ole auennut minulle ja olen
    sulkenut silmäni näin merkittävältä asialta.

    Kaipaisin niin kovasti vuoropuhelua ja sopivia
    paikkoja missä sitä keskustelua voisi käydä! Olen
    niin sosiaalinen ihminen että yksin pohtien
    (vaikka myönnän, että sitäkin pitää tehdä) tuntuu
    kuin en pääsisi eteenpäin!

    Äänestä

  • Etsin itseäni! kirjoitti:

    Kyllä niitä kysymyksiä riittää, jopa niin paljon,
    että tuntuu välillä että pakahdun. Olen elämäni
    varrella tuntenut monia uskovia ihmisiä, mutta
    heidän maailmansa ei ole ollut minun elämässäni
    silloin ajankohtainen, en ole ollut kypsä
    kohtaamaan itseäni tuon asian suhteen.

    Yhden mielenkiintoisen asian olen huomannut ja se
    on se, että helpointa ja läheisintä minulle on
    ollut keskustelu uskovien ihmisten parissa. Mutta
    heidän maailmansa ei ole auennut minulle ja olen
    sulkenut silmäni näin merkittävältä asialta.

    Kaipaisin niin kovasti vuoropuhelua ja sopivia
    paikkoja missä sitä keskustelua voisi käydä! Olen
    niin sosiaalinen ihminen että yksin pohtien
    (vaikka myönnän, että sitäkin pitää tehdä) tuntuu
    kuin en pääsisi eteenpäin!

    Älä keskitykään uskovien maailmaan, vaan
    Jumalaan. Uskovien maailma tulee aikanaan, kuin
    itsestään. Jeesus on tarkoittanut meidät yhteen,
    mutta Jeesus tulee aina ensin.

    Avaa keskustelukanava Jeesuksen kanssa. Voin olla
    tukemassa, jos haluat.

    Voit olla etsinnän tilassa ja se on pelkästään
    positiivinen asia.

    Kysy vapaasti, mitä haluat tietää, niin yritän
    kyllä vastailla. Voit myös ilmoittaa, jos et
    halua täällä avoimesti kysellä.

    Äänestä

ajattelin kantaa myös oman korteni kekoon. olen
valmis keskusteluun, jos kaipaat lähtökohdiltaan
ihmislähtökohtaisempaa otetta (humanistit voivat
olla uskossa tai eivät, itse olen ateisti). voit
avata erikseen otsikon, jonka alle voit
kirjoittaa kysymyksiä, joihin varmasti löytyy
joku vastaamaan. :-)

Äänestä

Vai että vielä oikein nöyrtyä pitäisi? Mitä
merkitystä olisi koko elämällä jos jatkuvasti
pitäisi nöyristellä, kenellekään?

Kokeile terapeuttista apua, voit selvitä ilman
lääkitystä.

Äänestä
  • nöyrtyminen ei ole sama asia kuin
    nöyristely...nöyrtyminen on sitä, että myöntää
    olleensa jossain asiassa väärässä ja siis on
    oikein virkistävä ja vapauttava kokemus ja ennen
    kaikkea antaa viisautta elämään ja siis
    rikastuttaa elämää. Nöyrtyä voi erityisesti
    sellainen, joka tuntee itsensä ja ymmärtää
    paikkansa(enkä tarkoita nyt mitään "nyrkin ja
    hellan"välissä olevaa paikkaa).

    Suosittelen sitä siis sinullekin!

    Äänestä

Hengellisen etsinnän ongelma on yleensä se, että
ei löydä langanpäätä mistä aloittaa. Yritä lukea
ja kokea sellaista mihin sielusi reagoi
rakentavasti / positiivisesti. Raamattu ei
välttämättä ole oikea eikä ainoa opus,
filosofista ja esoteerista kirjallisuutta on
vaikka millä mitalla.

Äänestä
  • Kiitos myös sinulle kannustuksesta ja viisaista
    neuvoistasi!

    Äänestä

Jumala rakastaa sinua. Hän on tarkoittanut meidät
ihmisset elämään yhteydessään, ihan kaikki
meidät! Yhteys Jumalaan särkyi syntiin
lankeemuksessa. Jumala rakensi sillan meidän ja
itsensä välille: Hän antoi ainoan poikansa
syntiemme tähden, ja saat rauhan sydämeesi kun
pyydät, että Jeesus tulee sydämeesi, rukoile
hänta omin sanoin, ja Hän tyulee, antaa syntisi
anteeksi Pyhän kalliin verensä tähden. Etsi elävä
seurakuntayhteys, helluntai srk, vapaaseurakunta,
luterilainen, babtistit tai kaikki jossa
Jeesuksen Isan ja Pyhönhengen yhteyttä on, etsi,
etsi ja sinun sydämesi sanoo missä on juuri sinun
paikkasi. Älä eksy mormoneihin tai jehovan
todistajiin rakkaudella Kristuksen morsian

Äänestä
  • Kiitos myös sinulle viisaista neuvoista!
    Luulempa että pidättäydyn ihan luterilaisen
    seurakunnan piirissä. Helluntalaiset jne eivät
    tunnu läheisiltä, toki en kaikkia manitsemiasi
    seurakuntia tunnekkaan! Kiitos kannustuksestasi!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Etsijä kirjoitti:

Etsin itseäni ja suhdettani jumalaan. Kaipaan
elämän tyhjyyteeni jotain josta saisin henkistä
voimaa. Olen lukenut ja kokenut vuosia sitten
paljon mutta en nöyrtynyt jumalani edessä!
Haluaisin keskustella ja löytää asiassa uusia
ulottuvuuksia, mutta mistä löydän
keskustelufoorumin, minä aikuinen yksinäinen
ihminen! En ole kiinnostunut mistään lahkoista!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu