Vanha vs. uusi

Tässä hyvä artikkeli uusien ja vanhojen veneiden eroista. Molemmissa on puolensa. Jos ei ole idiootti osaa arvioida mitkä ominaisuudet ovat itselle tärkeämpiä.

http://www.wb-sails.fi/suomi/newsArkisto/wbn_08/Purjehtimisenilo.pdf

Tuossa saisi olla onkimassa lasta merestä jatkuvasti. Ei sovi ainakaan tähän elämänvaiheeseen.

Missä tuossa veneessä saa grillin ja hiilet säilytettyä purjehduksen aikana? Mä olen yleensä pitänyt niitä ulkolaatikoissa, kun ne ovat vähän likaisia.
Ei ne oiken salongin lattiallekaan sovi.

Eikä näyttänut oikein olevan peräkaidettakaan, mihin saisi sen kumiveneen prutkun.

FF 27 kirjoitti:

Tuossa saisi olla onkimassa lasta merestä jatkuvasti. Ei sovi ainakaan tähän elämänvaiheeseen.

Kaikki ei sovi kaikille, eikä tosta Mullerista ole mikään pakko tykätä. SIllä perusteella sitä ei kuitenkaan kannata hylätä, että lapset siinä tippuisi kyydistä. Eivät nimittäin tipu, tai tippuvat aivan yhtä vikkelästi muistakin veneistä kuten tuolla "yleistä veneilystä"-osiossa kerrotaan, syöksymällä tuulen viemien barbin vaatteiden perään.

22 kirjoitti:

Tässä hyvä artikkeli uusien ja vanhojen veneiden eroista. Molemmissa on puolensa. Jos ei ole idiootti osaa arvioida mitkä ominaisuudet ovat itselle tärkeämpiä.

http://www.wb-sails.fi/suomi/newsArkisto/wbn_08/Purjehtimisenilo.pdf

Lue lisää

Aika rajua analyysia. Swaniko tässä pitää seuraavaksi ostaa? Löytyisikö mitään halvempaa missä olisi yhtä leppoisaa purjehti kovallakin kelillä?

FF 27 kirjoitti:

Aika rajua analyysia. Swaniko tässä pitää seuraavaksi ostaa? Löytyisikö mitään halvempaa missä olisi yhtä leppoisaa purjehti kovallakin kelillä?

Roppakaupalla. Motion Comfort Factor ei ole kuitenkaan ainoa seikka joka vaikuttaa mukavuuteen, kuten artikkelissakin mainitaan. Ruffin tasa vaikuttaa miehistön mukavuuteen, vedenalaisen rungon muoto taas siihen miten runko lätsähtelee aaltoja vasten jne. Koepurjehduksilla asiat selviävät!

FF 27 kirjoitti:

Tuossa saisi olla onkimassa lasta merestä jatkuvasti. Ei sovi ainakaan tähän elämänvaiheeseen.

Uimataidottomat liivillset lapset on syytä kiinnittä narulla veneseen vaikka olisi mikä purkkari, vink vink.

HUVIveneilijä kirjoitti:

Missä tuossa veneessä saa grillin ja hiilet säilytettyä purjehduksen aikana? Mä olen yleensä pitänyt niitä ulkolaatikoissa, kun ne ovat vähän likaisia.
Ei ne oiken salongin lattiallekaan sovi.

Eikä näyttänut oikein olevan peräkaidettakaan, mihin saisi sen kumiveneen prutkun.

Lue lisää

Grilli, hiilet ja purjehdus, voi jeesus sentään. Pakkoko sitä kivikautisia menetelmiä on käyttää, jos veneessä on kaasu, sprii tai valopetrooliliesi.

Purjehtimassa sitähän ollaan eikä millän grilliretkellä;-9

Peräkaiteita saa venetarvikekaupoista muutamalla kympillä.

FF 27 kirjoitti:

Aika rajua analyysia. Swaniko tässä pitää seuraavaksi ostaa? Löytyisikö mitään halvempaa missä olisi yhtä leppoisaa purjehti kovallakin kelillä?

Tuossa jutussa perustellaan veneiden paremmuutta Motion Comfort Factorin avulla. Roskaa.

Meillä uusittiin öljysäiliö lujitemuoviseksi. Ajattelin tehdä siitä vanhasta rautaisesta öljysäiliöstä veneen, leikkaan vaan sopivan aukon avotilaksi ja ei kun menoksi. Siinä on sopivan pyöreät päädyt keulaksi ja peräksi. Hitsaan siihen kölin vanhasta tiekaiteen pätkästä ja laitan vanhan viemäriputken mastoksi.
(LOA 10 ft, LWL 9 ft, Beam 4 ft, Displ. 1,5 t --> MCF = 87,58)

... ja MCF nousi samalla, on jo 87.58 !!

Ei pärjää Swanit minun veneelle.

Siitä tuli parempi vene kuin osasin edes haaveilla! Hakkaa mennen tullen S&S ja HR ja Najad ja muut vastaavat Swanit.
Tai no. Eihän MCF veneen hyvyyttä kuvaa vaan sitä kuinka mukava siinä on kovassa merenkäynnissä purjehtia. Siinä tuo minun öljysäiliö olisi ylivoimainen, jos se MCF kuvaisi mukavuutta merenkäynnissä, mutta kun ei sitä tee.

Nykyveneiden syvä ja painava bulbiköli vaimentaa rullauspurkimystä tehokkaammin kuin perinneveneiden matala köliranka.

Se MCF ei huomioi esimerkiksi maston tai kölin vaikutusta mitenkään. Eikä yleensäkään hitausmomenttia, vain päämitat ja kokonaispainon.

MCF:n valossa vanhasta öljysäiliöstä tehty vene on paljon mukavampi kuin mikään S&S Swan tai perinnepursi.

Uskokoon MCF:n antamiin "totuuksiin" kuka haluaa. Moni uskoo, näitä hurmoshenkisiä yhden totuuden miehiä löytyy tältäkin palstalta runsaasti.

Aika muovinkäryinen tunnelmaton pökäle!

FF 27 kirjoitti:

Tuossa saisi olla onkimassa lasta merestä jatkuvasti. Ei sovi ainakaan tähän elämänvaiheeseen.

Aivan turhaan pelkäät avoperäistä venettä. Meillä on tuollainen ollut siitä lähtien kun nuorempi lapsi oli 1,5 vuotias ja yhtään tavaraa lapsesta puhumattakaan ei ole tippunut perän kautta ja muutenkin veteen on mennyt vain pari lippalakkia ja yksi vinssikampi. Perässä toki kaiteet, kuten säännöt määrää.

Lasten kanssa avoin perä on erinomainen uintipaikka ja myös veneeseen kulku on eriomaisen helppoa. jos ajaa perän laituriin.

perinteinen olla pit kirjoitti:

Aika muovinkäryinen tunnelmaton pökäle!

Lisää ärsykettä papparaisille:

http://www.youtube.com/watch?v=sEpa9I0XtXc

))))I kirjoitti:

Lisää ärsykettä papparaisille:

http://www.youtube.com/watch?v=sEpa9I0XtXc

Lue lisää

Missä oli aallokko? Ei tarvittu kuin 6 m/s etelätuuli, niin Espoon edustalla alkoi tulla yksittäisiä teräviä n. 1,3 m aaltoja vastaan. Lenteleeko taapero keulapunkassa pitkin seiniä silloin näillä uusilla veneillä?

FF 27 kirjoitti:

Missä oli aallokko? Ei tarvittu kuin 6 m/s etelätuuli, niin Espoon edustalla alkoi tulla yksittäisiä teräviä n. 1,3 m aaltoja vastaan. Lenteleeko taapero keulapunkassa pitkin seiniä silloin näillä uusilla veneillä?

Lue lisää

1d35:ssä on säädettävät kerrosänkyt, niisä taapero pysy jos kallista punkkaa sopivasti.

http://www.4yachting.com/yacht_info.php?yid=137130

MCF :) kirjoitti:

Tuossa jutussa perustellaan veneiden paremmuutta Motion Comfort Factorin avulla. Roskaa.

Meillä uusittiin öljysäiliö lujitemuoviseksi. Ajattelin tehdä siitä vanhasta rautaisesta öljysäiliöstä veneen, leikkaan vaan sopivan aukon avotilaksi ja ei kun menoksi. Siinä on sopivan pyöreät päädyt keulaksi ja peräksi. Hitsaan siihen kölin vanhasta tiekaiteen pätkästä ja laitan vanhan viemäriputken mastoksi.
(LOA 10 ft, LWL 9 ft, Beam 4 ft, Displ. 1,5 t --> MCF = 87,58)

... ja MCF nousi samalla, on jo 87.58 !!

Ei pärjää Swanit minun veneelle.

Siitä tuli parempi vene kuin osasin edes haaveilla! Hakkaa mennen tullen S&S ja HR ja Najad ja muut vastaavat Swanit.
Tai no. Eihän MCF veneen hyvyyttä kuvaa vaan sitä kuinka mukava siinä on kovassa merenkäynnissä purjehtia. Siinä tuo minun öljysäiliö olisi ylivoimainen, jos se MCF kuvaisi mukavuutta merenkäynnissä, mutta kun ei sitä tee.

Nykyveneiden syvä ja painava bulbiköli vaimentaa rullauspurkimystä tehokkaammin kuin perinneveneiden matala köliranka.

Se MCF ei huomioi esimerkiksi maston tai kölin vaikutusta mitenkään. Eikä yleensäkään hitausmomenttia, vain päämitat ja kokonaispainon.

MCF:n valossa vanhasta öljysäiliöstä tehty vene on paljon mukavampi kuin mikään S&S Swan tai perinnepursi.

Uskokoon MCF:n antamiin "totuuksiin" kuka haluaa. Moni uskoo, näitä hurmoshenkisiä yhden totuuden miehiä löytyy tältäkin palstalta runsaasti.

Lue lisää

Motion comfort factor on kieli poskessa kehitetty kaava ja sillä voi korkeintaan verrata saman kokoisten ja tyyppisten veneiden ominaisuuksia keskenään.

"This is a ratio that I dreamed up, tongue-in-cheek, as a measure of motion comfort but it has been widely accepted and, indeed, does provide a reasonable comparison between yachts of similar type."

ja

"The intention is to provide a means to compare the motion comfort of vessels of similar type and size, not to compare that of a Lightning class sloop with that of a husky 50 foot ketch."

http://www.tedbrewer.com/yachtdesign.html

S/Y Öljysäiliö kirjoitti:

Motion comfort factor on kieli poskessa kehitetty kaava ja sillä voi korkeintaan verrata saman kokoisten ja tyyppisten veneiden ominaisuuksia keskenään.

"This is a ratio that I dreamed up, tongue-in-cheek, as a measure of motion comfort but it has been widely accepted and, indeed, does provide a reasonable comparison between yachts of similar type."

ja

"The intention is to provide a means to compare the motion comfort of vessels of similar type and size, not to compare that of a Lightning class sloop with that of a husky 50 foot ketch."

http://www.tedbrewer.com/yachtdesign.html

Lue lisää

Juuri noin. Silti tuolla ylempänä wb-sails linkissä pannaan erilaiset veneet mukavuusjärjestykseen Haista Firstiin ja Melgesiin, Melkoista huu-haata, jossa minun öljysäiliövene 88 MCF-lukemalla ehdottomasti mukavin.

Joakim_ kirjoitti:

Aivan turhaan pelkäät avoperäistä venettä. Meillä on tuollainen ollut siitä lähtien kun nuorempi lapsi oli 1,5 vuotias ja yhtään tavaraa lapsesta puhumattakaan ei ole tippunut perän kautta ja muutenkin veteen on mennyt vain pari lippalakkia ja yksi vinssikampi. Perässä toki kaiteet, kuten säännöt määrää.

Lasten kanssa avoin perä on erinomainen uintipaikka ja myös veneeseen kulku on eriomaisen helppoa. jos ajaa perän laituriin.

Lue lisää

Hmmm....Mitä purjehduksellista hyötyä on täysin avoimessa perässä matkaveneessä?

tumpelotumppi kirjoitti:

Hmmm....Mitä purjehduksellista hyötyä on täysin avoimessa perässä matkaveneessä?

"Mitä purjehduksellista hyötyä on täysin avoimessa perässä matkaveneessä? "

Tällöin perässä ei ole mitään sailytyslaatikoita ja peräpainoa säästyy kymmeniä kiloja-> vene ei ime vettä perässä ja on nopeampi.

Voi cruisingkäytössäkin tulla iso aalto veneeseen ja silloin on kiva jos vesi poistuu mahdollisimman nopeasti.

Cruisingveneitäkin pitää huoltaa ja ylhäällä telakalla ollessaan on väliä sillä kiivetäänkö perästä tikkaita pitkin 2 vaiko 3 metriä.

3455tt kirjoitti:

"Mitä purjehduksellista hyötyä on täysin avoimessa perässä matkaveneessä? "

Tällöin perässä ei ole mitään sailytyslaatikoita ja peräpainoa säästyy kymmeniä kiloja-> vene ei ime vettä perässä ja on nopeampi.

Voi cruisingkäytössäkin tulla iso aalto veneeseen ja silloin on kiva jos vesi poistuu mahdollisimman nopeasti.

Cruisingveneitäkin pitää huoltaa ja ylhäällä telakalla ollessaan on väliä sillä kiivetäänkö perästä tikkaita pitkin 2 vaiko 3 metriä.

Lue lisää

Aika onnettomat perustelut. Telakkajuttu oli piste iin päälle.

16+20 kirjoitti:

Aika onnettomat perustelut. Telakkajuttu oli piste iin päälle.

Sivistymätön kommentti, ei yhtään tieteellistä vasta-argumenttia.

tyhmä saa ol, mut... kirjoitti:

Sivistymätön kommentti, ei yhtään tieteellistä vasta-argumenttia.

Ööö..mitäs tieteellistä kirjoititkaan? Kannattaisi ehkä ensin ottaa termit haltuun.

Mutta vastataan nyt alkeellisiin kommenteihisi:

- Jos vene laahaa vettä perässään, kyse ei ole siitä onko perässä säilytysboksit vai ei. Kysymys on veneen tasapainosta. Eli ei voida puhua pelkästä veneen ahterista tarkastelematta koko venettä.

- Ainakin oman veneessäni veden ulostulo on mitoitettu siten, että vesi valuu turvallisesti ulos vaikka istumalaatikko täyttyiskin vedellä. Vene ei ole uppoamisvaarassa vaikka näin kävisikin. Sen sijaan takabokseista on paljon monenlaista hyötyä.

- Jos jalka ei nouse kolmea ylimääräista askelmaa tikkailla, voit hyvin siirtyä rollaattorin käyttöön ja pysyä pois vesiltä.

Oliko tarpeeksi "tieteellistä"?

Hullu saa olla, mutt kirjoitti:

Ööö..mitäs tieteellistä kirjoititkaan? Kannattaisi ehkä ensin ottaa termit haltuun.

Mutta vastataan nyt alkeellisiin kommenteihisi:

- Jos vene laahaa vettä perässään, kyse ei ole siitä onko perässä säilytysboksit vai ei. Kysymys on veneen tasapainosta. Eli ei voida puhua pelkästä veneen ahterista tarkastelematta koko venettä.

- Ainakin oman veneessäni veden ulostulo on mitoitettu siten, että vesi valuu turvallisesti ulos vaikka istumalaatikko täyttyiskin vedellä. Vene ei ole uppoamisvaarassa vaikka näin kävisikin. Sen sijaan takabokseista on paljon monenlaista hyötyä.

- Jos jalka ei nouse kolmea ylimääräista askelmaa tikkailla, voit hyvin siirtyä rollaattorin käyttöön ja pysyä pois vesiltä.

Oliko tarpeeksi "tieteellistä"?

Lue lisää

"Jos vene laahaa vettä perässään, kyse ei ole siitä onko perässä säilytysboksit vai ei. Kysymys on veneen tasapainosta. Eli ei voida puhua pelkästä veneen ahterista tarkastelematta koko venettä."

100 kiloa painoa voi tulla venee peräosahn laatikoista laminaateista ja siellä olevasta kamasta, kyllä vaikuttaa vauhtiin.

"
- Ainakin oman veneessäni veden ulostulo on mitoitettu siten, että vesi valuu turvallisesti ulos vaikka istumalaatikko täyttyiskin vedellä. Vene ei ole uppoamisvaarassa vaikka näin kävisikin. Sen sijaan takabokseista on paljon monenlaista hyötyä."

Turhaa kamaa siellä takabokseissa on, fendarit ja peräankkurin saa kiinni peräkaiteeseen. Kuin myös tarvittavat kiinnitysköydet.

Avoinainen perä vaan tyhjentyy nopeammin kuin putkitettu vaikka miten yrittäisi selittää vastaan. Ja lehdet eivät tuki putkia avoimessa perässä.

"
- Jos jalka ei nouse kolmea ylimääräista askelmaa tikkailla,
voit hyvin siirtyä rollaattorin käyttöön ja pysyä pois vesiltä."

Et sitten koskaa kanna mitään kamaa telakalla veneeseen, kannataisi, vaikkapa pölynimuri jatkojohtokeloineen.

5ty54333 kirjoitti:

"Jos vene laahaa vettä perässään, kyse ei ole siitä onko perässä säilytysboksit vai ei. Kysymys on veneen tasapainosta. Eli ei voida puhua pelkästä veneen ahterista tarkastelematta koko venettä."

100 kiloa painoa voi tulla venee peräosahn laatikoista laminaateista ja siellä olevasta kamasta, kyllä vaikuttaa vauhtiin.

"
- Ainakin oman veneessäni veden ulostulo on mitoitettu siten, että vesi valuu turvallisesti ulos vaikka istumalaatikko täyttyiskin vedellä. Vene ei ole uppoamisvaarassa vaikka näin kävisikin. Sen sijaan takabokseista on paljon monenlaista hyötyä."

Turhaa kamaa siellä takabokseissa on, fendarit ja peräankkurin saa kiinni peräkaiteeseen. Kuin myös tarvittavat kiinnitysköydet.

Avoinainen perä vaan tyhjentyy nopeammin kuin putkitettu vaikka miten yrittäisi selittää vastaan. Ja lehdet eivät tuki putkia avoimessa perässä.

"
- Jos jalka ei nouse kolmea ylimääräista askelmaa tikkailla,
voit hyvin siirtyä rollaattorin käyttöön ja pysyä pois vesiltä."

Et sitten koskaa kanna mitään kamaa telakalla veneeseen, kannataisi, vaikkapa pölynimuri jatkojohtokeloineen.

Lue lisää

"100 kiloa painoa voi tulla venee peräosahn laatikoista laminaateista ja siellä olevasta kamasta, kyllä vaikuttaa vauhtiin."

mää oon luullu et se on vitsi, et tosipurjehtiat katkasee hammasharjoistakin varre et saa sen solmun miljoonasosan lisää vauhtii. ei se tainnukka ol?

5ty54333 kirjoitti:

"Jos vene laahaa vettä perässään, kyse ei ole siitä onko perässä säilytysboksit vai ei. Kysymys on veneen tasapainosta. Eli ei voida puhua pelkästä veneen ahterista tarkastelematta koko venettä."

100 kiloa painoa voi tulla venee peräosahn laatikoista laminaateista ja siellä olevasta kamasta, kyllä vaikuttaa vauhtiin.

"
- Ainakin oman veneessäni veden ulostulo on mitoitettu siten, että vesi valuu turvallisesti ulos vaikka istumalaatikko täyttyiskin vedellä. Vene ei ole uppoamisvaarassa vaikka näin kävisikin. Sen sijaan takabokseista on paljon monenlaista hyötyä."

Turhaa kamaa siellä takabokseissa on, fendarit ja peräankkurin saa kiinni peräkaiteeseen. Kuin myös tarvittavat kiinnitysköydet.

Avoinainen perä vaan tyhjentyy nopeammin kuin putkitettu vaikka miten yrittäisi selittää vastaan. Ja lehdet eivät tuki putkia avoimessa perässä.

"
- Jos jalka ei nouse kolmea ylimääräista askelmaa tikkailla,
voit hyvin siirtyä rollaattorin käyttöön ja pysyä pois vesiltä."

Et sitten koskaa kanna mitään kamaa telakalla veneeseen, kannataisi, vaikkapa pölynimuri jatkojohtokeloineen.

Lue lisää

Mulle tarpeelliset tavarat eivät mitenkään mahtuisi peräkaiteeseen roikkumaan. Jo fendareita ja kiinnitysköysiä on sen verran, että ahdasta tulisi. Sitäpaitsi en pitäisi ratkaisua turvallisena. Meitähän on moneksi!

Ahaa, vanhoja veneitä pidä trimmata olenkaan, koska niissä on taikapurjeet
.
Samojen fysikaan lakien mukaan kulkee vanha kuin joku uudempi, purjeita pitää koko ajan säätää olosuhteiden muuuttuessa, jos mielii purjehtia maksimivauhtia.

http://www.wb-sails.fi/news/95_11_Tellingtales/Tellingtales.html

Ei tarvikaan modernia purkkaria ajaa ison skuutti kädestä, niissä voipi olla leveä levanki.

345trewg kirjoitti:

Ei tarvikaan modernia purkkaria ajaa ison skuutti kädestä, niissä voipi olla leveä levanki.

Eipä auttanut leveä levakikaan X:ssä. Kryssillä kun tuulenpuuskassa vene nousi holtittomasta ja kippari käski aina löysäämään levankia. Ihmettelin asiaa. Oliko trimmit huonosti vai veneen ominaisuus?

Suurimmalla ”vaihteella” purjehdittaessa, pidetään skuttia kädessä tarvittaessa. Voimaa siinä ei tarvita, sillä skuutin voi pitää lukossa, josta se irtoaa esim. jalalla painamalla. Tällöin purjehdus on urheilullisen kivaa.
Jos jostain syystä halutaan mennä hitaammin, reivataan purjeita riittävästi ja annetaan skuutin olla kiinni lukossa koko ajan. Vene ei broutsaa, eikä karkaa käsistä, mutta purjehtii silti vähintään yhtä nopeasti kuin vanhat konstruktiot. Kahvihetken, ruokatauon tai ihan muuten vaan ajan automaatti hoitaa veneen ohjauksen.
Uusissa veneissä on siis noita ”vaihteita” enemmän.

C/R kirjoitti:

Suurimmalla ”vaihteella” purjehdittaessa, pidetään skuttia kädessä tarvittaessa. Voimaa siinä ei tarvita, sillä skuutin voi pitää lukossa, josta se irtoaa esim. jalalla painamalla. Tällöin purjehdus on urheilullisen kivaa.
Jos jostain syystä halutaan mennä hitaammin, reivataan purjeita riittävästi ja annetaan skuutin olla kiinni lukossa koko ajan. Vene ei broutsaa, eikä karkaa käsistä, mutta purjehtii silti vähintään yhtä nopeasti kuin vanhat konstruktiot. Kahvihetken, ruokatauon tai ihan muuten vaan ajan automaatti hoitaa veneen ohjauksen.
Uusissa veneissä on siis noita ”vaihteita” enemmän.

Lue lisää

Ja mikähän vaihde mun vanhasta klassikosta puuttuu? Levanki mm. on "vain" 2 metriä pitkä ja muitakin säätöjä löytyy ihan riittävästi. Samassa laiturissa on äksiä yms. ja samat kilkkeet löytyy omasta.

2227.1 kirjoitti:

Ja mikähän vaihde mun vanhasta klassikosta puuttuu? Levanki mm. on "vain" 2 metriä pitkä ja muitakin säätöjä löytyy ihan riittävästi. Samassa laiturissa on äksiä yms. ja samat kilkkeet löytyy omasta.

Lue lisää

klassikoista puuttuu plaanausominaisuudet, äksissä ynnä muissa vastaavissa sellainen turbovaihde on.

http://www.youtube.com/watch?v=s6pQFVg-4k4&feature=related

433d333 kirjoitti:

klassikoista puuttuu plaanausominaisuudet, äksissä ynnä muissa vastaavissa sellainen turbovaihde on.

http://www.youtube.com/watch?v=s6pQFVg-4k4&feature=related

Lue lisää

Kuka oikeasti tarvitsee plaania, kun vene on cruising-käytössä?

345trewg kirjoitti:

Ei tarvikaan modernia purkkaria ajaa ison skuutti kädestä, niissä voipi olla leveä levanki.

Skuutista löysän antaminen on kyllä paljon tehokkaampaa kuin levangista päästäminen. Se aukaisee takaliikin ja poistaa erityisesti purjeen yläosasta painetta. Se vähentää enemmän kallistavaa momenttia. Kunnollinen trimmaus tietenkin vaatii kunnon levankia.

C/R kirjoitti:

Suurimmalla ”vaihteella” purjehdittaessa, pidetään skuttia kädessä tarvittaessa. Voimaa siinä ei tarvita, sillä skuutin voi pitää lukossa, josta se irtoaa esim. jalalla painamalla. Tällöin purjehdus on urheilullisen kivaa.
Jos jostain syystä halutaan mennä hitaammin, reivataan purjeita riittävästi ja annetaan skuutin olla kiinni lukossa koko ajan. Vene ei broutsaa, eikä karkaa käsistä, mutta purjehtii silti vähintään yhtä nopeasti kuin vanhat konstruktiot. Kahvihetken, ruokatauon tai ihan muuten vaan ajan automaatti hoitaa veneen ohjauksen.
Uusissa veneissä on siis noita ”vaihteita” enemmän.

Lue lisää

No eilen oli Helsingin edustalla jotain 5-7 m/s tuulta. reivaustarvetta ei sinänsä ollut. Mutta kun pieni puuska tuli kapeassa kohdassa niin johan oli isopurjeen skuutti heti irti. Syy oli se, että vene olisi holtittomasti noussut liikaa ja mennyt jopa kivelle. Sinänsä vene kulki muuten hyvin ja nousi nätisti tuuleen. Mutta em. ominaisuus sai pohtimaan, että olikohan homma kuitenkaan ihan loppuun asti mietitty.

433d333 kirjoitti:

klassikoista puuttuu plaanausominaisuudet, äksissä ynnä muissa vastaavissa sellainen turbovaihde on.

http://www.youtube.com/watch?v=s6pQFVg-4k4&feature=related

Lue lisää

Joko taas äksät plaanaa?

433d333 kirjoitti:

klassikoista puuttuu plaanausominaisuudet, äksissä ynnä muissa vastaavissa sellainen turbovaihde on.

http://www.youtube.com/watch?v=s6pQFVg-4k4&feature=related

Lue lisää

Eihän tuossa ollut minun laskujen mukaan kuin 8 miehen miehistö, ja ainakin 6 osallistui aktiivisesti purjehtimiseen... Onks gastiksi halukkaita meinaan?

Sitten toinen video "X99 doing good speed; ends in a major broach " , siis pitää se osata niitä veneitä ohjatakin...

2227.1 kirjoitti:

Kuka oikeasti tarvitsee plaania, kun vene on cruising-käytössä?

MIehistö, varsinkin lapset haluavat usein nopeasti rantaan. Myöskin nopea rantaan pääsy parantaa purjehdusturvallisuutta. Siksi plaanava matkapursi on loistava cruising vene.

http://www.youtube.com/watch?v=olg636aLZzg&feature=related

NJH(( kirjoitti:

MIehistö, varsinkin lapset haluavat usein nopeasti rantaan. Myöskin nopea rantaan pääsy parantaa purjehdusturvallisuutta. Siksi plaanava matkapursi on loistava cruising vene.

http://www.youtube.com/watch?v=olg636aLZzg&feature=related

Lue lisää

Jos rantaan pitää päästä nopeasti, niin kannattaa ostaa moottorivene.
Joka ikinen purjevene on hidas. Vanha raihnainen mummo vetää fillarilla kovempaa kuin nämä plaanavat matkapurret

joo - joo kirjoitti:

Jos rantaan pitää päästä nopeasti, niin kannattaa ostaa moottorivene.
Joka ikinen purjevene on hidas. Vanha raihnainen mummo vetää fillarilla kovempaa kuin nämä plaanavat matkapurret

Lue lisää

Kukaan ei polje avovedessä edes ahvenanmeren yli fillarilla, jolloin optarikin on nopeampi kuin Lance Amstrongin polkema kilpafillari.

Jos purjeveneen nopeudella ei olisi merkitystä, valtamerikilpapurret eivät kehittyisi koko ajan nopeammiksi.

Voit myös kysyä lapsilta, onko heille merkitystä sillä, ollaanko vesillä 4 vaiko 6 tuntia. Lapset eivat saa ajaa moottoriveneitä, joten vanhempien mukana heidän pitää tulla purjehtimaan ja silloin on merkitystä kuinka lujaa purjevene kulkee.

O("""" kirjoitti:

Kukaan ei polje avovedessä edes ahvenanmeren yli fillarilla, jolloin optarikin on nopeampi kuin Lance Amstrongin polkema kilpafillari.

Jos purjeveneen nopeudella ei olisi merkitystä, valtamerikilpapurret eivät kehittyisi koko ajan nopeammiksi.

Voit myös kysyä lapsilta, onko heille merkitystä sillä, ollaanko vesillä 4 vaiko 6 tuntia. Lapset eivat saa ajaa moottoriveneitä, joten vanhempien mukana heidän pitää tulla purjehtimaan ja silloin on merkitystä kuinka lujaa purjevene kulkee.

Lue lisää

No sulla kun on noin kiire veneestä pois, niin taitaa olla hyvin epämukavaa kulkemista. Meillä jengi nauttii klassikkopurren tasaisesta kyydistä eikä olla tuli hännän alla.

13+16 kirjoitti:

No sulla kun on noin kiire veneestä pois, niin taitaa olla hyvin epämukavaa kulkemista. Meillä jengi nauttii klassikkopurren tasaisesta kyydistä eikä olla tuli hännän alla.

Lue lisää

Samalla jengi kuolaa klassikot ohittavien nykypursien perään-;)

http://www.youtube.com/watch?v=0R3mGxV6RSw

Koneen äänestä myöskin klassikoissa joutuu "nauttimaan" nykypursia enemmän.

O("""" kirjoitti:

Kukaan ei polje avovedessä edes ahvenanmeren yli fillarilla, jolloin optarikin on nopeampi kuin Lance Amstrongin polkema kilpafillari.

Jos purjeveneen nopeudella ei olisi merkitystä, valtamerikilpapurret eivät kehittyisi koko ajan nopeammiksi.

Voit myös kysyä lapsilta, onko heille merkitystä sillä, ollaanko vesillä 4 vaiko 6 tuntia. Lapset eivat saa ajaa moottoriveneitä, joten vanhempien mukana heidän pitää tulla purjehtimaan ja silloin on merkitystä kuinka lujaa purjevene kulkee.

Lue lisää

>>"Jos purjeveneen nopeudella ei olisi merkitystä, valtamerikilpapurret eivät kehittyisi koko ajan nopeammiksi. "

Valtamerikilpapurret eivät tosiaankaan kehity nopeammiksi sen vuoksi, että "miehistö, varsikin lapset, haluavat nopeasti rantaan." LOL ;)

Puolitoitakertaisesta vauhtierosta (4h/6h) on ihna turha puhua edes jotenkin toistensa realistisinä vaihtoehtoina olevien veneiden kohdalla. 5% ero on jo iso, 10% huima.

Jos kaksi venettä , toisen LY 1,15 ja toisen 1,20 purjehtivat saman 6 tunnin matkan, niin nopeampi on 15 min ennen hitaampaa rannasssa. Siinä ehtii juuri saamaan köydet kiinni, ja jos oikein pitää kiirettä niin ehtii kahvit keittämään.

joo - joo kirjoitti:

>>"Jos purjeveneen nopeudella ei olisi merkitystä, valtamerikilpapurret eivät kehittyisi koko ajan nopeammiksi. "

Valtamerikilpapurret eivät tosiaankaan kehity nopeammiksi sen vuoksi, että "miehistö, varsikin lapset, haluavat nopeasti rantaan." LOL ;)

Puolitoitakertaisesta vauhtierosta (4h/6h) on ihna turha puhua edes jotenkin toistensa realistisinä vaihtoehtoina olevien veneiden kohdalla. 5% ero on jo iso, 10% huima.

Jos kaksi venettä , toisen LY 1,15 ja toisen 1,20 purjehtivat saman 6 tunnin matkan, niin nopeampi on 15 min ennen hitaampaa rannasssa. Siinä ehtii juuri saamaan köydet kiinni, ja jos oikein pitää kiirettä niin ehtii kahvit keittämään.

Lue lisää

Jos lys ero on vain 0.05 ei edes kannata keskustella asiasta. Sitko ero >=0.1, niin eroa on jo tuntitolkulla päivän reissulla. Esimerkkinä vaikka H-35 vs X-35.

"Vanhanaikainen" vene, jossa on symmetriset muodot vedenalla eli kapea perä ei karkaa käsistä puuskaiessa kryssissä. Kallituu vaan vähän enemmän puuskissa, mutta menee edelleen suoraan, ei ala kampeamaan mihinkän suuntaan.

qorfkkk kirjoitti:

"Vanhanaikainen" vene, jossa on symmetriset muodot vedenalla eli kapea perä ei karkaa käsistä puuskaiessa kryssissä. Kallituu vaan vähän enemmän puuskissa, mutta menee edelleen suoraan, ei ala kampeamaan mihinkän suuntaan.

Lue lisää

Vanhanaikainen vene on yleensä alirikattu, siksi se voi vaikuttaa pysyvän puuskissa paremmin pystyssä kuin passiivisesti purjehdittu nykyvene. Voi nykyvenettäkin purjehtia koko ajan reivatulla isolla ja fokalla ,niin pääsee samaan tunnelmaan ja vauhtiin kuin vanhalla.

Kirjoitat paljon ja asiaa, mutta eivät nämäkään jutut ole niin yksiniittisiä. Joku arvostaa jotakin, toinen sitten muuta. Jos vanhat konstruktiot olisivat niin ylivoimaisia uusiin verrattuna, käytettäisiin niitä edelleen. Ehkä tarpeet ja arvostukset ovat muuttuneet, ehkä ne uudet ovat kuitenkin kokonaisuudessaan parempia.

Raskas kapea runkomuoto raskaalla kölillä on tosiaan mukavampi kryssillä varsinkin kovemmasa kelissä. Koska sitä ei kuitenkaan enää arvosteta, lienee niin, että nykyään huviveneilijä lähtee siitä, että ominaisuudet muissa olosuhteissa ovat sitten tärkeämpiä. Pyritään avotuuliin, kun ollaan lomalla. Ja kilpaveneilijä arvostaa nopeutta. Ne tasiat ovat nykyveneissä ilmeisesti niin paljon paremmalla tolalla, että niitä halutaan.

Myöhäinen reivaustarve tarkoittaa sitä, että kevyissä tuulissa kulku on sitten nahkeampaa. Olisiko niin, että nykyveneiden reivaus on niin paljon helpompaa kuin ennen, että reivaustarvetta ei pidetä pahana asiana. Leveä perä tuo vakaat avotuuliominaisuudet.

Kunnon meripunkat ovat mainiot jos pitää nukkua kulun aikana. Sen käyttö vaatii kuitenkin suht sopusuhtaisen ruumiinrakenteen ja jonkun verran ketteryyttä. Jos meripunkkia ei ole, saa ihan kohtuullisen korvikkeen pakkaamalla itselleen pesän leveään punkkaan tyyny- patja- ja vaatekasoilla tai tekemällä makuutilaan tilanjakajan pituussuunnassa tukevan kankaan ja reunaan kanavaan pujotetun köyden avulla. Vaatii hiukan viitseliäisyttä, mutta ei maksa paljoa ja säilyy patjan alla, kun sitä ei tarvita. Jos haluaa, saa meripunkkia edelleenkin myös uusiin veneisiin.

"Ahtaissa" tiloissa liikkuminen onnistuu varmastikin paremmin kovassa merenkäynnissä kuin avarissa. En ole kuitenkaan kokenut asiaa mitenkään ongelmalliseksi nykyaikaisessakaan veneessä. Kulkutarve on lähinnä vessaan tai keittiöön, jotka ovat olleet sisäänkäynnin lähellä niissä veneissä, joissa olen purjehtinut kovemmisa keleissä avoimilla vesillä. Kulkuaukon lähellä on niissä ollut asialliset kahvat, samoin keittiössä ainakin se kuuluisa tanko lieden edessä. Kaikissa on ollut myös jonkinlaiset tartuntakahvat kajuutan ylärakenteissa. Tärkeintä on se, että rakenteet, joihin tartutaan ja tukeudutaan, ovat niin tukevia, etteivät jää käteen tai petä alta. Lattiapinnan leveys ei ole missään isommassakaan veneessä ylittänyt aikuisen jalan ulottuvuutta puolelta toiselle.

En ole kaivannut erityisesti syvää pilssi missään veneessäni. Kylmäsäilytystä varten on jääkaappi ja veneen tulee mielestäni pitää vesi ulkopuolella sen verran tehokaasti, jotta suuria määriä vettä ei pääse lillumaan sisäpuolelle. Kölipalkisto on pitänyt pienet pilssivedet omassa lokerossaa, josta pumppu sen pumppaa ulos, jos määrä on riittävä. Myös kallistuneena

Lapioperäsin on alttiimpi vaurioille kuin skegillinen, mutta ilmeisesti tehokkuus ylittää tässä turvallisuustarpeet normikäyttäjälle.

Kaikissa kokemissani ja näkemissäni veneissä on ollut tuuletusventtiilit kattoluukuissa ja sisäänkäynnin luukussa, joissakin myös doradet. Lisäksi tietysti voi käyttää avattavia luukkuja ja tuuletusikkunoita, kun ei olla kulussa. Nämä riittävät minusta tavanomaiseen retkeilykäyttöön Suomen suvessa, kun käyttää suuremman kosteuden yllättäessä lämmityslaitetta kuivattamaan sisätiloja. Avomerellä, pitempään sateessa ja kovassa merenkäynnissä, kun märkiä vaatteita ja ihmisiä kulkeutuu sisätiloihin, on aina jossain vaiheessa kosteaa. Kosteutta tuuletellaan sitten pois,kun kelit paranevat. Kuivatuksessa on avuksi, jos sisällä on kunnon tilat ripustella märkiä varusteita kuivumaan. Suihkukoppi on siihen tarkoitukseen mitä mainioin, kun valuvan veden saa sumpusta ulos.

Mitä tulee tiikkikanteen, oli tyypillinen tiikkikansi ennen tehty puolen tuuman rimasta, eli n. 12 mm paksua. Ne ruuvattiin läpi kannesta, jonka seurauksena kanteen tuli satoja potentiaalisia vuotokohtia. Jotka sitten vuosien kuluessa myös rupesivat vuotamaan. Vanha, kunnostamaton tiikkikansi on aika yleinen syy vanhan laatuveneen rappioon. Nykyinen yhdestä kappaleesta liimattu rakenne on paitsi kevyempi, myös tiiviimpi ja käytännössä yhtä kestävä. Yksittäiset rimat eivät tunge pystyyn kun ne elävät kosteudesta ja auringonpaisteesta. Hiontavara vaihtelee pintakerroksen paksuuden mukaan, mutta aiemminkin kiinnitysruuvin kanta tuli vastaan viimeistään viiden millin päästä.

Vaikka aikaisemmin runkopaksuudet olivat suuremmat, ovat nykyiset laminaattirakenteet kestävämpiä. Eikä vähiten paremmin vettä sietävien hartsien ja kestävämpien kuitujen sekä paremman suunnittelun ansiosta. Nykyveneitäkin rakennetaan edelleenkin eri painotuksilla kovaan kilpaveneilyyn ja toisaalta vaikkapa pallonkiertoon.Erot näkyvät juuri rikityypeissä, mitoituksissa, runkomuodoissa, kölin ja peräsimen rakenteissa jne. Nyt on vain enemmän valinnan varaa.

On selvää, ettei veneiden muutokset ole olleet pelkästään positiivisia ja eniten ero näkyy juuri kovassa vastatuulessa, jossa vanhemmat venetyypit ovat mukavempia, helpompia ja usein jopa nopeampia, ainakin perhemiehistöllä.

Reivitarpeesta olen hiukan eri mieltä. Kyllä useimpia nykyveneitä voi ajaa 10 m/s tuulessa täydellä isopurjeella. Toki 60/70-luvun veneissä tyypillinen hyvin pieni isopurje vaatii reivaamista myöhemmin, mutta toisaalta genua on noissa pitänyt vaihtaa pienempään (tai rullata muodottomaksi) jo aiemmin.

Kallitstumista eivät nykyiset veneet tosiaan siedä hirveästi, mutta toisaalta ne kulkevat hyvin juuri kallistumattakin, joten ei tuota ehkä pitäisi haitaksi nimetä. Broachaaminen, usein jopa kryssillä, on selkeä nykyveneiden huono ominaisuus, joka ehkä on vauhdin hinta.

Meripunkat on helppo tehdä veneeseen kuin veneeseen. Itse tein neljä sellaista alle 50 euron kustannuksella tukevasta verkkokankaasta. Oikein hyvin toimi, kun purjehdimme Lohusalosta Visbyyseen (~40 tuntia) ja Visbystä kotiin (50 tuntia). Jälkimmäinen oli puolet matkasta 7-10 m/s kryssiä.

Veneen muu varustus ja koko veneen suunnittelu ei tosiaan varmasti ole lähtökohdaltaan puhdas avomeri(kilpa)vene kuten oli Swan aikoinaan. Miksi laittaa vene täyteen varusteita, joita 95% ostajista ei kaipaa ja jotka nostavat merkittävästi hintaa?

Olet ollut onnekas ja huolellinen, jos Swanisi kesti noin hyvin 40 vuotta. Moneen muuhun on pitänyt jo tehdä isot remontit sisältäen mm. tiikkikannen uusinnan, rungon lasikuituruttokorjauksen ja sisustuksen peruskorjauksen.

Meillä on 2000-luvun vene (Hanse 320) tuollaiselle "torpedo" kölillä, en nyt ole huomannut asiassa ongelmaa. Ymmärtääkseni torpedomuodolla paino saadaan mahdollisimman alas, mikä parantaa purjehdusominaisuuksia kenties ja mahdollistaa matalamman kölin kuin ilman tuota torpedobulbia. Eipä kai se bulbi ratkaise sitä kestääkö bulbi köli paremmin kiville ajoa kuin vastaava suora köli ilman bulbia. Se miten köli on kiinni rungossa ja kuinka pitkä vipuvarsi eli syväys on lienee myös oleellisia parametrejä.

No oli miten oli, emme nyt yleensä ajeta niin lähellä matalaa, että asialla oli merkitystä, kalliorantaan mennessä rakenne nyt kestää pohjakosketukset, siitä nyt ei liene epäselvyyttä. Olisihan sellainen folkkarirakenne hyvä, mutta eihän sellaisia veneitä saa. Merkittyä ja omia väyliä mennään tai ihan mistä vaan, mutta ei turhaan alle 5m veteen mennä vauhdilla.

Mitään matkavuoteita meillä nyt ei tarvita ja se missä tuulessa reivataan on ihan sama, jos tuulee niin reivataan, usein kulku on mukavampaa reivattuna, niin mikäs siinä on ongelma. Perheen kanssa tuollaisella 8ms tosituulella perhe arvostaa kun reivaa, jopa aikaisemmin. Jos tuulta alkaa olemaan 12ms ja yli, niin pääsääntöisesti jätämme kelit muille, eikä siinäkään ole mitään ongelmaa. Jos sataa paljon, niin silloin tuskin lähdemme liikkeelle, näinhän se toimii.

Veneessä ei ole ollut ikkunoita huurussa, mutta jos olisi, niin onhan meillä koneellistettu tuuletus joka "huoneeseen" niin sillä sekin asia hoituu. Jos huurtumista esiintyisi, niin sitten voisi laittaa pari aurinkokenno tuuletinta kattoluukuihin, mutta ei ole ollut tarvetta.

Pilssiä ei ole, en ole vielä keksinyt mihin sitä tarvitsisin.

Neljässä kesässä peräsin ei ole kolahtanut mihinkään, niinpä ratkaisu toimii, koskaan en tosin peruuta jos on matalaa, aina köli edellä mennään, se kestää kyllä rantautumiset. Kotilaiturissa ollaan aina perä edellä, toimii paljon miellyttävämmin. Pysty keula ei ole optimaalinen meille kun rantaudumme myös kalloille, toki se on mahdollista, mutta on vain rantauduttava rauhallisemmin. Ulkonevat tikkaat auttavat tässä tosi paljon. Keulalla oleva ankkuri ongelmaa en tunnista lehtien kirjoittelusta (puhkoo toisten kylkiä), meillä ankkuri ei ikinä ole ollut tiellä ja käytämme sitä palkin, kun yövymme myös paljon redillä, se on monesti mukavin paikka yöpyä.

En epäile etteikö klassiset veneet ja Swanit toimi aallokossa miellyttävämmin kuin modernit veneet. Jos vaihtoehtona on 2m leveä vene, joka on miellyttävä aallokossa tai meidän 3,3m leveä vene, niin valinta on avarammat tilan aallokkomukavuuden kustannuksella.

Mutta mutta, jos saisi valita,niin ottaisin sellaisen veneen, joka on ulkonäöllisesti kaunis kuin klassinen kasi, köli yms muu rakenne kestäisi kiville ajoa täysillä kuin folkkari, tarjoaisi samat tilat istuinkaukalossa ja sisällä kuin nykyaikainen 32" ja maksaisi 100.000€ uutena.

PetriA............. kirjoitti:

Meillä on 2000-luvun vene (Hanse 320) tuollaiselle "torpedo" kölillä, en nyt ole huomannut asiassa ongelmaa. Ymmärtääkseni torpedomuodolla paino saadaan mahdollisimman alas, mikä parantaa purjehdusominaisuuksia kenties ja mahdollistaa matalamman kölin kuin ilman tuota torpedobulbia. Eipä kai se bulbi ratkaise sitä kestääkö bulbi köli paremmin kiville ajoa kuin vastaava suora köli ilman bulbia. Se miten köli on kiinni rungossa ja kuinka pitkä vipuvarsi eli syväys on lienee myös oleellisia parametrejä.

No oli miten oli, emme nyt yleensä ajeta niin lähellä matalaa, että asialla oli merkitystä, kalliorantaan mennessä rakenne nyt kestää pohjakosketukset, siitä nyt ei liene epäselvyyttä. Olisihan sellainen folkkarirakenne hyvä, mutta eihän sellaisia veneitä saa. Merkittyä ja omia väyliä mennään tai ihan mistä vaan, mutta ei turhaan alle 5m veteen mennä vauhdilla.

Mitään matkavuoteita meillä nyt ei tarvita ja se missä tuulessa reivataan on ihan sama, jos tuulee niin reivataan, usein kulku on mukavampaa reivattuna, niin mikäs siinä on ongelma. Perheen kanssa tuollaisella 8ms tosituulella perhe arvostaa kun reivaa, jopa aikaisemmin. Jos tuulta alkaa olemaan 12ms ja yli, niin pääsääntöisesti jätämme kelit muille, eikä siinäkään ole mitään ongelmaa. Jos sataa paljon, niin silloin tuskin lähdemme liikkeelle, näinhän se toimii.

Veneessä ei ole ollut ikkunoita huurussa, mutta jos olisi, niin onhan meillä koneellistettu tuuletus joka "huoneeseen" niin sillä sekin asia hoituu. Jos huurtumista esiintyisi, niin sitten voisi laittaa pari aurinkokenno tuuletinta kattoluukuihin, mutta ei ole ollut tarvetta.

Pilssiä ei ole, en ole vielä keksinyt mihin sitä tarvitsisin.

Neljässä kesässä peräsin ei ole kolahtanut mihinkään, niinpä ratkaisu toimii, koskaan en tosin peruuta jos on matalaa, aina köli edellä mennään, se kestää kyllä rantautumiset. Kotilaiturissa ollaan aina perä edellä, toimii paljon miellyttävämmin. Pysty keula ei ole optimaalinen meille kun rantaudumme myös kalloille, toki se on mahdollista, mutta on vain rantauduttava rauhallisemmin. Ulkonevat tikkaat auttavat tässä tosi paljon. Keulalla oleva ankkuri ongelmaa en tunnista lehtien kirjoittelusta (puhkoo toisten kylkiä), meillä ankkuri ei ikinä ole ollut tiellä ja käytämme sitä palkin, kun yövymme myös paljon redillä, se on monesti mukavin paikka yöpyä.

En epäile etteikö klassiset veneet ja Swanit toimi aallokossa miellyttävämmin kuin modernit veneet. Jos vaihtoehtona on 2m leveä vene, joka on miellyttävä aallokossa tai meidän 3,3m leveä vene, niin valinta on avarammat tilan aallokkomukavuuden kustannuksella.

Mutta mutta, jos saisi valita,niin ottaisin sellaisen veneen, joka on ulkonäöllisesti kaunis kuin klassinen kasi, köli yms muu rakenne kestäisi kiville ajoa täysillä kuin folkkari, tarjoaisi samat tilat istuinkaukalossa ja sisällä kuin nykyaikainen 32" ja maksaisi 100.000€ uutena.

Lue lisää

Pilssin tarpeen huomaa sitten, kun veneessä on vettä. Heittäppä pilssiin ämpärillinen vettä ja lähde 10 m/s tuulessa kryssimään. Pian havaitset, että vesi tulee lattialle, mahdollisesti kastelee tavarat alimmissa kaapeissa/lokeroissa ja sitä on mahdotonta saada pois kunnes vene on taas paikallaan ja pystyssä.

Tietysti vettä ei saa veneeseen tulla, mutta useissa veneissä sitä tulee, kun keula sukeltaa aaltoihin ja kaidetolpat käyvät vedessä. Tai viimeistään siiloin kun aallot roiskivat kunnolla kannen yli. Myös läpimenevästä mastosta tulee vetttä.

S&S Swanit eivät muuten ole erityisen kapeita. Vaikka Swan 37 3,3 m, Swan 38 3,5 m ja pienempänä esimerkkinä Antilla 30 2,8 m.

Joakim_ kirjoitti:

Pilssin tarpeen huomaa sitten, kun veneessä on vettä. Heittäppä pilssiin ämpärillinen vettä ja lähde 10 m/s tuulessa kryssimään. Pian havaitset, että vesi tulee lattialle, mahdollisesti kastelee tavarat alimmissa kaapeissa/lokeroissa ja sitä on mahdotonta saada pois kunnes vene on taas paikallaan ja pystyssä.

Tietysti vettä ei saa veneeseen tulla, mutta useissa veneissä sitä tulee, kun keula sukeltaa aaltoihin ja kaidetolpat käyvät vedessä. Tai viimeistään siiloin kun aallot roiskivat kunnolla kannen yli. Myös läpimenevästä mastosta tulee vetttä.

S&S Swanit eivät muuten ole erityisen kapeita. Vaikka Swan 37 3,3 m, Swan 38 3,5 m ja pienempänä esimerkkinä Antilla 30 2,8 m.

Lue lisää

Mastoläpiviennin saa tiiviksi esim talojen katon putkiläpivientikumikauluksella. Itämerellä ei ole niin korkeita aaltoja, jotta esim nostimien ulostuloista menisi helposti vettä ja on joisskin mastoissa nostiaukoista tuleva vesi ratkaistu tiivistämällä masto vaikka polyuretaanivahdolla alimman nostiaukon alapuolelta.

Myöskin pääsisäänkäynnin luukku on on mahdollista toteuttaa vesitiivisti.

Eniten vettä tulee esim koneajossa potkuriakselin stuffing boksista, jos siitäkään muutamaa tippaa enempää.

okOKOK kirjoitti:

Mastoläpiviennin saa tiiviksi esim talojen katon putkiläpivientikumikauluksella. Itämerellä ei ole niin korkeita aaltoja, jotta esim nostimien ulostuloista menisi helposti vettä ja on joisskin mastoissa nostiaukoista tuleva vesi ratkaistu tiivistämällä masto vaikka polyuretaanivahdolla alimman nostiaukon alapuolelta.

Myöskin pääsisäänkäynnin luukku on on mahdollista toteuttaa vesitiivisti.

Eniten vettä tulee esim koneajossa potkuriakselin stuffing boksista, jos siitäkään muutamaa tippaa enempää.

Lue lisää

Fallien läpivienneistä tulee sopivalla tuulella sateella litrakaupalla vettä maston sisään. Mutta eihän se ole suurikaan ongelma, monissa mastoissa profiili on tulpattu kannen kohdalta. Kauluskumikin on aivan peruskauraa. Täysin tiivis mastoläpivienti on silti harvinaisuus.

Vesitiivistä kulkuaukon luukkua en ole vielä tavannut kuin sukellusveneissä. Reilutkaan vedenerotuskourut eivät riitä, kun aalto kaatuu päälle. Sellaisia aaltoja oli esim viime vuonna Suomenlahdella tukuttain Suursaari-kisan aikaan. Samat aallot tunkevat kaikista tuuletusventtiileistä ja tihkuvat vielä tiukalle suljettujen ikkunoidenkin raoista. Istumalaatikon lokerotkaan eivät ikinä ole varsinaisesti tiiviitä. Kaikkein helpointa on pitää potkuriakselin boksi täysin kuivana.

Lisäksi tulevat omat pienet virheet, kuten joku sulkematta jäänyt lavuaarin pohjaventtiili. Monessa veneessä pelkkä kallistus saa lavuaarin tulvimaan ja oikein lähemmäs keskilinjaa suunniteltukin näyttää geysiriltä aallon paukauttaessa vasten pohjaa. Sitten vielä normaalista käytöstä, kuten purjeen vaihdosta johtuvat. Vaikkei saisikaan aaltoa avoimesta luukusta sisään, saa purjeen mukana monta litraa. Muutamakin näistä yhteensä on jo se ämpärillinen. Ja kuten Joakim jo sanoi, sitä ämpärillistä on todella vaikea poistaa kallellaan olevasta modernista veneestä, koska vesi on jossain siellä kaukana laidalla. Eikä mikään pilssipumppu poista kaikkea vettä pystyssäkään olevasta veneestä, pari litraa jää aina.

Kuivana pysyviä veneitä on, mutta ne ovat todellisia harvinaisuuksia. Monikaan ei ole sellaista eläissään nähnyt. Ja niissäkin tapahtuu ennemmin tai myöhemmin jokin miehistön virhe.

umpipötyä kirjoitti:

Fallien läpivienneistä tulee sopivalla tuulella sateella litrakaupalla vettä maston sisään. Mutta eihän se ole suurikaan ongelma, monissa mastoissa profiili on tulpattu kannen kohdalta. Kauluskumikin on aivan peruskauraa. Täysin tiivis mastoläpivienti on silti harvinaisuus.

Vesitiivistä kulkuaukon luukkua en ole vielä tavannut kuin sukellusveneissä. Reilutkaan vedenerotuskourut eivät riitä, kun aalto kaatuu päälle. Sellaisia aaltoja oli esim viime vuonna Suomenlahdella tukuttain Suursaari-kisan aikaan. Samat aallot tunkevat kaikista tuuletusventtiileistä ja tihkuvat vielä tiukalle suljettujen ikkunoidenkin raoista. Istumalaatikon lokerotkaan eivät ikinä ole varsinaisesti tiiviitä. Kaikkein helpointa on pitää potkuriakselin boksi täysin kuivana.

Lisäksi tulevat omat pienet virheet, kuten joku sulkematta jäänyt lavuaarin pohjaventtiili. Monessa veneessä pelkkä kallistus saa lavuaarin tulvimaan ja oikein lähemmäs keskilinjaa suunniteltukin näyttää geysiriltä aallon paukauttaessa vasten pohjaa. Sitten vielä normaalista käytöstä, kuten purjeen vaihdosta johtuvat. Vaikkei saisikaan aaltoa avoimesta luukusta sisään, saa purjeen mukana monta litraa. Muutamakin näistä yhteensä on jo se ämpärillinen. Ja kuten Joakim jo sanoi, sitä ämpärillistä on todella vaikea poistaa kallellaan olevasta modernista veneestä, koska vesi on jossain siellä kaukana laidalla. Eikä mikään pilssipumppu poista kaikkea vettä pystyssäkään olevasta veneestä, pari litraa jää aina.

Kuivana pysyviä veneitä on, mutta ne ovat todellisia harvinaisuuksia. Monikaan ei ole sellaista eläissään nähnyt. Ja niissäkin tapahtuu ennemmin tai myöhemmin jokin miehistön virhe.

Lue lisää

Jonkun kovatuulisen suursaarikisan kelit eivät ole normaali-ihmisten matkapurjehduskelejä, joten siltäpohjalta eseesi on aivan turha. Ääriolosuhteissa purjehdukseen onkin täkäläisia tyypillisiä matkapursia parempi valinta esim class 40 veneet, tälläkin palstalla joku heitti videon, jossa testaattiin, miten vene toimii ylösalaisin. Ei vuotanut sisääkäynnin luukku siinä videossa vaikka vene oli ylösalaisin.

umpipötyä kirjoitti:

Fallien läpivienneistä tulee sopivalla tuulella sateella litrakaupalla vettä maston sisään. Mutta eihän se ole suurikaan ongelma, monissa mastoissa profiili on tulpattu kannen kohdalta. Kauluskumikin on aivan peruskauraa. Täysin tiivis mastoläpivienti on silti harvinaisuus.

Vesitiivistä kulkuaukon luukkua en ole vielä tavannut kuin sukellusveneissä. Reilutkaan vedenerotuskourut eivät riitä, kun aalto kaatuu päälle. Sellaisia aaltoja oli esim viime vuonna Suomenlahdella tukuttain Suursaari-kisan aikaan. Samat aallot tunkevat kaikista tuuletusventtiileistä ja tihkuvat vielä tiukalle suljettujen ikkunoidenkin raoista. Istumalaatikon lokerotkaan eivät ikinä ole varsinaisesti tiiviitä. Kaikkein helpointa on pitää potkuriakselin boksi täysin kuivana.

Lisäksi tulevat omat pienet virheet, kuten joku sulkematta jäänyt lavuaarin pohjaventtiili. Monessa veneessä pelkkä kallistus saa lavuaarin tulvimaan ja oikein lähemmäs keskilinjaa suunniteltukin näyttää geysiriltä aallon paukauttaessa vasten pohjaa. Sitten vielä normaalista käytöstä, kuten purjeen vaihdosta johtuvat. Vaikkei saisikaan aaltoa avoimesta luukusta sisään, saa purjeen mukana monta litraa. Muutamakin näistä yhteensä on jo se ämpärillinen. Ja kuten Joakim jo sanoi, sitä ämpärillistä on todella vaikea poistaa kallellaan olevasta modernista veneestä, koska vesi on jossain siellä kaukana laidalla. Eikä mikään pilssipumppu poista kaikkea vettä pystyssäkään olevasta veneestä, pari litraa jää aina.

Kuivana pysyviä veneitä on, mutta ne ovat todellisia harvinaisuuksia. Monikaan ei ole sellaista eläissään nähnyt. Ja niissäkin tapahtuu ennemmin tai myöhemmin jokin miehistön virhe.

Lue lisää

- Ei tule mastosta vettä sisälle, kun valitsee veneen, joss masto seisoo kannella.
- Jos kulkuaukon luukusta tai tuuletusventtiileistä tulee vetä veneeseen ämpärikaupalla, on syytä tehdä asialle jotain. Sellainen vene ei ole avomerikelpoinen
- Lavuaarin läpiviennin unohtaminen johtuu omasta virheestä. Yhtä hyvin voisit vedota siihen, että kansiluukku jää auki. Nämä on ehkäistävissä, jos ei luota omiin kykyihinsä, esim. tarkistuslistan käytöllä. Ei veneenkään suunnittelussa tarvitse lähteä siitä, että kaikkien pölvästien tekemien virheiden seuraukset saadaan estettyä.
- Purjeita ei tarvitse käytännössä vaihtaa nykyisissä matkaveneissä kesken kulun
- Kaikissa ns pilssitömissä veneissä, jotka olen nähnyt, on pilssipumppua varten useamman litran vetoinen syvennys
- Jos haluat nähdä kuivina pysyviä veneitä, on siihen tilaisuus taas ensi helmikuun venenäyttelyssä. Kierrä 80-luvun helmet kaukaa.
- Miehistön virheet kastelevat myös pilssilliset veneet. Jopa lopullisesti

Höpöhöpöä kirjoitti:

- Ei tule mastosta vettä sisälle, kun valitsee veneen, joss masto seisoo kannella.
- Jos kulkuaukon luukusta tai tuuletusventtiileistä tulee vetä veneeseen ämpärikaupalla, on syytä tehdä asialle jotain. Sellainen vene ei ole avomerikelpoinen
- Lavuaarin läpiviennin unohtaminen johtuu omasta virheestä. Yhtä hyvin voisit vedota siihen, että kansiluukku jää auki. Nämä on ehkäistävissä, jos ei luota omiin kykyihinsä, esim. tarkistuslistan käytöllä. Ei veneenkään suunnittelussa tarvitse lähteä siitä, että kaikkien pölvästien tekemien virheiden seuraukset saadaan estettyä.
- Purjeita ei tarvitse käytännössä vaihtaa nykyisissä matkaveneissä kesken kulun
- Kaikissa ns pilssitömissä veneissä, jotka olen nähnyt, on pilssipumppua varten useamman litran vetoinen syvennys
- Jos haluat nähdä kuivina pysyviä veneitä, on siihen tilaisuus taas ensi helmikuun venenäyttelyssä. Kierrä 80-luvun helmet kaukaa.
- Miehistön virheet kastelevat myös pilssilliset veneet. Jopa lopullisesti

Lue lisää

Näin varmaankin on, jos pysyttelee saariston suojassa ja seilaa kauniilla säällä.
Ilmeisesti tällaisista keskikesän poutakelin retkistä on tullut se mielikuva, ettei vettä koskaan tulekaan pilssiin.
Jotkut meistä kuitenkin vaihtavat purjeita kuten spinnua, kryssifokkaa ison rullagenuan tilalle, joskus jopa myrskyfokkaa keulaan. Joskus teemme niitä hommia aaltojen murtuessa, joskus rankkasateessa. Toiset meistä menevät märissä haalareissa sisätiloihin. Joskus pitää luukkukin avata sitä varten, vaikka pärskeet menevät yli. Märkää silloin tuppaa olemaan ja varsinkin purjeen vaihdossa saattaa tulla litrakaupalla märkyyttä lisää - vaikka masto seisoisikin kannella...
Nämä yksilöt, jolla pilssi on aina kuiva, purjehtivat eri tavalla ja eri reviirillä. Kiva, että heillä pilssivesi ei kastele salongin sohvia ja aurinko paistaa...
Kyllä se pilssittömän veneen pumppusyvennys toimii, kunhan vene ei ole kallellaan.
Helmikuun venenäyttelyssä veneet ovat hallissa, ei merellä! Kaikki on siellä kuivaa, jopa jollat ja soutuveneet

ollaa erilaisia.... kirjoitti:

Näin varmaankin on, jos pysyttelee saariston suojassa ja seilaa kauniilla säällä.
Ilmeisesti tällaisista keskikesän poutakelin retkistä on tullut se mielikuva, ettei vettä koskaan tulekaan pilssiin.
Jotkut meistä kuitenkin vaihtavat purjeita kuten spinnua, kryssifokkaa ison rullagenuan tilalle, joskus jopa myrskyfokkaa keulaan. Joskus teemme niitä hommia aaltojen murtuessa, joskus rankkasateessa. Toiset meistä menevät märissä haalareissa sisätiloihin. Joskus pitää luukkukin avata sitä varten, vaikka pärskeet menevät yli. Märkää silloin tuppaa olemaan ja varsinkin purjeen vaihdossa saattaa tulla litrakaupalla märkyyttä lisää - vaikka masto seisoisikin kannella...
Nämä yksilöt, jolla pilssi on aina kuiva, purjehtivat eri tavalla ja eri reviirillä. Kiva, että heillä pilssivesi ei kastele salongin sohvia ja aurinko paistaa...
Kyllä se pilssittömän veneen pumppusyvennys toimii, kunhan vene ei ole kallellaan.
Helmikuun venenäyttelyssä veneet ovat hallissa, ei merellä! Kaikki on siellä kuivaa, jopa jollat ja soutuveneet

Lue lisää

Relaa vähän enemmän siellä merellä, kovassa kelissä ei ole kenekään pakko purjehtia, edes kilpaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mauri_Luukkala

ollaa erilaisia.... kirjoitti:

Näin varmaankin on, jos pysyttelee saariston suojassa ja seilaa kauniilla säällä.
Ilmeisesti tällaisista keskikesän poutakelin retkistä on tullut se mielikuva, ettei vettä koskaan tulekaan pilssiin.
Jotkut meistä kuitenkin vaihtavat purjeita kuten spinnua, kryssifokkaa ison rullagenuan tilalle, joskus jopa myrskyfokkaa keulaan. Joskus teemme niitä hommia aaltojen murtuessa, joskus rankkasateessa. Toiset meistä menevät märissä haalareissa sisätiloihin. Joskus pitää luukkukin avata sitä varten, vaikka pärskeet menevät yli. Märkää silloin tuppaa olemaan ja varsinkin purjeen vaihdossa saattaa tulla litrakaupalla märkyyttä lisää - vaikka masto seisoisikin kannella...
Nämä yksilöt, jolla pilssi on aina kuiva, purjehtivat eri tavalla ja eri reviirillä. Kiva, että heillä pilssivesi ei kastele salongin sohvia ja aurinko paistaa...
Kyllä se pilssittömän veneen pumppusyvennys toimii, kunhan vene ei ole kallellaan.
Helmikuun venenäyttelyssä veneet ovat hallissa, ei merellä! Kaikki on siellä kuivaa, jopa jollat ja soutuveneet

Lue lisää

Näin on ollut myös Itämeren piirissä jo vuosikymmenissä lasketun ajan, niillä säillä, joita vastaan on tullut. Ja pilssi on pysynyt sen verran kuivana, ettei ole ollut ongelmia ympäri venettä lainehtivista vesimassoista. Mitä te oikein touhuatte niillä merillä?

Nykyveneessä on normaalit kölipalkistot pitkittäin ja poikittain, niiden välit yhdistetty valumakanavilla ja pilssipumppu vajaa 10 litraa vetävässä syvennyksessä. Vene on valmistunut 2008, on tyypiltään leveäperäinen, pystykeulainen ja litteäpohjainen, ns kevytuppoumainen, eli varmaankin ns. nykyvene. Ainoa paikka, josta pilssiin tulee kosteutta on jääkaapin kondenssivesi, mutta pilssipumpun automaatti aktivoituu ainoastaan syksyisin, kun painevesijärjestelmän lämminvesivaraajaa tyhjennetään. En ymmärrä, mistä ihmeen kateudesta nuo nykyveneiden mollausyritykset oikein kumpuavat. Eivät ne ainakaan tosiasioihin perustu.

French kiss kirjoitti:

Näin on ollut myös Itämeren piirissä jo vuosikymmenissä lasketun ajan, niillä säillä, joita vastaan on tullut. Ja pilssi on pysynyt sen verran kuivana, ettei ole ollut ongelmia ympäri venettä lainehtivista vesimassoista. Mitä te oikein touhuatte niillä merillä?

Nykyveneessä on normaalit kölipalkistot pitkittäin ja poikittain, niiden välit yhdistetty valumakanavilla ja pilssipumppu vajaa 10 litraa vetävässä syvennyksessä. Vene on valmistunut 2008, on tyypiltään leveäperäinen, pystykeulainen ja litteäpohjainen, ns kevytuppoumainen, eli varmaankin ns. nykyvene. Ainoa paikka, josta pilssiin tulee kosteutta on jääkaapin kondenssivesi, mutta pilssipumpun automaatti aktivoituu ainoastaan syksyisin, kun painevesijärjestelmän lämminvesivaraajaa tyhjennetään. En ymmärrä, mistä ihmeen kateudesta nuo nykyveneiden mollausyritykset oikein kumpuavat. Eivät ne ainakaan tosiasioihin perustu.

Lue lisää

Ai mitäkö siellä touhutaan? No purjehditaan tietenkin. Eikä tässä ollut edes mikään uusi vs. vanha vastakkainasettelu. Oli kyse vain siitä, tuleeko veneeseen ikinä vettä sen ämpärillisen vertaa sisään. Minulla ainakin on tullut kaikilla vuosikymmenillä, oli vene sitten itserakennettu tai uusi Swan ja designin vuosikymmenstä riippumatta. Ainoa uusiin liittyvä pointti on laakea pohja, joka pitää veden siellä laidalla pumpun ulottumattomissa. Siinäkin raja on jossain 80-luvun puolella, siitä lähtien pohjat ovat olleet laakeita. Viisain vastaaja oli tietenkin se, joka sanoi, ettei vettä tule, kun ei koskaan tee yhtään virhettä.

ollaa erilaisia.... kirjoitti:

Näin varmaankin on, jos pysyttelee saariston suojassa ja seilaa kauniilla säällä.
Ilmeisesti tällaisista keskikesän poutakelin retkistä on tullut se mielikuva, ettei vettä koskaan tulekaan pilssiin.
Jotkut meistä kuitenkin vaihtavat purjeita kuten spinnua, kryssifokkaa ison rullagenuan tilalle, joskus jopa myrskyfokkaa keulaan. Joskus teemme niitä hommia aaltojen murtuessa, joskus rankkasateessa. Toiset meistä menevät märissä haalareissa sisätiloihin. Joskus pitää luukkukin avata sitä varten, vaikka pärskeet menevät yli. Märkää silloin tuppaa olemaan ja varsinkin purjeen vaihdossa saattaa tulla litrakaupalla märkyyttä lisää - vaikka masto seisoisikin kannella...
Nämä yksilöt, jolla pilssi on aina kuiva, purjehtivat eri tavalla ja eri reviirillä. Kiva, että heillä pilssivesi ei kastele salongin sohvia ja aurinko paistaa...
Kyllä se pilssittömän veneen pumppusyvennys toimii, kunhan vene ei ole kallellaan.
Helmikuun venenäyttelyssä veneet ovat hallissa, ei merellä! Kaikki on siellä kuivaa, jopa jollat ja soutuveneet

Lue lisää

Tulee kai sisälle vettä, jos ei ole rullapurjetta ja vaihtaa keulassa lakanaa keulaluukku auki. Eikä veneessä ole tarpeeksi tilaa ravistella suurimmat vedet vaatteista sprayhoodin alla ja riisua sadevermeet muualla kuin nukkumapaikan päällä. Eikä tilaa purjeillekaan muualla kuin punkan alla tai ehkä pussikin puuttuu. Lähdin kuitenkin siitä, että nyt puhutaan veneistä, joilla on yleensäkin järkevää lähteä avoimille vesille, eikä jostain tyyppiä H-vene, joka kulkee isossa vasta-aallokossa enemmän veden alla kuin päällä. En ymmärrä, miten porukka saa lapottua sisään vettä ämpärikaupalla edes purjeen vaihdon yhteydessä. Kannattaisikohan pyytää seuraavan kerran mukaan joku, joka osaisi antaa teille pari vinkkiä, miten homma kannattaa hoitaa? Tai tosiaankin pysytellä niissä syväpilssisissä veneissä ja nauttia kosteista tunnelmista. Minulle kelpaavat nämä uudemmat mielihyvin.

ollaa erilaisia.... kirjoitti:

Näin varmaankin on, jos pysyttelee saariston suojassa ja seilaa kauniilla säällä.
Ilmeisesti tällaisista keskikesän poutakelin retkistä on tullut se mielikuva, ettei vettä koskaan tulekaan pilssiin.
Jotkut meistä kuitenkin vaihtavat purjeita kuten spinnua, kryssifokkaa ison rullagenuan tilalle, joskus jopa myrskyfokkaa keulaan. Joskus teemme niitä hommia aaltojen murtuessa, joskus rankkasateessa. Toiset meistä menevät märissä haalareissa sisätiloihin. Joskus pitää luukkukin avata sitä varten, vaikka pärskeet menevät yli. Märkää silloin tuppaa olemaan ja varsinkin purjeen vaihdossa saattaa tulla litrakaupalla märkyyttä lisää - vaikka masto seisoisikin kannella...
Nämä yksilöt, jolla pilssi on aina kuiva, purjehtivat eri tavalla ja eri reviirillä. Kiva, että heillä pilssivesi ei kastele salongin sohvia ja aurinko paistaa...
Kyllä se pilssittömän veneen pumppusyvennys toimii, kunhan vene ei ole kallellaan.
Helmikuun venenäyttelyssä veneet ovat hallissa, ei merellä! Kaikki on siellä kuivaa, jopa jollat ja soutuveneet

Lue lisää

Käyttö on ilmiselvästi erilaista, muistaakseni neljässä vuodessa ainoa kerta kun on vettä tullut sisälle on kun perheen kanssa Tallinnassa jäi sivu ikkunat auki ja kaatosateesta tuli kahvikupillinen per ikkuna :)

Veneen kallistuessa mistään lavuaarista yms ei vuoda kyllä yhtään mitään, wc pöntöstä voisi valua reunan yli, jos venettä ajaa liian kumossa ja jos huuhteluvettä olisi siellä kovin paljon, mutta wc:ssä on nyt lattiakaivo suihkua varten niin eipä siitäkään ole ongelmaa.

Kuomu on suojannut sisäänmeno aukon yli lyövät aallot, mutta harvoin sitä nyt osutaan tuollaisiin kelehin joka tapauksessa.

Avotilan luukut ovat olleet tiiviit, ikkunatkaan eivät tihku, kun tehdas vaihtoi vuotavat ikkunat uusiin (alkuperäinen ikkunoiden liimaus oli epäonnistunut). Lewmarin luukut ja ikkunat ainakin neljän kesän jäljilta toimivat tihkumatta vaikka letkulla paineella ruiskuttaa vettä.

Jos sitä vettä nyt ämpäritolkulla sisälle pääsisi, niin turkkilevyn alla on lokeromainen rakenne, joihin vesi jäisi, paitsi, että on siellä myös kaapeleiden läpivientejä, jotka eivät ole vesitiiviitä ja teoriassa vettä voisi päästä sinne jonnekin alatiloihin, ties minne. http://myhanse.com/forum_posts.asp?TID=5044&PN=2

Höpöhöpöä kirjoitti:

- Ei tule mastosta vettä sisälle, kun valitsee veneen, joss masto seisoo kannella.
- Jos kulkuaukon luukusta tai tuuletusventtiileistä tulee vetä veneeseen ämpärikaupalla, on syytä tehdä asialle jotain. Sellainen vene ei ole avomerikelpoinen
- Lavuaarin läpiviennin unohtaminen johtuu omasta virheestä. Yhtä hyvin voisit vedota siihen, että kansiluukku jää auki. Nämä on ehkäistävissä, jos ei luota omiin kykyihinsä, esim. tarkistuslistan käytöllä. Ei veneenkään suunnittelussa tarvitse lähteä siitä, että kaikkien pölvästien tekemien virheiden seuraukset saadaan estettyä.
- Purjeita ei tarvitse käytännössä vaihtaa nykyisissä matkaveneissä kesken kulun
- Kaikissa ns pilssitömissä veneissä, jotka olen nähnyt, on pilssipumppua varten useamman litran vetoinen syvennys
- Jos haluat nähdä kuivina pysyviä veneitä, on siihen tilaisuus taas ensi helmikuun venenäyttelyssä. Kierrä 80-luvun helmet kaukaa.
- Miehistön virheet kastelevat myös pilssilliset veneet. Jopa lopullisesti

Lue lisää

mutta fakta on, kuten edellä on mainittu, että veneeseen aina joskus pääsee syystä tai toisesta vettä. Kunnon pilssillä on vene helppo pitää kuivana. Minä en voisi sietää edes kahvikupillista lillumassa lokeroissa, joista ne on huomattavasti vaikeampia havaita/poistaa.

Höpöhöpöä kirjoitti:

- Ei tule mastosta vettä sisälle, kun valitsee veneen, joss masto seisoo kannella.
- Jos kulkuaukon luukusta tai tuuletusventtiileistä tulee vetä veneeseen ämpärikaupalla, on syytä tehdä asialle jotain. Sellainen vene ei ole avomerikelpoinen
- Lavuaarin läpiviennin unohtaminen johtuu omasta virheestä. Yhtä hyvin voisit vedota siihen, että kansiluukku jää auki. Nämä on ehkäistävissä, jos ei luota omiin kykyihinsä, esim. tarkistuslistan käytöllä. Ei veneenkään suunnittelussa tarvitse lähteä siitä, että kaikkien pölvästien tekemien virheiden seuraukset saadaan estettyä.
- Purjeita ei tarvitse käytännössä vaihtaa nykyisissä matkaveneissä kesken kulun
- Kaikissa ns pilssitömissä veneissä, jotka olen nähnyt, on pilssipumppua varten useamman litran vetoinen syvennys
- Jos haluat nähdä kuivina pysyviä veneitä, on siihen tilaisuus taas ensi helmikuun venenäyttelyssä. Kierrä 80-luvun helmet kaukaa.
- Miehistön virheet kastelevat myös pilssilliset veneet. Jopa lopullisesti

Lue lisää

mutta fakta on, kuten edellä on mainittu, että veneeseen aina joskus pääsee syystä tai toisesta vettä. Kunnon pilssillä on vene helppo pitää kuivana. Minä en voisi sietää edes kahvikupillista lillumassa lokeroissa, joista ne on huomattavasti vaikeampia havaita/poistaa.

PetriA.............. kirjoitti:

Käyttö on ilmiselvästi erilaista, muistaakseni neljässä vuodessa ainoa kerta kun on vettä tullut sisälle on kun perheen kanssa Tallinnassa jäi sivu ikkunat auki ja kaatosateesta tuli kahvikupillinen per ikkuna :)

Veneen kallistuessa mistään lavuaarista yms ei vuoda kyllä yhtään mitään, wc pöntöstä voisi valua reunan yli, jos venettä ajaa liian kumossa ja jos huuhteluvettä olisi siellä kovin paljon, mutta wc:ssä on nyt lattiakaivo suihkua varten niin eipä siitäkään ole ongelmaa.

Kuomu on suojannut sisäänmeno aukon yli lyövät aallot, mutta harvoin sitä nyt osutaan tuollaisiin kelehin joka tapauksessa.

Avotilan luukut ovat olleet tiiviit, ikkunatkaan eivät tihku, kun tehdas vaihtoi vuotavat ikkunat uusiin (alkuperäinen ikkunoiden liimaus oli epäonnistunut). Lewmarin luukut ja ikkunat ainakin neljän kesän jäljilta toimivat tihkumatta vaikka letkulla paineella ruiskuttaa vettä.

Jos sitä vettä nyt ämpäritolkulla sisälle pääsisi, niin turkkilevyn alla on lokeromainen rakenne, joihin vesi jäisi, paitsi, että on siellä myös kaapeleiden läpivientejä, jotka eivät ole vesitiiviitä ja teoriassa vettä voisi päästä sinne jonnekin alatiloihin, ties minne. http://myhanse.com/forum_posts.asp?TID=5044&PN=2

Lue lisää

Jos nykyveneeseen on päässyt vettä sisälle, kannattaa kaikki turkkilevyt irrottaa viimeistään syksyllä ja tyhjentää lokeroiden lisäksi myös palkistojen sisään jäävät alueet vedestä. Palkkien tyhjennysreiät ovat sen verran ylhäällä, että kynnysten taakse saattaa jäädä hieman vettä. Vesi saattaa talvella jäätyessään aiheuttaa ongelmia joskus tulevaisuudessa, tai sitten ei. Tyhjennys onnistuu esim. Bilteman muutaman euron lappopumpulla.

Hohhhoijjaaa kirjoitti:

Tulee kai sisälle vettä, jos ei ole rullapurjetta ja vaihtaa keulassa lakanaa keulaluukku auki. Eikä veneessä ole tarpeeksi tilaa ravistella suurimmat vedet vaatteista sprayhoodin alla ja riisua sadevermeet muualla kuin nukkumapaikan päällä. Eikä tilaa purjeillekaan muualla kuin punkan alla tai ehkä pussikin puuttuu. Lähdin kuitenkin siitä, että nyt puhutaan veneistä, joilla on yleensäkin järkevää lähteä avoimille vesille, eikä jostain tyyppiä H-vene, joka kulkee isossa vasta-aallokossa enemmän veden alla kuin päällä. En ymmärrä, miten porukka saa lapottua sisään vettä ämpärikaupalla edes purjeen vaihdon yhteydessä. Kannattaisikohan pyytää seuraavan kerran mukaan joku, joka osaisi antaa teille pari vinkkiä, miten homma kannattaa hoitaa? Tai tosiaankin pysytellä niissä syväpilssisissä veneissä ja nauttia kosteista tunnelmista. Minulle kelpaavat nämä uudemmat mielihyvin.

Lue lisää

Irrallaan olevaa purjemyttyä ei kannata raahata pitkin kantta ja kulkuaukosta sisään. Siinä on erittäin hyvä mahdollisuus menettää purje mereen ja jos niin ei käy, saa purjeen mukana ämpärillisen vettä veneen läpi. Keulapiikkiin se kuitenkin pitää saada. Se ämpärillinen siis menee purjeen laskoksissa, vaikka ei kannelle luukun auki ollessa aaltoa saisikaan. Eli et ole ikinä joutunut merellä ilmeisesti purjetta vaihtamaan pienempään. Mitä tekemistä purjepussilla on jutussa, se jäi arvoitukseksi? Tälleen se menee vaikka mukana on ollut kymmenet kerrat useampi joku, joka tietää miten homma kannattaa hoitaa. Eikä muuten homma muutu muuksi pilssiä syventämällä.

Sillä rullapurjeella osittain rullattuna kryssi on vielä pahempaa kuin se vaihdosta aiheutunut ämpärillinen pilssissä, jos edessä on enemmän kuin parin tunnin legi. Saaristossa pysyy vene kuin vene kuivana, ei siinä ole mitään ihmeellistä. Ei vesi pelkästä kallistuksesta sisään tule ja sateessa esiintyy vain ärsyttäviä kansivuotoja melkein kaikissa veneissä, uusissa ja vanhoissa.

C/R kirjoitti:

Jos nykyveneeseen on päässyt vettä sisälle, kannattaa kaikki turkkilevyt irrottaa viimeistään syksyllä ja tyhjentää lokeroiden lisäksi myös palkistojen sisään jäävät alueet vedestä. Palkkien tyhjennysreiät ovat sen verran ylhäällä, että kynnysten taakse saattaa jäädä hieman vettä. Vesi saattaa talvella jäätyessään aiheuttaa ongelmia joskus tulevaisuudessa, tai sitten ei. Tyhjennys onnistuu esim. Bilteman muutaman euron lappopumpulla.

Lue lisää

Itse otan turkkilevyn irti talvella (pöydän alta), niin pääsee tuulettumaan rakenteet talvella jos on koskeutta kertynyt. Samoin monet irtoluukut (sähkäjärjestelmiin yms) irroitan kesälläkin niin pääsee ilma kiertämään. Koskeutta onb ollut oikeastaan vain kerran ja se oli talvell aon jätin luukut kaikki auki, niin koskea ilma pääsi sisälle, nyt virheestä oppineena luukut raolleen ja sisälle kosteudenkerääjä jo syksyllä.

PetriA.............. kirjoitti:

Käyttö on ilmiselvästi erilaista, muistaakseni neljässä vuodessa ainoa kerta kun on vettä tullut sisälle on kun perheen kanssa Tallinnassa jäi sivu ikkunat auki ja kaatosateesta tuli kahvikupillinen per ikkuna :)

Veneen kallistuessa mistään lavuaarista yms ei vuoda kyllä yhtään mitään, wc pöntöstä voisi valua reunan yli, jos venettä ajaa liian kumossa ja jos huuhteluvettä olisi siellä kovin paljon, mutta wc:ssä on nyt lattiakaivo suihkua varten niin eipä siitäkään ole ongelmaa.

Kuomu on suojannut sisäänmeno aukon yli lyövät aallot, mutta harvoin sitä nyt osutaan tuollaisiin kelehin joka tapauksessa.

Avotilan luukut ovat olleet tiiviit, ikkunatkaan eivät tihku, kun tehdas vaihtoi vuotavat ikkunat uusiin (alkuperäinen ikkunoiden liimaus oli epäonnistunut). Lewmarin luukut ja ikkunat ainakin neljän kesän jäljilta toimivat tihkumatta vaikka letkulla paineella ruiskuttaa vettä.

Jos sitä vettä nyt ämpäritolkulla sisälle pääsisi, niin turkkilevyn alla on lokeromainen rakenne, joihin vesi jäisi, paitsi, että on siellä myös kaapeleiden läpivientejä, jotka eivät ole vesitiiviitä ja teoriassa vettä voisi päästä sinne jonnekin alatiloihin, ties minne. http://myhanse.com/forum_posts.asp?TID=5044&PN=2

Lue lisää

Käytöstä homma toki riippuu paljon. Mulla on ollut kolme venettä, kaikki pilssittömiä ja ensimmäisessä ei edes ollut turkkilautoja (välipohjassa painovesitankki). Nykyisessä on lokeromainen rakenne ja turkkilevyt ainakin 20 cm irti pohjasta, mutta silti 1/2 ämpärillistä riittää kastelemaan sukat ja ämpärällisestä alkaa jo epäilemään onko jossain paha vuoto. Ei siis puhuta ämpäritolkulla määristä, vaan sellaisista mitä tulee aika helposti. Puoli ämpärillistä tulee maston sisältä johtoja pitkin helposti parissa viikossa kunnon sateissa. Vai onko minun vm 2005 Selden poikkeustapaus? Toki mun veneessä mastosta tuleva vesi jää fiksusti suljettuun lokeroon eikä leviä sieltä edes kallistuessa. Muissa lokeroissa on reiät, jotta vesi kerääntyy pilssipumpulle.

Toki kaikki tuo vaatii kovempaa keliä. Ko. tapaukset ~10 m/s kryssiä keskellä Itämerta. Ensimmäisellä kerralla 2 vrk (siirtokeikka Suomeen pääsiäisenä) ja toinen Visbystä kotiin. En tiedä mistä vesi tuli, mutta ainakin pari aaltoa onnistui luikertelemaan sprayhoodin reunan alta roiskimaan (avonaisesta) luukusta sissän.

Noiden reissujen jälkeen ei ole reilun 1000 M purjehduksella enää tullut pilssiin vettä.

Joakim_ kirjoitti:

Käytöstä homma toki riippuu paljon. Mulla on ollut kolme venettä, kaikki pilssittömiä ja ensimmäisessä ei edes ollut turkkilautoja (välipohjassa painovesitankki). Nykyisessä on lokeromainen rakenne ja turkkilevyt ainakin 20 cm irti pohjasta, mutta silti 1/2 ämpärillistä riittää kastelemaan sukat ja ämpärällisestä alkaa jo epäilemään onko jossain paha vuoto. Ei siis puhuta ämpäritolkulla määristä, vaan sellaisista mitä tulee aika helposti. Puoli ämpärillistä tulee maston sisältä johtoja pitkin helposti parissa viikossa kunnon sateissa. Vai onko minun vm 2005 Selden poikkeustapaus? Toki mun veneessä mastosta tuleva vesi jää fiksusti suljettuun lokeroon eikä leviä sieltä edes kallistuessa. Muissa lokeroissa on reiät, jotta vesi kerääntyy pilssipumpulle.

Toki kaikki tuo vaatii kovempaa keliä. Ko. tapaukset ~10 m/s kryssiä keskellä Itämerta. Ensimmäisellä kerralla 2 vrk (siirtokeikka Suomeen pääsiäisenä) ja toinen Visbystä kotiin. En tiedä mistä vesi tuli, mutta ainakin pari aaltoa onnistui luikertelemaan sprayhoodin reunan alta roiskimaan (avonaisesta) luukusta sissän.

Noiden reissujen jälkeen ei ole reilun 1000 M purjehduksella enää tullut pilssiin vettä.

Lue lisää

Minulla on Seldenin mastossa vm. 2007 sisällä kannen kohdalla umpisolumuovinen tulppa, joka estää veden valumisen maston sisäpuolelta. Tulpan yläpuolella on mastossa vedenpoistoreiät. Mastoa pitkin ei veneeseen tule yhtään vettä. Ainoa vesi mitä minulla on sisällä ollut tuli löysäksi jääneestä makeavesitankin korkista. Tavallisesti vene on syksyllä täysin kuiva.

kun ei tiedä kirjoitti:

Irrallaan olevaa purjemyttyä ei kannata raahata pitkin kantta ja kulkuaukosta sisään. Siinä on erittäin hyvä mahdollisuus menettää purje mereen ja jos niin ei käy, saa purjeen mukana ämpärillisen vettä veneen läpi. Keulapiikkiin se kuitenkin pitää saada. Se ämpärillinen siis menee purjeen laskoksissa, vaikka ei kannelle luukun auki ollessa aaltoa saisikaan. Eli et ole ikinä joutunut merellä ilmeisesti purjetta vaihtamaan pienempään. Mitä tekemistä purjepussilla on jutussa, se jäi arvoitukseksi? Tälleen se menee vaikka mukana on ollut kymmenet kerrat useampi joku, joka tietää miten homma kannattaa hoitaa. Eikä muuten homma muutu muuksi pilssiä syventämällä.

Sillä rullapurjeella osittain rullattuna kryssi on vielä pahempaa kuin se vaihdosta aiheutunut ämpärillinen pilssissä, jos edessä on enemmän kuin parin tunnin legi. Saaristossa pysyy vene kuin vene kuivana, ei siinä ole mitään ihmeellistä. Ei vesi pelkästä kallistuksesta sisään tule ja sateessa esiintyy vain ärsyttäviä kansivuotoja melkein kaikissa veneissä, uusissa ja vanhoissa.

Lue lisää

Meikä kantaa irtokeulapurjeet tuulenpuolelta kajuutan luukusta sisää salongin sovhvalle, siinä ne pysyvät pöydän tukemina, niin että keulaan pääsee vaikka nukkumaan. Muovista kenionahkaa ovat patjojen päälliset, joten mahdollinen vesikään ei haittaa. Suurin genoa on 30 m2 ja mylarinen selainen ei paina mitään ja menee syyliin mentäävään myttyyn. Keulassa on kumilenkit valmiina varvaslistassa alaslasketun purjeen sitomiseen kaiteisiin tai kannelle. Mitään mereen putoamisen vaaraa ei ole.

PetriA.............. kirjoitti:

Itse otan turkkilevyn irti talvella (pöydän alta), niin pääsee tuulettumaan rakenteet talvella jos on koskeutta kertynyt. Samoin monet irtoluukut (sähkäjärjestelmiin yms) irroitan kesälläkin niin pääsee ilma kiertämään. Koskeutta onb ollut oikeastaan vain kerran ja se oli talvell aon jätin luukut kaikki auki, niin koskea ilma pääsi sisälle, nyt virheestä oppineena luukut raolleen ja sisälle kosteudenkerääjä jo syksyllä.

Lue lisää

Minä en jätä talvella mitään luukkuja auki. Kesätuuletuksen lisänä ovat ainoastaan pesualtaiden poistoventtiilit. Vene on aina täysin kuiva. Kosteuden kerääjää en ole katsonut tarpeelliseksi. Olen myös itse havainnut, että liiallinen tuuletus on pelkästään pahasta. Kosteuden kerääjää käytettäessä pitäisi tuuletuksen olla hyvin pientä. Muuten tulee kuivatettua veneen sisäilman sijaan ulkoilmaa!

skiglaaja. kirjoitti:

mutta fakta on, kuten edellä on mainittu, että veneeseen aina joskus pääsee syystä tai toisesta vettä. Kunnon pilssillä on vene helppo pitää kuivana. Minä en voisi sietää edes kahvikupillista lillumassa lokeroissa, joista ne on huomattavasti vaikeampia havaita/poistaa.

Lue lisää

Sivusta seuranneena syväpilssissiä veneissä on aina pilssissä vettä se pari kahvikuppia, mitä pumppu ei jaksa imeä. Sielää se muhii ja haisee mukavasti. Jos taas tasapohjaisessa veneessä on pilssissä vettä, tulee se poistettua herkemmin.

5ty5y7 kirjoitti:

Meikä kantaa irtokeulapurjeet tuulenpuolelta kajuutan luukusta sisää salongin sovhvalle, siinä ne pysyvät pöydän tukemina, niin että keulaan pääsee vaikka nukkumaan. Muovista kenionahkaa ovat patjojen päälliset, joten mahdollinen vesikään ei haittaa. Suurin genoa on 30 m2 ja mylarinen selainen ei paina mitään ja menee syyliin mentäävään myttyyn. Keulassa on kumilenkit valmiina varvaslistassa alaslasketun purjeen sitomiseen kaiteisiin tai kannelle. Mitään mereen putoamisen vaaraa ei ole.

Lue lisää

Ykkösgenoa on 32 m2 pentexiä. Varvaslistassa on tietenkin kumilenkit, mutta eihän niistä mitään iloa ole, kun purje vaihdetaan, ei silloin laskettua jätetä kannelle kuin aivan tilapäisesti. Myttynä purje on suunnilleen kuution suuruinen, eli vaikka se ei painakaan kuin parikymmentä kiloa, sitä ei kainaloon oteta. Muutenkin kannella enemmän siinä vaiheessa kontataan kuin kävellään. Pitkässä pussissan olevan purjeen kannen kautta kyllä kuljettaa. Keinonahkaa ei meillä salongin penkeillä ole edes niissä kisapatjoissa ja se kuution mytty salongissa on muutenkin mahdoton. Keulassa taas ei kukaan nuku silloin, kun ollaan vaihdettu jo pienempään keulapurjeeseen.

Eli ajapa edes kerran elämässäsi yksi varsinainen avomerilegi. Aivan sama, onko se kilpailun vai matkapurjehduksen muodossa.

senkus kannat kirjoitti:

Ykkösgenoa on 32 m2 pentexiä. Varvaslistassa on tietenkin kumilenkit, mutta eihän niistä mitään iloa ole, kun purje vaihdetaan, ei silloin laskettua jätetä kannelle kuin aivan tilapäisesti. Myttynä purje on suunnilleen kuution suuruinen, eli vaikka se ei painakaan kuin parikymmentä kiloa, sitä ei kainaloon oteta. Muutenkin kannella enemmän siinä vaiheessa kontataan kuin kävellään. Pitkässä pussissan olevan purjeen kannen kautta kyllä kuljettaa. Keinonahkaa ei meillä salongin penkeillä ole edes niissä kisapatjoissa ja se kuution mytty salongissa on muutenkin mahdoton. Keulassa taas ei kukaan nuku silloin, kun ollaan vaihdettu jo pienempään keulapurjeeseen.

Eli ajapa edes kerran elämässäsi yksi varsinainen avomerilegi. Aivan sama, onko se kilpailun vai matkapurjehduksen muodossa.

Lue lisää

"Eli ajapa edes kerran elämässäsi yksi varsinainen avomerilegi. "

Snoukkaa talvella, saat tasapainoa, jotta pysyt aallokossa kannella kesällä eikä tarvi kontata purje sylissä.

http://www.amazon.com/Illustrated-Guide-Snowboarding-Kevin-Ryan/dp/1570281440

4433 kirjoitti:

"Eli ajapa edes kerran elämässäsi yksi varsinainen avomerilegi. "

Snoukkaa talvella, saat tasapainoa, jotta pysyt aallokossa kannella kesällä eikä tarvi kontata purje sylissä.

http://www.amazon.com/Illustrated-Guide-Snowboarding-Kevin-Ryan/dp/1570281440

Lue lisää

Ajapa edes kerran elämässäsi yksi varsinainen avomerilegi, niin tiedät, mikä ero on snoukkaamisella ja avomeripurjehduksella. Molemmat luottokeulagastini sattuvat olemaan myös snoukkaajia.

psygologiaa kirjoitti:

Sivusta seuranneena syväpilssissiä veneissä on aina pilssissä vettä se pari kahvikuppia, mitä pumppu ei jaksa imeä. Sielää se muhii ja haisee mukavasti. Jos taas tasapohjaisessa veneessä on pilssissä vettä, tulee se poistettua herkemmin.

Lue lisää

se kahvikupillinenkin poistetaan aina tietty! Pilssi pidetään kuivana.

skiglaaja. kirjoitti:

se kahvikupillinenkin poistetaan aina tietty! Pilssi pidetään kuivana.

Kun pilssin syvyys on metrin paikkeilla kuten joissakin vanhemmissa pursissa, loppuu käden pituus ja tyhjennys jää herkästi tekemättä. Syvän pilssin puhdistus ei ole mukavaa.

544366 kirjoitti:

Jonkun kovatuulisen suursaarikisan kelit eivät ole normaali-ihmisten matkapurjehduskelejä, joten siltäpohjalta eseesi on aivan turha. Ääriolosuhteissa purjehdukseen onkin täkäläisia tyypillisiä matkapursia parempi valinta esim class 40 veneet, tälläkin palstalla joku heitti videon, jossa testaattiin, miten vene toimii ylösalaisin. Ei vuotanut sisääkäynnin luukku siinä videossa vaikka vene oli ylösalaisin.

Lue lisää

Onpas noin lähtökohtaisesti kiva ajatus, ettei matkaveneen ole tarviskaan sietää keliä, jos sellainen kohdalle sattuu. Minä ainakin haluan olla varma siitä, että vene kestää enemmän kuin minä itse. Aivan yli 20 m/s keliin en ole ennalta arvaamatta joutunut, mutta 15-17 m/s kryssiin kyllä Utö-Sandhamn välillä. Puoli vuorokautta sitäkin kertoo jo todellisuudesta paljon.

Se 20 m/s ei ole vielä mikään ääriolosuhde. Class 40-veneen pitää sietää niitä ääriolosuhteita, joita voi valtameren ylityksessä kohdata. Ne kun eivät seuraile pasaatituulireittejä.

Siinä videolla muuten veneen oietessa loiskui pari tynnyrillistä vettä. Mistä se tuli, jos vene ei vuotanut? Eihän kulkuaukko pyrikään olemaan vesitiivis, ainoastaan pitämään reilukin roiske ulkona.

turha linkki kirjoitti:

Ajapa edes kerran elämässäsi yksi varsinainen avomerilegi, niin tiedät, mikä ero on snoukkaamisella ja avomeripurjehduksella. Molemmat luottokeulagastini sattuvat olemaan myös snoukkaajia.

Lue lisää

snoukkaa pappa ite äläkä vittuile muille, niin pysyt veneessä konttamatta.

4774 kirjoitti:

snoukkaa pappa ite äläkä vittuile muille, niin pysyt veneessä konttamatta.

Tieto lisää tuskaa, ei siitä pidä v*****ntua.

soo soo kirjoitti:

Tieto lisää tuskaa, ei siitä pidä v*****ntua.

Niin,tieto siitä, että veneessä voi pysyä pystyssä, se on papalle tuskaista. Mene vaikka sauvakavelemään vittuilemisen sijaan, niin pysyt jatkossa paremmin pystyssä ja osaat käyttäytyä netissä.

senkus kannat kirjoitti:

Ykkösgenoa on 32 m2 pentexiä. Varvaslistassa on tietenkin kumilenkit, mutta eihän niistä mitään iloa ole, kun purje vaihdetaan, ei silloin laskettua jätetä kannelle kuin aivan tilapäisesti. Myttynä purje on suunnilleen kuution suuruinen, eli vaikka se ei painakaan kuin parikymmentä kiloa, sitä ei kainaloon oteta. Muutenkin kannella enemmän siinä vaiheessa kontataan kuin kävellään. Pitkässä pussissan olevan purjeen kannen kautta kyllä kuljettaa. Keinonahkaa ei meillä salongin penkeillä ole edes niissä kisapatjoissa ja se kuution mytty salongissa on muutenkin mahdoton. Keulassa taas ei kukaan nuku silloin, kun ollaan vaihdettu jo pienempään keulapurjeeseen.

Eli ajapa edes kerran elämässäsi yksi varsinainen avomerilegi. Aivan sama, onko se kilpailun vai matkapurjehduksen muodossa.

Lue lisää

Eipä ole koskaan tullut sisälle ämpärillistä vettä vaikka on otettu sisälle sadan neliön spinnu kaatosateessa. Ensin tietysti laitettiin purje pussiin keulakannella ja sitten kulkuaukosta varastoon. Kunnon veneissä on olemassa erillinen säilytystila isoille varusteile, niin ei tarvitse rymytä makuukajuutoissa. Keulapurje laskostuu laskiessa ilman suuria vesimääriä nätiksi pakaksi, kun vain osaa. ja vesi valuu saman tien pois. kun sitä lähtee kuljettamaan. Ei ylettömiä pilssejä tarvitse rakentaa veneisiin sen takia, että joku osuu kerran viidessä vuodessa sellaiseen tilanteeseen, että pitää lähteä ottamaan keulapurjetta sisälle, on niin kädetön, että ottaa mukaansa sisälle puolet merta tai on niin itsemurhahakuinen, että pitää keulaluukkua auki sellaisessa kelissä.

Joakim_ kirjoitti:

Käytöstä homma toki riippuu paljon. Mulla on ollut kolme venettä, kaikki pilssittömiä ja ensimmäisessä ei edes ollut turkkilautoja (välipohjassa painovesitankki). Nykyisessä on lokeromainen rakenne ja turkkilevyt ainakin 20 cm irti pohjasta, mutta silti 1/2 ämpärillistä riittää kastelemaan sukat ja ämpärällisestä alkaa jo epäilemään onko jossain paha vuoto. Ei siis puhuta ämpäritolkulla määristä, vaan sellaisista mitä tulee aika helposti. Puoli ämpärillistä tulee maston sisältä johtoja pitkin helposti parissa viikossa kunnon sateissa. Vai onko minun vm 2005 Selden poikkeustapaus? Toki mun veneessä mastosta tuleva vesi jää fiksusti suljettuun lokeroon eikä leviä sieltä edes kallistuessa. Muissa lokeroissa on reiät, jotta vesi kerääntyy pilssipumpulle.

Toki kaikki tuo vaatii kovempaa keliä. Ko. tapaukset ~10 m/s kryssiä keskellä Itämerta. Ensimmäisellä kerralla 2 vrk (siirtokeikka Suomeen pääsiäisenä) ja toinen Visbystä kotiin. En tiedä mistä vesi tuli, mutta ainakin pari aaltoa onnistui luikertelemaan sprayhoodin reunan alta roiskimaan (avonaisesta) luukusta sissän.

Noiden reissujen jälkeen ei ole reilun 1000 M purjehduksella enää tullut pilssiin vettä.

Lue lisää

"Puoli ämpärillistä tulee maston sisältä johtoja pitkin helposti parissa viikossa kunnon sateissa."

Luulisi, että kahdessa viikossa ainakin osa tuosta olisi osunut pilssipumpun imuletkuun. Vai eikö sinulla ole pilssipumppua sisällä? Kannattaa hankkia vielä automaattimalli, niin ei tarvitse itse vahtia vede kerääntymistä.

skiglaaja. kirjoitti:

mutta fakta on, kuten edellä on mainittu, että veneeseen aina joskus pääsee syystä tai toisesta vettä. Kunnon pilssillä on vene helppo pitää kuivana. Minä en voisi sietää edes kahvikupillista lillumassa lokeroissa, joista ne on huomattavasti vaikeampia havaita/poistaa.

Lue lisää

Faktaa on myös, että normaalissa matka-perhepurjehduksessa ei nykyaikaiseen veneeseen tule kauden aikana vettä niin paljon, että se ehtisi edes pilssiin asti. Pilssi on tosi helppo pitää kuivana. Ei lillu vedet lokeroissa. Mutta jos hakkii vuotavan veneen tai ei osaa pitää sitä kuivana, on kai syytä koettaa löytää sellainen, jossa on isot keräysaltaat.

P.S. Miten voi olla sietämättä vettä, jota ei edes havaitse?

fdgie0yå¨r kirjoitti:

Faktaa on myös, että normaalissa matka-perhepurjehduksessa ei nykyaikaiseen veneeseen tule kauden aikana vettä niin paljon, että se ehtisi edes pilssiin asti. Pilssi on tosi helppo pitää kuivana. Ei lillu vedet lokeroissa. Mutta jos hakkii vuotavan veneen tai ei osaa pitää sitä kuivana, on kai syytä koettaa löytää sellainen, jossa on isot keräysaltaat.

P.S. Miten voi olla sietämättä vettä, jota ei edes havaitse?

Lue lisää

Nykyaikaisissa veneissä kansivuodot ovat vähintään yhtä yleisiä kuin vanhanaikaisissakin. Ja jos normaalina matkapurjehduksena käsitetään liikkumiset saaristossa max 10 m/s tuulissa, pysyy vene kuin vene kuivana. Ennen pitkää joka tapauksessa veneeseen tulee vettä joko olosuhteiden tai käyttövirheen takia. Erona uudella ja vanhalla on se, että vanhasta saa veden pois helpommin purjehtiessa kuin uudesta. Nämäkin ovat vain faktoja.

_/)_ kirjoitti:

Onpas noin lähtökohtaisesti kiva ajatus, ettei matkaveneen ole tarviskaan sietää keliä, jos sellainen kohdalle sattuu. Minä ainakin haluan olla varma siitä, että vene kestää enemmän kuin minä itse. Aivan yli 20 m/s keliin en ole ennalta arvaamatta joutunut, mutta 15-17 m/s kryssiin kyllä Utö-Sandhamn välillä. Puoli vuorokautta sitäkin kertoo jo todellisuudesta paljon.

Se 20 m/s ei ole vielä mikään ääriolosuhde. Class 40-veneen pitää sietää niitä ääriolosuhteita, joita voi valtameren ylityksessä kohdata. Ne kun eivät seuraile pasaatituulireittejä.

Siinä videolla muuten veneen oietessa loiskui pari tynnyrillistä vettä. Mistä se tuli, jos vene ei vuotanut? Eihän kulkuaukko pyrikään olemaan vesitiivis, ainoastaan pitämään reilukin roiske ulkona.

Lue lisää

Eikös ne veneet, joihin tulee vettä sisälle noilla keleillä, ole just epäsopivi?. Ne tunnistaa siitä, että niissä on syvät pilssit, kun muuta keinoa ei ole osattu käyttää.

C/R kirjoitti:

Minulla on Seldenin mastossa vm. 2007 sisällä kannen kohdalla umpisolumuovinen tulppa, joka estää veden valumisen maston sisäpuolelta. Tulpan yläpuolella on mastossa vedenpoistoreiät. Mastoa pitkin ei veneeseen tule yhtään vettä. Ainoa vesi mitä minulla on sisällä ollut tuli löysäksi jääneestä makeavesitankin korkista. Tavallisesti vene on syksyllä täysin kuiva.

Lue lisää

Eiköhän kaikissa läpimenevissä mastoissa ole joku tulppa. En ole tutkinut millainen mun mastossa on, mutta luultavasti samanlainen kuin sinullakin. Tulpasta tulee kuitenkin läpi kaapeleita (kulkuvalot, VHF ja tuulimittari) ja ne lienevät syypäänä vuotoon. Ei tuolta paljoa tule. Koko kesän aikana olen tyhjentänyt kaksi kertaa ehkä puoli ämpärillistä.

re+8t43tjg kirjoitti:

"Puoli ämpärillistä tulee maston sisältä johtoja pitkin helposti parissa viikossa kunnon sateissa."

Luulisi, että kahdessa viikossa ainakin osa tuosta olisi osunut pilssipumpun imuletkuun. Vai eikö sinulla ole pilssipumppua sisällä? Kannattaa hankkia vielä automaattimalli, niin ei tarvitse itse vahtia vede kerääntymistä.

Lue lisää

Kyllä pilssittömässä veneessä pitää olla useampi ämpärillinen vettä ennen kuin sitä saa pilssipumpulla pois. Ei ole koskaan ollut niin paljon vettä mun veneissä.

kfdlöfgjöår9 kirjoitti:

Eipä ole koskaan tullut sisälle ämpärillistä vettä vaikka on otettu sisälle sadan neliön spinnu kaatosateessa. Ensin tietysti laitettiin purje pussiin keulakannella ja sitten kulkuaukosta varastoon. Kunnon veneissä on olemassa erillinen säilytystila isoille varusteile, niin ei tarvitse rymytä makuukajuutoissa. Keulapurje laskostuu laskiessa ilman suuria vesimääriä nätiksi pakaksi, kun vain osaa. ja vesi valuu saman tien pois. kun sitä lähtee kuljettamaan. Ei ylettömiä pilssejä tarvitse rakentaa veneisiin sen takia, että joku osuu kerran viidessä vuodessa sellaiseen tilanteeseen, että pitää lähteä ottamaan keulapurjetta sisälle, on niin kädetön, että ottaa mukaansa sisälle puolet merta tai on niin itsemurhahakuinen, että pitää keulaluukkua auki sellaisessa kelissä.

Lue lisää

Kun vain osaa... vitsiksi se kai oli tarkoitettu, ei vain huomaa, missä kohtaa nauraa. Spinnu tulee sateessa sisään märkänä satoi miten rankasti hyvänsä, mitä merkillistä siinä on? Siitä tippuu vettä, mutta ei sen enempää. Kun taas purje lasketaan vaihdettavaksi pienempään, se ei laskostu mihinkään päin, mutta poimut täyttyvät aalloista. Keulaluukun auki pitäminen taas ei ole mitenkään vaarallista purjeen luukusta viemisen aikaa, suurin osa pinta-alastakin on purjeen täyttämää. Eihän vene sitä paitsi ole edes vaarassa, vaikka sisään tulisi useampikin aalto luukun täydeltä, helvetin epämukavaa se vain olisi. Litrakaupalla siinä kyllä vettä tulee sisään. Ei keulilla silloin kukaan edes aio nukkua, ei siellä ole patjojakaan kastumassa.

Siitä osaamisesta, kumma kun kukaan tuntemani avomerikilpailuja purjehtinut ei osaa. Eikä tarvitse rakentaa niitä satunnaisia ämpärillisiä varten ylettömiä pilssejäkään (10 l = yletön?), täytyy vain sietää sen puuttumisen seuraukset. Vain täysi typerys kieltää niiden seurausten olemassa olon, kaikkea ei voi voittaa.

fdgie0yå¨r kirjoitti:

Faktaa on myös, että normaalissa matka-perhepurjehduksessa ei nykyaikaiseen veneeseen tule kauden aikana vettä niin paljon, että se ehtisi edes pilssiin asti. Pilssi on tosi helppo pitää kuivana. Ei lillu vedet lokeroissa. Mutta jos hakkii vuotavan veneen tai ei osaa pitää sitä kuivana, on kai syytä koettaa löytää sellainen, jossa on isot keräysaltaat.

P.S. Miten voi olla sietämättä vettä, jota ei edes havaitse?

Lue lisää

meitä on moneksi, ja niin myös tapoja pitää venettä kunnossa. Itse pidän pedanttisesti veneen kunnossa, oli kohde mikä tahansa.

Joakim_ kirjoitti:

Eiköhän kaikissa läpimenevissä mastoissa ole joku tulppa. En ole tutkinut millainen mun mastossa on, mutta luultavasti samanlainen kuin sinullakin. Tulpasta tulee kuitenkin läpi kaapeleita (kulkuvalot, VHF ja tuulimittari) ja ne lienevät syypäänä vuotoon. Ei tuolta paljoa tule. Koko kesän aikana olen tyhjentänyt kaksi kertaa ehkä puoli ämpärillistä.

Lue lisää

Ovatko vedenpoistoreiät auki? Itselläni tuo tulppa ulottuu vedenpoistoreikien puoliväliin. Olen kuvitellut, koska tietoa ei ole, että kaapelit tulevat kaapeliputkien läpi, ja putkien avoimet yläpäät ovat riittävästi tulpan yläpuolella. Kuten sanottua, minulla ei tule tippaakaan vettä maston kautta.

C/R kirjoitti:

Ovatko vedenpoistoreiät auki? Itselläni tuo tulppa ulottuu vedenpoistoreikien puoliväliin. Olen kuvitellut, koska tietoa ei ole, että kaapelit tulevat kaapeliputkien läpi, ja putkien avoimet yläpäät ovat riittävästi tulpan yläpuolella. Kuten sanottua, minulla ei tule tippaakaan vettä maston kautta.

Lue lisää

Kyllähän siellä varmaankin on putket, joten vesi varmaankin tulee putkien sisältä, Pitää talvella katsoa miten putkien yläpäät on hoidettu.

Joakim_ kirjoitti:

Kyllähän siellä varmaankin on putket, joten vesi varmaankin tulee putkien sisältä, Pitää talvella katsoa miten putkien yläpäät on hoidettu.

Seldenin rikeissä ainakin on se tulppa ja kauluskumin asennuksessa joutuu katsomaan, ettei tuki niitä tyhjennysreikiä. Ne ovat siinä aika lähellä. En tiedä onko kaikissa Seldenin profiileissa, mutta ainakin useimmissa on kaapelikanavat purjeuran molemmin puolin, eikä tulpan läpi mene putkea. Jos menisi, olisin sitä hyödyntänyt kansivalon uudelleen johdotuksessa.

Kaikkia mahdollisuuksia en vielä ole kokeillut urien tiivistämiseen ja niistä tihkuu sateella ja tietyillä suhteellisilla tuulensuunnilla. Alunperin tuntuivat kaapeliuratkin tiiviiltä, mutta antennikaapelin uusimisen jälkeen en tiivistyksessä täysin onnistunut. Olen antanut olla, kun se vähä vesi tulee harmittomaan paikkaan ja on helppo poistaa.

näin on kirjoitti:

Nykyaikaisissa veneissä kansivuodot ovat vähintään yhtä yleisiä kuin vanhanaikaisissakin. Ja jos normaalina matkapurjehduksena käsitetään liikkumiset saaristossa max 10 m/s tuulissa, pysyy vene kuin vene kuivana. Ennen pitkää joka tapauksessa veneeseen tulee vettä joko olosuhteiden tai käyttövirheen takia. Erona uudella ja vanhalla on se, että vanhasta saa veden pois helpommin purjehtiessa kuin uudesta. Nämäkin ovat vain faktoja.

Lue lisää

"Erona uudella ja vanhalla on se, että vanhasta saa veden pois helpommin purjehtiessa kuin uudesta. Nämäkin ovat vain faktoja. "

jos ei olisi pilssiä ollenkaan sittenhän se vasta helppo olisikin tyhjentää vedet viimeistä pisaraa myöden, ei tarvitse edes lattialevyjä avata veden lilluessa vasten salongin punkan reunaa.

Uusissa veneissä on myöskin tuoreemmat sikafleksit kuin vanhoissa joten ikävä kyllä vanhat vuotavat herkemmin kuin uudet kansistaan.

minäkin nähnyt kirjoitti:

Kun vain osaa... vitsiksi se kai oli tarkoitettu, ei vain huomaa, missä kohtaa nauraa. Spinnu tulee sateessa sisään märkänä satoi miten rankasti hyvänsä, mitä merkillistä siinä on? Siitä tippuu vettä, mutta ei sen enempää. Kun taas purje lasketaan vaihdettavaksi pienempään, se ei laskostu mihinkään päin, mutta poimut täyttyvät aalloista. Keulaluukun auki pitäminen taas ei ole mitenkään vaarallista purjeen luukusta viemisen aikaa, suurin osa pinta-alastakin on purjeen täyttämää. Eihän vene sitä paitsi ole edes vaarassa, vaikka sisään tulisi useampikin aalto luukun täydeltä, helvetin epämukavaa se vain olisi. Litrakaupalla siinä kyllä vettä tulee sisään. Ei keulilla silloin kukaan edes aio nukkua, ei siellä ole patjojakaan kastumassa.

Siitä osaamisesta, kumma kun kukaan tuntemani avomerikilpailuja purjehtinut ei osaa. Eikä tarvitse rakentaa niitä satunnaisia ämpärillisiä varten ylettömiä pilssejäkään (10 l = yletön?), täytyy vain sietää sen puuttumisen seuraukset. Vain täysi typerys kieltää niiden seurausten olemassa olon, kaikkea ei voi voittaa.

Lue lisää

Omalta kohdaltani en uskalla kehuskella osaamistani erityisesti, mutta on tullut vaihdettua keulapurjeita kovemmassakin kelissä. Niille on ollut yhteistä se, että silloin on oltu aina kisaamassa. Jos kyse ei ole ihan oikeasta myrskystä ja on sellainen kutina, että purjetta vaihdetaan taas jonkun ajan kuluttua takaisin, on alas otettu purje surrattu kannelle kaiteisiin ja knaapeihin kiinni. Tähän mennessä on pysynyt. Jos vaihto tuntuu lopullisemmalta, on purje viety alaliikin suuntaan laskostettuna tai rullattuna kaksissa miehin istuinkaukaloon ja siellä taiteltu takaosan säilöön. Jos vettä on enemmän purjeessa, valuu se vapaasti lpurjepinkan päistä ulos. Koskaan ei ole tullut sisälle vettä ämpärikaupalla. Vene on 34-jalkainen. En avaa keulauukkua, jos keli on sellainen, että keulassa lasketun purjeen "poimut täyttyisivät aallioista". Keulapiikissä on kuitenkin aina, ainakin minulla, myös kilpailtaessa, kastuvaa tavaraa patjoista lähtien. Vielä vähemmän altistaisin keulakajuttaa vesiryöpyille, jos olisin lomapurjehduksella. Silloin tosin keulassa on lähes poikkeuksetta rullagenoa, eikä purjeen vaihtotarvetta ole. Jos säätiedotus lupaa kovempaa tuulta ja suunta on vastainen, vaihdan rullagenoan tilalle jo aamulla satamassa kryssifokan.

Olen tutkaillut mm. venemessuilla monenlaisia veneitä, enkä muista yhtään matkapurjehdukseen tarkoitettua purjevenettä, jossa ei olisi edes suunnilleen sellaista litran-parin mehupurkin kokoista syvennystä pilssipumpun imuputkelle ja automaattikatkaisimelle. Kun vesi sinne jossain vaiheessa päätyy, ei se sieltä enää lähde muualle kuin putkea pitkin ulos. Olisiko antaa joku esimerkki täysin pilssittömästä nykyveneestä, vai onko tämä kiistely pelkkää tuulimyllyjen huitomista?

Joakim_ kirjoitti:

Kyllä pilssittömässä veneessä pitää olla useampi ämpärillinen vettä ennen kuin sitä saa pilssipumpulla pois. Ei ole koskaan ollut niin paljon vettä mun veneissä.

Kerrotko esimerkin sellaisesta pilssittömästä matkaveneestä, jossa ei ole mitään syvennystä pilssipumpun imuletkulle. Itse en muista sellaista nähneen.

_/)_ kirjoitti:

Seldenin rikeissä ainakin on se tulppa ja kauluskumin asennuksessa joutuu katsomaan, ettei tuki niitä tyhjennysreikiä. Ne ovat siinä aika lähellä. En tiedä onko kaikissa Seldenin profiileissa, mutta ainakin useimmissa on kaapelikanavat purjeuran molemmin puolin, eikä tulpan läpi mene putkea. Jos menisi, olisin sitä hyödyntänyt kansivalon uudelleen johdotuksessa.

Kaikkia mahdollisuuksia en vielä ole kokeillut urien tiivistämiseen ja niistä tihkuu sateella ja tietyillä suhteellisilla tuulensuunnilla. Alunperin tuntuivat kaapeliuratkin tiiviiltä, mutta antennikaapelin uusimisen jälkeen en tiivistyksessä täysin onnistunut. Olen antanut olla, kun se vähä vesi tulee harmittomaan paikkaan ja on helppo poistaa.

Lue lisää

Mulla on Seldenin C-profiili, jossa tämän mukaisesti on erillinen kaapelikouru, joka menee läpi tulpasta. Tuota kourua pitkin siis vesikin varmaankin tulee.

http://www.seldenmast.com/_download.cfm?id=6609&download=7877139&filename=595-966-E.pdf

Kuivaa tekstiä kirjoitti:

Kerrotko esimerkin sellaisesta pilssittömästä matkaveneestä, jossa ei ole mitään syvennystä pilssipumpun imuletkulle. Itse en muista sellaista nähneen.

En jaksa vastata kolmeen eri kohtaan, jossa olet samaa kysynyt. Olen omistanut kolme venettä (80-, 90- ja 00-luvulta) ja yhdessäkään niissä ei ole ollut minkäänlaista syvennystä, vaan vesi on lillunut pohjalla isossa pinta-alassa ja tyhjentäminen onnistuu vain sienellä, ellei vettä ole paljon (ainakin yli 2 ämpärillistä, ei kokemusta)

Tiedän, että joissain uusissa venemalleissakin on pieni tasku kölissä pilssipumppua varten, mutta ei noihin taida yleensä montaa litraa mahtua, joten iloa on vain veneen ollessa pystyssä.

Tässä pari kuvaa tuollaisista (ei mun veneistä):

http://t1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcS-tjbiyQLSyuv_mLLJd4fyYQG_Lkmx9J38O9kNM02bjGyGODexyw

http://www.whitesyachts.com/SY Boat_pics/Bavaria49forsale/bavaria49bilge.jpg

http://nasailor.com/wp-content/uploads/2011/03/BilgePump.jpg

http://www.myhanse.com/printer_friendly_posts.asp?TID=1908

http://static.blogo.it/yachtandsail/elan310/Elan31031.JPG

faktaa joo kirjoitti:

"Erona uudella ja vanhalla on se, että vanhasta saa veden pois helpommin purjehtiessa kuin uudesta. Nämäkin ovat vain faktoja. "

jos ei olisi pilssiä ollenkaan sittenhän se vasta helppo olisikin tyhjentää vedet viimeistä pisaraa myöden, ei tarvitse edes lattialevyjä avata veden lilluessa vasten salongin punkan reunaa.

Uusissa veneissä on myöskin tuoreemmat sikafleksit kuin vanhoissa joten ikävä kyllä vanhat vuotavat herkemmin kuin uudet kansistaan.

Lue lisää

Uudet vuotavat uutuuttaan, vanhat vanhuuttaan, eroa ei ole. Tiiveimmät tapaamani ovat todella vanhoja. Millä vesi poistetaan punkan reunasta, äyskärillä ja sienelläkö? Harvemmin tosin siihen pysähtyy, vaan jatkaa matkaansa sinne penkin alle.

Joakim_ kirjoitti:

En jaksa vastata kolmeen eri kohtaan, jossa olet samaa kysynyt. Olen omistanut kolme venettä (80-, 90- ja 00-luvulta) ja yhdessäkään niissä ei ole ollut minkäänlaista syvennystä, vaan vesi on lillunut pohjalla isossa pinta-alassa ja tyhjentäminen onnistuu vain sienellä, ellei vettä ole paljon (ainakin yli 2 ämpärillistä, ei kokemusta)

Tiedän, että joissain uusissa venemalleissakin on pieni tasku kölissä pilssipumppua varten, mutta ei noihin taida yleensä montaa litraa mahtua, joten iloa on vain veneen ollessa pystyssä.

Tässä pari kuvaa tuollaisista (ei mun veneistä):

http://t1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcS-tjbiyQLSyuv_mLLJd4fyYQG_Lkmx9J38O9kNM02bjGyGODexyw

http://www.whitesyachts.com/SY Boat_pics/Bavaria49forsale/bavaria49bilge.jpg

http://nasailor.com/wp-content/uploads/2011/03/BilgePump.jpg

http://www.myhanse.com/printer_friendly_posts.asp?TID=1908

http://static.blogo.it/yachtandsail/elan310/Elan31031.JPG

Lue lisää

Sorry. Kysyin kuitenkin vain kahdessa kohdassa ja jälkimmäisessä sinulta koska en ollut aikaisempaan vastatessani vielä lukenut sinun viestiäsi ja sinulla tuntui olevan omakohtaista tietämystä.

Kritisoin kuitenkin sitä, että sinä ja jotkut muut antavat sellaisen käsityksen, että pilssittömässä veneessä sisälle tuleva vesi lillu valtoimenaan ympäri venettä. Kuitenkin noistakin kuvistakin näkyy, että pilssipumput ovat pohjapalkiston muodostamissa lokeroissa, jotka ovat yhteydessä toisiinsa valumareiin. Yleensä kai pilssipumput on kuitenkin asennettu rungon rakenteellisesti alimpaan kohtaan, jonne vesi pyrkii loppujen lopuksi menemään. Vesi ei lainehdi, vaan valuu paikasta toiseen painovoiman ja veneen liikkeiden ohjaamana..

Vaikka kuvissa ei ole varsinaisia pilssejä, ovat ne mielestäni kuitenkin vettä kerääviä lokeroita, jotka toimivat pitkälti samalla tavalla kuin perinteinen pilssi. En usko, että pari sangollista vettä pysyisi tuollaisten veneiden pohjalla, jollei purjehdita koko ajan samalla halssilla voimakkaasti kallistuneena, jolloin syvemmästäkään pilssistä ei ole välttämättä paljoakaan hyötyä.

Pienen, muutaman litran pilssipumpun syvennyksen idea on, että vähäisempikin määrä vettä aktivoi poiston, ja syvennys kerää vettä imuputkelle sen verran pitkäksi aikaa, että pumppu ehtii sen tehdä. Kertyminen ei vaadi pystyssä olemista vaan halssin vaihtokin riittää, samoin voimakkaampi merenkäynti.

Aika kultaa muistot kirjoitti:

Kirjoitat paljon ja asiaa, mutta eivät nämäkään jutut ole niin yksiniittisiä. Joku arvostaa jotakin, toinen sitten muuta. Jos vanhat konstruktiot olisivat niin ylivoimaisia uusiin verrattuna, käytettäisiin niitä edelleen. Ehkä tarpeet ja arvostukset ovat muuttuneet, ehkä ne uudet ovat kuitenkin kokonaisuudessaan parempia.

Raskas kapea runkomuoto raskaalla kölillä on tosiaan mukavampi kryssillä varsinkin kovemmasa kelissä. Koska sitä ei kuitenkaan enää arvosteta, lienee niin, että nykyään huviveneilijä lähtee siitä, että ominaisuudet muissa olosuhteissa ovat sitten tärkeämpiä. Pyritään avotuuliin, kun ollaan lomalla. Ja kilpaveneilijä arvostaa nopeutta. Ne tasiat ovat nykyveneissä ilmeisesti niin paljon paremmalla tolalla, että niitä halutaan.

Myöhäinen reivaustarve tarkoittaa sitä, että kevyissä tuulissa kulku on sitten nahkeampaa. Olisiko niin, että nykyveneiden reivaus on niin paljon helpompaa kuin ennen, että reivaustarvetta ei pidetä pahana asiana. Leveä perä tuo vakaat avotuuliominaisuudet.

Kunnon meripunkat ovat mainiot jos pitää nukkua kulun aikana. Sen käyttö vaatii kuitenkin suht sopusuhtaisen ruumiinrakenteen ja jonkun verran ketteryyttä. Jos meripunkkia ei ole, saa ihan kohtuullisen korvikkeen pakkaamalla itselleen pesän leveään punkkaan tyyny- patja- ja vaatekasoilla tai tekemällä makuutilaan tilanjakajan pituussuunnassa tukevan kankaan ja reunaan kanavaan pujotetun köyden avulla. Vaatii hiukan viitseliäisyttä, mutta ei maksa paljoa ja säilyy patjan alla, kun sitä ei tarvita. Jos haluaa, saa meripunkkia edelleenkin myös uusiin veneisiin.

"Ahtaissa" tiloissa liikkuminen onnistuu varmastikin paremmin kovassa merenkäynnissä kuin avarissa. En ole kuitenkaan kokenut asiaa mitenkään ongelmalliseksi nykyaikaisessakaan veneessä. Kulkutarve on lähinnä vessaan tai keittiöön, jotka ovat olleet sisäänkäynnin lähellä niissä veneissä, joissa olen purjehtinut kovemmisa keleissä avoimilla vesillä. Kulkuaukon lähellä on niissä ollut asialliset kahvat, samoin keittiössä ainakin se kuuluisa tanko lieden edessä. Kaikissa on ollut myös jonkinlaiset tartuntakahvat kajuutan ylärakenteissa. Tärkeintä on se, että rakenteet, joihin tartutaan ja tukeudutaan, ovat niin tukevia, etteivät jää käteen tai petä alta. Lattiapinnan leveys ei ole missään isommassakaan veneessä ylittänyt aikuisen jalan ulottuvuutta puolelta toiselle.

En ole kaivannut erityisesti syvää pilssi missään veneessäni. Kylmäsäilytystä varten on jääkaappi ja veneen tulee mielestäni pitää vesi ulkopuolella sen verran tehokaasti, jotta suuria määriä vettä ei pääse lillumaan sisäpuolelle. Kölipalkisto on pitänyt pienet pilssivedet omassa lokerossaa, josta pumppu sen pumppaa ulos, jos määrä on riittävä. Myös kallistuneena

Lapioperäsin on alttiimpi vaurioille kuin skegillinen, mutta ilmeisesti tehokkuus ylittää tässä turvallisuustarpeet normikäyttäjälle.

Kaikissa kokemissani ja näkemissäni veneissä on ollut tuuletusventtiilit kattoluukuissa ja sisäänkäynnin luukussa, joissakin myös doradet. Lisäksi tietysti voi käyttää avattavia luukkuja ja tuuletusikkunoita, kun ei olla kulussa. Nämä riittävät minusta tavanomaiseen retkeilykäyttöön Suomen suvessa, kun käyttää suuremman kosteuden yllättäessä lämmityslaitetta kuivattamaan sisätiloja. Avomerellä, pitempään sateessa ja kovassa merenkäynnissä, kun märkiä vaatteita ja ihmisiä kulkeutuu sisätiloihin, on aina jossain vaiheessa kosteaa. Kosteutta tuuletellaan sitten pois,kun kelit paranevat. Kuivatuksessa on avuksi, jos sisällä on kunnon tilat ripustella märkiä varusteita kuivumaan. Suihkukoppi on siihen tarkoitukseen mitä mainioin, kun valuvan veden saa sumpusta ulos.

Mitä tulee tiikkikanteen, oli tyypillinen tiikkikansi ennen tehty puolen tuuman rimasta, eli n. 12 mm paksua. Ne ruuvattiin läpi kannesta, jonka seurauksena kanteen tuli satoja potentiaalisia vuotokohtia. Jotka sitten vuosien kuluessa myös rupesivat vuotamaan. Vanha, kunnostamaton tiikkikansi on aika yleinen syy vanhan laatuveneen rappioon. Nykyinen yhdestä kappaleesta liimattu rakenne on paitsi kevyempi, myös tiiviimpi ja käytännössä yhtä kestävä. Yksittäiset rimat eivät tunge pystyyn kun ne elävät kosteudesta ja auringonpaisteesta. Hiontavara vaihtelee pintakerroksen paksuuden mukaan, mutta aiemminkin kiinnitysruuvin kanta tuli vastaan viimeistään viiden millin päästä.

Vaikka aikaisemmin runkopaksuudet olivat suuremmat, ovat nykyiset laminaattirakenteet kestävämpiä. Eikä vähiten paremmin vettä sietävien hartsien ja kestävämpien kuitujen sekä paremman suunnittelun ansiosta. Nykyveneitäkin rakennetaan edelleenkin eri painotuksilla kovaan kilpaveneilyyn ja toisaalta vaikkapa pallonkiertoon.Erot näkyvät juuri rikityypeissä, mitoituksissa, runkomuodoissa, kölin ja peräsimen rakenteissa jne. Nyt on vain enemmän valinnan varaa.

Lue lisää

" Ehkä tarpeet ja arvostukset ovat muuttuneet, ehkä ne uudet ovat kuitenkin kokonaisuudessaan parempia.

Raskas kapea runkomuoto raskaalla kölillä on tosiaan mukavampi kryssillä varsinkin kovemmasa kelissä. Koska sitä ei kuitenkaan enää arvosteta, lienee niin, että nykyään huviveneilijä lähtee siitä, että ominaisuudet muissa olosuhteissa ovat sitten tärkeämpiä. Pyritään avotuuliin,"

Arvostukset ovat todellakin muuttuneet, nykyään arvostetaan sisätilojen väljyyttä ylivoimaisesti ylitse muiden. Se huomaa venemesuilla - kaikki painuvat veneessä suoraan sisälle. Kukaan ei edes istu kipparin paikalle tarkistamaan miten näkee avotilan ylitse.

Suurimmalle osasta nykyveneilijöistä purjehdusominaissuudet ovat täysin toisarvoisia sisätilojen rinnalla. Vene on ennenkaikkea liikkuva kesämökki. Veneellä purjehditaan keskituulissa sivutuuleen ja myötäiseen. Vastaiseen sekä hiljaisissa että kovissa tuulissa ajetaan moottorilla. Ei tällöin purjehdusominaiuuksilla ole mitään väliä.

näin on edelleen kirjoitti:

Uudet vuotavat uutuuttaan, vanhat vanhuuttaan, eroa ei ole. Tiiveimmät tapaamani ovat todella vanhoja. Millä vesi poistetaan punkan reunasta, äyskärillä ja sienelläkö? Harvemmin tosin siihen pysähtyy, vaan jatkaa matkaansa sinne penkin alle.

Lue lisää

Uudet vuotaa joo, kerropa mistä, jos masto on kannella, on uudet tivisteet purjevenevetolaitteessa ja hyvin toteutettu sisäkäynnin luukku ja sikaflexit pulttien reissä. Meillä on yksi uusi tällainen ja ei vuoda missään itämeren järkevissä purjehduskeleissä (

Kuivaa tekstiä kirjoitti:

Kerrotko esimerkin sellaisesta pilssittömästä matkaveneestä, jossa ei ole mitään syvennystä pilssipumpun imuletkulle. Itse en muista sellaista nähneen.

Käyppä vaikka kasari X:ien turkkilevyjen alla, ei ole mitään syvennyksiä pilssipumpulle. Pelkat runkokaaret (samalla kölituet) , joiden päällä turkkilevyt on. Moni uudempi on samanlainen. Jotta niissä olisi pilsipumpusta hyötyä, vettä pitää olla kymmeniä litroja, eikä sellaista normaalikäytössä tule.Siispä niissä veneissä ei ole koneellista pilssipumppua vain katsatusmääräysten mukainen (turha) käsipumppu jos sisällä on 50 litraa tai enemmä vettä.

112we32556 kirjoitti:

Käyppä vaikka kasari X:ien turkkilevyjen alla, ei ole mitään syvennyksiä pilssipumpulle. Pelkat runkokaaret (samalla kölituet) , joiden päällä turkkilevyt on. Moni uudempi on samanlainen. Jotta niissä olisi pilsipumpusta hyötyä, vettä pitää olla kymmeniä litroja, eikä sellaista normaalikäytössä tule.Siispä niissä veneissä ei ole koneellista pilssipumppua vain katsatusmääräysten mukainen (turha) käsipumppu jos sisällä on 50 litraa tai enemmä vettä.

Lue lisää

No joo. Äksäthän plaanaa. Niihin voi laittaa bailerit...

Aina löytyy poikkeuksia, mutta jospa keskityttäisiin jokapojan matkapursiin. Eipä ole kuulunut laituriparlamenteissa jupistavan kahluusaappaiden tarpeesta nykyveneissä. Enemmän on niitä venettä päivittäneitä, jotka ihastelevat, kun ei tarvitse nukkua enää kosteissa makuupusseissa, vaan ihan oikeiden, kuivien peitteiden ja lakanoiden välissä.Eli veneiden kosteus ei tunnu olevan mikään ongelma, oli syys sitten mikä tahansa.

Kuivaa tekstiä kirjoitti:

Sorry. Kysyin kuitenkin vain kahdessa kohdassa ja jälkimmäisessä sinulta koska en ollut aikaisempaan vastatessani vielä lukenut sinun viestiäsi ja sinulla tuntui olevan omakohtaista tietämystä.

Kritisoin kuitenkin sitä, että sinä ja jotkut muut antavat sellaisen käsityksen, että pilssittömässä veneessä sisälle tuleva vesi lillu valtoimenaan ympäri venettä. Kuitenkin noistakin kuvistakin näkyy, että pilssipumput ovat pohjapalkiston muodostamissa lokeroissa, jotka ovat yhteydessä toisiinsa valumareiin. Yleensä kai pilssipumput on kuitenkin asennettu rungon rakenteellisesti alimpaan kohtaan, jonne vesi pyrkii loppujen lopuksi menemään. Vesi ei lainehdi, vaan valuu paikasta toiseen painovoiman ja veneen liikkeiden ohjaamana..

Vaikka kuvissa ei ole varsinaisia pilssejä, ovat ne mielestäni kuitenkin vettä kerääviä lokeroita, jotka toimivat pitkälti samalla tavalla kuin perinteinen pilssi. En usko, että pari sangollista vettä pysyisi tuollaisten veneiden pohjalla, jollei purjehdita koko ajan samalla halssilla voimakkaasti kallistuneena, jolloin syvemmästäkään pilssistä ei ole välttämättä paljoakaan hyötyä.

Pienen, muutaman litran pilssipumpun syvennyksen idea on, että vähäisempikin määrä vettä aktivoi poiston, ja syvennys kerää vettä imuputkelle sen verran pitkäksi aikaa, että pumppu ehtii sen tehdä. Kertyminen ei vaadi pystyssä olemista vaan halssin vaihtokin riittää, samoin voimakkaampi merenkäynti.

Lue lisää

Voit uskoa mitä vaan, mutta kolmen tuollaisen veneen kokemuksella tiedän, että purhjehtiessa eli veneen ollessa yli 5 astetta kallellaan vettä ei ole tippaakaan pilssipumpun kohdalla, vaikka sitä olisi pilssissä se kaksi ämpärillistä. Kun vene kallistuu 20 astetta, tuo vesi tulee näkyviin pentterin tai karttapöydän kohdalla turkkilevyjen päälle.

Kun sitten olet satamassa, on pilssipumpun kohdalla pari senttiä vettä. Se ei riitä yleensä pumpulle. Sähköpumpussa on alaosassa sihti ja myös käsipumpun letkun päässä on sihti, joka nostaa sentin pari imuaukon irti pohjasta. Pari sylkäisyä joskus olen saanut pumpattua ulos, mutta sitten letkusta valuu vedet takaisin (vaikka olisi takaiskuventtiili, se tuskin on täysin tiivis).

Veneen koosta ja pohjan kaarevuudesta riippuen yleensä 1-2 ämpärillistä on minimi, josta voi saada edes tilkan pois pumpulla.

näinhän se on kirjoitti:

" Ehkä tarpeet ja arvostukset ovat muuttuneet, ehkä ne uudet ovat kuitenkin kokonaisuudessaan parempia.

Raskas kapea runkomuoto raskaalla kölillä on tosiaan mukavampi kryssillä varsinkin kovemmasa kelissä. Koska sitä ei kuitenkaan enää arvosteta, lienee niin, että nykyään huviveneilijä lähtee siitä, että ominaisuudet muissa olosuhteissa ovat sitten tärkeämpiä. Pyritään avotuuliin,"

Arvostukset ovat todellakin muuttuneet, nykyään arvostetaan sisätilojen väljyyttä ylivoimaisesti ylitse muiden. Se huomaa venemesuilla - kaikki painuvat veneessä suoraan sisälle. Kukaan ei edes istu kipparin paikalle tarkistamaan miten näkee avotilan ylitse.

Suurimmalle osasta nykyveneilijöistä purjehdusominaissuudet ovat täysin toisarvoisia sisätilojen rinnalla. Vene on ennenkaikkea liikkuva kesämökki. Veneellä purjehditaan keskituulissa sivutuuleen ja myötäiseen. Vastaiseen sekä hiljaisissa että kovissa tuulissa ajetaan moottorilla. Ei tällöin purjehdusominaiuuksilla ole mitään väliä.

Lue lisää

Näin se tuntuu olevan. Sitten kuitenkin jokainen Hansen tai Bavan omistaja on suuri purjehduksen asiantuntija.

Unipulkka kirjoitti:

No joo. Äksäthän plaanaa. Niihin voi laittaa bailerit...

Aina löytyy poikkeuksia, mutta jospa keskityttäisiin jokapojan matkapursiin. Eipä ole kuulunut laituriparlamenteissa jupistavan kahluusaappaiden tarpeesta nykyveneissä. Enemmän on niitä venettä päivittäneitä, jotka ihastelevat, kun ei tarvitse nukkua enää kosteissa makuupusseissa, vaan ihan oikeiden, kuivien peitteiden ja lakanoiden välissä.Eli veneiden kosteus ei tunnu olevan mikään ongelma, oli syys sitten mikä tahansa.

Lue lisää

X:t ovat jokaiselle sopivia matkapursia. Jos ei ole koskaan sellaisella purjehtinut, on melko jäävi kommentoimaan aiheesta yhtään mitään. Turhapäiväistä jankkausta tämä vesitiiviys ja pilssihöpinä, veneen kuin veneen saa riittävän tiiviksi normaalikäyttöön, kuten palstan keskusteluista on käynyt ilmi.

Kuivaa tekstiä kirjoitti:

Omalta kohdaltani en uskalla kehuskella osaamistani erityisesti, mutta on tullut vaihdettua keulapurjeita kovemmassakin kelissä. Niille on ollut yhteistä se, että silloin on oltu aina kisaamassa. Jos kyse ei ole ihan oikeasta myrskystä ja on sellainen kutina, että purjetta vaihdetaan taas jonkun ajan kuluttua takaisin, on alas otettu purje surrattu kannelle kaiteisiin ja knaapeihin kiinni. Tähän mennessä on pysynyt. Jos vaihto tuntuu lopullisemmalta, on purje viety alaliikin suuntaan laskostettuna tai rullattuna kaksissa miehin istuinkaukaloon ja siellä taiteltu takaosan säilöön. Jos vettä on enemmän purjeessa, valuu se vapaasti lpurjepinkan päistä ulos. Koskaan ei ole tullut sisälle vettä ämpärikaupalla. Vene on 34-jalkainen. En avaa keulauukkua, jos keli on sellainen, että keulassa lasketun purjeen "poimut täyttyisivät aallioista". Keulapiikissä on kuitenkin aina, ainakin minulla, myös kilpailtaessa, kastuvaa tavaraa patjoista lähtien. Vielä vähemmän altistaisin keulakajuttaa vesiryöpyille, jos olisin lomapurjehduksella. Silloin tosin keulassa on lähes poikkeuksetta rullagenoa, eikä purjeen vaihtotarvetta ole. Jos säätiedotus lupaa kovempaa tuulta ja suunta on vastainen, vaihdan rullagenoan tilalle jo aamulla satamassa kryssifokan.

Olen tutkaillut mm. venemessuilla monenlaisia veneitä, enkä muista yhtään matkapurjehdukseen tarkoitettua purjevenettä, jossa ei olisi edes suunnilleen sellaista litran-parin mehupurkin kokoista syvennystä pilssipumpun imuputkelle ja automaattikatkaisimelle. Kun vesi sinne jossain vaiheessa päätyy, ei se sieltä enää lähde muualle kuin putkea pitkin ulos. Olisiko antaa joku esimerkki täysin pilssittömästä nykyveneestä, vai onko tämä kiistely pelkkää tuulimyllyjen huitomista?

Lue lisää

"enkä muista yhtään matkapurjehdukseen tarkoitettua purjevenettä, jossa ei olisi edes suunnilleen sellaista litran-parin mehupurkin kokoista syvennystä pilssipumpun imuputkelle ja automaattikatkaisimelle..."

Muistisi uloittuu vain muutaman vuoden päähän, 1990-luvun cruiser racereissa ei monessa ollut noita turhia syvennyksiä. Silloin kun pumppua todella tarvittaisiin, vene ei kuitenkaan ole pystyssä.

2+17 kirjoitti:

Näin se tuntuu olevan. Sitten kuitenkin jokainen Hansen tai Bavan omistaja on suuri purjehduksen asiantuntija.

Hansen tai Bavan omistajan tai ennemminkin purjehtijan pitää olla purjehduksen asiantuntija, kun uskaltaa lähteä niin surkealla veneellä vesille. Mikäli vanhojen veneiden omistajia on uskominen. Täällähän on pilvin pimein kirjoituksia, joissa kerrotaan, miten vanhat ovat parempia joka asiassa, ei vähiten purjehdusominaisuuksissa. Uudet broutsailevat ja karkailevat käsistä, täyttyvät vedellä ja istuinkaukaloistakin joko huuhtoutuu ulos tai siellä katkaisee koipensa. Kaikesta huolimatta uudet veneet näyttävät peräpeiliään senioreille sekä paperilla, että tositoimissa.

Joakim_ kirjoitti:

Voit uskoa mitä vaan, mutta kolmen tuollaisen veneen kokemuksella tiedän, että purhjehtiessa eli veneen ollessa yli 5 astetta kallellaan vettä ei ole tippaakaan pilssipumpun kohdalla, vaikka sitä olisi pilssissä se kaksi ämpärillistä. Kun vene kallistuu 20 astetta, tuo vesi tulee näkyviin pentterin tai karttapöydän kohdalla turkkilevyjen päälle.

Kun sitten olet satamassa, on pilssipumpun kohdalla pari senttiä vettä. Se ei riitä yleensä pumpulle. Sähköpumpussa on alaosassa sihti ja myös käsipumpun letkun päässä on sihti, joka nostaa sentin pari imuaukon irti pohjasta. Pari sylkäisyä joskus olen saanut pumpattua ulos, mutta sitten letkusta valuu vedet takaisin (vaikka olisi takaiskuventtiili, se tuskin on täysin tiivis).

Veneen koosta ja pohjan kaarevuudesta riippuen yleensä 1-2 ämpärillistä on minimi, josta voi saada edes tilkan pois pumpulla.

Lue lisää

Joakim: "Noiden reissujen jälkeen ei ole reilun 1000 M purjehduksella enää tullut pilssiin vettä. "

Ongelma ei kuitenkaan taida olla kovin suuri

Tarkistusta kirjoitti:

Eikös ne veneet, joihin tulee vettä sisälle noilla keleillä, ole just epäsopivi?. Ne tunnistaa siitä, että niissä on syvät pilssit, kun muuta keinoa ei ole osattu käyttää.

Lue lisää

Heh, aika hyvin päätelty ;)

Syvä pilssi on vahvempi rakenne, kestää rakenteellisesti enemmän kolhua karilleajotilanteessa. Syvä pilssi on myös hankalampi ja siis kalliimpi tehdä. Syvä pilssi vai ei pilssi -köydenvetoa on ollut olemassa jo iät ja ajat, puuveneistä lähtien. Esim. Hai-veneessä ei ole pilssiä juuri kustannussyistä.

Höpöhöpöä kirjoitti:

- Ei tule mastosta vettä sisälle, kun valitsee veneen, joss masto seisoo kannella.
- Jos kulkuaukon luukusta tai tuuletusventtiileistä tulee vetä veneeseen ämpärikaupalla, on syytä tehdä asialle jotain. Sellainen vene ei ole avomerikelpoinen
- Lavuaarin läpiviennin unohtaminen johtuu omasta virheestä. Yhtä hyvin voisit vedota siihen, että kansiluukku jää auki. Nämä on ehkäistävissä, jos ei luota omiin kykyihinsä, esim. tarkistuslistan käytöllä. Ei veneenkään suunnittelussa tarvitse lähteä siitä, että kaikkien pölvästien tekemien virheiden seuraukset saadaan estettyä.
- Purjeita ei tarvitse käytännössä vaihtaa nykyisissä matkaveneissä kesken kulun
- Kaikissa ns pilssitömissä veneissä, jotka olen nähnyt, on pilssipumppua varten useamman litran vetoinen syvennys
- Jos haluat nähdä kuivina pysyviä veneitä, on siihen tilaisuus taas ensi helmikuun venenäyttelyssä. Kierrä 80-luvun helmet kaukaa.
- Miehistön virheet kastelevat myös pilssilliset veneet. Jopa lopullisesti

Lue lisää

Turvallisuusajattelussa - johon tämän vettä pilssissä keskustelunkin voi ajatella liittyvän - on kaksi perusperiaatetta:
1) Pyritään estämään vahingon tapahtuminen
2) Pyritään minimoimaan haitat jos vahinko tapahtuu

>>"Ei tule mastosta vettä sisälle, kun valitsee veneen, joss masto seisoo kannella"
Tämä on aivan järkevä argumentti, jos veden sisääntulon estäminen on tärkeää. Kuvastaa juuri 1-tason ajattelua

>>- "Lavuaarin läpiviennin unohtaminen johtuu omasta virheestä. Yhtä hyvin voisit vedota siihen, että kansiluukku jää auki. Nämä on ehkäistävissä, jos ei luota omiin kykyihinsä, esim. tarkistuslistan käytöllä."

Virheitä tapahtuu aina. Niitä voi yrittää estää, mutta täysin virheettämäksi ei ihmisten toimintaa saa koskaan. Ja tässä astuu 2-kohdan ajattelu: jos kuitenkin vettä tulee sisään, niin on parempi että siitä ei aiheuta haittaa. Eli että on syvä pilssi josta se ei läisky.

Ajattelu on vähän sama kuin karilleajossa: Karilleajo on aina kipparin virhe, jota kippari yrittää välttää kaikin tavoin. Kuitenkin niin joskus tapahtuu, ja silloin ainakin minä olen tyytyväisempi jos minulla on kölirakenne joka kestää karilleajoa.

Vielä parempi esimerkki on autokolari: en toivo kokaan joutuvani auto-onnettomuuteen, mutta jos joudun, niin olen iloinen että minulla on turvavyöt ja turvatyynyt.

Pihlajanmarjako kirjoitti:

Hansen tai Bavan omistajan tai ennemminkin purjehtijan pitää olla purjehduksen asiantuntija, kun uskaltaa lähteä niin surkealla veneellä vesille. Mikäli vanhojen veneiden omistajia on uskominen. Täällähän on pilvin pimein kirjoituksia, joissa kerrotaan, miten vanhat ovat parempia joka asiassa, ei vähiten purjehdusominaisuuksissa. Uudet broutsailevat ja karkailevat käsistä, täyttyvät vedellä ja istuinkaukaloistakin joko huuhtoutuu ulos tai siellä katkaisee koipensa. Kaikesta huolimatta uudet veneet näyttävät peräpeiliään senioreille sekä paperilla, että tositoimissa.

Lue lisää

Keskusteluketjun monessa viestissä on mainittu vanhojen veneiden merikelpoisina edustajina S&S-veneet ja esimerkkinä aussitytön pallonkierto v. -84 valmistetulla S&S34:lla "Pink Lady:llä". Eikö näin ollen voisi ottaa vertailukohteeksi toisen samanikäisen yksinpurjehtijan pallonkierto modernilla Open40-veneellä? Niinkuin moni muistaa, Open 40 haaksirikkoutui jo 4 kk startin jälkeen. Menetti mastonsa ympärimenossa Intian valtamerellä ja purjehdus päättyi siihen. Myös S%S34 oli mennyt nurin, mutta säilyi purjehduskuntoisena eikä keskeyttänyt. Eikö tässä, jos missään, ollut kysymys "tositoimista"? Kuka "näytti peräpeilin" ja kenelle?

543333 kirjoitti:

Uudet vuotaa joo, kerropa mistä, jos masto on kannella, on uudet tivisteet purjevenevetolaitteessa ja hyvin toteutettu sisäkäynnin luukku ja sikaflexit pulttien reissä. Meillä on yksi uusi tällainen ja ei vuoda missään itämeren järkevissä purjehduskeleissä (

Lue lisää

Uudet vuotaa sieltä mistä vanhatkin, ikkunoista, helojen kiinnityksistä, luukunreunoista, kaapeliläpivienneistä, kannen ja rungon saumasta, mistä hyvänsä siis. Yksi yleisimpiä paikkoja on kaidetolpan juuret. Hyvinkin toteutettu kulkuaukon luukku lakkaa olemasta tiivis, kun yli menee aallonharja vauhdilla, siellähän ei ole mitään tiivisteitä. Se, että kansi tuntuu tiiviiltä vesisuihkun kanssa kokeillessa, ei kerro vielä kaikkea. Kaikissa veneissä on sikaa pulttien rei'issä, mutta siltikään kaikki pultit eivät ole tiiviitä ja tiiviitkin voivat lakata olemasta tiiviitä sen

joo -joo kirjoitti:

Heh, aika hyvin päätelty ;)

Syvä pilssi on vahvempi rakenne, kestää rakenteellisesti enemmän kolhua karilleajotilanteessa. Syvä pilssi on myös hankalampi ja siis kalliimpi tehdä. Syvä pilssi vai ei pilssi -köydenvetoa on ollut olemassa jo iät ja ajat, puuveneistä lähtien. Esim. Hai-veneessä ei ole pilssiä juuri kustannussyistä.

Lue lisää

Onkos avomerillä paljonkin kareja varottavina?

S&S34 vs Open40 kirjoitti:

Keskusteluketjun monessa viestissä on mainittu vanhojen veneiden merikelpoisina edustajina S&S-veneet ja esimerkkinä aussitytön pallonkierto v. -84 valmistetulla S&S34:lla "Pink Lady:llä". Eikö näin ollen voisi ottaa vertailukohteeksi toisen samanikäisen yksinpurjehtijan pallonkierto modernilla Open40-veneellä? Niinkuin moni muistaa, Open 40 haaksirikkoutui jo 4 kk startin jälkeen. Menetti mastonsa ympärimenossa Intian valtamerellä ja purjehdus päättyi siihen. Myös S%S34 oli mennyt nurin, mutta säilyi purjehduskuntoisena eikä keskeyttänyt. Eikö tässä, jos missään, ollut kysymys "tositoimista"? Kuka "näytti peräpeilin" ja kenelle?

Lue lisää

Ei voisi. Open 40 on kilpavene.. Oikeampi vertailu olisi johonkin nykyaikaiseen cruising-veneeseen.

näin on kirjoitti:

Uudet vuotaa sieltä mistä vanhatkin, ikkunoista, helojen kiinnityksistä, luukunreunoista, kaapeliläpivienneistä, kannen ja rungon saumasta, mistä hyvänsä siis. Yksi yleisimpiä paikkoja on kaidetolpan juuret. Hyvinkin toteutettu kulkuaukon luukku lakkaa olemasta tiivis, kun yli menee aallonharja vauhdilla, siellähän ei ole mitään tiivisteitä. Se, että kansi tuntuu tiiviiltä vesisuihkun kanssa kokeillessa, ei kerro vielä kaikkea. Kaikissa veneissä on sikaa pulttien rei'issä, mutta siltikään kaikki pultit eivät ole tiiviitä ja tiiviitkin voivat lakata olemasta tiiviitä sen

Lue lisää

Sulla ei ole ollut yhtään uutta tai edes 10-20 vuotta vanhaa, joten ei parane esseille noin kauheasti.

joo -joo kirjoitti:

Turvallisuusajattelussa - johon tämän vettä pilssissä keskustelunkin voi ajatella liittyvän - on kaksi perusperiaatetta:
1) Pyritään estämään vahingon tapahtuminen
2) Pyritään minimoimaan haitat jos vahinko tapahtuu

>>"Ei tule mastosta vettä sisälle, kun valitsee veneen, joss masto seisoo kannella"
Tämä on aivan järkevä argumentti, jos veden sisääntulon estäminen on tärkeää. Kuvastaa juuri 1-tason ajattelua

>>- "Lavuaarin läpiviennin unohtaminen johtuu omasta virheestä. Yhtä hyvin voisit vedota siihen, että kansiluukku jää auki. Nämä on ehkäistävissä, jos ei luota omiin kykyihinsä, esim. tarkistuslistan käytöllä."

Virheitä tapahtuu aina. Niitä voi yrittää estää, mutta täysin virheettämäksi ei ihmisten toimintaa saa koskaan. Ja tässä astuu 2-kohdan ajattelu: jos kuitenkin vettä tulee sisään, niin on parempi että siitä ei aiheuta haittaa. Eli että on syvä pilssi josta se ei läisky.

Ajattelu on vähän sama kuin karilleajossa: Karilleajo on aina kipparin virhe, jota kippari yrittää välttää kaikin tavoin. Kuitenkin niin joskus tapahtuu, ja silloin ainakin minä olen tyytyväisempi jos minulla on kölirakenne joka kestää karilleajoa.

Vielä parempi esimerkki on autokolari: en toivo kokaan joutuvani auto-onnettomuuteen, mutta jos joudun, niin olen iloinen että minulla on turvavyöt ja turvatyynyt.

Lue lisää

Näitten esseilijen sijaan kantsis jo pikkuhiljaa nostaa ne kipot ylös ja tsekata kaikki läpiviennit. Ja samalla heittää ne turhanpäiväiset sähköpilssipumput mäkeen.

_/)_ kirjoitti:

Onpas noin lähtökohtaisesti kiva ajatus, ettei matkaveneen ole tarviskaan sietää keliä, jos sellainen kohdalle sattuu. Minä ainakin haluan olla varma siitä, että vene kestää enemmän kuin minä itse. Aivan yli 20 m/s keliin en ole ennalta arvaamatta joutunut, mutta 15-17 m/s kryssiin kyllä Utö-Sandhamn välillä. Puoli vuorokautta sitäkin kertoo jo todellisuudesta paljon.

Se 20 m/s ei ole vielä mikään ääriolosuhde. Class 40-veneen pitää sietää niitä ääriolosuhteita, joita voi valtameren ylityksessä kohdata. Ne kun eivät seuraile pasaatituulireittejä.

Siinä videolla muuten veneen oietessa loiskui pari tynnyrillistä vettä. Mistä se tuli, jos vene ei vuotanut? Eihän kulkuaukko pyrikään olemaan vesitiivis, ainoastaan pitämään reilukin roiske ulkona.

Lue lisää

Lapset ja vaimo varmaan nauttivat kryssistä pohjois itämerellä 15-17 m/s kelissä. Suosittelen parempaa kipparointia ensikerralla, ihan vaan niiden läheisten suosion takia.

S&S34 vs Open40 kirjoitti:

Keskusteluketjun monessa viestissä on mainittu vanhojen veneiden merikelpoisina edustajina S&S-veneet ja esimerkkinä aussitytön pallonkierto v. -84 valmistetulla S&S34:lla "Pink Lady:llä". Eikö näin ollen voisi ottaa vertailukohteeksi toisen samanikäisen yksinpurjehtijan pallonkierto modernilla Open40-veneellä? Niinkuin moni muistaa, Open 40 haaksirikkoutui jo 4 kk startin jälkeen. Menetti mastonsa ympärimenossa Intian valtamerellä ja purjehdus päättyi siihen. Myös S%S34 oli mennyt nurin, mutta säilyi purjehduskuntoisena eikä keskeyttänyt. Eikö tässä, jos missään, ollut kysymys "tositoimista"? Kuka "näytti peräpeilin" ja kenelle?

Lue lisää

Tässä lisää vettä teidän papparisten myllyyn, aatelkaas, että ihan kotivesillä perhepurkkari voi olla poikittain.

http://www.youtube.com/watch?v=fJy7HVDz2OI&feature=related

Kerrasssaan pitäisi kieltää tuolla hauskat veneet, koska ovat niin merikelvottomia. Papparaisten mukaan.

any kiss kirjoitti:

Ai mitäkö siellä touhutaan? No purjehditaan tietenkin. Eikä tässä ollut edes mikään uusi vs. vanha vastakkainasettelu. Oli kyse vain siitä, tuleeko veneeseen ikinä vettä sen ämpärillisen vertaa sisään. Minulla ainakin on tullut kaikilla vuosikymmenillä, oli vene sitten itserakennettu tai uusi Swan ja designin vuosikymmenstä riippumatta. Ainoa uusiin liittyvä pointti on laakea pohja, joka pitää veden siellä laidalla pumpun ulottumattomissa. Siinäkin raja on jossain 80-luvun puolella, siitä lähtien pohjat ovat olleet laakeita. Viisain vastaaja oli tietenkin se, joka sanoi, ettei vettä tule, kun ei koskaan tee yhtään virhettä.

Lue lisää

Rääkkäämässä itseänne ja miehistöä siellä olette, jos Itämerellä tulee ämpäreittäin vettä sisälle veneeseen.

rojgjejg4u49 kirjoitti:

Joakim: "Noiden reissujen jälkeen ei ole reilun 1000 M purjehduksella enää tullut pilssiin vettä. "

Ongelma ei kuitenkaan taida olla kovin suuri

Ei se ongelma ole mitenkään kovin suuri, ei kai muuten kolmaskin veneeni olisi ollut ilman pilssiä. Turha kuitenkaan kiistää, ettei pilssistä olisi joissain tilanteissa merkittävää hyötyä ja toistaiseksi varmaankin joka kesä on tullut jotain harmia tuosta lilluvasta vedestä, jota edelliseen veneeseen tuli helpommin (alussa vuosi aallokossa ja sisään tuli myös vessan lavuaarin viemäristä, jos hana unohtui auki). Kerran ainakin kastui paljon tavaraa tuon takia edellisessä veneessä. Nykyisessä vain sukat ja joitain ei niin tärkeitä tavaroita.

joo -joo kirjoitti:

Turvallisuusajattelussa - johon tämän vettä pilssissä keskustelunkin voi ajatella liittyvän - on kaksi perusperiaatetta:
1) Pyritään estämään vahingon tapahtuminen
2) Pyritään minimoimaan haitat jos vahinko tapahtuu

>>"Ei tule mastosta vettä sisälle, kun valitsee veneen, joss masto seisoo kannella"
Tämä on aivan järkevä argumentti, jos veden sisääntulon estäminen on tärkeää. Kuvastaa juuri 1-tason ajattelua

>>- "Lavuaarin läpiviennin unohtaminen johtuu omasta virheestä. Yhtä hyvin voisit vedota siihen, että kansiluukku jää auki. Nämä on ehkäistävissä, jos ei luota omiin kykyihinsä, esim. tarkistuslistan käytöllä."

Virheitä tapahtuu aina. Niitä voi yrittää estää, mutta täysin virheettämäksi ei ihmisten toimintaa saa koskaan. Ja tässä astuu 2-kohdan ajattelu: jos kuitenkin vettä tulee sisään, niin on parempi että siitä ei aiheuta haittaa. Eli että on syvä pilssi josta se ei läisky.

Ajattelu on vähän sama kuin karilleajossa: Karilleajo on aina kipparin virhe, jota kippari yrittää välttää kaikin tavoin. Kuitenkin niin joskus tapahtuu, ja silloin ainakin minä olen tyytyväisempi jos minulla on kölirakenne joka kestää karilleajoa.

Vielä parempi esimerkki on autokolari: en toivo kokaan joutuvani auto-onnettomuuteen, mutta jos joudun, niin olen iloinen että minulla on turvavyöt ja turvatyynyt.

Lue lisää

" Vielä parempi esimerkki on autokolari: en toivo kokaan joutuvani auto-onnettomuuteen, mutta jos joudun, niin olen iloinen että minulla on turvavyöt ja turvatyynyt. "

Luepa eilisen hesarista se hirvikolari artikkeli D-osasta.
Niissä olleiden kokemuksien mukaan joskus pelkkä lantiovyö olisi ilmeisesti se paras vaihtoehto, ehkäpä sitten sen turvatyynyn kanssa kuitenkin.
Eräskin kirjoitti pelastuneensa koska pää sukelsi sen hirven alle, minkä normi vyö olisi estänyt ja kirjoittaja olisikin kuollut siihen.

autokolareista kirjoitti:

" Vielä parempi esimerkki on autokolari: en toivo kokaan joutuvani auto-onnettomuuteen, mutta jos joudun, niin olen iloinen että minulla on turvavyöt ja turvatyynyt. "

Luepa eilisen hesarista se hirvikolari artikkeli D-osasta.
Niissä olleiden kokemuksien mukaan joskus pelkkä lantiovyö olisi ilmeisesti se paras vaihtoehto, ehkäpä sitten sen turvatyynyn kanssa kuitenkin.
Eräskin kirjoitti pelastuneensa koska pää sukelsi sen hirven alle, minkä normi vyö olisi estänyt ja kirjoittaja olisikin kuollut siihen.

Lue lisää

Et voi etukäteen valita, minkä tyyppiseen kolariin joudut. Joskus harvoin turvavyöt saattavat estää ulospääsyn palavasta tai veteen uponneesta autosta, mutta tilastollisesti olisit joututnut sitä ennen satoja kertoja sellaiseen onnettomuuteen, jossa turvavyöstä on hyötyä. Ja kuolema tulee vain kerran, sanoivatpa hindut mitä tahansa.

Ei mikään ihme kun katsoo karttaa muualla kuin Suomessa tai Ruotsissa. On rannikkoa ja siinä satamia siellä täällä. Aamulla siis lähdetään ulos ja illaksi johonkin muualle sisään. Eihän sellaista viitsi montaa viikkoa ja öitäkin purjehditaan vain satunnaisesti. Onhan tuo nähty, että jopa avomerikilpailujen pitkä kisa on typistynyt pitkäksi päiväpurjehdukseksi.

Onko se sitten "nykykäytön" koko kuva? Ei se ainakaan minun käyttöni tarpeita vastaa. Ehkäpä siksi minulla onkin vanhemman polven vene meripunkkineen ja doradebokseineen. Lomapurjehduksetkin on 5-6 viikkoisia, jatkossa vielä pidempiä. Ja pidän siitä.

Näin se tietenkin on, kuten nimimerkki 27 totesi. Kaupallisten näkökohtien hyöty on samalla harmi sen vähemmistön kannalta, joka tekee vuorokausien tai viikkojen avomerilegejä ja nauttii pitkän matkan purjehduksista. Heidän on nykyisin todella vaikea löytää siihen tarkoitukseen suunniteltua ja rakennettua uutta venettä. Siksi voi olla viisainta tyytyä johonkin vanhaan klassikkoon (johon sitten täytyy tehdä kallis kunnostus- ja varusteluremppa).
Kuulun itse tähän vähemmistöön enkä todellakaan ole löytänyt tarkoitukseeni sopivaa uutta sarjatuotantovenettä. Sopivia kyllä olisi, mutta ne ovat yksittäiskappalein tehtyjä ja siksi hyvin kalliita. Hollannissa tehdään todella hienoja alu- ja teräsveneitä. Ranskalainen Ovni oli sarjavalmisteisten joukossa ehkä ainoa matkaveneeksi soveltuva, mutta sekään ei sytyttänyt.
Ei ole halpaa eikä helppoa kuulua purjehtijoiden vähemmistöön!

vastavirtaan... kirjoitti:

Ei mikään ihme kun katsoo karttaa muualla kuin Suomessa tai Ruotsissa. On rannikkoa ja siinä satamia siellä täällä. Aamulla siis lähdetään ulos ja illaksi johonkin muualle sisään. Eihän sellaista viitsi montaa viikkoa ja öitäkin purjehditaan vain satunnaisesti. Onhan tuo nähty, että jopa avomerikilpailujen pitkä kisa on typistynyt pitkäksi päiväpurjehdukseksi.

Onko se sitten "nykykäytön" koko kuva? Ei se ainakaan minun käyttöni tarpeita vastaa. Ehkäpä siksi minulla onkin vanhemman polven vene meripunkkineen ja doradebokseineen. Lomapurjehduksetkin on 5-6 viikkoisia, jatkossa vielä pidempiä. Ja pidän siitä.

Lue lisää

Ainakin omasta mielestäni on parempi loma sellainen, jossa seilataan usemapi viikko paikasta toiseen yöpyen satamissa kuin että istutaan veneessä avomerellä sama aika. Mutta kukin halujensa mukaan.

Minä kaipaan veneeseeni juuri parempia kryssiominaisuuksia (kaikella säällä). Myötä ja sivutuuleen lähes vene kuin vene kulkee minulle sopivaa vauhtia, mutta joskus tiukkaan vastaiseen meneminen on nykypaatillani aika tuskaista. Ajatellut vaihtaa veneeseen, jossa parhaimmat kryssiominaisuudet, olkoonkin vaikka osittain tiloje, asumismukavuuden kustannuksella.

mikä tilalle , niin kirjoitti:

Minä kaipaan veneeseeni juuri parempia kryssiominaisuuksia (kaikella säällä). Myötä ja sivutuuleen lähes vene kuin vene kulkee minulle sopivaa vauhtia, mutta joskus tiukkaan vastaiseen meneminen on nykypaatillani aika tuskaista. Ajatellut vaihtaa veneeseen, jossa parhaimmat kryssiominaisuudet, olkoonkin vaikka osittain tiloje, asumismukavuuden kustannuksella.

Lue lisää

Haetki nopeutta vai mukavuutta kryssillä?

mikä tilalle , niin kirjoitti:

Minä kaipaan veneeseeni juuri parempia kryssiominaisuuksia (kaikella säällä). Myötä ja sivutuuleen lähes vene kuin vene kulkee minulle sopivaa vauhtia, mutta joskus tiukkaan vastaiseen meneminen on nykypaatillani aika tuskaista. Ajatellut vaihtaa veneeseen, jossa parhaimmat kryssiominaisuudet, olkoonkin vaikka osittain tiloje, asumismukavuuden kustannuksella.

Lue lisää

Parhaimmat kryssiominaisuudet kovalla kelillä on sekä nopeuden että mukavuuden suhteen eräillä monirunkoisilla, muttei todellakaan kaikilla. Valitsemalla oikein saat kuitenkin nuo ominaisuudet paljon paremmiksi kuin yhdelläkään yksirunkoisella.
Varsinkin, koska olet valmis tinkimään hiukan tiloistakin, ja niissähän nimenomaan joudut tinkimään, mikäli haluaa monirungolta kunnon suorituskykyä kryssillä.

vähemmistön harmi! kirjoitti:

Näin se tietenkin on, kuten nimimerkki 27 totesi. Kaupallisten näkökohtien hyöty on samalla harmi sen vähemmistön kannalta, joka tekee vuorokausien tai viikkojen avomerilegejä ja nauttii pitkän matkan purjehduksista. Heidän on nykyisin todella vaikea löytää siihen tarkoitukseen suunniteltua ja rakennettua uutta venettä. Siksi voi olla viisainta tyytyä johonkin vanhaan klassikkoon (johon sitten täytyy tehdä kallis kunnostus- ja varusteluremppa).
Kuulun itse tähän vähemmistöön enkä todellakaan ole löytänyt tarkoitukseeni sopivaa uutta sarjatuotantovenettä. Sopivia kyllä olisi, mutta ne ovat yksittäiskappalein tehtyjä ja siksi hyvin kalliita. Hollannissa tehdään todella hienoja alu- ja teräsveneitä. Ranskalainen Ovni oli sarjavalmisteisten joukossa ehkä ainoa matkaveneeksi soveltuva, mutta sekään ei sytyttänyt.
Ei ole halpaa eikä helppoa kuulua purjehtijoiden vähemmistöön!

Lue lisää

Oikeastaan epäilen, onko tilanne ikinä ollut muu, kun puhutaan pitkänmatkan purjehduksiin ammattilaisten toimesta suunnitelluista ja rakennetuista UUSISTA veneistä. Eiköhän se ole aina ollut niin, että sellaiset ovat kaupallisina tuotteina aina olleet kalliita ja vain harvojen ulottuvilla uusina. Siksi melkoinen osa maailmankiertäjien veneistä on jonkinlaisia omavalmisteita.

Se ero nykyisessä "purjehdusskenessä" verrattuna vaikkapa 40 vuoden takaiseen aikaan on, että nykyään ihan keskituloisten ihmisten ulottuvilla on sellaisia sarjatuotantoveneitä, jotka tarjoavat paremmat asuinmukavuudet kuin tuolloiset "laatuveneet". Otetaan nyt esimerkiksi sellainen tämänkin palstan "tosipurjehtijoiden" sydämestään inhoama kapistus kuin Bavaria 32: hinta purjehdusvalmiina lienee tällä hetkellä jotakuinkin 75 000 euroa eli mediaanipalkkaisen suomalaisen 24-26 kuukauden bruttopalkka. Uskallan väittää, että jos vuonna 1971 olisi yleensä löytynyt vene, jonka varustelua ja mukavuuksia voisi käsi sydämellä verrata B32:een, niin sen hinta tällä samalla "ostovoimavertailulla" olisi ollut moninkertainen.

monirunkoja kirjoitti:

Parhaimmat kryssiominaisuudet kovalla kelillä on sekä nopeuden että mukavuuden suhteen eräillä monirunkoisilla, muttei todellakaan kaikilla. Valitsemalla oikein saat kuitenkin nuo ominaisuudet paljon paremmiksi kuin yhdelläkään yksirunkoisella.
Varsinkin, koska olet valmis tinkimään hiukan tiloistakin, ja niissähän nimenomaan joudut tinkimään, mikäli haluaa monirungolta kunnon suorituskykyä kryssillä.

Lue lisää

En usko tuohon monirunkoisten mukavuuteen luovilla, jos on vähänkin aallokkoa eli tuulta. Jokainen ponttooni hakkaa omaa tahtiaan vasta-aaltoihin. Todella nykivää menoa.

vähemmistön harmi! kirjoitti:

Näin se tietenkin on, kuten nimimerkki 27 totesi. Kaupallisten näkökohtien hyöty on samalla harmi sen vähemmistön kannalta, joka tekee vuorokausien tai viikkojen avomerilegejä ja nauttii pitkän matkan purjehduksista. Heidän on nykyisin todella vaikea löytää siihen tarkoitukseen suunniteltua ja rakennettua uutta venettä. Siksi voi olla viisainta tyytyä johonkin vanhaan klassikkoon (johon sitten täytyy tehdä kallis kunnostus- ja varusteluremppa).
Kuulun itse tähän vähemmistöön enkä todellakaan ole löytänyt tarkoitukseeni sopivaa uutta sarjatuotantovenettä. Sopivia kyllä olisi, mutta ne ovat yksittäiskappalein tehtyjä ja siksi hyvin kalliita. Hollannissa tehdään todella hienoja alu- ja teräsveneitä. Ranskalainen Ovni oli sarjavalmisteisten joukossa ehkä ainoa matkaveneeksi soveltuva, mutta sekään ei sytyttänyt.
Ei ole halpaa eikä helppoa kuulua purjehtijoiden vähemmistöön!

Lue lisää

Vanhaa ajattelua on kellua jollain uppotukilla viikkoja, jos sama matka taittuu muutassa päivässä modernimmilla laitteilla.

http://www.youtube.com/watch?v=-5rY8pVN-K4

vastavirtaan... kirjoitti:

Ei mikään ihme kun katsoo karttaa muualla kuin Suomessa tai Ruotsissa. On rannikkoa ja siinä satamia siellä täällä. Aamulla siis lähdetään ulos ja illaksi johonkin muualle sisään. Eihän sellaista viitsi montaa viikkoa ja öitäkin purjehditaan vain satunnaisesti. Onhan tuo nähty, että jopa avomerikilpailujen pitkä kisa on typistynyt pitkäksi päiväpurjehdukseksi.

Onko se sitten "nykykäytön" koko kuva? Ei se ainakaan minun käyttöni tarpeita vastaa. Ehkäpä siksi minulla onkin vanhemman polven vene meripunkkineen ja doradebokseineen. Lomapurjehduksetkin on 5-6 viikkoisia, jatkossa vielä pidempiä. Ja pidän siitä.

Lue lisää

On mderneissa avomerkilpaveneissäkin monessa meripunkat, muttei mitään turhia venttileitä tai luukkuja, joista vesi pääsee sisään veneen ollessa ylösalaisin. Jos ei ole koskaan purjehtinut edes 1990-luvun nopeilla yksirunkoisilla, ei voi tietää mitä menettää.

Hitailla vanhoilla on samaa tylsää kellumista vuodesta toiseen, eloisa vene tuo purjehdukseen väriä ja särmää.

mikä tilalle , niin kirjoitti:

Minä kaipaan veneeseeni juuri parempia kryssiominaisuuksia (kaikella säällä). Myötä ja sivutuuleen lähes vene kuin vene kulkee minulle sopivaa vauhtia, mutta joskus tiukkaan vastaiseen meneminen on nykypaatillani aika tuskaista. Ajatellut vaihtaa veneeseen, jossa parhaimmat kryssiominaisuudet, olkoonkin vaikka osittain tiloje, asumismukavuuden kustannuksella.

Lue lisää

Miten tiukkaan vastaista pitäisi päästä, nykyiset cruiser racerit kryssivät noin 38 asteen tosituulikulmassa.

http://www.blur.se/polar/first367_performance_prediction.pdf

Jos kryssiominaisuudet ovat huonot rullatulla genoa, niin erillispurjeilla saa jopa 10 asteen parannkusen luvikulmaan ja ainakin solmun vauhtia lisää.

Ööööö...hööööö kirjoitti:

Ainakin omasta mielestäni on parempi loma sellainen, jossa seilataan usemapi viikko paikasta toiseen yöpyen satamissa kuin että istutaan veneessä avomerellä sama aika. Mutta kukin halujensa mukaan.

Lue lisää

Eiköhän ainakin 95% veneilijöistä toimi juuri näin. Ainakin jos vertaa päivällä ja yöllä liikkeellä olevien veneiden määrää. Melko hiljaista avomerelläkin tuntuu olevan päiväsaikaan saaristoväyliin verrattuna. Venevalmistajat suuntaavat tietysti tuottensa tälle enemmistölle, eikä lisää sellaisia varusteita joita enemmistö ei osaa arvostaa. Doradeja ja meripunkkia voi kukin asentaa helposti jälkeenpäin, se ei ole vaikeaa.

544433 kirjoitti:

On mderneissa avomerkilpaveneissäkin monessa meripunkat, muttei mitään turhia venttileitä tai luukkuja, joista vesi pääsee sisään veneen ollessa ylösalaisin. Jos ei ole koskaan purjehtinut edes 1990-luvun nopeilla yksirunkoisilla, ei voi tietää mitä menettää.

Hitailla vanhoilla on samaa tylsää kellumista vuodesta toiseen, eloisa vene tuo purjehdukseen väriä ja särmää.

Lue lisää

Kuules, ADHD, viittiks pitää turpasi kiinni ja pysyä siellä leikkikehässäsi. Valtaosaa meistä ei voisi vähempää kiinnostaa sinun toiveesi "väristä ja särmästä". Lääkityksesi ei taida olla ihan kohdallaan!

Ööööö...hööööö kirjoitti:

Ainakin omasta mielestäni on parempi loma sellainen, jossa seilataan usemapi viikko paikasta toiseen yöpyen satamissa kuin että istutaan veneessä avomerellä sama aika. Mutta kukin halujensa mukaan.

Lue lisää

Eivät nuo ole ne vaihtoehdot. Jos haluaa viettää lomaansa vaikkapa eteläisellä Itämerellä, on matkan joutuminen päiväpurjehduksina tolkuttoman hidasta. Mutta jos loman alusta ja lopusta purjehtii muutaman vuorokauden avomerilegit, on koko Itämeri helposti saavutettavissa normaalin kesäloman puitteissa. Jää vielä vaikka viikko pyöriä omassa saaristossakin, tai voi venyttää matkaa kauemmaskin. Silti suurin osa lomasta on vietetty yöt satamissa. Sen parinkin vuorokauden legi on todella raskas ja kynnys siihen lähtöön korkea, jos vene ei toimi avomerellä.

Aikuisveneilijä kirjoitti:

Kuules, ADHD, viittiks pitää turpasi kiinni ja pysyä siellä leikkikehässäsi. Valtaosaa meistä ei voisi vähempää kiinnostaa sinun toiveesi "väristä ja särmästä". Lääkityksesi ei taida olla ihan kohdallaan!

Lue lisää

Lisää ärsykettä hermoheikoille luusereille:

http://www.youtube.com/watch?v=KBcfMFm6pns

r433556 kirjoitti:

Vanhaa ajattelua on kellua jollain uppotukilla viikkoja, jos sama matka taittuu muutassa päivässä modernimmilla laitteilla.

http://www.youtube.com/watch?v=-5rY8pVN-K4

Lue lisää

Joo, siinäpä on tyypillinen nykyaikainen edullinen perhevene pitemmille retkille. Heh heh, r4333556!
Halpa ja yksinkertainen köliratkaisu näkyy tässä
http://www.youtube.com/watch?v=k-SPkShXnrg&feature=related

Montako viikkoa luulet "uppotukkiesi kelluvan" samalla legillä ja mitä tarkoitat "modernimpien laitteiden muutamalla päivällä"?

ocean racing kirjoitti:

Joo, siinäpä on tyypillinen nykyaikainen edullinen perhevene pitemmille retkille. Heh heh, r4333556!
Halpa ja yksinkertainen köliratkaisu näkyy tässä
http://www.youtube.com/watch?v=k-SPkShXnrg&feature=related

Montako viikkoa luulet "uppotukkiesi kelluvan" samalla legillä ja mitä tarkoitat "modernimpien laitteiden muutamalla päivällä"?

Lue lisää

Näkyy siinä videossa myös ko veneen aistikas ja mukava sisustus!

ja ne sisätilat! kirjoitti:

Näkyy siinä videossa myös ko veneen aistikas ja mukava sisustus!

Tässä aistikkaita ja mukavaa sisustussta vaativille purjevenettä järkevämpi ratkaisu:

http://www.youtube.com/watch?v=ERx779omX2Y&feature=related

mikä tilalle , niin kirjoitti:

Minä kaipaan veneeseeni juuri parempia kryssiominaisuuksia (kaikella säällä). Myötä ja sivutuuleen lähes vene kuin vene kulkee minulle sopivaa vauhtia, mutta joskus tiukkaan vastaiseen meneminen on nykypaatillani aika tuskaista. Ajatellut vaihtaa veneeseen, jossa parhaimmat kryssiominaisuudet, olkoonkin vaikka osittain tiloje, asumismukavuuden kustannuksella.

Lue lisää

Minulla oli vuosituhannen vaihteessa rakennettu tilaihme. Edellä mainituista syistä ja purjehdustaitojen kasvaessa vaihdoin ja hankin 80-luvun alun matalarunkoisen skandin. Välillä sisustan ahtaus vähän harmittaa, mutta purjehduksessa mieli muuttuu ja enää en millään haluaisi takaisin asuntovaunuun. Siltikin - kukin tyylillään. Molemmissa veneissä on puolensa.

Skandissa on se puoli, että miehistöä ei käytännössä tarvitse ja vene pysyy kokoajan halussa. Lisäksi luonnonsatamaan pääsee ja tuo edellä mainittujen grillien hiilien yms. säilöminen on purjehduslomalla yllättävän tärkeä juttu. Kommentoija, joka tyrmäsi ajatuksen, ei ihan ole jyvällä purjehduksen varsinaisesta ideasta.

17+5 kirjoitti:

Minulla oli vuosituhannen vaihteessa rakennettu tilaihme. Edellä mainituista syistä ja purjehdustaitojen kasvaessa vaihdoin ja hankin 80-luvun alun matalarunkoisen skandin. Välillä sisustan ahtaus vähän harmittaa, mutta purjehduksessa mieli muuttuu ja enää en millään haluaisi takaisin asuntovaunuun. Siltikin - kukin tyylillään. Molemmissa veneissä on puolensa.

Skandissa on se puoli, että miehistöä ei käytännössä tarvitse ja vene pysyy kokoajan halussa. Lisäksi luonnonsatamaan pääsee ja tuo edellä mainittujen grillien hiilien yms. säilöminen on purjehduslomalla yllättävän tärkeä juttu. Kommentoija, joka tyrmäsi ajatuksen, ei ihan ole jyvällä purjehduksen varsinaisesta ideasta.

Lue lisää

"Kommentoija, joka tyrmäsi ajatuksen, ei ihan ole jyvällä purjehduksen varsinaisesta ideasta. "

Tuo kommentti edustaa eväsretkikantaa, eli ei ole väliä mikä paatti on, kunhan mennään saareen eväsretkelle. Toisille taas matkapurjehdus hauskalla veneellä on hauskaa ja perillä otetaan mahdollisimman rennosti. Grillaaminen on työlästä, epäterveellistä ja tylsää.

ÖÄÖÄÖ kirjoitti:

"Kommentoija, joka tyrmäsi ajatuksen, ei ihan ole jyvällä purjehduksen varsinaisesta ideasta. "

Tuo kommentti edustaa eväsretkikantaa, eli ei ole väliä mikä paatti on, kunhan mennään saareen eväsretkelle. Toisille taas matkapurjehdus hauskalla veneellä on hauskaa ja perillä otetaan mahdollisimman rennosti. Grillaaminen on työlästä, epäterveellistä ja tylsää.

Lue lisää

No ei nyt ihan noinkaan. Luonnsatamia kuukauden kesäisin seilatessa tarvitaan kaikenlaista kamaa jollasta kirveeseen ja niille pitää olla tila, jossa niitä säilyttää. Eväsretkipurjehduksen idea on, että kun tuulee, ajetaan vaikka vuorokaudet läpeensä ja kun ei tuule, tehdään luonnonsatamassa kaikkea kivaa. Välillä grillaillenkin. Vanha skandi tuntuu soveltuvan tähän paljon paremmin kuin vierasvenesatamasta toiseen siirtyvä uiva kesämökki. Siltikin väitän, että veneen tärkein ominaisuuson, että se mielyttää omistajaansa ja siinä mielessä koko keskustelu vanha vastaan uusi osoittaa vaan, ettei väittelijöillä ole sittenkään tarpeeks laajaa purjehduskokemusta. Purjehdus on iso ilo kaikkine eri tyyleineen.

ÖÄÖÄÖ kirjoitti:

"Kommentoija, joka tyrmäsi ajatuksen, ei ihan ole jyvällä purjehduksen varsinaisesta ideasta. "

Tuo kommentti edustaa eväsretkikantaa, eli ei ole väliä mikä paatti on, kunhan mennään saareen eväsretkelle. Toisille taas matkapurjehdus hauskalla veneellä on hauskaa ja perillä otetaan mahdollisimman rennosti. Grillaaminen on työlästä, epäterveellistä ja tylsää.

Lue lisää

ÖÄÖÄÖ:n näkemys grillaamisen tylsyydestä on mielestäni kummallinen. Minulla ainakin on aika usein hauskaa grillatessni. Omistan vielä hetken vanhan skandin, jonka peräloosterissa grilli hiilineen kulkee "leipää huutamatta". Kuluneena kesänä grillasin veneen sitloodassa, kun emme juuri tuolloin päässeet maihin. Vieressä oli selvästi vuokravene, joka oli jättänyt aivan helvetin pitkän ankkuriliinan ja vene oli kuin heiluri. Muut lahdella olleet olivat keula kaunisti tuuleen. Bavan miehistö kävi vuorollaan kyyläämässä, kuinka lähellä ovat ja kauhistelemassa grillaustamme. OK, tuulessa hiilien syttyminen oli haasteellista, mutta onneksi partiolaistyttäreni hoiti homman kotiin. Meillä oli aivan helkkarin hauskaa ja makkara oli erinomaista Hangon sinapin ja kylmän oluen kera.

17+5 kirjoitti:

No ei nyt ihan noinkaan. Luonnsatamia kuukauden kesäisin seilatessa tarvitaan kaikenlaista kamaa jollasta kirveeseen ja niille pitää olla tila, jossa niitä säilyttää. Eväsretkipurjehduksen idea on, että kun tuulee, ajetaan vaikka vuorokaudet läpeensä ja kun ei tuule, tehdään luonnonsatamassa kaikkea kivaa. Välillä grillaillenkin. Vanha skandi tuntuu soveltuvan tähän paljon paremmin kuin vierasvenesatamasta toiseen siirtyvä uiva kesämökki. Siltikin väitän, että veneen tärkein ominaisuuson, että se mielyttää omistajaansa ja siinä mielessä koko keskustelu vanha vastaan uusi osoittaa vaan, ettei väittelijöillä ole sittenkään tarpeeks laajaa purjehduskokemusta. Purjehdus on iso ilo kaikkine eri tyyleineen.

Lue lisää

Jollia voi hinata perässä ja monet hinaavatkin vaikka kannella olisi tilaa. Kirves kuuluu kesämökille eikä _purjeveneeseen_.

http://www.youtube.com/watch?v=ySdfQaRlh4k&feature=related

R.A.Bies kirjoitti:

ÖÄÖÄÖ:n näkemys grillaamisen tylsyydestä on mielestäni kummallinen. Minulla ainakin on aika usein hauskaa grillatessni. Omistan vielä hetken vanhan skandin, jonka peräloosterissa grilli hiilineen kulkee "leipää huutamatta". Kuluneena kesänä grillasin veneen sitloodassa, kun emme juuri tuolloin päässeet maihin. Vieressä oli selvästi vuokravene, joka oli jättänyt aivan helvetin pitkän ankkuriliinan ja vene oli kuin heiluri. Muut lahdella olleet olivat keula kaunisti tuuleen. Bavan miehistö kävi vuorollaan kyyläämässä, kuinka lähellä ovat ja kauhistelemassa grillaustamme. OK, tuulessa hiilien syttyminen oli haasteellista, mutta onneksi partiolaistyttäreni hoiti homman kotiin. Meillä oli aivan helkkarin hauskaa ja makkara oli erinomaista Hangon sinapin ja kylmän oluen kera.

Lue lisää

Tuollaiset käryttelijät pilaavat sitten muun satamassa oliojoiden kotirauhan. kannattaa kiertää kaukaa, voi saada jopa turpaan, jos savusta menee heille huomauttamaan.

433445 kirjoitti:

Tuollaiset käryttelijät pilaavat sitten muun satamassa oliojoiden kotirauhan. kannattaa kiertää kaukaa, voi saada jopa turpaan, jos savusta menee heille huomauttamaan.

Tässä nyt oli kyseessä luonnonsatama ja reipas tuuli, joka vei sen vähäisenkin savun mennessään. Meidän alapuolella ei ollut muita. Yritin olla huomaavainen grillailija. Siiinä naapuriveneessä oli todella "oliojoita".

R.A.Bies kirjoitti:

Tässä nyt oli kyseessä luonnonsatama ja reipas tuuli, joka vei sen vähäisenkin savun mennessään. Meidän alapuolella ei ollut muita. Yritin olla huomaavainen grillailija. Siiinä naapuriveneessä oli todella "oliojoita".

Lue lisää

Olet harvinaista herkkua, jos polttelet tulta muut huomioiden. Enemmistö grillaajista vähät välittävät muista.

naminami1223 kirjoitti:

Olet harvinaista herkkua, jos polttelet tulta muut huomioiden. Enemmistö grillaajista vähät välittävät muista.

Tähän olen pyrkinyt. Miksi aiheuttaa itse turhaa mielipahaa?

433445 kirjoitti:

Tuollaiset käryttelijät pilaavat sitten muun satamassa oliojoiden kotirauhan. kannattaa kiertää kaukaa, voi saada jopa turpaan, jos savusta menee heille huomauttamaan.

Sun kannattaa pysyä kotona jos grillaus häiritsee. Valita siellä akallesi, jos sellaisen olet onnistunut hankkimaan tai ei ole JO lähtenyt lätkimään.

12+6 kirjoitti:

Sun kannattaa pysyä kotona jos grillaus häiritsee. Valita siellä akallesi, jos sellaisen olet onnistunut hankkimaan tai ei ole JO lähtenyt lätkimään.

Noin agressiiviset tyypit tosiaan kannatta kiertää ja heitä on grillaajissa useita. Ei taida grillaaminen purkaa arjen paineita ja sitten se puretaan toisiin ihmisiin 24h/d/y.

55644 kirjoitti:

Noin agressiiviset tyypit tosiaan kannatta kiertää ja heitä on grillaajissa useita. Ei taida grillaaminen purkaa arjen paineita ja sitten se puretaan toisiin ihmisiin 24h/d/y.

Lue lisää

Ensin valitetaan kaikesta ja sitten jos joku ei siitä pidä niin leimautuukin aggressiivikseksi. Aika nolo taktiikka.,

13+10 kirjoitti:

Ensin valitetaan kaikesta ja sitten jos joku ei siitä pidä niin leimautuukin aggressiivikseksi. Aika nolo taktiikka.,

Juntit grillaa siten, että siitä on häiriötä muille. Kannatta siis kiertää juntit kaukaa.

432255 kirjoitti:

Juntit grillaa siten, että siitä on häiriötä muille. Kannatta siis kiertää juntit kaukaa.

Siellä missä on ihmisiä, on aina myös valittamisen aihetta. Siis kaltaisellesi valittajalle.

8+15 kirjoitti:

Siellä missä on ihmisiä, on aina myös valittamisen aihetta. Siis kaltaisellesi valittajalle.

Siellä missä on grillaavia juntteja, siellä valitetaan, tällaisissa tapahtumissa ei:

http://www.youtube.com/watch?v=T7UVLSDVeBo&feature=related

lakslkasjdl kirjoitti:

En usko tuohon monirunkoisten mukavuuteen luovilla, jos on vähänkin aallokkoa eli tuulta. Jokainen ponttooni hakkaa omaa tahtiaan vasta-aaltoihin. Todella nykivää menoa.

lun jokainen runko osuu eriaikaan aaltoon, on impulssi paljon pienempi kuin jos ne osuisivat samaan aikaankuten yksirunkoisen laaja runko tekee. Seurauksena meno on paljon vähemmän nykivää kuin yksirunkoisessa. Tämä tietenkin vain niissä monirunkoisissa joissa allot eivät osu muualle kuin runkoihin.
Jos aallot lyövät runkojen väliin keskisillalle tai palkkeihin on meno hidasta ja rajua, sellaisilla ei siis kannata purjehtia allokossa.

mansikoita vai mustk kirjoitti:

Haetki nopeutta vai mukavuutta kryssillä?

Nopeutta ja mukavuutta on haussa

43345tfd kirjoitti:

Miten tiukkaan vastaista pitäisi päästä, nykyiset cruiser racerit kryssivät noin 38 asteen tosituulikulmassa.

http://www.blur.se/polar/first367_performance_prediction.pdf

Jos kryssiominaisuudet ovat huonot rullatulla genoa, niin erillispurjeilla saa jopa 10 asteen parannkusen luvikulmaan ja ainakin solmun vauhtia lisää.

Lue lisää

Ei tuossa polaarissa ole mitään ihmeellistä. Eikö tuolla reunalla heilu aika tavalla ku siellä roikkuu monen metrin korkeudessa? Meinaan kun aaltoja alkaa olla ja keliä.

Olen ollut arktisilla vesillä sen verran, että tuollaisella 55tyt543:n kysymällä "rimpulalla" en sinne lähtisi. Tuskin muuallekaan pitkille "high latitude" reissuille millään tuon tyyppisellä.

ei mun reissuun kirjoitti:

Olen ollut arktisilla vesillä sen verran, että tuollaisella 55tyt543:n kysymällä "rimpulalla" en sinne lähtisi. Tuskin muuallekaan pitkille "high latitude" reissuille millään tuon tyyppisellä.

Lue lisää

X:thän sopii hyvin kylmiin olosuhteisiin, divinycell eristää jonkin verran ja kaksoiskuori luo turvallisuutta jäiden kolhuihin. Nopealla veneellä kruisailee myöskin mukavammin pitkilä reisuilla.

Jos kutsuu 6.5 tonnia painava venettä rimpulaksi, voi päätellä vaikka että kutsujaa vaan harmittaa, ettei omista moista venettä.

334225tewe kirjoitti:

X:thän sopii hyvin kylmiin olosuhteisiin, divinycell eristää jonkin verran ja kaksoiskuori luo turvallisuutta jäiden kolhuihin. Nopealla veneellä kruisailee myöskin mukavammin pitkilä reisuilla.

Jos kutsuu 6.5 tonnia painava venettä rimpulaksi, voi päätellä vaikka että kutsujaa vaan harmittaa, ettei omista moista venettä.

Lue lisää

Ehkä sopii sinulle, ei minulle. Olen ollut jäissä 17 tn painavalla teräsveneellä, jossa oli hyvä lämpöeristys ja kunnollinen kamiina, n. 1000 l polttoainetta. En todellakaan aio lähteä samoihin olosuhteisiin kevyellä muoviveneellä enkä edes haaveile sellaisesta veneestä, jota ei ole niihin olosuhteisiin tarkoitettu. Enpä usko edes X.n kölin ja peräsimen kestävän jäälohkareiden seassa ajamista. Käytä järkeäsi! Ihmisillä on hyvin erilaisia haaveita ja jotkut meistä vieläpä toteuttavat haaveensa. Kevyt lasikuituvene sopii avomerikisoihin, mutta itse olen avomerikisani jo nuoruudessa tehnyt. Ei ole enää tarvetta kisaveneeseen.

erilaiset tarpeet! kirjoitti:

Ehkä sopii sinulle, ei minulle. Olen ollut jäissä 17 tn painavalla teräsveneellä, jossa oli hyvä lämpöeristys ja kunnollinen kamiina, n. 1000 l polttoainetta. En todellakaan aio lähteä samoihin olosuhteisiin kevyellä muoviveneellä enkä edes haaveile sellaisesta veneestä, jota ei ole niihin olosuhteisiin tarkoitettu. Enpä usko edes X.n kölin ja peräsimen kestävän jäälohkareiden seassa ajamista. Käytä järkeäsi! Ihmisillä on hyvin erilaisia haaveita ja jotkut meistä vieläpä toteuttavat haaveensa. Kevyt lasikuituvene sopii avomerikisoihin, mutta itse olen avomerikisani jo nuoruudessa tehnyt. Ei ole enää tarvetta kisaveneeseen.

Lue lisää

Joku tyypillinen teräspurjevene ei sovellukaan muuhun kuin jäissä kellumiseen ja X:ien käyttöskaala on laajempi. Titanicista opimme myös, että jäälohkareiden seassa merenkulku on myöskin hyvin tyhmää.

rff5767 kirjoitti:

Joku tyypillinen teräspurjevene ei sovellukaan muuhun kuin jäissä kellumiseen ja X:ien käyttöskaala on laajempi. Titanicista opimme myös, että jäälohkareiden seassa merenkulku on myöskin hyvin tyhmää.

Lue lisää

Kun nyt viittaat Titaniciin, oletko ajatellut mikä ero on jäävuorella ja vaikkapa Merenkurkun toukokuisilla jäälohkareilla. Et varmaankaan ole seilannut saaristossa jäiden lähdön aikaan, kun enismmäiset haahkat alkavat kaakattaa ja kevääntulo on alkamassa. Sehän on mielestäsi "hyvin tyhmää".

Haluat mainostaa X-veneitä jonkinlaisina yleisveneinä, koska sinulta puuttuu sekä tietämys että kokemus siitä minkälaisiin olosuhteisiin pitkillä purjehduksilla oikeasti joutuu ja mitä ominaisuuksia valtameri/pitkänmatkan pursilta vaaditaan. En valitsisi X:ien kaltaista venettä monivuotiseen purjehdusmatkaan. Jos yhä harrastaisin pelkästään Itämeren-Pohjanmeren kesäretkiä ja avomerikisoja, X:n tyyppiset ehkä kiinnostaisivat. Voi hyvin olla, että niiden tärkein kohderyhmä on kilpailuviettiset ja varakkaat, korkeintaan keski-ikäiset näyttämisen haluiset miehet.

Haluat myös tuomita teräsveneet jonkinlaisiksi "kellumisvälineiksi". Omani on muuten "kellunut" tänä kautena tähän mennessä n. 4000 mpk, vaikka syysreissutkin ovat tekemättä. Teräsveneen purjehduskausi on pitempi eikä sitä välttämättä tarvitse telakoida talveksi maihin. Toisinaan olen tehnyt pohjan antifoulingin vuorovesialueella laskuveden aikana, kun vene nojaa laituriin ja seisoo kölinsä varassa.

Jokaisella on tietysti oikeus omaan mielipiteeseen eikä kaikille yhteistä ihannevenettä voi olla olemassa. Minullakin oli joskus "varma" mielipide ihanneveneestäni, joka aikanaan oli nopea cruiser-racer
tyyppinen kevyehkö lasikuituvene. Mielipiteeni muuttui jo ensimmäisten 80.000 purjehdusmailini jälkeen. Nopeuden ja keveyden ihannoinnin tilalle veneen tärkeimmiksi ominaisuuksiksi tulivat merikelpoisuus/lujarakenteisuus, turvallisuus kolhuissa (pohjakosketukset, uppotukkeihin törmäykset ym), mahdollisimman suuri omavaraisuus (polttoaineen ja juomaveden riittävyys muutaman kuukauden tarpeeseen), suuntavakavuus, kutteritakila jne.

On myös yksi syy, miksi itse en koskaan hanki (enkä ole hankkinut) todellista ihannevenettäni. Se syy on raha. Sinulla kenties on varaa uuden X:än ostoon, koska haaveilet sellaisesta. Minun haaveeni on täysin erilainen eikä se ole edes lasikuituvene. Omalla budjetillani täytyy tyytyä kompromisseihin. Matkakassakaan ei saa olla tyhjä, kun lähtee seilaamaan maailmalle!

Mikä muuten on mainitsemasi "tyypillinen teräsvene"? Omasta mielestäni kaikkein yleisimmät teräsveneet ovat aika isoja. Eniten niitä on ammattiliikenteessä. Edes teräspursien keskikokoa en tiedä, olisiko 50 jalkaa tai enemmän?

En ymmärrä tätä X:n hehkutusta. Kokemusta kahdesta X:sä ja mieleen tulee lähinnä nopea iso jolla.

ai että Titanic ! kirjoitti:

Kun nyt viittaat Titaniciin, oletko ajatellut mikä ero on jäävuorella ja vaikkapa Merenkurkun toukokuisilla jäälohkareilla. Et varmaankaan ole seilannut saaristossa jäiden lähdön aikaan, kun enismmäiset haahkat alkavat kaakattaa ja kevääntulo on alkamassa. Sehän on mielestäsi "hyvin tyhmää".

Haluat mainostaa X-veneitä jonkinlaisina yleisveneinä, koska sinulta puuttuu sekä tietämys että kokemus siitä minkälaisiin olosuhteisiin pitkillä purjehduksilla oikeasti joutuu ja mitä ominaisuuksia valtameri/pitkänmatkan pursilta vaaditaan. En valitsisi X:ien kaltaista venettä monivuotiseen purjehdusmatkaan. Jos yhä harrastaisin pelkästään Itämeren-Pohjanmeren kesäretkiä ja avomerikisoja, X:n tyyppiset ehkä kiinnostaisivat. Voi hyvin olla, että niiden tärkein kohderyhmä on kilpailuviettiset ja varakkaat, korkeintaan keski-ikäiset näyttämisen haluiset miehet.

Haluat myös tuomita teräsveneet jonkinlaisiksi "kellumisvälineiksi". Omani on muuten "kellunut" tänä kautena tähän mennessä n. 4000 mpk, vaikka syysreissutkin ovat tekemättä. Teräsveneen purjehduskausi on pitempi eikä sitä välttämättä tarvitse telakoida talveksi maihin. Toisinaan olen tehnyt pohjan antifoulingin vuorovesialueella laskuveden aikana, kun vene nojaa laituriin ja seisoo kölinsä varassa.

Jokaisella on tietysti oikeus omaan mielipiteeseen eikä kaikille yhteistä ihannevenettä voi olla olemassa. Minullakin oli joskus "varma" mielipide ihanneveneestäni, joka aikanaan oli nopea cruiser-racer
tyyppinen kevyehkö lasikuituvene. Mielipiteeni muuttui jo ensimmäisten 80.000 purjehdusmailini jälkeen. Nopeuden ja keveyden ihannoinnin tilalle veneen tärkeimmiksi ominaisuuksiksi tulivat merikelpoisuus/lujarakenteisuus, turvallisuus kolhuissa (pohjakosketukset, uppotukkeihin törmäykset ym), mahdollisimman suuri omavaraisuus (polttoaineen ja juomaveden riittävyys muutaman kuukauden tarpeeseen), suuntavakavuus, kutteritakila jne.

On myös yksi syy, miksi itse en koskaan hanki (enkä ole hankkinut) todellista ihannevenettäni. Se syy on raha. Sinulla kenties on varaa uuden X:än ostoon, koska haaveilet sellaisesta. Minun haaveeni on täysin erilainen eikä se ole edes lasikuituvene. Omalla budjetillani täytyy tyytyä kompromisseihin. Matkakassakaan ei saa olla tyhjä, kun lähtee seilaamaan maailmalle!

Mikä muuten on mainitsemasi "tyypillinen teräsvene"? Omasta mielestäni kaikkein yleisimmät teräsveneet ovat aika isoja. Eniten niitä on ammattiliikenteessä. Edes teräspursien keskikokoa en tiedä, olisiko 50 jalkaa tai enemmän?

Lue lisää

Siinäpä tuli painavaa asiaa. Tämä keskustelu on ollut pääsääntöisesti mielenkiintoista seurattavaa. Se kertoo myös miten erilaisia harrastajia purjehijoihin kuuluu; on kuin naapurin mummo, maasto- ja maantiepyöräilijä keskustelisivat siitä millainen on hyvä polkupyörä. Ja kuten ylläolevasta kommentista voi lukea, mielipiteet muuttuvat. Ei ole yhtä totuutta.

5+4 kirjoitti:

En ymmärrä tätä X:n hehkutusta. Kokemusta kahdesta X:sä ja mieleen tulee lähinnä nopea iso jolla.

Nopea iso jolla kuulostaa aika hyvältä.

jollailija kirjoitti:

Nopea iso jolla kuulostaa aika hyvältä.

Nopea ja iso jolla olis kiva. Pitää vain muistaa, että sillä on rajoituksensa. Itämerellä sillä pääsee hyvin mihin vain sääikkunoita seuraillen, mutta isommille vesille en lähtisi. Ei niin, etteikö luottaisi pääsevänsä perille, mutta mieluummin pääsee perille mukavammin, vaikka sitten päivää paria myöhemmin. Pidemmän ajan voi kuitenkin voittaa paremmalla reitinvalinnalla. Ja pidempiaikaiseen asumiseen ehdottomasti hiljaisempana pysyvä perän muoto. Mutta, lähialueen seilailuun X:n tyyppinen on kiva.

_/)_ kirjoitti:

Nopea ja iso jolla olis kiva. Pitää vain muistaa, että sillä on rajoituksensa. Itämerellä sillä pääsee hyvin mihin vain sääikkunoita seuraillen, mutta isommille vesille en lähtisi. Ei niin, etteikö luottaisi pääsevänsä perille, mutta mieluummin pääsee perille mukavammin, vaikka sitten päivää paria myöhemmin. Pidemmän ajan voi kuitenkin voittaa paremmalla reitinvalinnalla. Ja pidempiaikaiseen asumiseen ehdottomasti hiljaisempana pysyvä perän muoto. Mutta, lähialueen seilailuun X:n tyyppinen on kiva.

Lue lisää

En usko, että X:t olisivat sen huonompia avomerellä kuin Bavat, Hanset tai muut likimain saman pituus/painosuhteen nykyveneet. Päin vastoin, keulat ovat kapeampia ja rakenteet lienevät tukevampia kuin noissa verrokkiveneissä. Jos uutta tai uudehkoa venettä etsii, on melko vaikea löytää 70-luvun S&S:n kaltaista paattia, ainakaan edes likimain samaan hintaan. Tuollaisia nykyveneet vain ovat. Kuten Joakim ylempänä totesi, kaikki ominaisuudet eivät välttämättä ole parantuneet. Omaan tämänhetkiseen käyttööni, perhepurjehdukseen saaristossa lähinnä kesä-elokuussa, ne sopivat vallan mainiosti, jopa klassikkoja paremmin. Saatta olla, että kun lapset eivät enää halua mukaan ja eläkkeelle pääsyn myötä aikaa on enemmän, käyttö ja tarpeet muuttuvat. Siihen asti mennään pulkalla.

ai että Titanic ! kirjoitti:

Kun nyt viittaat Titaniciin, oletko ajatellut mikä ero on jäävuorella ja vaikkapa Merenkurkun toukokuisilla jäälohkareilla. Et varmaankaan ole seilannut saaristossa jäiden lähdön aikaan, kun enismmäiset haahkat alkavat kaakattaa ja kevääntulo on alkamassa. Sehän on mielestäsi "hyvin tyhmää".

Haluat mainostaa X-veneitä jonkinlaisina yleisveneinä, koska sinulta puuttuu sekä tietämys että kokemus siitä minkälaisiin olosuhteisiin pitkillä purjehduksilla oikeasti joutuu ja mitä ominaisuuksia valtameri/pitkänmatkan pursilta vaaditaan. En valitsisi X:ien kaltaista venettä monivuotiseen purjehdusmatkaan. Jos yhä harrastaisin pelkästään Itämeren-Pohjanmeren kesäretkiä ja avomerikisoja, X:n tyyppiset ehkä kiinnostaisivat. Voi hyvin olla, että niiden tärkein kohderyhmä on kilpailuviettiset ja varakkaat, korkeintaan keski-ikäiset näyttämisen haluiset miehet.

Haluat myös tuomita teräsveneet jonkinlaisiksi "kellumisvälineiksi". Omani on muuten "kellunut" tänä kautena tähän mennessä n. 4000 mpk, vaikka syysreissutkin ovat tekemättä. Teräsveneen purjehduskausi on pitempi eikä sitä välttämättä tarvitse telakoida talveksi maihin. Toisinaan olen tehnyt pohjan antifoulingin vuorovesialueella laskuveden aikana, kun vene nojaa laituriin ja seisoo kölinsä varassa.

Jokaisella on tietysti oikeus omaan mielipiteeseen eikä kaikille yhteistä ihannevenettä voi olla olemassa. Minullakin oli joskus "varma" mielipide ihanneveneestäni, joka aikanaan oli nopea cruiser-racer
tyyppinen kevyehkö lasikuituvene. Mielipiteeni muuttui jo ensimmäisten 80.000 purjehdusmailini jälkeen. Nopeuden ja keveyden ihannoinnin tilalle veneen tärkeimmiksi ominaisuuksiksi tulivat merikelpoisuus/lujarakenteisuus, turvallisuus kolhuissa (pohjakosketukset, uppotukkeihin törmäykset ym), mahdollisimman suuri omavaraisuus (polttoaineen ja juomaveden riittävyys muutaman kuukauden tarpeeseen), suuntavakavuus, kutteritakila jne.

On myös yksi syy, miksi itse en koskaan hanki (enkä ole hankkinut) todellista ihannevenettäni. Se syy on raha. Sinulla kenties on varaa uuden X:än ostoon, koska haaveilet sellaisesta. Minun haaveeni on täysin erilainen eikä se ole edes lasikuituvene. Omalla budjetillani täytyy tyytyä kompromisseihin. Matkakassakaan ei saa olla tyhjä, kun lähtee seilaamaan maailmalle!

Mikä muuten on mainitsemasi "tyypillinen teräsvene"? Omasta mielestäni kaikkein yleisimmät teräsveneet ovat aika isoja. Eniten niitä on ammattiliikenteessä. Edes teräspursien keskikokoa en tiedä, olisiko 50 jalkaa tai enemmän?

Lue lisää

Muuta etelään, niin ei tarvitse palella ja purjehtia jäiden seassa ja X.t on loistavia paatteja vaikka mihin cruisailuun.

5+4 kirjoitti:

En ymmärrä tätä X:n hehkutusta. Kokemusta kahdesta X:sä ja mieleen tulee lähinnä nopea iso jolla.

Palstalla roikkuvat papparaiset ovatkin 20-30 vuotta purjeveneteknologiasta jäljessä. Eihän silloin mistään nykymenosta mitään ymmärrä. S&S vuodelta 1975 on se ainoa oikea purjevene, siis jokin tällainen

http://www.jessicawatson.com.au/pink-lady

pulkkailija kirjoitti:

En usko, että X:t olisivat sen huonompia avomerellä kuin Bavat, Hanset tai muut likimain saman pituus/painosuhteen nykyveneet. Päin vastoin, keulat ovat kapeampia ja rakenteet lienevät tukevampia kuin noissa verrokkiveneissä. Jos uutta tai uudehkoa venettä etsii, on melko vaikea löytää 70-luvun S&S:n kaltaista paattia, ainakaan edes likimain samaan hintaan. Tuollaisia nykyveneet vain ovat. Kuten Joakim ylempänä totesi, kaikki ominaisuudet eivät välttämättä ole parantuneet. Omaan tämänhetkiseen käyttööni, perhepurjehdukseen saaristossa lähinnä kesä-elokuussa, ne sopivat vallan mainiosti, jopa klassikkoja paremmin. Saatta olla, että kun lapset eivät enää halua mukaan ja eläkkeelle pääsyn myötä aikaa on enemmän, käyttö ja tarpeet muuttuvat. Siihen asti mennään pulkalla.

Lue lisää

Olet aivan oikeassa, Bavat, Hanset, Benet ja muut ovat kovin samannäköisiä X:ien kanssa pohjan alta. Kyllähän ne erottaa toisistaan köleistä ja peräsimistä, usein pinnan sileydestäkin, mutta tuo viimeinen johtuu vain erilaisista omistajista. Vastaavasti niillä on samat edut ja haitat.

Ei pitkänmatkan veneen tarvitse olla 70-luvun S&S, vaikka se jossain määrin tyypittääkin venettä. Tarkoitukseen sopivia suunnitellaan ja valmistetaan edelleen, joten kaikkia 70-luvun ominaisuuksia IOR-vaikutteineen ei tarvitse ottaa. Suomessa ne ovat harvinaisuuksia, mutta maailmalta löytyy tarjontaa.

65t5eertw kirjoitti:

Palstalla roikkuvat papparaiset ovatkin 20-30 vuotta purjeveneteknologiasta jäljessä. Eihän silloin mistään nykymenosta mitään ymmärrä. S&S vuodelta 1975 on se ainoa oikea purjevene, siis jokin tällainen

http://www.jessicawatson.com.au/pink-lady

Lue lisää

Jep Jep. Tuo S&S 34 on ihan paska vene. SIksi sen valmistus on taas aloitettu. Tuo Watsoninikin paatti taitaa olla uustuotantoa.

65t5eertw kirjoitti:

Palstalla roikkuvat papparaiset ovatkin 20-30 vuotta purjeveneteknologiasta jäljessä. Eihän silloin mistään nykymenosta mitään ymmärrä. S&S vuodelta 1975 on se ainoa oikea purjevene, siis jokin tällainen

http://www.jessicawatson.com.au/pink-lady

Lue lisää

Olihan Jessicalla haastaja, miten kävikään?

65t5eertw kirjoitti:

Palstalla roikkuvat papparaiset ovatkin 20-30 vuotta purjeveneteknologiasta jäljessä. Eihän silloin mistään nykymenosta mitään ymmärrä. S&S vuodelta 1975 on se ainoa oikea purjevene, siis jokin tällainen

http://www.jessicawatson.com.au/pink-lady

Lue lisää

"Palstalla roikkuvien papparaisten" puolesta haluan sanoa, että purjeveneteknologiaan perehtyminen ja kehityksen seuraaminen ei ole ikään liittyvä harrastus. Joidenkin "papparaisten" kohdalla on jopa niin, että heillä on ollut mahdollisuus tutustua uutta huipputeknologiaa käyttäviin veneveistämöihin/tehtaisiin eri puolilla maailmaa, ei pelkästään EU:n alueella. Jotkut "papparaiset" jopa tilaavat one-off:in, koska venemarkkinoiden sarjatuontatomallit eivät vastaa heidän vaatimuksiaan. "Papparaisilla" on yleensä enemmän purjehduskokemusta ja elämänkokemusta ymmärtääkseen veneistä muutakin kuin kaupalliset mainokset ja kaikkitietävien nuorukaisten kiihkeät mielipiteet.

Massatuotannon veneet on suunniteltu kaupallisten tarkoitusperien takia sellaisiksi, että ne kiinnostaisivat suurinta ostajakuntaa. Jokainen sen tajunnee. Vähemmistön tarpeet voivat olla niin poikkeavat, ettei massatuotantovene vastaa heidän vaatimuksiaan. Voi olla, että joku muukin "papparainen" kuuluu tähän vähemmistöön.

Onkohan nimimerkki 65t5eertw nähnyt modernisoidun version S&S 34:stä? Niitä on ruvettu valmistamaan Australiassa, koska kysyntää on. Linkissä oli Jessica Watsonin vuoden 1975 mallinen S&S 34.

ei oo helppoo kirjoitti:

Olihan Jessicalla haastaja, miten kävikään?

heh, tulihan sieltä. Teinien purjehdustaidoilla, reitinvalinnoila ja sattumalla ei ole osaa eikä arpaa, jos jokin menee puihin. Modernin veneen syytä kaikki.

Kas kummaa kun ne samat silityslaudat ja jollat kiertävät valtameriä miesten käsissä hyvällä menestyksellä. Jopa papparaisten käsissä:

http://www.routedurhum-labanquepostale.com/fr/s07_skippers/s07p02_zoomA_skippers.php?bateau=123

"papparainen" kirjoitti:

"Palstalla roikkuvien papparaisten" puolesta haluan sanoa, että purjeveneteknologiaan perehtyminen ja kehityksen seuraaminen ei ole ikään liittyvä harrastus. Joidenkin "papparaisten" kohdalla on jopa niin, että heillä on ollut mahdollisuus tutustua uutta huipputeknologiaa käyttäviin veneveistämöihin/tehtaisiin eri puolilla maailmaa, ei pelkästään EU:n alueella. Jotkut "papparaiset" jopa tilaavat one-off:in, koska venemarkkinoiden sarjatuontatomallit eivät vastaa heidän vaatimuksiaan. "Papparaisilla" on yleensä enemmän purjehduskokemusta ja elämänkokemusta ymmärtääkseen veneistä muutakin kuin kaupalliset mainokset ja kaikkitietävien nuorukaisten kiihkeät mielipiteet.

Massatuotannon veneet on suunniteltu kaupallisten tarkoitusperien takia sellaisiksi, että ne kiinnostaisivat suurinta ostajakuntaa. Jokainen sen tajunnee. Vähemmistön tarpeet voivat olla niin poikkeavat, ettei massatuotantovene vastaa heidän vaatimuksiaan. Voi olla, että joku muukin "papparainen" kuuluu tähän vähemmistöön.

Onkohan nimimerkki 65t5eertw nähnyt modernisoidun version S&S 34:stä? Niitä on ruvettu valmistamaan Australiassa, koska kysyntää on. Linkissä oli Jessica Watsonin vuoden 1975 mallinen S&S 34.

Lue lisää

Papparaisten ongelma on, että purjehdusharrastus on aloitettu kultaiseilla 1940 -1950 luvuilla, joilloin esim Hai oli pop. Venevalinnat ovat siitä jatkuneet Hain viitoittamalla tiellä, joko siten, että veneinä on ollut kapeita alirikattuja puikkoja tai tilanhimossa hitaita iorpullukoita. Sitten 2000 -luvulle tultaessa Bavarian ja Delphian kaltaiset kesämökit ovat miellytäneet lompsaa. Myöskin oneoffimatkapurret, ne harvat, ovat samanalaisia kesämökkejä. Ja sitten pidetään jotain S &S 34:ää kovana juttuna.

Nuoremilla on sporttisempi lähestymistapa lajiin ja sitä edustaa esim hp 1030, X-35 ja vastaavat.

_/)_ kirjoitti:

Olet aivan oikeassa, Bavat, Hanset, Benet ja muut ovat kovin samannäköisiä X:ien kanssa pohjan alta. Kyllähän ne erottaa toisistaan köleistä ja peräsimistä, usein pinnan sileydestäkin, mutta tuo viimeinen johtuu vain erilaisista omistajista. Vastaavasti niillä on samat edut ja haitat.

Ei pitkänmatkan veneen tarvitse olla 70-luvun S&S, vaikka se jossain määrin tyypittääkin venettä. Tarkoitukseen sopivia suunnitellaan ja valmistetaan edelleen, joten kaikkia 70-luvun ominaisuuksia IOR-vaikutteineen ei tarvitse ottaa. Suomessa ne ovat harvinaisuuksia, mutta maailmalta löytyy tarjontaa.

Lue lisää

Oikeastaan topicissa oli kyse juuri vanha (70- luvun S&S) vs. uusi -designista, eikä uusi asuntovaunuvene/pulkka vs. uusi pitkänmatkan pursi -keskustelusta. Löytyyhän maailmalta kaikennäköisiä veneitä, tarjontaa vain on eniten tuolla valtavirtaosastolla ja hinnat sen mukaisesti halvempia. Kyllä minulle esim. Ovni kelpaisi, mutta budjetti ei riitä. Ja onhan sekin periaatteessa melko silitysrautamainen.

Ihan mielenkiinnon vuoksi, millaista 2000-luvun venettä ehdottaisit 5-henkiselle perheelle satunnaisille vieraille n. 100 kEUR hintaluokassa ?

ÖMKKKJJE kirjoitti:

Papparaisten ongelma on, että purjehdusharrastus on aloitettu kultaiseilla 1940 -1950 luvuilla, joilloin esim Hai oli pop. Venevalinnat ovat siitä jatkuneet Hain viitoittamalla tiellä, joko siten, että veneinä on ollut kapeita alirikattuja puikkoja tai tilanhimossa hitaita iorpullukoita. Sitten 2000 -luvulle tultaessa Bavarian ja Delphian kaltaiset kesämökit ovat miellytäneet lompsaa. Myöskin oneoffimatkapurret, ne harvat, ovat samanalaisia kesämökkejä. Ja sitten pidetään jotain S &S 34:ää kovana juttuna.

Nuoremilla on sporttisempi lähestymistapa lajiin ja sitä edustaa esim hp 1030, X-35 ja vastaavat.

Lue lisää

Mikä mahtaa olla Bavarioiden ja Delphioiden ostajakunnan ikäjakauma? Päinvastoin kuin sinä ÖMKKJJE väittät, luulen suuren osan tämän tyyppisten veneiden ostajista olevan nuoria perheenisiä, jotka ovat hankkimassa ensimmäistä purkkariaan. Heillehän on tärkeintä väljät asumistilat, rattiohjaus ja uimataso. Toisaaalta osa nuorista on havaintojeni mukaan niitä, joille ainoastaan mittaluvut ja trendikkyys merkitsevät ihanneveneen haaveilussa.

Samassa viestissä esitit aika epärealistisen olettamuksen, että foorumin papparaiset olisivat aloittaneen purjehdusuransa vuosina 1940-1950. Jos tuona ajankohtana on oikerasti ollut Hai-purjehtija, ikää on luultavimmin ollut parikymmentä vuotta. Tästä laskettuna papparaiset olisivat nyt n. 90-vuotiaita teräsvaaripurjehtijoita. Aika hyvin purjehdus on pitänyt nuorekkaana, koska papparaiset yhä saattavat seilata enemmän mihin esim. sinä pojuseni pystyt. Eläkkeellä on aikaa...

Kyllähän se aussitytön single-handed pallonkierto S&S 34:llä olikin "kova juttu" - kovempi mihin kaltaisesi koskaan tulevat pystymään ;-) . Katsotko muuten Jessican kuuluvan papparaiskategoriaan venevalinnan takia? Vai olisiko kenties merikelpoisuustekijät vaikuttaneet venevalintaan?

grr5r54 kirjoitti:

heh, tulihan sieltä. Teinien purjehdustaidoilla, reitinvalinnoila ja sattumalla ei ole osaa eikä arpaa, jos jokin menee puihin. Modernin veneen syytä kaikki.

Kas kummaa kun ne samat silityslaudat ja jollat kiertävät valtameriä miesten käsissä hyvällä menestyksellä. Jopa papparaisten käsissä:

http://www.routedurhum-labanquepostale.com/fr/s07_skippers/s07p02_zoomA_skippers.php?bateau=123

Lue lisää

Minun käsissäni olisi ärhäkkä taitolentokone tai formula 1 myös luultavasti pian päreinä. Mothin kanssa voisin selvitä ja Tiger Mothin kanssa dokumentoidusti. Eikä niissä vehkeissä silti lajissaan mitään ole. Yksi vene silti kesti teininkin taidot, toinen ei. Aika moni niistä silitysraudoista jää muuten matkan varrelle miestenkin käsistä. Voithan selittää, että aika moni pääsee silti perille. En vähääkään väheksy esimerkiksi meidän Class 40-hemmojen kykyjä, mutta kaksi kahdesta yrityksestä keskeytyi. Miksi niin kävi?

5+4 kirjoitti:

En ymmärrä tätä X:n hehkutusta. Kokemusta kahdesta X:sä ja mieleen tulee lähinnä nopea iso jolla.

Tuleepa vaan mieleen Suomalainen X 43 jonka laipio murtui parisen vuotta sitten
Espanjassa. Olivat lähdössä satamassa, vastassa oli aallokko jota vene ei vaan oikein kestänyt.

aika vanhoja ollaan? kirjoitti:

Mikä mahtaa olla Bavarioiden ja Delphioiden ostajakunnan ikäjakauma? Päinvastoin kuin sinä ÖMKKJJE väittät, luulen suuren osan tämän tyyppisten veneiden ostajista olevan nuoria perheenisiä, jotka ovat hankkimassa ensimmäistä purkkariaan. Heillehän on tärkeintä väljät asumistilat, rattiohjaus ja uimataso. Toisaaalta osa nuorista on havaintojeni mukaan niitä, joille ainoastaan mittaluvut ja trendikkyys merkitsevät ihanneveneen haaveilussa.

Samassa viestissä esitit aika epärealistisen olettamuksen, että foorumin papparaiset olisivat aloittaneen purjehdusuransa vuosina 1940-1950. Jos tuona ajankohtana on oikerasti ollut Hai-purjehtija, ikää on luultavimmin ollut parikymmentä vuotta. Tästä laskettuna papparaiset olisivat nyt n. 90-vuotiaita teräsvaaripurjehtijoita. Aika hyvin purjehdus on pitänyt nuorekkaana, koska papparaiset yhä saattavat seilata enemmän mihin esim. sinä pojuseni pystyt. Eläkkeellä on aikaa...

Kyllähän se aussitytön single-handed pallonkierto S&S 34:llä olikin "kova juttu" - kovempi mihin kaltaisesi koskaan tulevat pystymään ;-) . Katsotko muuten Jessican kuuluvan papparaiskategoriaan venevalinnan takia? Vai olisiko kenties merikelpoisuustekijät vaikuttaneet venevalintaan?

Lue lisää

Onko tosiaan uusien Bavarioiden ja Delphioiden ostajat ostamassa ensimmäistä venettä? Minulla on aika erilainen käsitys.

aika vanhoja ollaan? kirjoitti:

Mikä mahtaa olla Bavarioiden ja Delphioiden ostajakunnan ikäjakauma? Päinvastoin kuin sinä ÖMKKJJE väittät, luulen suuren osan tämän tyyppisten veneiden ostajista olevan nuoria perheenisiä, jotka ovat hankkimassa ensimmäistä purkkariaan. Heillehän on tärkeintä väljät asumistilat, rattiohjaus ja uimataso. Toisaaalta osa nuorista on havaintojeni mukaan niitä, joille ainoastaan mittaluvut ja trendikkyys merkitsevät ihanneveneen haaveilussa.

Samassa viestissä esitit aika epärealistisen olettamuksen, että foorumin papparaiset olisivat aloittaneen purjehdusuransa vuosina 1940-1950. Jos tuona ajankohtana on oikerasti ollut Hai-purjehtija, ikää on luultavimmin ollut parikymmentä vuotta. Tästä laskettuna papparaiset olisivat nyt n. 90-vuotiaita teräsvaaripurjehtijoita. Aika hyvin purjehdus on pitänyt nuorekkaana, koska papparaiset yhä saattavat seilata enemmän mihin esim. sinä pojuseni pystyt. Eläkkeellä on aikaa...

Kyllähän se aussitytön single-handed pallonkierto S&S 34:llä olikin "kova juttu" - kovempi mihin kaltaisesi koskaan tulevat pystymään ;-) . Katsotko muuten Jessican kuuluvan papparaiskategoriaan venevalinnan takia? Vai olisiko kenties merikelpoisuustekijät vaikuttaneet venevalintaan?

Lue lisää

"vuosina 1940-1950. Jos tuona ajankohtana on oikerasti ollut Hai-purjehtija, ikää on luultavimmin ollut parikymmentä vuotta. Tästä laskettuna papparaiset olisivat nyt n. 90-vuotiaita "

Papparaiset hoi, teitin kompputtereista löytyy laskin, jos muuten ei nurkissa sellaista ihmelaitetta ole. Laskimella jos laskee, niin 2011-1959 20 = 72.

Ja todellakin tässä punikkivaltiossa lapsiperheiden rahat menevät verojen ryöstön jälkeen asumiseen ja elämiseen, eikä ole varaa ostella uusia perhepurkkareita.

http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2010/08/18/velkaantumisaste-250-prosenttia-ei-hataa/201011400/139

menestys? kirjoitti:

Minun käsissäni olisi ärhäkkä taitolentokone tai formula 1 myös luultavasti pian päreinä. Mothin kanssa voisin selvitä ja Tiger Mothin kanssa dokumentoidusti. Eikä niissä vehkeissä silti lajissaan mitään ole. Yksi vene silti kesti teininkin taidot, toinen ei. Aika moni niistä silitysraudoista jää muuten matkan varrelle miestenkin käsistä. Voithan selittää, että aika moni pääsee silti perille. En vähääkään väheksy esimerkiksi meidän Class 40-hemmojen kykyjä, mutta kaksi kahdesta yrityksestä keskeytyi. Miksi niin kävi?

Lue lisää

"En vähääkään väheksy esimerkiksi meidän Class 40-hemmojen kykyjä, mutta kaksi kahdesta yrityksestä keskeytyi. Miksi niin kävi?"

Ainakin yksi oli puutteelisesti varustautunut. Koneen laturi hajosia eikä saanut korjattua. Eikä ilman autopilottia kauan jaksa vääntää yksin. Fiksuimilla mertenkyntäjillä onkin perässävedettävät potkurilaturit ja monta sellaista varalla.

665544 kirjoitti:

"vuosina 1940-1950. Jos tuona ajankohtana on oikerasti ollut Hai-purjehtija, ikää on luultavimmin ollut parikymmentä vuotta. Tästä laskettuna papparaiset olisivat nyt n. 90-vuotiaita "

Papparaiset hoi, teitin kompputtereista löytyy laskin, jos muuten ei nurkissa sellaista ihmelaitetta ole. Laskimella jos laskee, niin 2011-1959 20 = 72.

Ja todellakin tässä punikkivaltiossa lapsiperheiden rahat menevät verojen ryöstön jälkeen asumiseen ja elämiseen, eikä ole varaa ostella uusia perhepurkkareita.

http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2010/08/18/velkaantumisaste-250-prosenttia-ei-hataa/201011400/139

Lue lisää

En ole papparainen, mutta ihan vain nimimerkille 665544 tiedoksi ettei vuosi 1959 kuulu aikaväliin 1940-1950.

Kannattaisi siis hieman ajatella mitä sinne laskimeensa näpyttelee.

456654 kirjoitti:

En ole papparainen, mutta ihan vain nimimerkille 665544 tiedoksi ettei vuosi 1959 kuulu aikaväliin 1940-1950.

Kannattaisi siis hieman ajatella mitä sinne laskimeensa näpyttelee.

Lue lisää

Taaperon isänä ja alle nelikymppisenä en pidä itseäni papparaisena. Omalla miehistölläni arvostan kovasti veneen turvallisuutta ja rauhallisuutta. 12 m/s tuulessä täytyy pystyä kryssimään kotiin, niin että taapero saa nukuttua ja vaimo ei panikoi/ala voimaan pahoin. Jos meno menee liian urheilulliseksi, niin musta tulee helposti yksinpurjehtija. Tämän keskustelun perusteella vanhemmat veneet näyttäisivät paremmin sopivan meille.

665544 kirjoitti:

"vuosina 1940-1950. Jos tuona ajankohtana on oikerasti ollut Hai-purjehtija, ikää on luultavimmin ollut parikymmentä vuotta. Tästä laskettuna papparaiset olisivat nyt n. 90-vuotiaita "

Papparaiset hoi, teitin kompputtereista löytyy laskin, jos muuten ei nurkissa sellaista ihmelaitetta ole. Laskimella jos laskee, niin 2011-1959 20 = 72.

Ja todellakin tässä punikkivaltiossa lapsiperheiden rahat menevät verojen ryöstön jälkeen asumiseen ja elämiseen, eikä ole varaa ostella uusia perhepurkkareita.

http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2010/08/18/velkaantumisaste-250-prosenttia-ei-hataa/201011400/139

Lue lisää

No keitä ne isokokoisten uimatasoperheveneiden ostajat sitten ovat? Vastatkoon nimimerkki 665544, jos kerran tietää. Uusia isoja Bavoja, Dephioita, Hanseja ym kuitenkin näkyy "tässä punikkivaltiossa". En usko, että papparaiset hankkivat eläkeläisveneekseen isoa perhevenettä, kun kuitenkin seilaavat mamman kanssa kaksistaan tai ihan yksinään. Tiedän useita papparaisia, jotka ovat vaihtaneet pienempään veneeseen jo siinä vaiheessä, kun heidän lapsensa ovat aikuistuneet ja ruvenneet elämään omissa ympyröissään.

Jo heti ensi silmäyksellä tuo X-38 ei ole optimi vene:

- yksinpurjehtijalle. Kippari ei ulottu vinsseihin. Tuon nyt voi ehkä korjata asentamalla yhdet ylimääräiset vinssit tai sitten ei. Ison säädösstä ei oikein saanut kuvaa onnistuuko kipparilta vai ei.

- yli kahden metrin syväys ei ole optimaalinen niille, jotka haluavat käydä luonnonsatamissa. Samoin jos purjehtii alueella jossa on matalat vedet (ei välttämättä suomessa) tuo ei käy.

- pystykeula on hankala luonnonsatamissa. Puukspröötti auttaa asiaa, mutta ei täysin korjaa.

- Ja ennenkaikkea: ei sovellu kenellekään, jolla ei ole vähintään 250000 euroa (tai mitä tuo nyt sitten maksaneekaan). Jos hintaa ei huomioida, niin kaikilla meillä olisi ihan erilaiset veneet kuin nykyään.

lkqej kirjoitti:

Jep Jep. Tuo S&S 34 on ihan paska vene. SIksi sen valmistus on taas aloitettu. Tuo Watsoninikin paatti taitaa olla uustuotantoa.

"There were five S&S 34s in Trade-a-Boat when we decided to buy one and lend it to Jessica, along with some of the equipment she would need. Shanty was built in 1984, had a new engine, was in reasonable condition, had a seriously solid rig and an asking price of $68,000. We negotiated that to mid-$50K and had a deal. Jessica cleaned it up, held a press conference to christen it Youngestround and then headed to the Sanctuary Cove International Boat Show to tell the world..."
http://www.tradeaboat.com.au/news-and-reviews/article/articleid/58540.aspx

Uudet vinyyliesteri-sandwich-rakenteiset S&S34:t taitavat liikkua 200.000 dollarin hintaluokassa, kun Watsonin käyettynä hankittu paatti oli selvästi halvempi (50k). Tietysti varustelu maksoi ja lopullinen budjetti ilm. ylitti 100.000 doll.

456654 kirjoitti:

En ole papparainen, mutta ihan vain nimimerkille 665544 tiedoksi ettei vuosi 1959 kuulu aikaväliin 1940-1950.

Kannattaisi siis hieman ajatella mitä sinne laskimeensa näpyttelee.

Lue lisää

sokeille tiedoksi, että 1959 kuuluu tekstiin "1940 -1950 luvuilla", josta tämäkin paskan jauhamine taas sai alkunsa.

eläkeläisveneet? kirjoitti:

No keitä ne isokokoisten uimatasoperheveneiden ostajat sitten ovat? Vastatkoon nimimerkki 665544, jos kerran tietää. Uusia isoja Bavoja, Dephioita, Hanseja ym kuitenkin näkyy "tässä punikkivaltiossa". En usko, että papparaiset hankkivat eläkeläisveneekseen isoa perhevenettä, kun kuitenkin seilaavat mamman kanssa kaksistaan tai ihan yksinään. Tiedän useita papparaisia, jotka ovat vaihtaneet pienempään veneeseen jo siinä vaiheessä, kun heidän lapsensa ovat aikuistuneet ja ruvenneet elämään omissa ympyröissään.

Lue lisää

Jo joku nuoripari veneilee uudella veneellä, on se yleensä papan tai vuokrafirman vene.

htkjs kirjoitti:

Jo heti ensi silmäyksellä tuo X-38 ei ole optimi vene:

- yksinpurjehtijalle. Kippari ei ulottu vinsseihin. Tuon nyt voi ehkä korjata asentamalla yhdet ylimääräiset vinssit tai sitten ei. Ison säädösstä ei oikein saanut kuvaa onnistuuko kipparilta vai ei.

- yli kahden metrin syväys ei ole optimaalinen niille, jotka haluavat käydä luonnonsatamissa. Samoin jos purjehtii alueella jossa on matalat vedet (ei välttämättä suomessa) tuo ei käy.

- pystykeula on hankala luonnonsatamissa. Puukspröötti auttaa asiaa, mutta ei täysin korjaa.

- Ja ennenkaikkea: ei sovellu kenellekään, jolla ei ole vähintään 250000 euroa (tai mitä tuo nyt sitten maksaneekaan). Jos hintaa ei huomioida, niin kaikilla meillä olisi ihan erilaiset veneet kuin nykyään.

Lue lisää

"- yksinpurjehtijalle. Kippari ei ulottu vinsseihin. Tuon nyt voi ehkä korjata asentamalla yhdet ylimääräiset vinssit tai sitten ei. Ison säädösstä ei oikein saanut kuvaa onnistuuko kipparilta vai ei.
"

yksinpurjehtijalla on autopilotti, voi juosta ympäri venettä, joten on aivan sama, missä mikäkin on.


"- yli kahden metrin syväys ei ole optimaalinen niille, jotka haluavat käydä luonnonsatamissa. Samoin jos purjehtii alueella jossa on matalat vedet (ei välttämättä suomessa) tuo ei käy."

38 jalkaisessa köli on niin kaukana, että 2.4m syväyksellä pääsee samoihin kalliorantoihin kuin H paatilla.


"- pystykeula on hankala luonnonsatamissa. Puukspröötti auttaa asiaa, mutta ei täysin korjaa."

Ei voi olla rantaan kulku kiinni 30 cm:stä.
"
- Ja ennenkaikkea: ei sovellu kenellekään, jolla ei ole vähintään 250000 euroa (tai mitä tuo nyt sitten maksaneekaan). Jos hintaa ei huomioida, niin kaikilla meillä olisi ihan erilaiset veneet kuin nykyään."

Oli vain taivas rajana unelmaveneelle, että silleen.

55tt66 kirjoitti:

"En vähääkään väheksy esimerkiksi meidän Class 40-hemmojen kykyjä, mutta kaksi kahdesta yrityksestä keskeytyi. Miksi niin kävi?"

Ainakin yksi oli puutteelisesti varustautunut. Koneen laturi hajosia eikä saanut korjattua. Eikä ilman autopilottia kauan jaksa vääntää yksin. Fiksuimilla mertenkyntäjillä onkin perässävedettävät potkurilaturit ja monta sellaista varalla.

Lue lisää

Siis laturi hajosi "eikä ilman autopilottia kauan jaksanut vääntää yksin". Osaatko arvata minkä vuoksi niin moni valitsee perinteisemmän, sähköttömän vaihtoedon?
Myös Jessica Watsonin S&S 34:ssä oli tuuliperäsin. Voi tietysti olla, ettei ollut fiksua päästää nuorta tyttöä yksin valtamerille. Minusta venevalinta ja varusteet (tuuliperän mukaan luettuna) oli silti fiksujen ja kokeneiden "merenkyntäjien" valinta.

"Fiksuimmilla mertenkyntäjillä onkin perässävedettävät potkurilaturit ja monta sellaista varalla".
Väitteestäsi taitaa paistaa tietämättömyys. Itselläni sattuu olemaan kokemusta tällaisesta laitteesta. Se toimi kyllä, mutta vain hitaassa purjehdusvaudissa. Aina, kun vauhti nousi 7-8 solmuun tai yli, laahuspotkuri alkoi surffata ja hyppiä pinnassa eikä tietenkään ladannut. Lisäpainotkaan eivät ratkaisseet ongelmaa. Tuuligenu oli parempi silloin, kun tuulta vauhtia oli enemmän. Latausta tarvittiin lähinnä jääkaapin takia, koska tuuliperäsin ohjasi kaikilla valtamerillä ja pienemmillä merillä. Itse luotan tuuliperäsimeeni, en autopilottiini juurikaan, mutta venevalintani ei olekaan Class-40 raaseri.

kokemus laahusgenust kirjoitti:

Siis laturi hajosi "eikä ilman autopilottia kauan jaksanut vääntää yksin". Osaatko arvata minkä vuoksi niin moni valitsee perinteisemmän, sähköttömän vaihtoedon?
Myös Jessica Watsonin S&S 34:ssä oli tuuliperäsin. Voi tietysti olla, ettei ollut fiksua päästää nuorta tyttöä yksin valtamerille. Minusta venevalinta ja varusteet (tuuliperän mukaan luettuna) oli silti fiksujen ja kokeneiden "merenkyntäjien" valinta.

"Fiksuimmilla mertenkyntäjillä onkin perässävedettävät potkurilaturit ja monta sellaista varalla".
Väitteestäsi taitaa paistaa tietämättömyys. Itselläni sattuu olemaan kokemusta tällaisesta laitteesta. Se toimi kyllä, mutta vain hitaassa purjehdusvaudissa. Aina, kun vauhti nousi 7-8 solmuun tai yli, laahuspotkuri alkoi surffata ja hyppiä pinnassa eikä tietenkään ladannut. Lisäpainotkaan eivät ratkaisseet ongelmaa. Tuuligenu oli parempi silloin, kun tuulta vauhtia oli enemmän. Latausta tarvittiin lähinnä jääkaapin takia, koska tuuliperäsin ohjasi kaikilla valtamerillä ja pienemmillä merillä. Itse luotan tuuliperäsimeeni, en autopilottiini juurikaan, mutta venevalintani ei olekaan Class-40 raaseri.

Lue lisää

"Väitteestäsi taitaa paistaa tietämättömyys."

Ite et ole tutustunut valtamerikipapurjehtijoiden varusteisiin, sähköiset pilotit tuuliantureilla varustettuna ohjaavat veneitä ja sähkönsaanti on tärkeää.

FF 27 kirjoitti:

Taaperon isänä ja alle nelikymppisenä en pidä itseäni papparaisena. Omalla miehistölläni arvostan kovasti veneen turvallisuutta ja rauhallisuutta. 12 m/s tuulessä täytyy pystyä kryssimään kotiin, niin että taapero saa nukuttua ja vaimo ei panikoi/ala voimaan pahoin. Jos meno menee liian urheilulliseksi, niin musta tulee helposti yksinpurjehtija. Tämän keskustelun perusteella vanhemmat veneet näyttäisivät paremmin sopivan meille.

Lue lisää

Turhaa on aloittelijoiden pelätä nopeampia pursia, jokainen varmasti tajuaa laittaa sen verran purjetta mastoon, että meno on mukavaa.

tumpelotumppi kirjoitti:

Tuleepa vaan mieleen Suomalainen X 43 jonka laipio murtui parisen vuotta sitten
Espanjassa. Olivat lähdössä satamassa, vastassa oli aallokko jota vene ei vaan oikein kestänyt.

Lue lisää

Tulipa vastaavasti mieleen Targa 96, joka joskus n vuotta sitten halkesi itämerellä kahtia.

prrrrr kirjoitti:

"Väitteestäsi taitaa paistaa tietämättömyys."

Ite et ole tutustunut valtamerikipapurjehtijoiden varusteisiin, sähköiset pilotit tuuliantureilla varustettuna ohjaavat veneitä ja sähkönsaanti on tärkeää.

Lue lisää

Osuit naulan kantaan siinä, että nykyiset valtamerikilpapurret ovat elektroniikkariippuvaisia vempuloita! Niissä sähkönsaannin loppuminen johtaa ongelmiin. Laahusgeneraattoreita en ole missään valtameriraasereissa nähnyt. Sen sijaan olen nähnyt teknisten ongelmien vuoksi keskeyttäneitä mm. Royal Cape Yacht Clubin satamassa Kapkaupungissa. Niissä oli runsaasti aurinkopaneeleita - ja rikkoutuneita kölimekanismeja ym.

Valtameriraaseri (kuten Open 40 ja 60) ei ole helppokäyttöinen ja luotettava cruising-vene mihinkään tarkoitukseen.

omin silmin nähtyä kirjoitti:

Osuit naulan kantaan siinä, että nykyiset valtamerikilpapurret ovat elektroniikkariippuvaisia vempuloita! Niissä sähkönsaannin loppuminen johtaa ongelmiin. Laahusgeneraattoreita en ole missään valtameriraasereissa nähnyt. Sen sijaan olen nähnyt teknisten ongelmien vuoksi keskeyttäneitä mm. Royal Cape Yacht Clubin satamassa Kapkaupungissa. Niissä oli runsaasti aurinkopaneeleita - ja rikkoutuneita kölimekanismeja ym.

Valtameriraaseri (kuten Open 40 ja 60) ei ole helppokäyttöinen ja luotettava cruising-vene mihinkään tarkoitukseen.

Lue lisää

"Laahusgeneraattoreita en ole missään valtameriraasereissa nähnyt"

http://www.activehouse.info/velux5oceans/news/dereks-blog-making-positive-difference

"No longer would skippers be reliant on anything but the wind in the sails for propulsion of the race boat and wind/solar/hydro for generation of electricity to run the systems
"

Vinkki. Jos sä et ole nähnyt, niin se ei ole totuus.

omin silmin nähtyä kirjoitti:

Osuit naulan kantaan siinä, että nykyiset valtamerikilpapurret ovat elektroniikkariippuvaisia vempuloita! Niissä sähkönsaannin loppuminen johtaa ongelmiin. Laahusgeneraattoreita en ole missään valtameriraasereissa nähnyt. Sen sijaan olen nähnyt teknisten ongelmien vuoksi keskeyttäneitä mm. Royal Cape Yacht Clubin satamassa Kapkaupungissa. Niissä oli runsaasti aurinkopaneeleita - ja rikkoutuneita kölimekanismeja ym.

Valtameriraaseri (kuten Open 40 ja 60) ei ole helppokäyttöinen ja luotettava cruising-vene mihinkään tarkoitukseen.

Lue lisää

"Valtameriraaseri (kuten Open 40 ja 60) ei ole helppokäyttöinen ja luotettava cruising-vene mihinkään tarkoitukseen"

Sanoo tyyppi, joka ei ole edes X-yachting tuotteilla purjehtinut.

5436trf kirjoitti:

Tulipa vastaavasti mieleen Targa 96, joka joskus n vuotta sitten halkesi itämerellä kahtia.

Tarkoitatko eskaaderia joka meni Gävleen . Murtuma tuli ja muistaakseni epäiltiin osumista tukkiin. "Halkesi kahtia" on lievästi liioiteltu, ellei ole eri tapaus ja kerrot aikapaljon tarkemmin sen. Sitten joku voi uskoa.

kokemus laahusgenust kirjoitti:

Siis laturi hajosi "eikä ilman autopilottia kauan jaksanut vääntää yksin". Osaatko arvata minkä vuoksi niin moni valitsee perinteisemmän, sähköttömän vaihtoedon?
Myös Jessica Watsonin S&S 34:ssä oli tuuliperäsin. Voi tietysti olla, ettei ollut fiksua päästää nuorta tyttöä yksin valtamerille. Minusta venevalinta ja varusteet (tuuliperän mukaan luettuna) oli silti fiksujen ja kokeneiden "merenkyntäjien" valinta.

"Fiksuimmilla mertenkyntäjillä onkin perässävedettävät potkurilaturit ja monta sellaista varalla".
Väitteestäsi taitaa paistaa tietämättömyys. Itselläni sattuu olemaan kokemusta tällaisesta laitteesta. Se toimi kyllä, mutta vain hitaassa purjehdusvaudissa. Aina, kun vauhti nousi 7-8 solmuun tai yli, laahuspotkuri alkoi surffata ja hyppiä pinnassa eikä tietenkään ladannut. Lisäpainotkaan eivät ratkaisseet ongelmaa. Tuuligenu oli parempi silloin, kun tuulta vauhtia oli enemmän. Latausta tarvittiin lähinnä jääkaapin takia, koska tuuliperäsin ohjasi kaikilla valtamerillä ja pienemmillä merillä. Itse luotan tuuliperäsimeeni, en autopilottiini juurikaan, mutta venevalintani ei olekaan Class-40 raaseri.

Lue lisää

"Osaatko arvata minkä vuoksi niin moni valitsee perinteisemmän, sähköttömän vaihtoedon?
Myös Jessica Watsonin S&S 34:ssä oli tuuliperäsin."

Siksi, koska ne tyhmät haluaa tehdä mutkaa matkaan. Halvassa ST2000 pinnapilotissakin on fiksumpi tuuliohjaus kuin mitä ne mekaaniset tarjoavat jarruttavine pikkuturhineperäsimineen:

"The pilot uses WindTrim to eliminate the effects of turbulence and short
term wind variations...WindTrim mode uses the fluxgate compass as the primary heading reference.
When changes in the apparent wind angle occur, the tiller pilot adjusts the locked
compass heading to maintain the original apparent wind angle.
In WindTrim mode, the tiller pilot ignores short-term changes in wind direction,
yet still tracks real wind shifts as subtle as 1°."

45ygr455432 kirjoitti:

"Osaatko arvata minkä vuoksi niin moni valitsee perinteisemmän, sähköttömän vaihtoedon?
Myös Jessica Watsonin S&S 34:ssä oli tuuliperäsin."

Siksi, koska ne tyhmät haluaa tehdä mutkaa matkaan. Halvassa ST2000 pinnapilotissakin on fiksumpi tuuliohjaus kuin mitä ne mekaaniset tarjoavat jarruttavine pikkuturhineperäsimineen:

"The pilot uses WindTrim to eliminate the effects of turbulence and short
term wind variations...WindTrim mode uses the fluxgate compass as the primary heading reference.
When changes in the apparent wind angle occur, the tiller pilot adjusts the locked
compass heading to maintain the original apparent wind angle.
In WindTrim mode, the tiller pilot ignores short-term changes in wind direction,
yet still tracks real wind shifts as subtle as 1°."

Lue lisää

Mikään pätevä tutkimustulos ei osoita tuuliperäsimen häviävän autopiloteille suunnanpidossa. Mainoslehtisen tekstiäkö pitäisi uskoa faktana? Kilpapurjehduksessa joutuu tinkimään luotettavuudesta tuuliperäsimen vastusta tuovan evän takia, mutta kuten vaikkapa Jessican tapauksessa luotettavuuden hyödyt olivat paljon suuremmat. Kilpailuhan siinäkin oli kyseessä, kun piti ehtiä nuorimpana ympäri.

Class 40-hemmot eivät olleet puutteellisesti varustautuneet. Olet vain huonosti seurannut tapahtumia. Sähköjärjestelmä oli tehty niin hyvin kuin sen ammattilainen voi tehdä ja yksinkertaiseen laturin hajoamiseen varauduttu, koska purjehdus on täysin riippuvaista sähkön saannista. Toisessa yrityksessä taas oli sama vene ja samat hemmot, mutta rakenne petti.

Se, mitä joku jo sanoi, on täysin totta: "Valtameriraaseri (kuten Open 40 ja 60) ei ole helppokäyttöinen ja luotettava cruising-vene mihinkään tarkoitukseen". Noihin voisi vielä lisätä vaikkapa ne Class 40-veneet, Minitransatlatit sun muut. Hienoja vehkeitä ja todella kovia hemmoja, mutta veneet sopimattomia muuhun käyttöön. X-veneet kyllä kruisailuun käyvät jopa karuhkoa X-35:ä myöden.

Onko muuten yhden veneen sponsoroitu laahuslaturikokeilu osoitus systeemin ylivertaisuudesta?

45ygr455432 kirjoitti:

"Osaatko arvata minkä vuoksi niin moni valitsee perinteisemmän, sähköttömän vaihtoedon?
Myös Jessica Watsonin S&S 34:ssä oli tuuliperäsin."

Siksi, koska ne tyhmät haluaa tehdä mutkaa matkaan. Halvassa ST2000 pinnapilotissakin on fiksumpi tuuliohjaus kuin mitä ne mekaaniset tarjoavat jarruttavine pikkuturhineperäsimineen:

"The pilot uses WindTrim to eliminate the effects of turbulence and short
term wind variations...WindTrim mode uses the fluxgate compass as the primary heading reference.
When changes in the apparent wind angle occur, the tiller pilot adjusts the locked
compass heading to maintain the original apparent wind angle.
In WindTrim mode, the tiller pilot ignores short-term changes in wind direction,
yet still tracks real wind shifts as subtle as 1°."

Lue lisää

http://www.selfsteer.com/news/CruisingWorldJan2004TGooch.pdf

Jos aihe alkaa kiinnostaa, löydät toki lukuisia muitakin tuuliperäsimien ja autopilottien vertailuja. Mm. Förtmann on julkaissut hyvän katsauksen, jonka voit ladata netistä.

Itselläni oli ST6000 autopilotti, nykyisin sen uudempi gyro-versio. Kumpikin toimii hyvin koneajossa ja kevyen kelien purjehduksissa. Kovan merenkäynnin purjehduksessa tuuliperäsin on täysin ylivoimainen. Se on myös varmempi kuin mikään autopilottini on ollut (kokemusta on myös ST2000:sta, jonka mainostekstiä siteerasit).

aloittelijoille kirjoitti:

"- yksinpurjehtijalle. Kippari ei ulottu vinsseihin. Tuon nyt voi ehkä korjata asentamalla yhdet ylimääräiset vinssit tai sitten ei. Ison säädösstä ei oikein saanut kuvaa onnistuuko kipparilta vai ei.
"

yksinpurjehtijalla on autopilotti, voi juosta ympäri venettä, joten on aivan sama, missä mikäkin on.


"- yli kahden metrin syväys ei ole optimaalinen niille, jotka haluavat käydä luonnonsatamissa. Samoin jos purjehtii alueella jossa on matalat vedet (ei välttämättä suomessa) tuo ei käy."

38 jalkaisessa köli on niin kaukana, että 2.4m syväyksellä pääsee samoihin kalliorantoihin kuin H paatilla.


"- pystykeula on hankala luonnonsatamissa. Puukspröötti auttaa asiaa, mutta ei täysin korjaa."

Ei voi olla rantaan kulku kiinni 30 cm:stä.
"
- Ja ennenkaikkea: ei sovellu kenellekään, jolla ei ole vähintään 250000 euroa (tai mitä tuo nyt sitten maksaneekaan). Jos hintaa ei huomioida, niin kaikilla meillä olisi ihan erilaiset veneet kuin nykyään."

Oli vain taivas rajana unelmaveneelle, että silleen.

Lue lisää

"38 jalkaisessa köli on niin kaukana, että 2.4m syväyksellä pääsee samoihin kalliorantoihin kuin H paatilla."

herra X ei voi mitenkään ymmärtää että jos vettä ei oo koko lahdella kun 1.6m nii eihän sinne helvettisoikoon 2.4m syväyksellä pääse.

infrapunapersepaviaa kirjoitti:

"38 jalkaisessa köli on niin kaukana, että 2.4m syväyksellä pääsee samoihin kalliorantoihin kuin H paatilla."

herra X ei voi mitenkään ymmärtää että jos vettä ei oo koko lahdella kun 1.6m nii eihän sinne helvettisoikoon 2.4m syväyksellä pääse.

Lue lisää

ei. se 38 jalkasen köli on siellä matalikon reunassa ja vene siinä rannassa ihan sen hoon vieressä

665544 kirjoitti:

"vuosina 1940-1950. Jos tuona ajankohtana on oikerasti ollut Hai-purjehtija, ikää on luultavimmin ollut parikymmentä vuotta. Tästä laskettuna papparaiset olisivat nyt n. 90-vuotiaita "

Papparaiset hoi, teitin kompputtereista löytyy laskin, jos muuten ei nurkissa sellaista ihmelaitetta ole. Laskimella jos laskee, niin 2011-1959 20 = 72.

Ja todellakin tässä punikkivaltiossa lapsiperheiden rahat menevät verojen ryöstön jälkeen asumiseen ja elämiseen, eikä ole varaa ostella uusia perhepurkkareita.

http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2010/08/18/velkaantumisaste-250-prosenttia-ei-hataa/201011400/139

Lue lisää

"Ja todellakin tässä punikkivaltiossa lapsiperheiden rahat menevät verojen ryöstön jälkeen asumiseen ja elämiseen, eikä ole varaa ostella uusia perhepurkkareita."

Fakta: missään päin maailmaa ei keskivertolapsiperheellä ole varaa ostella uusia perhepurkkareita.

aika vanhoja ollaan? kirjoitti:

Mikä mahtaa olla Bavarioiden ja Delphioiden ostajakunnan ikäjakauma? Päinvastoin kuin sinä ÖMKKJJE väittät, luulen suuren osan tämän tyyppisten veneiden ostajista olevan nuoria perheenisiä, jotka ovat hankkimassa ensimmäistä purkkariaan. Heillehän on tärkeintä väljät asumistilat, rattiohjaus ja uimataso. Toisaaalta osa nuorista on havaintojeni mukaan niitä, joille ainoastaan mittaluvut ja trendikkyys merkitsevät ihanneveneen haaveilussa.

Samassa viestissä esitit aika epärealistisen olettamuksen, että foorumin papparaiset olisivat aloittaneen purjehdusuransa vuosina 1940-1950. Jos tuona ajankohtana on oikerasti ollut Hai-purjehtija, ikää on luultavimmin ollut parikymmentä vuotta. Tästä laskettuna papparaiset olisivat nyt n. 90-vuotiaita teräsvaaripurjehtijoita. Aika hyvin purjehdus on pitänyt nuorekkaana, koska papparaiset yhä saattavat seilata enemmän mihin esim. sinä pojuseni pystyt. Eläkkeellä on aikaa...

Kyllähän se aussitytön single-handed pallonkierto S&S 34:llä olikin "kova juttu" - kovempi mihin kaltaisesi koskaan tulevat pystymään ;-) . Katsotko muuten Jessican kuuluvan papparaiskategoriaan venevalinnan takia? Vai olisiko kenties merikelpoisuustekijät vaikuttaneet venevalintaan?

Lue lisää

Nuoria perheenisiä? Ei alle kolmekymppisillä yleensä vielä mitään lapsia edes ole ja vielä vähemmän varaa ostaa tuliterää venettä.

Faktaa??? kirjoitti:

Onko tosiaan uusien Bavarioiden ja Delphioiden ostajat ostamassa ensimmäistä venettä? Minulla on aika erilainen käsitys.

Itse asiassa aika yleisesti on vallalla sellainen käsitys, että melko monet noiden ostajista ovat ensimmäisen veneensä hankkijoita. Sen sijaan eivät kylläkään niinkään nuoria vaan ennemminkin nelikymppisiä tai yli.

FF 27 kirjoitti:

Taaperon isänä ja alle nelikymppisenä en pidä itseäni papparaisena. Omalla miehistölläni arvostan kovasti veneen turvallisuutta ja rauhallisuutta. 12 m/s tuulessä täytyy pystyä kryssimään kotiin, niin että taapero saa nukuttua ja vaimo ei panikoi/ala voimaan pahoin. Jos meno menee liian urheilulliseksi, niin musta tulee helposti yksinpurjehtija. Tämän keskustelun perusteella vanhemmat veneet näyttäisivät paremmin sopivan meille.

Lue lisää

" 12 m/s tuulessä täytyy pystyä kryssimään kotiin, niin että taapero saa nukuttua ja vaimo ei ala voimaan pahoin. "
Tuo onnistuu veneellä kuin veneellä, mikäli osaat purjehtia saaristossa, avoimilla vesillä venekokoa tarvitaan hieman lisää, esim tuollainen 40-jalkainen on tuohon tarpeeseen suomen raanikolla jo ihan riittävä.

" ja vaimo ei panikoi "
Tuo riippuu pääosin siitä vaimosta eikä lainkaan veneestä, mutta purjehdustaidoista saattaa olla myös hyötyä. Siis sekä omasta että sen vaimon taidoista.
Paniikkiin taipuvainen vaimo jättää sut yksinpurjehtijaksi 12 m/s kelissä millä veneellä tahansa ja millä osaamisella tahansa, jos et sellaisessa tapauksessa ymmärrä jäädä tarvittaessa satamaan.

ku kirjoitti:

ei. se 38 jalkasen köli on siellä matalikon reunassa ja vene siinä rannassa ihan sen hoon vieressä

No ei.
Tässä on kyse spesiaaliversiosta, jossa on kanttiköli.
40 astetta sivulle kantattuna syväys pienenee riittävästi sille matalalle lahdelle pääsyyn.
Eihän se muuten noin kallis käytettynä oliskaan, jollei olis kanttariversio.

kanttiköli kirjoitti:

No ei.
Tässä on kyse spesiaaliversiosta, jossa on kanttiköli.
40 astetta sivulle kantattuna syväys pienenee riittävästi sille matalalle lahdelle pääsyyn.
Eihän se muuten noin kallis käytettynä oliskaan, jollei olis kanttariversio.

Lue lisää

Kerropa, kun en tiedä. Kun kanttiköli siinä tilanteessa käännetään "40 astetta sivulle", eikö painoköli silti pysy jokseenkin pystysuorassa ja syväys lähes entisenä? Ainoastaan runko pyrkii kallistumaan, kun kysymys on heikosta tuulesta tai koneajosta kokonaan ilman purjeita? Tietenkin leveässä ja "lättänässä" rungossa on muodosta johtuvaa alkuvakautta niinkuin on veteen heitetyssä laudan kappaleessakin.

FF 27 kirjoitti:

Taaperon isänä ja alle nelikymppisenä en pidä itseäni papparaisena. Omalla miehistölläni arvostan kovasti veneen turvallisuutta ja rauhallisuutta. 12 m/s tuulessä täytyy pystyä kryssimään kotiin, niin että taapero saa nukuttua ja vaimo ei panikoi/ala voimaan pahoin. Jos meno menee liian urheilulliseksi, niin musta tulee helposti yksinpurjehtija. Tämän keskustelun perusteella vanhemmat veneet näyttäisivät paremmin sopivan meille.

Lue lisää

Juu, samoin. Kipparilla on vastuu minkälaiseen kyytiin vie miehistönsä.
Joskus on hauskaa "urheilla" kovassa kelissä, mutta ei vaimon ym. kustannuksella. Mieluummin ottaa maakrapukavereita kyytiin :) Saa sitä jutun ainesta.

Selosta lisää! kirjoitti:

Kerropa, kun en tiedä. Kun kanttiköli siinä tilanteessa käännetään "40 astetta sivulle", eikö painoköli silti pysy jokseenkin pystysuorassa ja syväys lähes entisenä? Ainoastaan runko pyrkii kallistumaan, kun kysymys on heikosta tuulesta tai koneajosta kokonaan ilman purjeita? Tietenkin leveässä ja "lättänässä" rungossa on muodosta johtuvaa alkuvakautta niinkuin on veteen heitetyssä laudan kappaleessakin.

Lue lisää

" Kerropa, kun en tiedä. "
No jos se muka on tarpeen.

" Tietenkin leveässä ja "lättänässä" rungossa on muodosta johtuvaa alkuvakautta niinkuin on veteen heitetyssä laudan kappaleessakin. "
Ei kyllä oikein vaikuta että olisi tarpeen, mutta kun kerran kysyt ...

Kun köliä kallistetaan 40 astetta veneeseen nähden, ei ven kallistu edes 20 astetta veteen nähden, mutta jos kallistuisi, niin syväys pienenisi vieläkin enemmän, eikä vähemmän.
Veneen keskilinja pohjassa kölin juuressä kun olisi ylempänä 40 asteen kallistuksessa, kuin 20 asteen kallistuksessa, ja tämän vaikutus on suurempi kuin kölin korkeuden ja kyseisten kallistuskulmien cosinien tulojen erotus.

Kyllä. Minäkin nostan hattua korkealle hyvin pidetyn mahonkipurjeveneen omistajalle. En sen takia, että sellainen olisi välttämättä kauniimpi tai parempi kuin joku nykyvene, vaan sen takia, kun tiedän, kuinka jumalaton homma on pitää sitä kunnossa ja pinnalla.